Merja Vuorela: kiusaaminen kuriin työpaikoilla ja kouluissa

Merja Vuorela on elämänsä aikana työskennellyt muun muassa ekoasioiden parissa sekä terveyspalveluissa. Aiemmin hän on toiminut Vihreissä Ylöjärvellä sitoutumattomana, sekä 12 vuoden ajan kirkkovaltuustossa.

Nyt hän on ehdolla kuntavaaleissa Tampereella.

– Minulla on ollut aina halu vaikuttaa asioihin. Yksin tähän ei pysty, mutta yhdessä pystymme. Tällä hetkellä kaikki on menossa Suomessa väärään suuntaan. Ajattelin, että jotain on pakko tehdä. SDP:n arvot ovat minunkin arvojani, joten puoluevalinta oli oikeastaan itsestään selvyys. Minua pyydettiin ehdolle muutamaan muuhunkin puolueeseen, mutta SDP oli ykkösvalintani, Vuorela kertoo.

Vuorelan mukaan tilanne Suomessa ja Tampereella on huolestuttava.

– Esimerkiksi vanhusten päivätoiminnan lopettaminen puhuttaa. Tämä on hurja asia – vanhukset kaipaavat sosiaalisia tilanteita. Sosiaalinen puoli on kuin lääke, joka jää nyt ottamatta. Ihmiset ovat omissa kopperoissaan, eivätkä tapaa toisiaan – ei ole vertaistukea jutella omista mahdollisista vaivoista ja vaihtaa yleisesti kuulumisia, Vuorela toteaa.

Työllisyystilanne ja työpaikkakiusaaminen

Työllisyys on alhaalla koko maassa. Työttömät ihmiset ovat mahdottoman tilanteen edessä: kuinka noin 300 000 Suomen työtöntä työllistetään alle 30 000 avoimeen työpaikkaan – vielä kun otetaan huomioon kohtaanto-ongelma?

– Tuntuu, että työllisyystilanne menee koko ajan huonommaksi. Köyhät kyykkyyn, otetaan kaikki pois. Perustuslakiahan ei saisi rikkoa, mutta minusta tuntuu, että sitä on jo rikottu. Myös terveydenhoito on ihan katastrofaalisessa tilassa. Ymmärrän, että leikata pitää, mutta ei näistä asioista, Vuorela kuvailee.

– Ihmisten pitäisi saada tehdä töitä. Töitä ei ole – ja sitten pakotetaan ihmiset hakemaan töitä, joita ei ole. Pitäisi pystyä elämään, toimimaan, maksamaan vuokria, velkoja ja ruokaa – ihan päivittäisiä asioita, Vuorela jatkaa.

Vaikka työpaikka irtoaisikin, voi työhyvinvointi oikeasti olla mitä tahansa.

– Koulukiusaamisen ja työpaikkakiusaamisen on loputtava. Se voi viedä terveyden ja työkyvyn aivan totaalisesti. Kiusaamista näkyy työpaikoilla paljon – lapsiani on koulukiusattu ja itse olen ollut työpaikkakiusattu. Varsinkin naisvaltaisilla aloilla tätä on paljon – ja sitten se on kiusattu, joka joutuu lähtemään, eikä kiusaaja, Vuorela sanoo.

Kaikenlaiseen kiusaamiseen pitää Vuorelan mielestä suhtautua vakavasti ja asiaan pitää puuttua varhaisessa vaiheessa. Hänen mukaansa kukaan ei välttämättä uskalla aikuisena enää ilmoittaa työpaikkakiusaamisesta, jos koulukiusaamiseenkaan ei ole puututtu. Lisäksi todistusvastuu kiusaamisesta on yleensä kiusatulla itsellään.

– Kiusattu joutuu muutenkin puolustautumaan, eikä häntä välttämättä uskota, ja hänelle ehkä naureskellaan. Monesti tilanteet ovat myös sellaisia, joissa olet kaksin kiusaajan kanssa, eikä todisteita ole, Vuorela toteaa.

Kiusaaminen voi johtaa siihenkin, ettei uuteen työpaikkaan uskalleta mennä, koska pelätään uuden paikan olevan samanlainen. Tällöin ihminen saattaa jäädä pitkäksi aikaa tai lopullisesti kotiin.

– Hyvä työkaveri on sellainen, joka kannustaa ja tukee tarvittaessa, eikä käänny työkaveria vastaan, Vuorela tiivistää.

Positiivinen ja aikaansaava päättäjä

Kokemuksistaan huolimatta Vuorela suhtautuu elämään positiivisesti.

– Tykkään auttaa muita, ja olen empaattinen ja ystävällinen verkostoituja. Osaan iloita toisen menestyksestä. Minusta on mukavaa kuulla, että toisella menee hyvin, Vuorela sanoo.

– Päättäjänä olisin hyvin päättäväinen – kun otan jotain hoidettavakseni, hoidan sen loppuun asti. Olen tällainen viimeistelijätyyppi. Esimerkiksi olen hankkinut koko Ylöjärven puistoihin vauvakeinut ja yhdelle tieosuudelle valot, sillä sen pimeys olisi voinut johtaa onnettomuuksiin. Olen aidosti hoitanut asioita eteenpäin. Olen tottunut vaikuttamaan asioihin – en siis vain puhu, vaan myös toteutan, Vuorela päättää.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Milla Zuev