Nuori äänestäjä: Sinua tarvitaan sunnuntaina!

Sunnuntain eduskuntavaalit ovat arvovaalit, joissa äänestetään monista etenkin nuoria suoraan koskettavista tärkeistä teemoista. SDP on luvannut pyrkiä nostamaan Suomen koulutuksen kärkimaaksi: jokaisella on oltava mahdollisuus kouluttautumiseen riippumatta taustasta, taloudellisesta tilanteesta tai asuinpaikasta. Lisäksi SDP tunnistaa tarpeen löytää toimivia ratkaisuja mielenterveyspuolen kriisiin: alan koulutuspaikkoja ja resursseja on lisättävä tuntuvasti. Mielenterveysongelmat ovat tällä hetkellä yleisin työkyvyttömyyseläkkeen syy nuorten keskuudessa.

Etenkin nuorten on todella tärkeää antaa äänensä tulevana sunnuntaina. Nuorten keskuudessa äänestysaktiivisuus on yleisesti matalaa, vaikka vaalien lopputulos vaikuttaa myös heidän elämäänsä todella konkreettisesti.

Kysyimme kolmelta nuorelta aktiiviselta äänestäjältä, miksi juuri nyt nuorten kannattaa lähteä vaaliuurnille:

Shilan Moulani, 19

Shilan Moulanin mielestä on väärin, että nuoria koskettavista asioista ovat alhaisen äänestysaktiivisuuden vuoksi päättämässä aivan muut kuin nuorten itsensä äänestämät kansanedustajat.

– On tärkeää, että nuoret ihmiset käyvät äänestämässä, koska heitä itseään koskettavat laajat teemat, kuten koulutus, lastensuojelu ja opintotuen tulevaisuus ovat juuri nyt niin pinnalla. Koen, että nuorten täytyy äänestää, jotta he pääsevät ääneen. Minusta vaikuttaa siltä, että vaikka meitä nuoria koskettavia asioita on pinnalla paljon, olemme itse vaikuttamassa meitä koskeviin asioihin kaikista vähiten.

Shilan Moulani on työssäkäyvä, tämän kevään yhteishaussa korkeakouluun pyrkivä nuori. Hän on ollut politiikassa mukana neljän vuoden ajan, esimerkiksi Suomen Lukiolaisten Liitossa ja Demarinuorissa. Tällä hetkellä hän on Demariopiskelijoiden liittohallituksessa.

Moulanin perhe tuli Suomeen Kurdistanista vuonna 2004 Shilanin ollessa yksivuotias. Hän on perinyt vanhemmiltaan vankan arvostuksen koulutusta kohtaan.

– Vanhempani olivat aikaisemmin saaneet opiskella vain pari koululuokkaa, mutta Suomessa heillä oli mahdollisuus kouluttautua. Tällä hetkellä isälläni on parikin tutkintoa ja myös äidilläni on ammattitutkinto ja työpaikka. Vanhempani ovat opettaneet minulle koulutuksen tärkeyden, ja haluan myös itse pyrkiä mahdollisimman pitkälle.

Koulutus on tie työhön ja hyvinvointiin: koulujen tulee kuitenkin olla myös kaikille turvallisia ympäristöjä.

– Haluan olla itse edistämässä koulukiusaamisen ehkäisemistä. Olin itse lukiossa koulukiusattu. Olin aktiivinen politiikassa ja tapasin kutsuvieraana useita poliitikkoja. Tästä seurasi esimerkiksi nettikeskusteluja, joissa minua julkisesti syytettiin huomionhakuiseksi. Tuomitsen myös rasismin ja vihapuheen.

– Kirjoitin lehteen mielestäni fiksusti vihapuheesta, mutta kirjoitus johtikin siihen, että sain sitä niskaani entistä enemmän. Tämä on ollut minulle arka paikka, ja jättäydyinkin sen vuoksi tarkoituksella enemmän taka-alalle. Muutto Turusta Tampereelle on kuitenkin auttanut aloittamaan alusta.

– Tulevalta neljältä vuodelta toivon armoa. Minusta tuntuu, että jos saamme oikeistohallituksen, sitä armoa on turha odottaa. Haluan aloittaa opiskelut, enkä lykätä niiden aloittamista siksi, että rahat eivät riitä. Vaikka tykkään paljon tehdä töitä, en haluaisi joutua opiskeluaikanani tekemään enempää töitä kuin opintoja.

– Toivon myös, että tulevan neljän vuoden aikana otettaisiin voimakkaammin kantaa maahanmuuttaneiden asioihin. Moni vasta tänne tullut on hyvin haavoittuvaisessa asemassa, ja maahanmuuttaneista puhutaan usein mediassa ja politiikassa kuin he olisivat ensisijaisesti hyödykkeitä tai kulueriä, eivätkä ihmisiä.

– Haluaisin jonain päivänä olla itsekin ehdolla vaaleissa. Koen sosialidemokratian omakseni, sillä yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat minulle tärkeitä arvoja. Sosialidemokratiassa ihmiset otetaan yleisesti rakkaudella vastaan sellaisina kuin he ovat. Minua on pyydettykin ehdolle, mutta en ole vielä kokenut olevani valmis. Kunnallisvaaleista haluaisin kuitenkin aloittaa – lisäksi Euroopan parlamentin vaalit kiinnostavat.

Jutta Vihonen, 24

– Nuorten kannattaa ehdottomasti lähteä äänestämään vaalipäivänä. Syyn tähän näkee suoraan jo katsottaessa nykyisten kansanedustajien keski-ikää ja toisaalta äänestysprosentteja. On helppo nähdä, että nuoria kansanedustajia on hyvin vähän – minkä lisäksi äänestysaktiivisuus on nuorten keskuudessa alhainen. Jotta tähän voidaan saada muutos, on nuoret saatava aktivoitua äänestämään.

Jutta Vihonen on Tampereen Demarinuorten hallituksessa. Hän työskentelee Uudenmaan SDP:n aluekoordinaattorina ja asuu Tampereella. Aikaisemmin Vihonen on toiminut SAKKI ry:n puheenjohtajana.

Jutta Vihosen mukaan syy siihen, miksi nuorten tulee lähteä sunnuntaina vaaliuurnille, selviää jo katsomalla nykyisten kansanedustajien keski-ikää. Kuva: Irja Vaateri / Demarinuoret

– Olen ollut SDP:n jäsen vuodesta 2019, ja ollut kuntavaaliehdokkaana itsekin. Ammattikoulua käydessäni lähdin enemmän mukaan valtakunnalliseen opiskelijajärjestötoimintaan. Pääsin opiskelijajärjestön johdossa näkemään paljon eri puolueiden ohjelmatyötä ja sitä, miten ammattikoulutusta ja tätä kautta tavallisten työntekijöiden toimeentuloa ja työarkea arvotetaan eri puolueiden keskuudessa. Minulle vahvistui tuolloin se, että SDP on eniten näiden minulle tärkeiden arvojen takana.

– Toivon tulevilta neljältä vuodelta, että panostuksia koulutukseen, nuorten mielenterveyteen ja työoloihin jatketaan – ettei näissä asioissa tulisi edestakaisin sahaamista, vaan mentäisiin eteenpäin.

– Tulevina vuosina työntekijöiden ja erityisesti nuorten työntekijöiden työolojen tulisi olla tärkeänä painopisteenä. Ei voida esimerkiksi olettaa, että nuori ryhtyy tekemään montaa osa-aikatyötä ammattiin valmistumisensa jälkeen, jotta hän saa esimerkiksi maksettua vuokransa isommassa kaupungissa. Pienemmillä paikkakunnilla puolestaan on vähemmän työtä ja tätä myötä enemmän taistelua toimeentulosta. Palkka ja työhyvinvointi tulee saattaa kuntoon.

Aleksi Tammi, 28

Jos nuoret eivät äänestä, vanhemmat sukupolvet äänestävät tottumuksesta eduskuntaan heitä, joita ovat tottuneet äänestämään kun Suomi oli hyvin toisenlainen, ajattelee Aleksi Tammi.

– Kun nuori äänestää, hän muovaa samalla sekä omaa tulevaisuutta sekä tulevaisuutta, jonka hän jättää jälkeensä. Tavalliselle kansalaiselle äänestäminen on ehkä paras keino vaikuttaa tulevaisuuteen, jonka hän haluaa nähdä.

– Jos nuoret eivät äänestä, vanhempi sukupolvi äänestää eduskuntaan varmasti niitä henkilöitä, jotka ovat tottuneet siellä näkemään. He äänestävät tuttua ja turvallista, eikä näiden poliitikkojen näkemyksillä välttämättä ole mitään tekemistä niiden nykyajan kriittisten ongelmien kanssa, joiden kanssa nykynuoret painivat. Olen huomannut, että jotkut vanhemmat sukupolvet ovat lähes täysin vieraantuneet nykynuorten taloudellisista ja muista ongelmista. Esimerkiksi työtöntä pidetään helposti vain laiskana ja mielenterveysongelmien olemassaoloa ei tunnisteta.

– Kun näitä kriittisiä ongelmakohtia ei ole riittävästi tunnistettu, ne ovat jääneet hoitamatta. Nyt eletään käytännössä kolmannen sukupolven pieleen menemistä.

Aleksi Tammi on Hervannan Sosialidemokraattien tuore jäsen ja ammattikuljettaja.

– Vakaumukseni on sosialidemokratian puolella. Tunnen erittäin hyvin puolueen historialliset juuret ja agendat. Vaikka työskentelen itse yrityksessä erittäin näkyvässä roolissa, en ole yrittäjä. Olen ollut työläinen koko ikäni, ja joutunut esimerkiksi töissäni selittämään työnjohdolle työn realiteetteja: esimerkiksi mikä on käytännössä mahdollista tehdä turvallisesti ja kalusto ehjänä pitäen tietyssä ajassa. Tästä ei ole aina minkäänlaista käsitystä.

– Puolueen arvomaailma koskettaa. Nykyaikaisessa kulutuspainotteisessa yhteiskunnassa tarvittaisiin solidaarisuutta, inhimillisyyttä ja pyyteetöntä halua auttaa, vaikka itse ei hyötyisikään avun antamisesta.

Tulevalta neljältä vuodelta Tammi toivoo muun muassa kiky-maksujen siirtämistä takaisin työnantajille, perustulon voimaansaattamista ja työehtosopimusten rikkomisista seuraavien rangaistustoimenpiteiden selvittämistä.

– Kiky-maksuista kuukausitasolla palkansaajalle tuleva lasku ei välttämättä ole kovin suuri, mutta vuositasolla summa on jo merkittävä. Kaikista pienipalkkaisimmille tuo summa voi olla todella tuntuva jo kuukaudessa.

– Olen kuullut aivan liikaa siitä, miten työehtosopimuksia laiminlyödään. Moni palkanmaksaja on vieläpä hyvin vakuuttava perustellessaan, miksi hän toimii väärin, vaikka perusteluilla ei olisi mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

– Vauraammat ihmiset eivät perustuloa tarvitse, mutta sen avulla voidaan parantaa opiskelijoiden, nuorten, pienituloisten ja tulottomien ostovoimaa ja elintasoa, jolloin valtiontaloutta saadaan kuntoon. Elintason nousu tarkoittaa kasvavaa markkinaa: kun kysyntä lisääntyy, lisätään tarjontaa, jolloin valuutanvaihto ja työ lisääntyvät.

Tammella on toiveena asettua ehdolle sekä seuraaviin kunta- että aluevaaleihin.

Teksti: Milla Zuev

Kuvat: Milla Zuev / Irja Vaateri

Kirsi Kaivonen: “Turvallisuus on minulle sydämenasia”

Kirsi Kaivonen on toisen kauden kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen, sekä aluevaltuutettu ja hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan jäsen Pirkanmaalla. Kaivonen on myös Tampereen sosialidemokraattisen valtuustoryhmän ensimmäinen varapuheenjohtaja. Hän asuu perheineen Teiskon Kämmenniemessä, ja kuvailee tavallisen työntäyteisen arjen ja koululaisten elämän siivittävän arkeaan.

– Ammatillinen tausta minulla on vahvasti pelastusalalla. Tänä keväänä tulee kuluneeksi 21 vuotta siitä, kun aloitin työt ensihoidossa. Pelastuslaitoksen palveluksessa olen ollut suurimman osan urastani. Nyt työskentelen pelastuslaitoksen viestinnän tehtävissä, Kaivonen kertoo.

– Turvallisuus on minun juttuni ja vahva osaamisalueeni. Ymmärrän arkea ja työtä sillä sektorilla, ja turvallisuus onkin minulle sydämenasia. Kun lähdin politiikkaan mukaan, minua viehätti ajatuksessa se, että pääsisin vaikuttamaan isompiin kokonaisuuksiin ja toisaalta se, että olin aina halunnut saada meidän alamme ääntä kuuluviin. Työskentelin pitkään ensihoidossa, ja haluan tuoda niiden ihmisten ääntä kuuluviin, jotka eivät sitä itse nosta ja näin tule kuulluksi. Olen nähnyt niin paljon epäkohtia muun muassa ihmisten palveluissa jo oman työurani kautta.

Sosialidemokratia on kaikkien äänen kuuluville saattamista

Kaivonen lähti ensimmäisen kerran politiikkaan vuoden 2017 kuntavaaleissa.

– Itse asiassa apulaispormestari Pekka Salmi on syy siihen, miksi istun tässä juuri nyt. Tunsimme erään pelastuslaitoksen hyväntekeväisyysprojektin kautta, jota olin ollut vetämässä. Pekalle olin jäänyt mieleen aikaansaavana ihmisenä, ja hän päätti pyytää minua lähtemään ehdolle kuntavaaleihin.

– Minulle ei jäänyt kauaa aikaa miettiä, koska vaaleihin oli aikaa reilu kuukausi. Päädyin siihen, että miksipäs ei. Miksi en kokeilisi? Mukaan lähtiessäni ikään kuin hyppäsin tuntemattomaan – ja tässä sitä ollaan.

Vaikka Kaivonen kuvaa lähteneensä mukaan omien sanojensa mukaan politiikan ulkopuolelta, ei SDP puolueena ollut hänelle vieras. Hän kuvaa aina olleensa esimerkiksi aktiivinen äänestäjä.

– Koen, että sosialidemokratiassa on niitä arvoja, joilla kaikkien ihmisten ääntä saadaan kuuluville. Halutaan pitää myös niiden heikompien puolta. Tämä sopii omaan arvomaailmaani. Koen, että puolueella on samoja inhimillisiä arvoja, joita olen itsekin peräänkuuluttanut. Siksi minun ei ollut vaikea lähteä mukaan – ei tarvinnut kipuilla sen kanssa, onko puolue oikea, Kaivonen kuvailee.

Kaupunginhallituksessa keskustellaan hyvässä hengessä

Kaivonen on edennyt kuntapolitiikassa nopeasti; hän kertoo olevansa otettu siitä luottamuksesta, jonka on saanut ensin äänestäjiltä, myöhemmin omalta valtuustoryhmältään heti alusta lähtien.

– Arvostan sitä, että osaamiseeni on luotettu. Olen myös halunnut olla luottamuksen arvoinen ja täyttää tehtäväni myös kaupunginhallituksessa mahdollisimman hyvin.

– Kaupunginhallituksen jäsenyys on sitova tehtävä jo siksi, että kokoonnumme joka maanantai. Hallitus on tekemisissä oikeastaan kaikkien kaupungin asioiden kanssa. Tämä on vaativa näköalapaikka: oikeastaan jokainen sektori kaupungin toiminnoissa ja asioissa näkyy ja kuuluu jollakin tavalla hallitukselle. Kaupunginhallituksella on sekä ohjaava, päättävä että kaupunkia edustava rooli. Hallitukselta lähtevät esitykset myös kaupunginvaltuustolle lopulliseen päätöksentekoon.

Kaivonen kertoo kaupunginhallitustyöskentelyn olevan valmistelevaa ja ryhmiä osallistavaa jo ennen varsinaista kokousta.

– Ennen meidän varsinaisia maanantaikokouksiamme eri ryhmät ovat jo keskustelleet kokoukseen tulevista asioista keskenään. Asioita on jo hiukan pohdittu taustalla ja tunnusteltu ilmanalaa asioista, joista jaamme samoja näkemyksiä tai vastaavista niistä, jotka jakavat. Ja vielä juuri ennen varsinaista kokousta ryhmät kokoontuvat varajäsenineen käymään asialistan omalla porukalla läpi. Kokouksiin valmistaudutaan huolellisesti, Kaivonen kertoo.

Kaupunginhallituksen ilmapiiriä Kaivonen kuvailee hyväksi.

– Meillä on hallituksessa hyvä henki ja luottamuksellinen ilmapiiri. Meillä on myös aina vahva tahto löytää se yhteinen sävel. Kokouksiin on mukava mennä. Koen, että vaikka käsiteltävänä olisi jollain tavalla hankalakin asia, päädymme keskustelemaan siitä rakentavassa hengessä ja päädymme yleensä hyvään lopputulokseen.

– Tarvittaessa keskustelemme asioista vielä myös valtuustossa. Koen, että Tampereella päätöksenteko on ylipäätään jouhevaa. Toki on asioita, joista eri ryhmät ovat erimielisiä, mutta sekin kuuluu demokratiaan.

Kaupunginhallituksella oli juuri maanantaina 27. maaliskuuta kehityskokous. Kehityskokouksissa käsitellään laajoja yleensä strategisia kokonaisuuksia, joilla on usein pitkänkin aikavälin vaikutuksia. Näitä ovat esimerkiksi maankäyttö- ja kaavoitusasiat ja kaupungin kehitysohjelmat, kuten maanantain listalla ollut Hiedanrannan tilannekatsaus.

– Alkuvuonna eräs iso ensin kaupunginhallituksessa käsitelty ja valtuustoon viety asia oli Tampereen Vesi Liikelaitoksen yhtiöittäminen. Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä päätyi puoltamaan yhtiöittämistä, mutta halusimme terävöittää, että tässä ei ole kyse yksityistämisestä, jota emme missään nimessä kannattaisi. Nämä asiat menivät keskusteluissa helposti sekaisin. Lisäksi kaupunginhallitukselta pyydettiin juuri lausuntoa muun muassa seudullisen joukkoliikenteen vyöhykemallista, jolloin päädyimme kannattamaan kolmen vyöhykkeen mallia. Ja juuri viime maanantaina allekirjoitimme viime vuoden tilinpäätöksen, joka tulee toukokuulla valtuuston käsittelyyn.

Menestystä kaikille SDP:n ehdokkaille

Tällä kertaa Kaivonen ei itse lähtenyt ehdolle eduskuntavaaleihin, mutta hän kertoo jännittävänsä kaikkien Pirkanmaan SDP:n ehdokkaiden puolesta ja toivovansa heille menestystä.

– Haluan painottaa sitä, että jokaisella äänellä on merkitystä. Jos peilataan esimerkiksi edellisiin kuntavaaleihin, niin erot äänimäärien välillä voivat olla hyvin pieniä ja ratkaisevia.

– Olen kuitenkin hyvin luottavaisin mielin sen suhteen, että saamme aikaan hyvän tuloksen. Tiedostan myös, että jännittävää tulee olemaan. Kukaan ei pysty sanomaan varmaksi, kuinka tilanne jakautuu esimerkiksi kolmen suurimman puolueen kesken. Nämä ovat monella tavalla tärkeät vaalit.

– Tämän vaalikauden aikana on koettu monenlaisia, jopa ennennäkemättömiä kriisejä, jotka eivät ole aivan pian häviämässä mihinkään. Olisin itse turvallisin mielin, jos Sanna Marinin ja SDP:n johdolla saataisiin jatkaa.

– Viimeaikaisten tapahtumien valossa peräänkuulutan turvallisuutta ja rauhaa myös vaalityön tekemiseen. Kaikenlainen häirintä niin somessa kuin vaalikentillä on törkeää ja väärin. Haluan toivottaa kaikille ehdokkaille tsemppiä loppukiriin ja rohkaista ihmisiä äänestämään. Nyt on mahdollisuus vaikuttaa!

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Milla Zuev

SDP: Tampereelle laadittava energiapoliittinen ohjelma

Tampereen sosialidemokraattinen valtuustoryhmä jätti maanantaina 20.3. valtuustoaloitteen energiapoliittisen ohjelman laatimiseksi Tampereelle. Aloitteen mukaan Tampereen kaupungin tulee pikimmiten ryhtyä laatimaan kaupungin energiapoliittista ohjelmaa, joka huomioi kaupungin hiilineutraalisuustavoitteet. Tampereen kaupungin tavoite on hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä.

– Ajatus liittyy vallitsevaan maailmantilanteeseen ja siihen, että kysymys energiasta ja sähköstä on noussut vuoden sisällä aivan uudenlaiseen valoon. Euroopan kontekstissa esimerkiksi Saksa on Krimin valtauksen jälkeenkin perustanut oman teollisuutensa venäläisen fossiilienergian varaan, vaikka merkit tilanteen kärjistymisestä ovat olleet ilmassa jo pitkään. Venäjän tarkoitusperiä ei olla ymmärretty oikein, ja talousyhteistyön suhteen on oltu naiiveja. Suomessa tilanne on onneksi ollut parempi, kommentoi valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi.

– Tampereen tulee kaupunkina pystyä uudessa tilanteessa tarkastelemaan energiapolitiikkaa kokonaisuutena ja hahmottamaan, mitä halutaan tehdä. Vihreä siirtymä – joka ei perussuomalaisten mukaan ole ollenkaan järkevää, mutta jota kaikki muut pitävät oikein järkevänä – perustuu tällä hetkellä paljolti rannikkoseuduilta saatavaan edulliseen tuulivoimaan. Kysymys on, miten Tampere sisämaakaupunkina pärjää tässä kilpailussa.

Aloite sai valtuustossa paljon tukea ja ymmärrystä.

– Tämä on erittäin hyvä ja hyvin ajankohtainen avaus demareilta, Salmi kommentoi.

Tavoitteena on, että energiapoliittinen ohjelma menisi nopeasti valmisteluun.

– Nyt odotamme tulevia valtakunnallisia hallitusohjelmalinjauksia ja sitä, minkä verran mielenkiintoa tulevalla hallituksella on energiapolitiikkaan. Täytyy toivoa, että demarit ovat hallituksessa, sillä meitä tämä kiinnostaa. Se on selvä.

Aloitteessa pohditaan esimerkiksi, onko vihreän metanolin käyttö mahdollista TKL:n nykyisessä liikennekalustossa. Joukkoliikenteessä tulisi pyrkiä käyttämään vihreämpiä energiamuotoja.

Energiapolitiikassa huomioitava yhteiskunnan toiminnot laajasti

Energia ja sen laatu vaikuttavat käytännössä kaikkiin yhteiskunnan toimintoihin, joten myös energiapoliittisen ohjelman tulee ottaa huomioon laajoja kokonaisuuksia. Salmen mukaan tarvitaan kokonaisvaltainen ohjelma, jossa tematiikkaa pohditaan yli yhtiö- ja hallintorajojen.

Koska Tampere ei sisämaakaupunkina todennäköisesti tule olemaan suuri tuulivoiman tuottaja, myös muita järkeviä tapoja tuottaa energiaa on löydettävä. Tällä hetkellä esimerkiksi biokaasu ja vihreä metanoli ovat potentiaalista vihreää energiaa, joita Pirkanmaan alueella voidaan tuottaa ja hyödyntää. Esimerkiksi biojätettä syntyy jatkuvasti, joten käytännössä Koukkujärven biomylly voi tuottaa loputtomasti biokaasua.

– Energiapoliittisella ohjelmalla pyritään ilmastonmuutoksen hallintaan ja oman huoltovarmuuden varmistamiseen. Kotimaista energiaa tulee olla vähintään tarpeeksi saatavilla, eikä haittaisi, jos sitä voitaisiin viedä myös ulkomaille Ranskan tapaan.

– Vihreä siirtymä mahdollistaa myös elinkeinopuolen kehittymisen, mikäli sen ympärille syntyisi vahvoja yhtiöitä, jotka toisivat työpaikkoja, liikevaihtoa ja verotuloja, Salmi kaavailee.

Energiasiirtymä liittyy myös koulutuspolitiikkaan: Tampereen kaupunki on suuri koulutuksen järjestäjä ja tukija, jolla on mahdollisuus kouluttaa monen alan ja tason osaajia energiaan liittyville aloille. Siirtymällä olisi varmasti vaikutusta erilaisiin koulutusohjelmiin.

Energiakäännöstä on tehty Tampereen Sähkölaitoksella jo pitkään. Sähkölaitos on investoinut uusiutuviin energianlähteisiin. 1990-luvun tasosta päästöjä on leikattu jo 40 prosenttia alaspäin.

Joukkoliikenteessä kohti päästöttömyyttä

Suurin osa hiilidioksidipäästöistä syntyy liikenteestä, asumisesta ja kiinteistöistä. Tampereen tasolla joukkoliikenne onkin yksi iso energiapoliittinen kysymys.

– TKL on meidän liikennelaitoksemme, eikä siellä ole kovin paljon tehty asioita päästöjen vähentämisen eteen. On selvitettävä, millä aikajänteellä TKL on uusimassa kalustonsa pois dieselbusseista. Sähkö on kuitenkin järkevin joukkoliikenteen käyttövoima.

– Jätehuolto on jo muuttamassa omia jäterekkojaan kaasukäyttöisiksi, mikä on pieni, mutta merkittävä askel, Salmi huomauttaa.

Aloite pähkinänkuoressa

Tampereen kaupungin tavoite on päästöttömyys vuoteen 2030 mennessä.
Jotta tavoitteeseen päästään, tarvitaan valtakunnallisen ja EU-tason kanssa yhtenevä kaupungin energiapoliittinen ohjelma.
Vihreän siirtymän kautta paitsi ehkäistään ilmastonmuutosta, myös rikastetaan elinkeinoelämää.
Tampereella tuulivoiman sijaan esimerkiksi biokaasu ja metanoli ovat potentiaalisia tuotettavia vihreän energian muotoja.
Ohjelmassa tulee huomioida Tampereen kaupunkikonsernin rooli ja mahdollisuudet tuottaa energiaa hiilivapaasti.
Ohjelmassa tulee tarkastella siirtymän asettamia vaatimuksia kaupungin kaavoitukselle, julkiselle ja yksityiselle liikenteelle, elinkeino- ja koulutuspolitiikalle sekä kaupungin rakennustoiminnalle.
Ohjelman tulee sisältää konkreettinen investointiohjelma.

Lue valtuustoaloite

Teksti: Milla Zuev

Kuvat: Milla Zuev

Valtuustoaloite energiapoliittisen ohjelman laatimiseksi

Ilmastokysymys on noussut viime vuosien yhteiskuntapolitiikan keskiöön, ja yhä harvempi kyseenalaistaa aktiivisen ilmastopolitiikan tarpeellisuuden. Ukrainan sota on korostanut kiirettä uusiutuvien energialähteiden käyttöönotossa, sillä lisääntyvä riippumattomuus fossiilisista energialähteistä vähentää suoraan ja epäsuorasti Venäjän kykyä käydä sotaansa.

Tampereen kaupunki on reagoinut ilmaston muutoksen uhkaan asettamalla tavoitteeksi kaupungin hiilineutraaliuden vuoteen 2030 mennessä.

On huomattava, että energiasiirtymä koskettaa Tamperetta myös muutoin kuin vain ilmastopolitiikan näkökulmasta. Suomessa uusiutuvien energioiden tuotantoalueet näyttävät syntyvän ainakin ensivaiheessa Perämeren alueen tuulivoimapuistojen ja vihreän vedyn suurkuluttajien, kuten terästeollisuuden, sijoittumispaikkojen ympärille. Tätä kehitystä tukee vastaava rakennemuutos Perämeren alueella Ruotsissa.

Energiasiirtymällä voi olla arvaamattomia elinkeinopoliittisia vaikutuksia, kun teollisuuden tuotteiden ostajat, kuluttajat ja sijoittajat edellyttävät hiilivapaita tuotantoketjuja. Toisaalta oleminen innovatiivisen kehitystyön ja investointien kärjessä luo myös suuria mahdollisuuksia, mitä elinkeinoelämän järjestöt ovat aivan oikein korostaneet.

Pirkanmaan liitto on laatimassa maakunnan energiapoliittista ohjelmaa, jonka yhtenä motiivina lienee ymmärrys siitä, ettei Pirkanmaa tule olemaan keskeinen tuulivoiman tuotantoalue. Nämä huimaa vauhtia kasvavat investoinnit suuntautuvat Suomessa rannikkoalueille.

Tampereen kaupungin näkökulmaa energiasiirtymään määrittää myös omistajarooli, sillä kaupunkikonserni on suuri energian tuottaja. Kaupungin vastuu alueellisen huoltovarmuuden turvaamisessa ei pitäisi olla myöskään vähäinen.

Tampereen Sähkölaitos Oy omistaa jo nyt osuuksia suomalaisesta tuulivoimatuotannosta. Mikä on osakeyhtiön ja kaupungin omistajapolitiikan linjaus, onko perusteltua hankkia lisää näitä osuuksia? Tuulivoima tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia sähkön ja kaukolämmön varastointiin. Minkälaisia suunnitelmia energian varastointiin on?

Lisääntyneen puunpolton ilmastovaikutuksista käydään julkisuudessa kiivasta keskustelua. Onko tarvetta arvioida Tampereen Sähkölaitos Oy:n huomattavasti lisääntynyttä puunpolttoa Suomen hiilitaseen kannalta vai otetaanko tämä näkökulma mahdollisesti jo huomioon puun hankinnassa?

Julkisuudessa on kerrottu, että kehitysyhtiö Ren-Gas suunnittelee yhteistyössä Tampereen sähkölaitos Oy:n kanssa Tarastejärvelle vihreän metanolin tuotantoa. Tuotannossa hyödynnettäisiin hyötyvoimalan hiilidioksidipäästöjä ja tuulivoimaloista ostettavaa sähköä vedyn tuotannossa. Metanoli myydään raskaan liikenteen käyttöön. Tuotannon ensi vaiheen pitäisi olla käynnissä jo vuonna 2026.

Sähkölaitos on korostanut metanolin tuotantoprosessin hukkalämmön hyödyntämistä kaukolämmön tuotannossa. Toinen tapa syventää tätä hiilivapautta edistävää tuotantoketjua alueellisesti on julkinen liikenne. Onko vihreätä metanolia tarkoitus hyödyntää Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä vai onko tuotanto jo myyty muille käyttäjille? Onko vihreän metanolin käyttö teknisesti mahdollista Nyssen järjestämän joukkoliikenteen palvelun tuottajien nykyisessä dieselkalustossa? Vaatiiko käyttöönotto mahdollisesti taloudellista subventointia ja kuinka paljon?

Julkisen liikenteen järjestämisessä sähköbussien rooli tulee olemaan kaupunkialueella joka tapauksessa suuri. Miten tämä siirtymä on aikataulutettu? Onko sähkö tai muu hiilineutraali käyttövoima kilpailutuksissa ehtona? Mikä on kokonaiskustannusarvio verrattaessa metanolia käyttävää dieselkalustoa sähköbussikaluston hankinta- ja käyttökuluihin?

Sekä sähkö että metanoli tarvitsevat liikenteen latausasemia. Jos ja kun suora vedyn käyttö lisääntyy liikenteen polttokennoissa ja teollisuudessa, turvallisuusvaatimukset kasvavat. Onko kaupungin kaavoituksessa kokonaissuunnitelmaa sopivista jakelualueista? Tarvitaanko kaavoitusta vai voidaanko arvioida nykyisen kaavatilanteen riittävän?

Onko kokonaiskuvaa, mitä käyttövoimalähteitä Tampereen kaupungissa on liikenteessä 5 – 10 vuoden kuluessa, miten muutokseen pitäisi kaupungissa valmistautua? Mikä olisi tavoitetila, joka ottaa huomioon kaupunkikonsernin puhtaan energiatuotannon mahdollisuudet?

Talven energiakriisi on korostanut hajautetun energiatuotannon tarpeellisuutta. Yksi volyymiltaan ehkä pienempi, mutta kuntalaisten näkökulmasta merkittävä, on kiinteistöjen oma energiatuotanto aurinkopaneeleilla, maalämmöllä, ilmalämpöpumpuilla. Olisiko järkevää asettaa tällaiselle tuotannolle tavoitetasoja, helpottaa lupabyrokratiaa, ottaa huomioon paremmin Sähkölaitoksen kiinteistöjen ajoittaisen sähkön ylituotannon ostoissa yms.. Onko kaupungin omistajapolitiikka ottanut kantaa esim. aurinkopaneelituotannon ostohinnoitteluun vai onko asia täysin sähkölaitoksen päätettävissä? Omistajapolitiikan tavoitteita asetettaessa on muistettava, ettei kaupungin energiapolitiikkaa voida johtaa vain kaupungin omistaman sähköyhtiön liiketoiminnan näkökulmasta.

Kaupunkikonserni tuottaa myös kohtuullisen määrän biokaasua. Onko kaupunkikonsernin tarkoitus joillain ratkaisuilla edistää tuottamansa biokaasun käyttöä?

Jotkut julkisomisteiset sähköntuottajat ovat merkittävästi ja osin riskilläkin alentaneet sähkön myyntihintoja. Yhtiöiden päätöksenteko hinnoittelussa on viime kädessä yhtiöiden asia, eikä omistajakaan voi pakottaa yhtiötä riskin ottoon. Silti olisi hyvä avata myös sähkölaitoksen hinnoittelupolitiikka ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Miten toimitaan, jos tässä arvaamattomassa markkinatilanteessa kertyy kohtuuttomia voittoja? Kuinka suuri osuus voitoista on tarkoitus laittaa vihreän siirtymän edellyttämään tutkimus- ja tuotekehittelyyn ja investointeihin, palauttaa kuluttajalle tai tulouttaa omistajalle?

On huomattava, ettei investointeja vihreään siirtymään voi nähdä vain kustannuksina, vaan oikeilla investoinneilla parannetaan huoltovarmuutta ja saavutetaan säästöjä elinkeinoelämälle, kuntalaisille ja kuntataloudelle.

Miten nähdään kaupungin energiantuotanto osana valtakunnallista energiahuoltoa? Julkisuudessa on korostettu kuluttajien vastuuta säästää ja siirtää käyttöä yön tunteihin. Tampereen Sähkölaitos Oy hinnoitteli kuitenkin pitkän aikaa päivä- ja yösähkön saman hintaiseksi, mikä ei ollut hyvä kannustin. Onko ero nyt riittävä vai voisiko sitä kasvattaa vielä?

Energiasiirtymässä on valittava myös yhteistyökumppaneita ja Ren-Gas Oy on tässä suhteessa erinomainen kehitysyhtiö ja muitakin varmaan löytyy. Unohtaa ei sovi Euroopan Unionin tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia. Vuoden 2023 täydentävässä lisätalousarviossa valtio päätti siirtää 100 M€ Ilmastorahasto Oy:lle käytettäväksi vihreän siirtymän investointeihin. Eikö olisi tarpeellista valmistella kokonaisvaltainen investointiohjelma ja rahoitussuunnitelma suurempien vihreän siirtymän edellyttämien investointien toteuttamiseksi?

Energiasiirtymä on myös koulutuspoliittinen kysymys. Osaajia tarvitaan monilla aloilla ja tasoilla. Onko kaupungilla suurena koulutuksen järjestäjänä ja tukijana aloitteita asian suhteen ja onko sellaiseen tarvetta?

Edellä sanotun perusteella esitämme,

että Tampereen kaupunki pikimmiten ryhtyy laatimaan Tampereen energiapoliittista ohjelmaa, jossa otetaan huomioon Tampereen hiilineutraalisuustavoitteet sekä kerrotaan miten tavoitteet ja keinot sovitetaan ja aikataulutetaan yhteen valtakunnallisten ja EU:n vastaavien ohjelmien kanssa,

että ohjelmassa kiinnitetään huomio Tampereen kaupunkikonsernin rooliin ja mahdollisuuksiin energiantuottajana edistää erilaisia hiilivapaita tuotantomuotoja ja näiden tuotteiden käyttöönottoa aluetaloudessa,

että ohjelmassa tarkastellaan energiasiirtymän asettamia vaatimuksia kaupungin kaavoitukselle, julkiselle ja yksityiselle liikenteelle, elinkeino- ja koulutuspolitiikalle sekä kaupungin omalle rakennuttamistoiminnalle ja

että ohjelmaan sisällytetään konkreettinen investointiohjelma suuremmista kohteista, jotka aikataulutetaan ja vastuutetaan kaupunkikonsernin eri toimijoille.

Tampereella 20.3.2023

Tampereen Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä

Ilmari Nurminen: ”Olen aina halunnut taistella heikommassa asemassa olevien puolesta”

Ilmari Nurminen, 32, on toisen kauden kansanedustaja. Hänen työnsä keskiössä on halu panostaa ihmisten hyvinvointiin: niin sosiaaliseen, taloudelliseen kuin terveydelliseenkin.

– Minun vastuullani on SDP:n eduskuntaryhmässä sote-lakien neuvottelu ja valmistelu. Kuluvalla vaalikaudella olemmekin saaneet läpi monia merkittäviä uudistuksia, kuten vanhustenhoidon henkilömitoituksen, hoitotakuun ja vammaispalvelulain. Olen aina halunnut vahvistaa ihmisten hyvinvointia.

Nurminen on myös Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Tällä vaalikaudella hän on järjestänyt säännöllisesti klinikoita, joissa kuullaan kansalaisia ja etsitään yhdessä ratkaisuja tärkeisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Tälle toiminnalle Nurminen toivoo jatkoa ja mahdollisesti laajentumistakin.

Vaalikauden suuriksi onnistumisiksi Nurminen mainitsee myös oppivelvollisuusuudistuksen ja toisen asteen maksuttomuuden.

– Tässä kaikessa kuitenkin vielä riittää työtä: haluan jatkaa ponnistuksiani paremman vanhustenhoidon, koti- ja omaishoidon, perusterveydenhoidon ja hoitotakuun toteutumisen puolesta, Nurminen kuvailee.

Nurminen kertoo aina halunneensa taistella niiden ihmisten puolesta, jotka ovat yhteiskunnallisesti heikommassa asemassa.

– Kaikin puolin reilu yhteiskunta, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo ovat sitä, mitä työssäni haluan tavoitella.

Ihmisten kuunteleminen on Nurmiselle tärkeä osa niin kansanedustajan työtä kuin vaalityötäkin. Tampereen Kauppahalli on tarjonnut monia mahdollisuuksia merkittäviin kohtaamisiin.

Reilu yhteiskunta

Suomessa hinnat ovat kauttaaltaan nousseet voimakkaasti. Tämä vaatii Nurmisen mukaan selkeästi menosopeutuksia ja tulopuolen vahvistamista, mutta oikeudenmukaisesti – laskua ei tule siirtää pienituloisille.

– Meidän tulee huolehtia kaikkien toimeentulosta. Toimeentulosta huolehtimiseen kuuluvat myös reilut työelämän pelisäännöt ja työllisyyden vahvistaminen edelleen, vaikka tällä vaalikaudella työllisyys on jo noussut todella hyvin.

– Neljän vuoden kuluttua haluan nähdä Suomen koulutuksen kärkimaana ja yhteiskuntana, joka on taas piirun verran kestävämpi sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti. Haluan nähdä, että mitä tahansa haasteita tulevaisuus tuokaan, pystymme niistä selviytymään siten, että kaikki pidetään mukana.

Teksti: Milla Zuev

Kuvat: Milla Zuev

Kampanjointi kiihtyy Tampereella – sinun äänesi voi ratkaista Suomen linjan

Kevään 2023 eduskuntavaalien ennakkoäänestyksen alkuun on alle viikko aikaa. Äänensä pääsee antamaan 22. maaliskuuta alkaen vaalipäivään 2. huhtikuuta asti. SDP:n tamperelaiset ehdokkaat ovat kampanjoineet tiiviisti koko kevättalven, ja vaaleja kohti tultaessa tahti kiihtyy. Tampereen ehdokkaat ovat tavattavissa kampanjatyössään lähes päivittäin, ja vaalimökki keskustorilla on auki 20.3.–1.4. Kohtaaminen ihmisten kanssa on arvokasta ehdokkaillemme – tänä keväänä SDP tavoittelee miljoonaa kohtaamista, eli kontaktia vähintään noin joka viidennen suomalaisen kanssa.

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen vieraili Tampereella Tammelantorin vaalitapahtumassa 11.3. Kuvassa Tytti Tuppurainen ja ehdokas Mahmoud Machaal keskustelemassa kuntalaisen kanssa.

Ilmari Nurminen tapasi tamperelaisia lauantain vaalitapahtumassa Tammelantorilla.

Äänestä solidaarisuuden puolesta

Äänestäminen on aina tärkeä kansalaisoikeus, mutta erityisesti kuluvan kevään eduskuntavaaleissa oma ääni kannattaa antaa, sillä se voi olla ratkaiseva. Eduskuntavaalien tulos vaikuttaa hyvin konkreettisiin, kaikkia suomalaisia koskettaviin asioihin, kuten julkisten palveluiden rahoitukseen ja sosiaaliturvan tulevaisuuteen. SDP:n linja on tasapainottaa Suomen talous kestävällä tavalla. SDP pyrkii vaaliohjelmassaan kohti täystyöllisyyttä, parempaa työelämää, sosiaaliturvajärjestelmän yksinkertaistamista, julkisten palveluiden turvaamista ja kaiken kaikkiaan solidaarista yhteiskuntaa, jossa kaikki pidetään mukana. Tämä ei onnistu lyhytnäköisellä leikkauspolitiikalla.

SDP:n vaihtoehdossa kestävä talouden tasapainottaminen on pitkän tähtäimen talouspolitiikkaa. Mikäli nyt jätämme panostamatta koulutukseen, lapsiin ja nuoriin, mielenterveyteen ja ihmisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin tai jopa leikkaamme näistä, ovat jäljet karut niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin. Hyvinvointi luodaan työllä, ja siksi työelämän tulee olla reilua ja kestävää sekä sopeutua monenlaisten ihmisten toimintakykyyn ja tarpeisiin. Ketään ei saa jättää hyvinvoinnin ulkopuolelle.

Reilu toimeentulo ja köyhyyden torjuminen ovat ehdokas Saana Kuusipalon vaaliteemoja. Saana oli tavattavissa Tammelantorin vaalitapahtumassa.

Edessä kolmen kisa

Tällä hetkellä SDP:n kannatus näyttää gallupien perusteella hyvältä Pirkanmaalla, mikä heijastelee myös valtakunnallista tilannetta. Kisa suurimman puolueen paikasta tullaan käymään kolmen puolueen kesken niin koko Suomessa kuin Pirkanmaallakin: SDP:n, perussuomalaisten ja kokoomuksen. Pirkanmaalla SDP johtaa kokoomusta Aamulehden tuoreen kannatusmittauksen perusteella noin viidellä prosentilla, kun taas ero toista sijaa hallitseviin perussuomalaisiin on noin kolme prosenttia.

SDP:n kannatus oli hyvä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa lähes jokaisella äänestysalueella, mutta etenkin matalan äänestysprosentin alueilla (alle 70 %) sosialidemokraateilla oli lähes poikkeuksetta ykkössija. Näin oli esimerkiksi Multisillassa, Etelä-Hervannassa, Kaukajärvellä, Leinolassa ja Tesomajärvellä. Korkeamman äänestysprosentin alueilla, kuten Pyynikillä (83,4 %), SPD oli vasta kolmantena kokoomuksen ja vihreiden takana.

Vuoden 2021 kuntavaaleissa Tampereen pormestarin paikka ratkesi 15 äänellä, ja vastaavasti SDP:n asema suurimpana puolueena 132 äänellä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Omalla äänestysaktiivisuudella voi siis kaikilla alueilla vaikuttaa konkreettisesti vaalien lopputulokseen – erityisesti äänestysaktiivisuuden kasvu matalan äänestysprosentin alueilla, joissa SDP on kerännyt eniten kannattajia edellisissä vaaleissa, voi olla merkittävää. SDP:n äänestäminen kannattaa, mikäli haluaa jatkossakin tamperelaisen pääministerin.

Tammelantorin vaalitapahtuma keräsi joukoittain kuntalaisia paikalla olleiden ehdokkaiden puheille. Ennen eduskuntavaaleja Tampereen SDP:n ehdokkaat ovat tavattavissa myös monissa muissa tapahtumissa.

Tampereella tapahtuu mm. seuraavaa:

20.3.–1.4. vaalimökki avoinna keskustorilla

18.3. klo 11–13 soppatarjoilu Tesoman hyvinvointikeskuksella

25.3. kampanjatilaisuus Koskikeskuksella

Ajantasainen tapahtumakalenteri

Ennakkoäänestyspaikat

Kuvat: Milla Zuev

Teksti: Milla Zuev

Seppo Salmisen ”Kunnallispolitiikan aallokoissa” on muistelmateos ja oppikirja uusille päättäjille

Seppo Salmista, pitkän linjan kuntapoliitikkoa ja Kunnallispolitiikan aallokossa – Käytännön oppikirja (2021) -teoksen kirjoittajaa kehotettiin hänen poliittisen uransa jo päätyttyä lähes 37 vuoden jälkeen kirjoittamaan itse omat muistelmansa. Näistä muistelmista syntyikin uransa alkuvaiheessa myös yhteiskunnallisten aineiden opettajana toimineen miehen oppikirja – 40-luvulta 2010-luvulle saakka Tampereen kuntapolitiikan vaiheita seuraavasta teoksesta hyötyvät niin nykyiset kuin tulevatkin valtuutetut.

– Minua neuvottiin kirjoittamaan kirja nimenomaan itse. Meillä on jo paljon teoksia, jotka on kirjoittanut ammattikirjailija. Tämän kirjan kohdalla oli tärkeää saada esiin selvä ja henkilökohtainen näkemys. Tästä ajatuksesta kirja lähti muodostumaan. Käyn siinä läpi esimerkiksi hallinnon uudistuksia ja olen kriittinenkin sen suhteen, ettei näitä kaikkia mielestäni mietitty loppuun.

– Oppikirja-nimitys on lähtöisin keskustelustani entisen kansainvälisen toimittajan Heikki Näreikön kanssa. Päädyimme siihen, että kyllä tätä voi sanoa oppikirjaksi. Tässä käydään perusteellisesti läpi monia erilaisia teemoja, joten totesimme nimen sopivaksi, Salminen kertoo.

Tampereen SDP:llä on tänä päivänä useita nuoria kaupunginvaltuutettuja, varavaltuutettuja ja eduskuntavaaliehdokkaita. Salminen neuvoo nuoria perehtymään huolellisesti valtuutetun poliittiseen vastuuseen ja tehtävään, sekä tekemään vaikuttamistyötä äänestäjien kautta.

– Perehdy huolellisesti kuntalakiin ja hallintolakiin sen osalta, mikä on valtuutetun tehtävä. Luottamushenkilöllä on vastuu samalla tavoin kuin virkamiehelläkin. Virkamies esittelee asiansa virkamiesvastuulla, luottamushenkilö poliittisella vastuulla. Tämä vastuu tulee ymmärtää. Tämä on numero yksi.

– Lisäksi, jos haluat vaikuttaa, kierrä kenttää. Tulet kuulemaan ihmisiltä kaikenlaisia odotuksia. Luottamushenkilön tehtävä on myös todeta, että tuo on ehkä mahdollista, mutta tuo ei ole. Kuntalaissa ja hallintolaissa määritellään luottamushenkilöiden tehtävät tarkkaan, Salminen neuvoo.

Kenttää Salminen on kiertänyt itsekin: hän kuului 1960-luvulla perustamaansa epäviralliseen jaostoon, ”karhukoplaan”, joka kävi ihmisten parissa tiedustelemassa mielialoja kuntapolitiikan suhteen. Jäsenet halusivat olla mukana tekemässä kunnallispoliittista ohjelmaa. Karhukoplan johdolla tehtiin perusteellinen selvitys siitä, mitkä ovat demarien tavoitteet. Mittaa selvitykselle tuli 30 sivun verran; tämän pohjalta syntyi kymmensivuinen kansanpainos, jota jaettiin yleisesti.

Tampereen poliittinen historia

Salmisen teosta voi hyvällä syyllä kutsua Tampereen poliittiseksi historiaksi. Tuo historia ei suinkaan ole ollut vailla konflikteja ja kahakoita: kädenvääntöjä liittyy esimerkiksi ensimmäisen pormestarin valintaan, kaupunginjohtaja Pekka Paavolan eroon johtaneeseen tapahtumaketjuun, niin sanottuun poliittisen värisuoran katkeamiseen kuin surullisenkuuluisan Pälkäne-liikkeen tekemään julkilausumaankin.

– Minusta Paavolan tapaus oli selvä ajojahti – hän oli erinomaisen hyvä kaupunginjohtaja. Hänestä haluttiin eroon. Osa kokoomuksesta lähti ajojahtiin mukaan ja tiesin, että se oli nyt menoa.

Salminen muistelee myös Paavolan tapausta seurannutta tilannetta, jossa Tampereen vasemmistoenemmistö kaventui vuoden 1984 vaalien myötä. Tätä ennen sosialidemokraateilla oli ollut perinteisesti kaikki kaupungin merkittävimmät luottamustoimet, eli valtuuston ja hallituksen puheenjohtajuudet, sekä kaupunginjohtajan ja useamman apulaiskaupunginjohtajan virat. Kokoomus oli vaatinut johtavia luottamustoimia itselleen jo aiemmin. Tähän ei oltu kuitenkaan suostuttu, sillä SDP:n asema oli vahva, paikat ”kuuluivat SDP:lle.”

– Tuolloin totesimme, että yhteistyötä porvareiden kanssa tarvitaan edelleen, eikä perinteistä aseveliakselia saa päästää rikkoutumaan, koska sen myötä saatettaisiin menettää kaupungille tärkeitä arvoja, kuten talouden vakaus ja luotettava yhteistyökumppanuus. Päädyimme siihen, että hallituksen puheenjohtajuus säilyi SDP:llä ja kokoomus sai varapuheenjohtajuuden.

Termi aseveliakseli viittaa SDP:n ja kokoomuksen yhteistyöhön, jonka tarkoitus oli estää SKP:n valta Tampereella.

– SKP oli tuolloin vuoden 1945 kunnallisvaalien aikaan vahva, sosialidemokraattien jälkeen toisiksi suurin ryhmä Tampereella. Meikäläisistä yritettiin kalastella valtuutettuja SKDL:ään. Aseveliakselin idea oli, että SKP:lle ei saanut antaa valtaa ja heidät piti pitää erossa merkittävistä paikoista. Voin sanoa, että näin syntyi mahdollisuus viedä asioita eteenpäin, kuten itse halusimme.

– Pälkäne-liike puolestaan oli nuorisoliiton vasemmistofraktio puolueessa. Liikkeen edustajat kirjoittivat lausuman, jossa todettiin, että sosialidemokraattien pitäisi noudattaa leniniläismarxilaista politiikkaa ja lähettivät sen julkisuuteen. Totesimme tämän jälkeen, että tällä liikkeellä ei ole mitään tulevaisuutta, Salminen muistelee.

Kun pormestarin virka perustettiin Tampereelle vuonna 2007, piti Hanna Tainiosta tulla Tampereen ensimmäinen pormestari. Varapormestarin ja valtuuston puheenjohtajan pestit oli pedattu kokoomukselle.

– Tuolloin SDP:n ryhmäpuheenjohtajana oli Pauli Ruoholahti ja kokoomuksen puheenjohtajana Seppo Rantanen, jotka ovat kirjoittaneet Pitkät pojat-kirjan. Kokoomuksesta nousi Rantasta kohtaan vastustus, ja hänet erotettiin puheenjohtajan paikalta. Tästä seurasi tapahtumaketju, joka teki Timo K. Niemisestä pormestarin ja Hanna Tainio jäi nuolemaan näppejään. Varoitin tuolloin ihmisiä, että ottakaa yhteyttä Pekka Paavolaan, joka oli perustanut Tampereen puolesta -nimisen ryhmän. Tiesin, ettei ollut mitään takeita siitä, että kokoomuksen ryhmä pysyisi Tainion takana.

Seppo Salminen

Salminen muutti Tampereelle vuonna 1967 vaimonsa Marin ja lastensa kanssa. Tesomalla asuessaan hän liittyi Tesoman sosialidemokraatteihin. Tesomalle oltiin perustamassa keskikoulua, ja Salminen toimi tässä toimikunnassa. Viljo Häkkisen jättäessä kunnallisjärjestön sihteerin paikan Salminen valittiin hänen tilalleen.

– Tuohon aikaan oli sovittu, että sihteeri ei saa olla ehdolla kunnallisvaaleissa. Pesti ei kuitenkaan ollut elinikäinen, vaan siirryin parin vuoden jälkeen Voionmaan opistolle yhteiskunnallisten aineiden opettajaksi. Olin opiskellut pääaineenani työvoimapolitiikkaa Tampereen yliopistossa.

– Opettajana minun oli mahdollista asettua ehdolle kunnallisvaaleissa. Tulin ensimmäisissä vaaleissani valituksi varsinaiseksi jäseneksi viimeisenä. Tästä alkoi poliittinen urani Tampereella.

Myöhemmin Salmisella oli monta tehtävää Tampereen kuntapolitiikassa. Hän toimi sosiaalipuolen apulaiskaupunginjohtajana, kaupunginhallituksen jäsenenä ja valtuuston puheenjohtajana.

– Alun perin oli sovittu, että jos olet valtuuston puheenjohtaja, sinulla ei voi olla muita tehtäviä kuntapolitiikassa. Tämä on mielestäni järkevä päätös. Puheenjohtajalla on niin suuri rooli koko kaupunkia ajatellen – yksi niistä tärkeimmistä rooleista.

Lopulta Salminen toimi tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajana ja kahden viimeisen vuoden ajan puheenjohtajana vuoteen 2017 saakka.

– Tämän jälkeen jäin valtuustosta pois, kun ajattelin, että lähes 37 vuotta jo riittää hyvin.

Seppo Salminen on nähnyt vuosikymmeniä Tampereen kuntapolitiikkaa ja työskennellyt arvostetuissa ja vaativissa tehtävissä. Opiskeluaikoina häneltä kuitenkin jäi yksi työpaikka saamatta.

– Nuoruudessani Tampereen yliopiston työvoimapolitiikan opiskelijana minua kehotettiin menemään tapaamaan Finlaysonin tehtaan konttoripäällikköä. Keskustelimme ihan mukavasti, kunnes hän kysyi, missä opiskelen. Vastasin, että Tampereen yliopistossa.

– ”Aijaa, ai siinä punaisessa yliopistossa”, vastasi konttoristi. Jatkoimme vielä hetken aikaa keskusteluamme, kunnes nuorehko kaveri tuumasi, että niin – me kyllä katsomme, ettei Tampereen yliopistossa koulutuksensa saanut ole näihin tehtäviin sopiva. Lisäksi hän neuvoi minua pukeutumaan seuraavan kerran töitä hakiessani valkoiseen kauluspaitaan ja solmioon.

Salminen päätti keskustelun sanoihin:

– Jaaha, olemme nyt käyneet asiasta keskustelun ja todenneet, että olen kelvoton teidän palvelukseenne.

Jälkeenpäin tapausta ja elämäänsä tarkastellessaan Salminen toteaa, että parempi näin.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Milla Zuev

Pia Viitanen: ”Haluan nähdä tulevan kauden rakentamisen kautena, jolloin ihmisten hyvinvointi lisääntyy.”

– Olemme eläneet vaikeita aikoja ja nähneet kriisiä toisensa perään. Politiikassa on tehtävä työtä ihmisten turvallisen arjen eteen. Ihmisten täytyy pystyä luottamaan siihen, että heillä on toimeentulo, apua saa sitä tarvitessa, ja että palvelut toimivat.

Pia Viitanen valittiin ensimmäistä kertaa eduskuntaan SDP:n kansanedustajaksi vuonna 1995. Hän on toiminut myös asunto- ja viestintäministerinä sekä kulttuuri- ja asuntoministerinä. Suomalaisen sosialidemokratian konkari on nähnyt monenlaisia vaiheita 1990-luvun laman vaikutuksista koronapandemian seuraamuksiin. Viitanen ajattelee, että tämän vuoden eduskuntavaaleissa tehdään suuria valintoja sen linjan suhteen, miten maassamme tulevina vuosina edetään.

– Turvallisuus on se sateenvarjo, jonka alle mahtuu monenlaisia panostamisen arvoisia asioita. Palveluiden toimivuus, toimeentulo, harrastusmahdollisuudet, lähiöiden kehittäminen ja vaikkapa henkisen hyvinvoinnin vahvistaminen panostamalla kulttuuritalouteen ja kirjastoihin. Minä en pidä viisaana sitä, mitä jotkut kovasti korostavat, että Suomessa täytyisi lähteä jättimäiselle leikkauslinjalle. Uskon, että jos kurjistamislinjalle lähdettäisiin, tulisi se muutaman vuoden kuluttua erittäin kalliiksi.

– Kurjistamispolitiikassa menisivät kaikki ennaltaehkäisevät palvelut. Tästä seuraisi suuria ongelmia, joiden hoito tulisi maksamaan paljon. On inhimillisesti ja talouspoliittisesti viisasta tasapainottaa taloutta, mutta ei massiivileikkauksin, Viitanen ennakoi.

Tulevalla kaudella korjataan hoito- ja hyvinvointivelkaa

Kuluva hallituskausi on ollut erittäin poikkeuksellinen. Viitanen kuvailee, miten koronapandemian aikaan jouduttiin tekemään nopeita päätöksiä ja pohtimaan, miten vältetään yritysten konkurssit ja ihmisten joutuminen todella vaikeaan tilanteeseen. Myös Ukrainan sotatilanteen sytyttyä nopealla tahdilla jouduttiin tekemään pikaisia päätöksiä Suomen huoltovarmuuden ja turvallisuuden puolesta.

– Toivon, että tällaisina aikoina, kun tulevaisuudesta ei voi olla täysin varma, ihmiset jaksaisivat välittää toisistaan. Toivon, että politiikassa löytyy viisautta tehdä oikeudenmukaisia arvovalintoja. On torjuttava eriarvoistumista ja muuta mikä uhkaa, ellemme tee jotain.

– Tulevan kauden tärkeimpiä asioita on hyvinvointi- ja koulutusvelan korjaaminen. Saimme tällä kaudella aikaan paljon hyvää vaikeista tilanteista huolimatta. Resursseja kouluihin ja mielenterveyspalveluihin lisättiin lukuisissa lisätalousarvioissa, ja lisäksi saimme hoitajamitoituksen kuntoon. Toimet eivät kuitenkin ole olleet tähän mennessä riittäviä, vaan meidän täytyy mahdollistaa tavoitteista kiinni pitäminen.

Vaikean kauden aikana on Viitasen mukaan jääty jälkeen investoinneissa hyvin tärkeisiin asioihin.

– On paljon työtä tehtävänä, jotta saamme terveyspalvelut toimimaan hoitotakuun mukaisesti. Mielenterveyspalvelut ja koulujen tukipalvelut täytyy ehdottomasti saada kuntoon.

Kulttuuripalveluihin panostaminen on myös henkiseen hyvinvointiin panostamista. Kuva Hervannan toimintakeskuksen kirjastolta.

Katse Suomen tulevaisuuteen

Viitasen mielestä tulevalla kaudella ratkaisevaa on se, miten tulevaisuuteen panostetaan.

– Kun maailma on myllertänyt ja varmasti myllertää jatkossakin, oma sanomani on, että on tärkeää uskoa oikeudenmukaisuuden voittamiseen. Olen itse saanut voimaa rakkaan ystäväni ajatuksesta: ”Kyllä maailmassa on kuitenkin enemmän hyvää kuin pahaa.” Haluan nähdä tulevan kauden rakentamisen kautena, jolloin ihmisten hyvinvointi lisääntyy.

– Haluan nähdä, että tulevaisuuteen katsotaan tulevalla kaudella myönteisesti ja ryhdytään rakentamaan parempaa tulevaisuutta investointien kautta. Meillä on esimerkiksi syntymässä hienosti uutta työtä vihreän siirtymän kautta: yritykset ovat huomanneet ympäristöystävällisyyden olevan kilpailuvaltti. Osaaminen, koulutus, henkinen hyvinvointi, tutkimuksen kehittäminen ja luova talous ovat kohteita, joihin kannattaa investoida. Esimerkiksi luovaan talouteen panostamisen kautta voidaan saada paljon kasvua ja uutta työllisyyttä.

– Neljän vuoden päästä haluan nähdä Suomen maana, jossa olemme osanneet hyödyntää osaamistamme. Uutta kasvua on tullut kaikesta siitä, minkä hyvin osaamme: esimerkiksi ympäristöteknologiasta ja kulttuurin puolen avauksista. Samalla olemme huolehtineet ihmisten mahdollisuudesta hyvään elämään ja torjuneet eriarvoisuutta kouluissa. Olemme luoneet kaikille hyvät pärjäämisen mahdollisuudet – kaiken kaikkiaan onnistuneet tekemään vaikeassa tilanteessa viisaita valintoja, joiden ansiosta meillä menee neljän vuoden kuluttua paremmin, Viitanen kuvailee.

Nykytilanteessa jo kertynyt pitkä politiikan kokemus on valttikortti. Viitanen uskoo, että kokemus ja monenlaisten tilanteiden näkeminen parantaa toimintakykyä myös aikana, jolloin tulevaisuuteen liittyy paljon kysymysmerkkejä.

– Kokemus on tuonut minulle kyvyn katsoa kulloistakin tilannetta ja melkein tietää, miten missäkin tilanteessa kannattaa toimia, jotta saa asiansa läpi. Tätä ei joudu enää opettelemaan, Viitanen vakuuttaa.

Teksti: Milla Zuev

Kuvat: Milla Zuev

Joanna Leino rakentaa parempaa työelämää Ammattiliitto Pron hallituksessa – ja haluaa kehittää yhteistyötä liittojen välillä

Joanna Leino, Hervannan Sosialidemokraattinen yhdistys ry:n hallituksen varajäsen ja Ammattiliitto Pron hallituksen jäsen, kertoo olevansa ”luottari rakkaudesta lajiin.”

Luottari tarkoittaa luottamushenkilöä – häntä, joka työpaikalla valvoo työntekijöiden oikeuksien toteutumista. Leino itse on työpaikkansa Swecon luottamushenkilö ja palkanlaskija.

– Luottari – rakkaudesta lajiin on yhteistyöryhmä, joka on syntynyt Pron, Teollisuusliiton, JHL:n, AKT:n ja SEL:n välisessä yhteistyössä. Ryhmän tarkoitus on tehdä meidän luottareiden työtä näkyväksi ja tukea luottareita. Olemme esillä sosiaalisessa mediassa ja lisäksi jaamme eri alojen luottareille sloganillamme varustettuja t-paitoja esimerkiksi hyvästä työstä tai oman tarinansa jakamisesta, Leino selittää.

– Haluamme promota liitosta riippumatta luottamushenkilön tehtävää. Toivomme, että ihmiset kiinnostuisivat luottarina toimimisesta. Swecolla esimerkiksi hiljattain tapahtuneen fuusion myötä käytiin läpi kaikki organisaatiomme ja järjestimme luottamushenkilövaalit. Kävi ilmi, että yhdessä vaalipiireistämme ei ollut ainuttakaan ehdokasta luottariksi. Haluamme tarjota tarinoita onnistumisista ja vertaistukea, jotta ihmiset eivät turhaan pelkäisi tarttua toimeen.

Mitä luottarilta vaaditaan työelämässä?

– Luottarina toimiminen ei missään nimessä ole rakettitiedettä. Tarvitaan vain halua hoitaa yhteisiä asioita ja puhaltaa yhteen hiileen. Neuvottelutaidoista on hyötyä, ja nekin harjaantuvat harjoitellessa. Lisäksi tarvitaan hieman keittiöpsykologiaa ja ihmistuntemusta. Näillä pääsee pitkälle. Yleisin syy, miksi ihmiset kieltäytyvät luottamushenkilön pestin vastaanottamisesta on pelko siitä, että se olisi liian vastuullista ja hankalaa, ja että he eivät olisi luottamuksen arvoisia – mikä on surullista. Meidän porukkamme tarkoitus on antaa vertaistukea ja rohkaisua.

Luottarihenkilöiden tsemppaus ei rajoitu tiettyihin ammattiliittoihin, vaan kuka tahansa luottamushenkilönä toimiva saa yhteistyöryhmältä tukea. Leino uskoo yhteistyön ja solidaarisuuden voimaan kaiken kaikkiaan: myös ammattiliittojen välillä.

Pron hallituksessa yhteistyötä yli puoluerajojen

Leino kuvailee Ammattiliitto Pron hallituksen toimintaperiaatetta idealistiseksi: puoluepolitiikka on pudotettu toiminnasta tietyllä tavalla pois. Hallituksen ryhmät perustuvat alakohtaisiin sektoreihin, joiden voimasuhteet määrittyvät jäsenmäärien mukaan. Järjestelmä on Leinon mukaan erilainen kuin monessa muussa ammattiliitossa.

– Esimerkiksi SAK:ssa ja Teollisuusliitossa hallitustyötä tehdään vahvasti puoluetaustan mukaan. Teollisuusliitossa SDP:n ja Vasemmistoliiton ryhmät ikään kuin kilpailevat keskenään, ja on olemassa vahvoja ryhmäsääntöjä.

– Meidän hallituksessamme kullakin sektorilla on tietyllä tavalla sama päämäärä: se, että Pron jäsenellä menee paremmin sektorista riippumatta. Mielestäni ammattiliitot ylipäätään voisivat käydä keskenään enemmän avointa vuoropuhelua. Meillä hallituksessa tavataan kerran kuukaudessa ja keskustellaan hyvin avoimesti eri päämääristämme.

Joanna itse kuuluu palvelusektoriin. Lisäksi Prossa on finanssisektori, julkinen sektori, ICT-alojen sektori ja teollisuusalan sektori.

– Meillä hallituksessa kaikki menee demokraattisesti: sektorien sisällä äänestetään asioista, jotka koetaan kullekin sektorille tärkeiksi. Meillä on laaja skaala jäseniä eri yrityksistä, joten joukkoon mahtuu paljon erilaisia ihmisiä.

– Strategiamme painopiste on, että kun on liiton jäsen, niin menee hyvin. Kaikki meillä hallituksessa haluavat turvata hyvän työelämän. Ammattiliittona me toimimme työelämässä ja niiden ihmisten eteen, jotka ovat työelämän käytettävissä, vaikka olisivat väliaikaisesti työttöminäkin.

– Hallituksemme ottaa kantaa esimerkiksi erilaisiin työelämää koskeviin lakiesityksiin, esimerkiksi juuri luottamushenkilöitä koskien. Ministeriöistä tulee meille kannanottopyyntöjä, joihin annamme lausuntoja. Tämä on hyvin tärkeä osa hallitustyöskentelyä, Leino painottaa.

Tällä hetkellä ajankohtaisimpana asiana Pron hallituksessa ovat työehtosopimusneuvottelut. Eduskuntavaalitavoitteensa hallitus on linjannut jo viime vuoden puolella. Prolaiset toivovat työntekijämyönteistä hallitusta, oli puoluekanta mikä hyvänsä, sekä mahdollisimman paljon työntekijöiden asioita edistäviä kansanedustajia.

Aktiivinen puoluejäsenyys ja ammattiyhdistystoiminta tukevat toisiaan

Ammattiyhdistystoiminnassa Leino korostaa puolueettomuutta ja yhteistyötä. Samalla hän on aktiivinen Tampereen SDP:n jäsen.

– Olen ollut SDP:n jäsen vuodesta 2012. Vuoden jäsenyyden jälkeen minut valittiin kunnallisjärjestön hallitukseen, jossa toimin kolmen kauden ajan. Olin ehdolla vuoden 2017 kuntavaaleissa. Edelliset kuntavaalit jäivät välistä Pron hallitustyöskentelyn vuoksi – jostakin oli pakko luopua, mutta katsotaan, kuinka ensi kerralla käy. Olen Hervannan demarien hallituksen varajäsen, mutta käytännössä istun joka kokouksessa.

– Henkilökohtaisesti en näe puolueettomuutta ammattiyhdistystoiminnassa ja aktiivista puoluejäsenyyttä toisensa poissulkeviksi, vaan toisiaan tukeviksi asioiksi. Omaan arvomaailmaani nämä kaksi sopivat saumattomasti.

Leinon mielestä työllisyyden kasvua kuluneella hallituskaudella tulisi liputtaa paljon enemmän.

– Työllisyyshän on viime vuosina kohentunut ennätyksellisesti. Lisäksi on hyvä, että työelämään on palannut pehmeämpiä arvoja: esimerkiksi hoitajamitoitusta on suurennettu. Tekijöistä toki on pulaa monesta syystä. Kaiken aikaa olemme kuitenkin menneet hyvään suuntaan, Leino kuvailee.

– Toivon kuitenkin, että tulisi myös tiettyjä lakimuutoksia, kuten alipalkkauksen kriminalisointi. Sipilän kaudella kiky-maksut siirrettiin paljolti työntekijöiden maksettavaksi, mistä olemme viime aikoina keskustelleet paljon. Muutos tähän ei tule ehtimään tälle hallituskaudelle, mutta myös tämän vuoksi toivon työntekijäystävällistä hallitusta.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Milla Zuev

Lauri Lyly: ”Minulla on aina ollut vimma vaikuttaa yhteisiin asioihin”

Lauri Lylyllä, 70, on takanaan vuosikymmenten kokemus politiikan parissa, muun muassa Tampereen kaupungin pormestarina vuosina 2017–2021.

– Olen tehnyt työurani toisten ihmisten puolesta, heidän asioitaan edistäen ja heidän luottamuksensa varassa. Olen saanut olla mielenkiintoisissa ja etuoikeutetuissa tehtävissä, kuten liittopuheenjohtajana Sähköliitossa ja SAK:n puheenjohtajana. Ajattelen, että nyt olisin valmis eduskuntaan: tämä kokemustausta riittää.

– Olen tehnyt töitä esimerkiksi Tampereen kaupungin talouden tasapainottamiseksi: kymmenen vuoden ajan talous oli alijäämäinen, kun nyt se on ollut ylijäämäinen kolme vuotta. Olen myös tehnyt kilpailukykysopimuksia sekä eläkeratkaisuja, joilla vaikutetaan Suomen tämänhetkiseen tilanteeseen ja eläkejärjestelmään.

– Itse näen, että kun olen toiminut urani aikana näin monella alueella, tässä olisi vielä annettavaa Suomelle. Nykyisessä tilanteessa tarvitaan oikeudenmukaista näkemystä, inhimillisyyttä, johtamiskokemusta ja yhteistyökykyä, Lyly kuvailee.

Tällä hetkellä Lyly toimii Tampereen kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana, kaupunginvaltuutettuna, konsernijaoston puheenjohtajana sekä Pirkanmaan hyvinvointialueen valtuuston puheenjohtajana ja on myös Kuntaliiton hallituksen jäsen.

Suomessa käsillä ratkaisevat ajat

Tulevalla hallituskaudella Suomessa tullaan käsittelemään suuria teemoja. Tämä motivoi Lylyä ehdolle juuri nyt.

– Suomessa eletään mielenkiintoista aikaa. Puhutaan kuntien ja hyvinvointialueiden kehityksestä, liikenneratkaisuista, työmarkkinatilanteesta, ikäihmisten ja lasten pärjäämisestä ja isossa kuvassa siitä, miten Suomi pärjää. Tulemme tekemään suuren valinnan: pidetäänkö kaikki mukana, vai aletaanko ihmisiä kurittaa esimerkiksi leikkauksilla, Lyly perustelee.

Lyly itse haluaa tuttuun tapaansa vaikuttaa eduskunnassa ihmisten puolesta ilman hätiköityjä leikkauspäätöksiä.

– Kolme tärkeää vaaliteemaani ovat kestävä kasvu ja reilu työelämä, lasten, ikäihmisten ja koulutuksen nostaminen etusijalle hyvinvointiyhteiskunnassa ja julkisen talouden sopeuttaminen oikeudenmukaisesti. Paniikkileikkauksia ei tule tehdä, Lyly kuvailee omaa kantaansa.

Millaisessa Suomessa asumme ihannetapauksessa neljän vuoden kuluttua Lylyn mukaan?

– Neljän vuoden kuluttua haluaisin nähdä oikeudenmukaisen Suomen, joka ei ole kansainvälisten kriisien osapuoli. Olisimme panostaneet edellä mainitsemiini asioihin: talous kasvaisi kestävällä tavalla, nykyinen palveluvelka olisi kyetty hoitamaan, ja ihmiset voisivat luottaa hoidon saamiseen sitä tarvitessaan. Olisimme kääntäneet maamme velkasuhteen laskuun, mutta oikeudenmukaisesti.

Lylyn mukaan eduskunta tarvitsee kaikenikäisiä päättäjiä – niin vankkaa politiikan kokemusta kuin uusia näkemyksiäkin. Lyly ajattelee tulevan nelivuotiskauden eduskunnassa sisältävän teemoja, joiden menestyksellisestä hoitamisesta hänellä on jo pitkä kokemus työelämän ja useiden luottamustoimien kautta.

”Saan paljon siitä, kun teen asioita muiden eteen”

– Minulle ihmisten kohtaaminen on tärkeää, se juttu. Kohtaamiset ja keskustelut ihmisten kanssa niin tavallisella kauppareissulla kuin isommissa tapahtumissakin sykähdyttävät. Olen tavannut urani aikana todella paljon mielenkiintoisia ihmisiä. Saan paljon siitä, kun saan tehdä asioita toisten eteen.

Lyly kuvailee kokeneensa uransa aikana laidasta laitaan hienoja hetkiä.

– Puhetilaisuudet Rautatientorilla kiky-sopimuksen solmimisen aikaan 30 000 ihmiselle ja Tampereella ja Suomi 100 -juhlatilaisuudet Tampereen Keskustorilla ovat olleet erityisen mieleenpainuvia.

– Lisäksi aivan urani alkuajoilta on jäänyt ikuisesti mieleen Loviisan työväentalon ostaminen takaisin kunnallisjärjestölle. Talon vihkimistilaisuudessa iäkäs pariskunta tuli kertomaan minulle, kuinka talo oli ollut heille kaikki: harrastuspaikka, kirjasto, tietyllä tavalla kotikin, jossa oli tavattu ystäviä. Tänä päivänä talo on edelleen työväenyhdistyksellä: harrastuskäytössä, harrastajateatterilla ja järjestöjen kokoontumispaikkana. Tämä on ollut suuri palkinto.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Milla Zuev