Kuntavaaliohjelmamme on julkaistu

Me sosialidemokraatit kutsumme kaikki tamperelaiset rakentamaan kaupungistamme yhä parempaa paikkaa asua, opiskella, tehdä työtä, kasvattaa perhettä, viettää eläkepäiviä ja elää kaikin puolin hyvää elämää.

Tampereen SDP piti eilen kampanjanavauksen Facebook Livessä, jossa julkaistiin mm. kuntavaaliohjelma 2021 Tulevaisuuden Tampere rakennetaan yhdessä.

Ohjelman pääteemat ovat Enemmän työtä ja lisää elinvoimaa, Sivistystä läpi elämän, kulttuuria kaikkialle kaupunkiin, Hyvinvoivat ihmiset tekevät Tampereen ja Tulevaisuuden Tampere on hiilineutraali.

Tamperetta on kehitettävä määrätietoisesti myös tulevaisuudessa. Me sosialidemokraatit turvaamme palvelut, panostamme työllisyyteen ja kehitämme elävää, toimivaa ja houkuttelevaa kaupunkia, jossa on vilkas elinkeino- ja kulttuurielämä.

Ennen kaikkea Tampere on osallistava, demokraattinen ja avoin kaupunki, jossa jokainen voi toteuttaa itseään, osallistua ja elää turvallisesti.

Linkki kuntavaaliohjelmaan: https://www.sdptampere.fi/wp-content/uploads/2021/03/KUNTAVAALIOHJELMA-2021_lyhyt.pdf

Linkki kampanjanavaukseen: https://www.facebook.com/sdptampere/videos/436638290889045

SDP Tampereen kuntavaalistartti: ”Pidetään huolta Tampereesta, Tampere pitää huolta meistä!”

SDP Tampereen kuntavaalistartti pidettiin tänään. Etänä järjestetty tilaisuus nähtiin suorana SDP Tampereen Facebook-sivulla. Tilaisuuden avasi kunnallisjärjestön puheenjohtaja Jyrki Koskinen.

Koskisen mukaan kuntavaaliehdokaslista on erinomainen.

– Ehdokkaat edustavat monipuolisesti kuntalaisia, työelämän ja arjen asiantuntemusta, mukana on myös kansanedustajia. Lisäksi maahanmuuttajataustaiset henkilöt on huomioitu, Koskinen sanoi.

Kuntavaaliohjelman pääteemoja on neljä: ”Enemmän työtä, lisää elinvoimaa”, ”Sivistystä läpi elämän, kulttuuria kaikkialle kaupunkiin”, ”Hyvinvoivat ihmiset tekevät Tampereen” ja ”Tulevaisuuden Tampere on hiilineutraali”.

SDP Tampere on asettanut kuntavaaleihin kolme tavoitetta.

– Tavoitteena on voittaa vaalit, säilyttää pormestarin paikka ja tehdä 2000-luvun paras vaalitulos Tampereella, kiteytti Koskinen.

Tampereen talous on plussalla ja se olisi plussalla ilman koronaakin

Juontaja Kirsi-Kaisa Sinisalo keskusteli SDP:n pormestariehdokas Lauri Lyly kanssa kuntavaaliohjelman sisällöistä.

– Kunta on tavallisen ihmisen paras henkivakuutus, Lyly sanoi aluksi.

Lyly kertoi myös, että Tampere on edelläkävijä, sillä Tampereelle tehtiin ensimmäisenä kapunkina Suomessa ilmastobudjetti. Tampere on päättänyt olla hiilineutraali 2030.

Merkittävää on, että Tampereen talous on plussalla ja se olisi plussalla ilman koronaakin.

– Taustalla on kolmen vuoden tasapainottamisohjelma. Myös Sanna Marinin hallituksen koronatuki oli merkittävä, Lyly sanoi.

Tämän kuun alussa alkanut työllisyyden kuntakokeilu antaa välineitä työllisyyden parantamiseen.

Seuraavan valtuustokauden isoja tavoitteita on, että työttömyys saadaan laskuun ja alas.

Tampere haluaa olla pitovoimainen, vetovoimainen ja tukivoimainen kaupunki

– Lisäksi panostetaan ikäihmisten hoitoon ja koulujen ryhmäkoot pidetään ennallaan, vaikka oppilasmäärät kasvavat. Tampereella investoidaan kouluihin, lapsille ja nuorille halutaan kunnolliset oppimisympäristöt.

Lyly muistutti, että mielenterveyspalvelut kaipaavat lisää resursseja.

Monet hyvinvoinnin peruspalvelut tuovat arjen elämiseen tukea, kuten esimerkiksi kirjastot.

Paljon on kaupungissa myös toteutettu.

– Ratikka on kohta valmis, pian käytössä ja jatkolinjat on määritelty. Areena nousee ja valmistuu. Viime vuonna valmistui myös 4000 asuntoa. Monipuolista ja kohtuuhintaista asumista on tarjolla ympäri kaupunkia.

Meneillään on myös kaksi suurta rakennushanketta, Sara Hildénin taidemuseon ja Tampereen taidemuseon uudisrakennukset.

– Tampere haluaa olla pitovoimainen, vetovoimainen ja tukivoimainen kaupunki. Teen työtä sen eteen, että seuraavan valtuustokauden päätyttyä Tampere näyttää avoimelta ja kansainväliseltä ja jokaisesta ihmisestä pidetään huolta, lisäsi Lyly.

Politiikassa on kyse arvoista ja kyvystä hoitaa yhteisiä asioita

Pääministeri Sanna Marin piipahti paikalla videon välityksellä. Videotervehdyksessään Marin muistutti, että kunnissa päätetään sujuvan arjen asioista ja huolehditaan siitä, että palvelut toimivat.

– Koronakriisi on entisestään korostanut kuntien roolia. Niissä pidetään huolta ihmisten terveydestä, turvallisuudesta ja alueiden elinvoimasta. Nyt on aika korjata sitä, mikä on rikki ja kehittää sitä, mistä kannattaa pitää kiinni, Marin sanoi.

Hän huomautti, että politiikassa on kyse arvoista ja kyvystä hoitaa yhteisiä asioita, joita edistetään parhaiten sopimalla, ei repien eikä rikkoen.

SDP:n ehdokkaat Tampereella ovatkin valmiita tekemään töitä kuntalaisten parhaaksi.

– Tampere on rakas kotikaupunkini. Haluan olla tekemässä siitä entistäkin parempaa paikkaa asua, elää, opiskella ja tehdä työtä sekä yrittää. Näissä kuntavaaleissa meillä on yhteinen tehtävä: Pidetään huolta Tampereesta, Tampere pitää huolta meistä, sanoi Marin.

Tilaisuudessa esitettiin myös ehdokkaiden tervehdysvideoita.

Kuntavaalistartin tallenne on myöhemmin nähtävissä SDP Tampereen somekanavilla.

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka

Laadukas koulutus, tarvittava määrä henkilökuntaa ja sopivat luokkakoot ovat panostus meidän kaikkien tulevaisuuteen

Muistan sen hetken kirkkaasti, kun lapseni opettaja kutsui minut keskusteluun. Olimme perheeni kanssa aivan tuoreita tamperelaisina. Pienessä ajassa hän oli huomannut alan ammattilaisena, että lapsellani on vaikeuksia hahmottaa sanoja ja löytää oikeita sanoja kuvaamaan tilanteita sekä tunnetiloja.

Muistan, miten hämmennyin ja sanoin, ettei sellaisesta ole koskaan ollut puhetta.

Toki olin huomannut tiettyjä haasteita arjessa, mutta ajattelin niiden johtuvan vain siitä, että hän tarvitsi muita enemmän aikaa sanoittaa ajatuksiaan ja tunteitaan.

Hän oli vauhdikas lapsi, jonka oli välillä vaikea pysähtyä harjoittelemaan uusia asioita ja turhautuminen näkyi aina yliaktiivisuutena. Ja siitä vilkkaudesta monet olivat mielellään jakaneet havaintojaan.

Opettaja oli nähnyt lapsessani jotain, mitä muut eivät olleet nähneet

Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kukaan ei osoittanut sormella lastani sinä hetkenä, kun hän turhautui yrittäessään sanoittaa tunteitaan.

Hän oli ensimmäinen opettaja, joka ei pitänyt lastani huonosti käyttäytyvänä ongelmatapauksena.

Se oli ensimmäinen palaveri, josta lähdin itse helpotuksen itkua pidätellen: tämä opettaja oli nähnyt lapsessani jotain, mitä muut eivät olleet nähneet.

Opettaja osasi ohjata meidät hakemaan apua ja tukea. Tuosta hetkestä on nyt vuosia aikaa, mutta edelleen olen koko sydämestäni kiitollinen opettajalle. Hänen ansiostaan lapseni voi käydä koulua normaalisti eri tukitoimien ansiosta ja jopa hyvin arvosanoin.

Jokainen lapsi ansaitsee tukea

Olen saanut vanhempana nähdä, miten koulujen resurssipula kurittaa lapsia, jotka eivät pysty opiskelemaan normaaliin tahtiin luokassa. Olen joutunut katsomaan, miten riittämätön rahoitus kurittaa niitä, jotka tarvitsevat erityistä tukea ja eivätkä pysty keskittymään ison ryhmän hälinässä.

Näissä olosuhteissa ammattilaisiksi kouluttautuneet opettajat yrittävät mahdollistaa opetuksen kaikille lapsille tasapuolisesti ja haasteista huolimatta. Jokainen lapsi ansaitsee tukea.

Perheelläni on ollut onni kohdata opettaja, joka tunnisti haasteen, jota moni muu ei ollut nähnyt.

Suurissa ryhmissä opettajat eivät pysty huomioimaan yksilöllisesti oppilaita

Millaista olisikaan kouluarki, jossa käsiparit, rahoitus ja resurssit riittäisivät tukemaan lasten hyvinvointia, kasvua ja opetusta? Jossa olisi mahdollista etsiä niitä perimmäisiä ongelmia oppimisen haasteisiin. Miltä näyttäisi perheiden hyvinvointi ja millaisia nuoria lapsista kasvaisi, millainen olisi heidän elämän polku?

Tulevalla valtuustokaudella olen sitoutunut pitämään ryhmäkoot kurissa, eikä niiden suurentamista tule hyväksyä, eikä ehdottaa. Suurissa ryhmissä opettajat eivät pysty huomioimaan yksilöllisesti oppilaita. Paljon jää näkemättä.

Lisäksi kouluihin tarvitaan riittävästi aikuisia, joilla on mahdollisuus olla läsnä, kuulla ja nähdä, mitä heidän ympärillään tapahtuu. Kouluissa on oltava oppilasta ja opiskelijaa lähelle ja saatavilla kuraattoreja sekä psykologeja, joilla on aidosti aikaa lapsille ja tarvittaessa myös heidän perheilleen.

Kouluissa tehtävä työ ei ole vain kirjoista oppimista, siellä opetellaan taitoja elämää varten

Tampereen suurimmat yksittäiset investointirahasummat on vuoden 2021 talousarviossa laitettu päiväkoti- ja koulutilojen korjauksiin, jotta sisäilma ja seinät saataisiin kuntoon. Se on panostus tulevaisuuteen, jotta lapset eivät sairastu epäterveellisissä ympäristöissä.

Tampereen poliitikkojen on löydettävä yhteinen linja myös luokkakokojen supistamiseen ja koulujen henkilöstöresursseihin panostamiseen – sekin on panostus tulevaisuuteen.

Kouluissa tehtävä työ ei ole vain kirjoista oppimista, siellä opetellaan taitoja elämää varten. Ja kouluissa tehtävä työ on äärettömän tärkeää – sieltä nousevat tulevaisuuden veronmaksajat ja päättäjät. Ja mikä tärkeintä, koulu ei saa olla selviytymistaistelu, josta vain osa selviää voittajina.

Elisa Penders,
aluepäällikkö, PAM Pirkanmaa,
kuntavaaliehdokas

Menettelytapasopimus antaa askelmerkit neuvotteluiden käynnistämisestä kuntavaalien jälkeen

Tänään allekirjoitettiin menettelytapasopimus kuntavaalien jälkeisestä yhteistyöstä ja luottamuspaikkojen jaosta Tampereella. Sopimuksen allekirjoittivat SDP, Kokoomus, Kristillisdemokraatit, RKP, Vihreät, Vasemmistoliitto ja Keskusta.

– On hyvä, että menettelytavoista sovitaan ennen vaaleja. Avoimesti ja yhteisesti sovitut askelmerkit poliittisen yhteistyön ja luottamuspaikkajaon osalta luovat luottamusta ryhmien välille, sanoo SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi.

Sopimuksen mukaan vaalituloksen perusteella suurin valtuustoryhmä, vaaleissa eniten ääniä kerännyt lista, käynnistää neuvottelut. Neuvotteluihin kutsutaan kaikki valtuustopaikkoja saaneet ryhmät.

Vaalien jälkeiset neuvottelut aloitetaan ryhmien yhteisellä tapaamisella ja vaalituloksen toteamisella vaali-iltana klo 23.00 Tampereen kaupungin virastotalolla.

Varsinaiset neuvottelut käynnistetään vaalien jälkeisenä päivänä klo 10.00.

– Keskeinen uusi elementti sopimuksessa on ryhmien sitoutuminen kunnioittamaan vaalitulosta paikkajaossa, vaikka ryhmien välillä tapahtuisikin siirtymiä. Ryhmien asema perustuu kansalaisten antamaan mandaattiin eikä pelin politiikkaan, Salmi sanoo.

Valtuuston valitsemien toimielinten paikkajako suoritetaan suhteellisuusperiaatteen mukaisesti siten, että suhteellisuus lasketaan valtuuston valittavista luottamustoimipaikoista ryhmien koon mukaisesti. Tällöin vaalitulos määrittelee kullekin ryhmälle tulevan paikkamäärän. Vaalien jälkeen mahdollisesti tapahtuvia siirtymiä ryhmien välillä ei huomioida.

– On harmillista, että perussuomalaisten ja sitoutumattomien valtuustoryhmät eivät tulleet mukaan sopimukseen. Esteenä tälle oli nimenomaan ns. loikkaripykälä. He eivät halunneet sitoutua vaalituloksen kunnioittamiseen, ja se on perin valitettavaa, kommentoi Salmi.

Pormestariryhmittymä muodostetaan niiden ryhmien toimesta, jotka hyväksyvät pormestariohjelman. Vaalituloksen perusteella suurimman valtuustoryhmän eli vaaleissa eniten ääniä keränneen listan pormestariehdokas johtaa ohjelmaneuvotteluita.

Pormestarin ja apulaispormestareiden paikat jaetaan yhteisesti neuvotellen pormestariryhmittymän kesken.

Muut kaupungin luottamushenkilöpaikat jaetaan kaikkien valtuustopaikkoja saaneiden ryhmien kesken.

– Omalta osaltani haluan kiittää vastuullisia ryhmiä hyvästä yhteistyöstä sopimuksen aikaansaamiseksi, Salmi lisää.

Teksti: Jyrki Liikka

Parempaa pyöräilyä Tampereella

Kuvittele raikasta ilmavirta kasvoillasi. Maisema vaihtuu mukavaan tahtiin matkaa tehdessäsi. Mielessäsi muistelet edellisen päivän töitä sekä sitä, mistä tänään on tarkoitus työpäivä aloittaa.

Keksit ehkä yllättäen ratkaisun jo jonkin aikaa mieltä askarruttaneeseen asiaan. Saatat pysähtyä ja kirjata sen muistiin tai soittaa jollekulle kertoaksesi ideasta. Perille päästyäsi olet täynnä energiaa ja valmiina ryhtymään päivän töihin. Näin on aina silloin, kun pääsen polkemaan työmatkani, 10 kilometriä Hervannasta Tampereen keskustaan.

Tampereen kaupungin strategiassa “Inhimillinen ja vetovoimainen Tampere” on kirjattuna, että kaupungin ydinkeskustan on oltava saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla kävelystä yksityisautoihin. Pyörätieverkostoa onkin viime vuosina paljon parannettu. Strategiassa mainittu laadukas pyöräväylä Hervantaan on osin toteutunut ja jatkoa on tulossa. Nyt väylä kulkee raitiolinjan ja kävelytien välissä jonkin matkaa ja sitten muuttuu yhteiseksi kävelyn kanssa. Rakentamista tarvitaan vielä lisää, jotta kävely ja pyöräily saadaan koko matkalta erotettua toisistaan.

Tärkeää on myös se, että kävelijöille ja pyörällä kulkeville olisi omat, selkeästi merkityt kaistat

Tampereella tarvitaan vielä muuallakin paljon pyörätieverkoston parantamista. Pyöräteiden suunnittelussa ja rakentamisessa tulee huomioida kulkuyhteyksien jatkuvuus, turvallisuus, sujuvuus, esteettömyys ja viihtyisyys. Suunnittelun lähtökohtana tulee olla ihminen ja ihmisen luontainen toiminta. Pyöräilyn ideaan ei kuulu se, että välillä tullaan alas satulasta ja talutetaan. Ei autoilijakaan nouse välillä kävelemään autonsa vierellä. Ympäristön suunnittelun ja rakentamisen tulee olla sellaista, että se houkuttelee liikkumaan jalkaisin ja pyörällä. Näin tuetaan kestävää kehitystä.

Tärkeää on myös se, että kävelijöille ja pyörällä kulkeville olisi omat, selkeästi merkityt kaistat. Tarvitaan leveämpiä kevyenliikenteen väyliä. Talvella tarvitaan laadukasta kunnossapitoa. Viime vuosien talvina pyöräteiden kunnossapito on vaikuttanut oleva kovin haasteellista, oli lunta sitten vähän tai paljon. Pyörätiet ovat usein pehmeitä ja alusta pettää pyörän alla. Kun tällainen pehmeä väylä sitten jäätyy, niin siihen muodostuu ikäviä polanteita. Ne saavat pyörän heittelehtimään pelottavasti. Polanteet rouhitaan usein sellaisella terällä, jonka leveys sattuu olemaan samaa luokkaa kuin pyörän rengas, joten pyörätie on edelleen pyöräilijälle vaarallisesti uritettu. Tarttis siis tehdä jotain!

Kävely ja pyöräily edistävät terveyttä ja lisäävät mielen virkeyttä

Olen nähnyt vaikuttavan dokumentin siitä, miten Oulussa hoidetaan pyöräteiden kunnossapito ympäri vuoden, ymmärtääkseni parhaiten maailmassa. Pitäisiköhän mennä sieltä ottamaan oppia? Oulussa voivat kaikenikäiset kuntalaiset polkea ympäri vuoden kouluun tai töihin. Tampereella nykyinen resurssi ei selvästi riitä. Kalustoa tulee uusia, jotta se olisi tehokkaammassa käytössä. Nyt saattaa jokin laite olla pois viikkoja, kun tarvittavaa hajonnutta osaa valmistetaan. Tämä aika on pois tehokkaasta kunnostustyöstä.

Kulkemisen tulee olla esteetöntä kaikkina vuodenaikoina

Kävely ja pyöräily edistävät terveyttä ja lisäävät mielen virkeyttä. Ne ovat myös kestäviä tapoja kulkea paikasta toiseen. Tutkitusti jalan tai pyörällä kulkeva on hyödyksi myös liike-elämälle. Vaikka kävellen ja pyörällä liikkuvat tekevät kerralla pienempiä ostoksia kuin autolla liikkuvat, niin he kuitenkin vierailevat liikkeissä autoilijoita useammin. Vuonna 2018 kävely osuus kulkutavoista oli 31 % ja pyöräilyn vain 9 %. Näissä on varaa nostaa paljonkin. Määrien lisääminen tapahtuu vain olosuhteita parantamalla. Hyvin kunnossa pidetty kevyenliikenteen väylä mahdollistaa helpon kulkemisen myös rollaattoria apunaan käyttäville, pyörätuolilla kulkeville sekä lastenvaunuja ja -rattaita työntävälle.

Valtuutettuna haluan vaikuttaa siihen, että vanhemmat voivat saattaa lapsensa varhaiskasvatukseen, koululaiset kulkea kouluun, opiskelijat oppilaitoksiin ja työtä tekevät töihin tai kuka minnekin, kävellen tai pyörällä sujuvasti sekä turvallisesti. Kulkemisen tulee olla esteetöntä kaikkina vuodenaikoina.

Iloisia kilometrejä jokaiselle!

Eija Kamppuri

varavaltuutettu (sd.)

työmatkapyöräilijä ympäri vuoden

Aliedustettuja ihmisiä saadaan äänestyspaikoille tekemällä oikeudenmukaisuuden politiikkaa ja antamalla heille toivoa tulevaisuuteen

Tamperelaisen Arseniy Lobanovskiyn valinta puolueosastoksi oli Finlands Svenska Socialidemokraterna. Syy on selkeä.

– Pärjään ruotsin kielellä sujuvammin kuin suomeksi. Myös ruotsin kielioppi on helpompi.

Lobanovskiya ei kuitenkaan innostanut pelkästään kieli.

– Ryhmä on myös hyvien ideoiden lähde, lähellä ruotsalaista sosialidemokratiaa. Minuun on tehnyt vaikutuksen Olof Palmen rohkeus sekä antirasistinen lähestymistapa ja kansojen välinen yhteistyö.

Selvää on, että rohkeille ihmisille on yhä tilausta.

– Tampereella meillä ei vielä ole ruotsinkielistä osastoa. Voisin ehkä tulevaisuudessa perustaa sellaisen, Lobanovskiy sanoo.

Lobanovskiy seuraa paljon kansainvälistä politiikkaa ja mitä tapahtuu Pohjoismaissa ja esimerkiksi Yhdysvalloissa.

– On toivoa herättävää seurata, miten amerikkalaisessa politiikassa vasemmistolaiset pystyvät saamaan esille heidän prioriteettejaan ja toimimaan siinä ympäristössä. On henkeäsalpaava seurata, miten Demokraattisessa puolueessa Alexandria Ocasio-Cortez ja Bernie Sanders vaikuttavat presidentti Joe Bidenin hallintoon ja miten hallinto toimii.

Olen todella kiinnostunut siitä, miten puolueet toimivat puolueen sisällä

Esimerkkeinä ovat ilmastonmuutoksen torjumisen ohjelma ja suhtautuminen yksityisiin vankiloihin sekä minimipalkkaan.

– Kaikki tietävät, että Yhdysvalloissa minimipalkka on häpeällisen matala. Tanskassa matalapalkkainen tienaa noin 22 dollaria tunnissa, Yhdysvalloissa se voi olla 9 dollaria.

Lobanovskiy on tohtorikoulutettava Turun yliopistossa ja hän kirjoittaa tällä hetkellä väitöskirjaansa. Aiheena on puoluepolitiikka.

– Olen todella kiinnostunut siitä, miten puolueet toimivat puolueen sisällä. Millaisia prosesseja sisällä on ja millaisia strategioita puolueen sisäiset toimijat käyttävät.

Tutkimuksen lähtökohta on peliteoreettinen.

– Tällä hetkellä rakennan peliteoreettista mallia, seuraavaksi kerään aineistoa, joka liittyy pohjoismaisiin ja suomalaisiin puolueisiin.

Lähteitä löytyy niistä paikoista, joissa sitä on jo olemassa, esimerkiksi Työväenarkistosta ja muista julkisista arkistoista.

– Kaikki haluavat ymmärtää, miten toimimme porukassa. On tärkeää tietää, millaisia instituutioita erilaisissa organisaatioissa on ja miten yksilöt käyttävät instituutioita hyväksi.

Sosialidemokraattisessa puolueessa esimerkiksi Helsingissä järjestetään joka kerta vaalien alla jäsenäänestys.

– Puolueen jäsenet äänestävät puolueen ehdokkaita ja sitten ehdokkaat asetetaan listalle. On mielenkiintoista mallintaa, millaisia strategioita heillä voi olla, kun he tekevät päätöstä puolueen ehdokkaista.

Tunnen, että jokainen ääni on tärkeä

Peliteoreettisen mallintamisen avulla saadaan tietoa, millaisia tilanteita voi tulla eteen.

– Voimme tehdä ennusteita, mitä tulee tapahtumaan oikeassa tilanteessa. Huomionarvoista on myös se, että ymmärrämme paremmin, mitä tapahtui menneisyydessä.

Kiinnostavaa on myös tietää, miten äänestäjät toimivat ja ajattelevat. Esiin nousee monia kysymyksiä.

– Ovatko poliittiset asenteet tärkeitä? Onko ehdokkaan persoonallisuus ja luonne tärkeä? Miten voisimme saada äänestäjiä äänestyspaikoille? Mikä innostaa äänestämään? Miten voisimme kasvattaa myös puolueen jäsenyyttä, hän pohtii.

Kunta on se toimija, joka vaikuttaa elämämme kaikkiin alueisiin enemmän kuin valtio tai hallitus

Lobanovskiy on mukana kuntavaaleissa SDP:n ehdokkaana ensimmäistä kertaa.

– Velvollisuuden tunne ajoi mukaan. Tunnen, että jokainen ääni on tärkeä.

Hän kampanjoi aktiivisesti mm. Facebookissa ja Instagramissa.

– Nämä vaalit ovat somevaalit, todennäköisesti ensimmäiset suomalaisessa historiassa. Myös Tik Tok on uusi media, jonka katta voisimme tavoittaa nuoria ihmisiä.

Lobanovskiy haluaa nimenomaan tavoittaa ihmisiä, jotka eivät tavallisesti äänestä.

– Demokratian heikko kohta on se, että erityisesti kuntavaaleissa äänestysaktiivisuus on yleisesti varsin matala.

Tampereella 2017 kuntavaalien äänestysprosentti oli 59,3.

– Suuri osa nuorista ei äänestä. Tai ihmiset, joilla on jonkinlaisia mielenterveysongelmia, fyysisiä vammoja tai päihderiippuvuutta. Eivätkä maahanmuuttajataustaiset, yksinhuoltajat eivätkä matalapalkkaiset ihmiset.

– Kunta on se toimija, joka vaikuttaa elämämme kaikkiin alueisiin enemmän kuin valtio tai hallitus. Siksi olisi äärimmäisen tärkeä saada aliedustetut ihmiset mukaan kuntapolitiikkaan, Lobanovskiy lisää.

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka

Nina Lindberg leikki lapsena presidentinvaaleja ja yritti saada kaverit äänestämään itseään

Nina Lindberg on aina suhtautunut politiikkaan intohimoisesti. Alle kouluikäisenä hän halusi vanhempiensa mukana äänestyskoppiin ja seurasi vaalilähetyksiä. Ala-asteen pihalla Espoossa hän leikki presidentinvaaleja ja yritti saada kaverit äänestämään itseään.

Kuntavaaleissa hän on ehdolla päästäkseen rakentamaan kaupunkia, joka antaa turvaa kaikille ja on sosiaalisesti oikeudenmukainen.

36-vuotias Nina Lindberg on kulkenut pitkän matkan espoolaisen koulun pihamaan leikkiäänestyspaikasta tilanteeseen, jossa hän on SDP:n jäsen ja suunnittelee elämänsä ensimmäistä kuntavaalikampanjaa.

Lindberg on yhteiskuntatieteiden maisteri ja kuusivuotiaan lapsen äiti. Hän työskentelee sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen yhteistyötä edistävän Artteli-kumppanuusyhdistyksen toiminnanjohtajana.

Järjestötoiminta on ollut Lindbergille tähän asti luontaisimmalta tuntuva tapa tehdä vaikuttamistyötä, mutta koska vaaleihin ehdolle lähteminen on ollut pitkään jo haaveena, tarttui hän tilaisuuteen.

– Meidän on pidettävä huolta heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä ja kehitettävä Tamperetta sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Minulle on tärkeää tuoda esiin heikommassa asemassa olevien ihmisten ääntä. Päätöksenteossa on katsottava pidemmälle kuin vain neljän vuoden päähän, satsattava terveysongelmien ja sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisyyn sekä katkaistava ongelmien sukupolvelta toiselle siirtyminen ajoissa, Lindberg sanoo.

Lindberg alleviivaa vahvasti koulutukseen ja harrastusmahdollisuuksiin panostamisen olevan osa ennaltaehkäisyä.

– Tärkeää onkin, että koululuokkien koot pysyvät järkevinä ja lapsilla on mahdollisuus harrastaa vanhempien tulotasosta riippumatta.

Yritysten on koettava Tampere hyväksi paikaksi

Työelämässä mukana olo on kaikille taloudellisesti tärkeää, mutta Lindberg painottaa sen olevan myös sosiaalisesti merkityksellistä. Hänen mukaan pitää panostaa siihen, että työelämän ulkopuolella olevat saavat mahdollisuuksia työllistyä.

– Tämä tapahtuu muun muassa panostamalla siihen, että yritykset kokevat Tampereen hyvänä paikkana toimia. Vaikeasti työllistyvien ihmisten kohdalla on tärkeää, että heidän työkykyään ja arjenhallintataitojaan tuetaan ja lisätään ihmisen omia tarpeita ja jaksamista kuunnellen, Lindberg sanoo.

Sekä työllisyyden että ennaltaehkäisyn saralla on Lindbergin mielestä tärkeää tehdä laajaa yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Jotta kolmas sektori voi yhä kannatella ja aktivoida ihmisiä jatkossakin, ne tarvitsevat avustuksia ja tiloja toiminnalleen.

– Viime vuosina on otettu käyttöön hienoja kokeiluja, kuten osallistuva budjetointi ja joukkorahoituskampanjat. Nämä ovat keinoja, joilla kaupunkilaisia ja yhteisöjä voidaan tukea matalalla kynnyksellä toteuttamaan ruohonjuuritasolta lähtevää toimintaa, joka lisää meidän kaikkien hyvinvointia, toteaa Lindberg.

Hän kokee todella tärkeänä sen, että Tampere satsaa kestävään kehitykseen ja pitää arvossa tämän kaupungin hienoa kulttuurikenttää.

– Toivon että Tampere on elävä ja avoin kaupunki, jossa on hyvä olla juuri sitä mitä on ja kaupunki, joka antaa meille kaikille mahdollisuuksia elää hyvää elämää taustoistamme riippumatta.

SDP:n vaaliohjelma on kuin Lindbergin ajatukset

Puolueen valinta ei yleensä pohjaudu hetken mielijohteisiin. Näin ei tapahtunut Lindberginkään kohdallakaan.

– Opiskeluaikoinani olin mukana yliopiston edustajiston vaaleissa demariopiskelijoiden listoilta, joten puoluevalintani näissä kuntavaaleissa ei ollut mikään yhtäkkinen päähänpisto. Oikeasta puoluevalinnasta kertoo se, että kun kirjoitin itselleni tärkeitä asioita ylös ja kun sitten avasin SDP:n vaaliohjelman ensimmäistä kertaa, löysin sieltä kaiken miltei samoilla sanoilla kuvattuna kuin mitä itse kirjoitin.

– Pidän tärkeänä SDP:n arvoja paikallispolitiikan tasolla, mutta myös kansainvälisellä tasolla. Minulle on tärkeää olla puolueessa, joka toimii rakentavasti ja ihmisiä kunnioittaen eri päätöksentekotasoilla, puolustaa heikommassa asemassa olevia ihmisiä ja hyvinvointivaltiota ja suhtautuu myönteisesti Euroopan unioniin, Lindberg toteaa.

Teksti ja kuva: Ismo Alhoniemi

Ratikka muuttaa kaiken

Miltä tuntuisi tehdä työtä, joka vaikuttaa kaikkiin tamperelaisiin ja pirkanmaalaisiin?

Joukkoliikennelogistikko Satu Marjeta tietää, sillä hän suunnittelee linja-autojen aikatauluja ja niiden reittejä.

– Olen ollut aika lailla vastuussa siitä, miten TKL ajaa, Marjeta sanoo.

Marjeta työskenteli 18 vuotta TKL:n bussikuskina. Nykyisessä työssä siitä kokemuksesta on hyötyä.

– Se, mistä bussit pystyvät menemään vaatii sitä, että ymmärtää bussin mittasuhteet, mistä pääsee kääntymään ja mistä ei.

Kuljettajana hän rupesi miettimään, kuinka vaikeaa on suunnitella hyviä työvuoroja.

Marjeta teki HAMKissa liikenneinsinöörin opinnot ja aloitti tässä työssä lokakuussa 2015.

Hän on myös yhteydessä eri liikennöitsijöihin ja hallinnoi mm. sitä, että pääteasemilla kuljettajien wc:t ovat kunnossa.

– Jos pysäkeillä on sotkuja tai rikkinäisiä laseja, ilmoitan niistä eteenpäin korjaajille.

Kaikkiaan Nyssen palveluksessa on 20 työntekijän ryhmä, mukaan lukien asiakaspalvelupisteiden työntekijät.

Aikataulusuunnittelu lähtee tietysti kaupunkilaisten tarpeista.

– Koetamme saada ihmiset töihin silloin kun heidän pitää töihin mennä. Esimerkiksi Hatanpäällä ja Taysissa aamuvuoro alkaa pääosin klo 7.00 ja iltavuoro klo 14.00, ja töistä päästään vähän sen jälkeen.

Lisäksi täytyy sovittaa liikenne siten, että Keskustorille pääsee sopivaan aikaan.

Ratikan täysimääräinen liikennöinti alkaa 9.8.2021

Hyvä juttu on se, että tätä palapeliä ei tarvitse tehdä joka vuosi uudestaan.

– Nykyään on hienoa, kun näemme päiväkohtaisesti, kuinka paljon aikaa ajomatkaan on kulunut. Ajoaikoja korjataan sen mukaan, puoli minuuttia pois joltain linjalta, toiseen pistetään minuutti lisää, jotta se vastaisi täsmällisesti, mitä matkaan oikeasti kuluu.

Aamuviideltä huristellaan tietysti vähän nopeammin kuin iltapäivällä.

– Myös Rauhaniemi on yksi tärkeä kohde, koska sairaanhoitajat ovat siellä töissä.

Muutoksista tulee aina asiakaspalautetta. Oleellista on tasapaino, mitkä palautteet huomioidaan, mitkä ei.

Nyt Marjeta suunnittelee ensi elokuun liikennettä.

Ratikka muuttaa kaiken, ja kaupunkilaiset odottavat innoissaan liikennöinnin alkamista. Sen huomaa jo siitä, että some täyttyy kaupungilla liikkuvan ratikan kuvista.

– Ratikan täysimääräinen liikennöinti alkaa 9.8.2021 ja kaikki linjanumerot ja reitit vaihtuvat, paitsi linjan 2, Pyynikintori-Rauhaniemi, se pysyy ennallaan.

Huhtikuun alussa voi ratikalla jo matkustaa, sillä silloin alkaa ns. avoin koeliikenne.

Suunnittelupöydällä on liityntälinjojen suunnittelu, miten Atalasta, Vehmaisista ja Irjalasta pääsee ratikan pysäkille.

Vuoroväli on kahdeksan ratikkaa tunnissa.

– Pyrimme siihen, että bussi on pysäkillä silloin, kun ratikka saapuu ja se lähtee kun ratikka lähtee. Odotusaika mahdollisimman lyhyt, 3-4 minuuttia.

Marjetan teemana on kestävä liikkuminen Tampereella

Marjeta on nyt ensimmäistä kertaa SDP:n kuntavaaliehdokkaana. Lievästi sanoen häntä rupesi jonkin verran keittämään yli eräiden puolueiden toiminta.

– Kaupunkia on johdettu hyvin, ja rupesin miettimään kuinka voi tehdä vielä paremmin. Haluaisin myös selvittää, miten asioita hoidetaan.

Selvää on, että Marjetan teemana on kestävä liikkuminen Tampereella. Myös lasten ja nuorten koulutusasiat ovat kärjessä.

Matka koostuu palasista aivan kuin bussilla kulkevillakin. Yhtäältä mennään kävellen tai pyörällä pysäkille, sitten ehkä vielä bussilla.

– Teiskosta pitää tietenkin päästä kulkemaan omalla autolla. Teiskolaiset voisivat myös jättää autonsa kätevästi parkkiin liityntäpysäköintialueille.

Joku saattaa olla huolestunut siitä, mihin uuteen Kannen Areenaan jääkiekkoa katsomaan tulevat pysäköivät autonsa.

– Halliin mahtuu 15000 ihmistä ja autopaikkoja siellä on 1000. Lähellä on tietysti Hämpin parkki ja luolasto. Toivomme tietysti, että kuljetaan joukkoliikenteellä. Sorin aukiolta ja rautatieasemalta on halliin enää lyhyt matka, sanoo Marjeta.

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka

Abdulkadir Hashi haluaa avointa ja rehellistä dialogia

Maahanmuuttajaneuvoston puheenjohtaja, verkostokoordinaattori Abdulkadir Hashi on toiminut puheenjohtajana neuvoston perustamisesta lähtien 2007.

Maahanmuuttajaneuvosto edistää yhteiskuntavastuuta ja Tampereen kaupungin yhteisien intressien viemistä eteenpäin.

– Neuvosto on todella tärkeä kaikille kuntalaisille, ei pelkästään niille, jotka ovat joskus muuttaneet maahan, sanoo Hashi.

Neuvostoon kuuluu puheenjohtaja ja kymmenen jäsentä, jolla jokaisella on varajäsen. Mukaan haetaan ulkomailla syntyneitä, eri tulosyistä tulleita, eri-ikäisiä ja eri sukupuolta olevia maahanmuuttajia, joiden kotikunta on Tampere.

– Maahanmuuttajaneuvosto on toimielin, meillä ei ole mitään päätösvaltaa eli esitämme meitä kiinnostavia erilaisia teemoja. Sen pohjalta on kytketty mukaan erilaisia palveluita, joita kuntalaiset käyttävät.

Hashi käyttää mieluummin sanaa kuntalainen koska hän ei halua käyttää toistuvasti sanaa maahanmuuttaja.

– Mihin asti maahanmuuttaja on maahanmuuttaja? Itse olen asunut Tampereella vuodesta 1991 ja olen Suomen kansalainen. Ihminen on tasavertainen kuntalainen siitä lähtien, kun hän on tullut maahan ja on toiminut sääntöjen, ohjeiden ja kulttuurin mukaisesti.

Selvää on, että sanojen mieltäminen riippuu siitä, miten kuulija käsittelee asian.

Syrjintää ei saisi olla missään vaiheessa ketään kohtaan

Toinen tuttu ja paljon käytetty sana on kotouttaminen.

– Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Eri tilanteissa puhutaan eri nimikkeillä, puhutaan assimilaatiosta integraatiosta ja kotouttamisesta.

Esimerkki lintumaailmasta valaisee asiaa.

– Kun muuttolintu tulee tänne ja lähtee takaisin, onko hän kotoutunut siksi aikaa, kun se on kesällä täällä?

Syrjintää ja rasismia täytyy torjua päivittäin.

– Syrjintää ei saisi olla missään vaiheessa ketään kohtaan. Syrjintä on kaikilla tavoilla kielletty, on se sitten tahallista tai tahatonta. Mutta sitä ei ole yhtä paljon kuin vielä 1990-luvulla, Hashi kertoo.

Tutustuminen naapurustasolta lähtien on tärkeää, sillä se lisää ymmärrystä

Asukasillat ja erilaiset vuoropuhelut ovat erinomaisia mahdollisuuksia kohdata, jos osapuolet eivät tunne toisiaan. Kuntalaiset ovat tuoneet siellä esille monenlaisia keskustelunaiheita. Mukana on myös tulkkeja niille, jotka eivät ymmärrä suomea.

– On erilaisia kieliä, on erilaisia kulttuureja, meitä on niin monenlaisia. Meidät on luotu sellaisiksi, että erilaisuus pannaan merkille.

Hashi haluaa avointa ja rehellistä dialogia.

– Tutustuminen vaikka naapurustasolta lähtien on tärkeää, sillä se lisää ymmärrystä.

Tällä hetkellä Hervannan vapaa-aikakeskuksessa on meneillään KoKo-hanke, Kotoa Koollekutsujaksi, jossa on mukana eri tahoja, mm. sosiaali- ja terveyspuolen asiantuntijoita ja projektikoordinaattoreita.

– Siellä asianomaiset pystyvät yhdessä etsimään ratkaisuja ja pyrkivät toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Hashi on ehdolla ensimmäistä kertaa kuntavaaleissa SDP:n listalla.

– Olen monta vaalikautta miettinyt, lähtisinkö mukaan. Aina löytyi syy, miksi en lähde mukaan. Tällä kertaa mietin, että nyt tai ei koskaan. Olen ollut täällä vaikuttamassa muutenkin kaupungin strategioihin linjausten mukaisesti, että asiat toteutuvat.

Katse on eteenpäin kohti tulevaisuutta.

– Tulossa on mielenkiintoinen vaalikausi, sillä maailma on muuttunut. Meidän täytyy mukautua siihen maailmaan, mihin olemme menossa, sanoo Hashi.

Maahanmuuttajaneuvoston tehtävänä on

• Esitysten tekeminen kaupungin maahanmuuttajia koskevien palveluiden kehittämiseksi

• Esitysten tekeminen palveluiden ja rekrytoinnin yhdenvertaisuuden esteiden poistamiseksi

• Eri kulttuurien välisen vuoropuhelun edistäminen sekä osallistuminen aktiivisesti syrjinnän ja rasismin ehkäisyyn liittyvään työhön

• Osallistuminen muiden erityisryhmille perustettujen neuvostojen ja neuvottelukuntien tavoin aktiivisesti kaupungin päätöksentekoon antamalla lausuntoja itseään kiinnostavista kysymyksistä sekä käyttämällä hyväksi muita kuntalaisille kehitteillä olevia vaikuttamisen kanavia

• Osallistuminen maahanmuuttajajärjestöjen erityiskysymysten käsittelyyn kaupungin hallinnossa

• Omalta osaltaan kaupungin ja muiden eri toimijoiden yhteistyön kehittäminen maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä

• Muut hyvien etnisten suhteiden ja maahanmuuttajiin liittyvien palvelujen kehittämiseen liittyvät tehtävät

Kaupunginhallitus nimeää maahanmuuttajaneuvoston puheenjohtajineen kuten vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston.

Kaupunginhallitusta sitoo päätöksessä myös tasa-arvolaki sekä muut periaatteet, joilla kaupunginhallituksen alaisia toimielimiä nimetään.

Nykyisen maahanmuuttajaneuvoston toimikausi päättyy toukokuun lopussa.

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka

Kaveritaitojen oppimisella kitketään kiusaamista

Kukaan meistä ei pärjää yksin, tarvitsemme aina tavalla tai toisella toisia ihmisiä. Tarvitsemme kaveritaitoja, taitoa katsoa asioita toisen ihmisen näkökulmasta, kykyä tulla toimeen muiden kanssa.

Jo vauva haluaa olla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Hänen katseensa hakeutuu ihmisen kasvoihin. Pikkulapset hakevat kontaktia toisiin ihmisiin vaikka kaupan kassajonossa hymyilemällä tai monille niin tutulla kurkistus-leikillä, jossa kasvot laitetaan piiloon ja taas tullaan esiin. Tässä vaiheessa on merkityksellistä, että aikuinen vastaa lapsen kontaktinhakuun. Tämä kertoo lapselle, että hänet on huomattu ja hän on tärkeä.

Lapsen kehittyessä tulevat mukaan puhe ja aktiivisempi toiminta mm. leikkiminen yhdessä toisten lasten kanssa. Leikki on ensin leikkimistä rinnakkain ja sitten jo yhteistä leikkiä. Leikki- ja vuorovaikutustaitojen oppimisessa tarvitaan aikuisen ohjausta. Kaveritaitojen oppiminen on riippuvaista lapsen kasvuympäristöstä. Kun lapsi on tekemisissä toisten lasten ja aikuisten kanssa, niin lapsen käsitys itsestään muovautuu sen mukaan, miten toiset kohtaavat ja kohtelevat häntä.

Kodin rinnalla varhaiskasvatuksella on suuri merkitys

Varhaiskasvatuksessa opetellaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja, puhutaan ns. kaveritaidoista. Oppiminen tapahtuu toisten lasten kanssa vertaisryhmässä.

Kun lapsiryhmien muodostamisessa on huomioitu lasten ikä- ja kehitystaso sekä tuen tarve, silloin varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on aikaa huomioida ja tukea jokaista lasta kaveritaitojen oppimisessa. Uudessa, oudossa tai pelottavassa tilanteessa, jossa lapsi kokee, ettei tule ymmärretyksi, lapsi saattaa purra, tönäistä tai heittää lelun toista lasta päin. Tällaisissa tilanteissa tarvitaan välittömästi aikuisen puuttumista tilanteeseen ja lapsen ohjaamista oikeanlaiseen toimintaan. Lapsen aiemmat kokemukset vaikuttavat myös siihen, miten lapsi eri tilanteissa reagoi. Tämän vuoksi tiivis yhteistyö vanhempien kanssa on tärkeää lapsen hyvinvoinnin varmistamiseksi.

Varhaiskasvatuksen laadukkaan toiminnan perusta on koulutettu henkilöstö. Sopivan kokoisissa lapsiryhmissä on varhaiskasvatuksen opetus- ja kasvatushenkilöstön mahdollista oppia tuntemaan jokaisen lapsen tapa reagoida eri tilanteisiin ja ottaa se huomioon jo toimintaa suunniteltaessa.

Varhaiskasvatuksessa lapselle opetetaan toisen kunnioittamista, anteeksi pyytämistä ja anteeksi antamista. Vertaisryhmässä harjoitellaan omien tunteiden ja toisten tunnetilojen tunnistamista eli tunne-, vuorovaikutus- ja empatiataitoja. Nämä ovat kaveritaitojen perusta ja tärkeitä taitoja vielä aikuisuudessakin. Toisen kunnioittaminen on osa ihmissuhteita ja hyvillä kaveritaidoilla on iso merkitys jo alle kouluikäisenä. Lapsi, jolla on hyvät kaveritaidot saa aina leikkikaverin ja hänellä on hyviä ja pitkäaikaisia, jopa elinikäisiä ystäviä.

Anne Liimola, päiväkodin johtaja, Tampereen kaupunginvaltuutettu (sd.)

Eija Kamppuri, varhaiskasvatuksen opettaja, varavaltuutettu (sd.)

Kuva: Matti Kamppuri