Lauri Lyly demareiden pormestariehdokkaaksi

SDP Tampereen kunnallisjärjestön edustajisto päätti kokouksessaan asettaa Lauri Lylyn pormestariehdokkaaksi kevään kuntavaaleissa.

Pormestari Lauri Lylyn mukaan valtuustokausi 2017–2021 alkoi poikkeuksellisella yksituumaisuudella.

– Neuvottelimme valtuustoryhmien kanssa sujuvat askelmerkit pormestariohjelmaan tulevalle kaudelle. Kuluneen kauden ykkösjuttu on ollut kaupungin talouden tasapainottaminen ja työllisyyden parantaminen.

Talouden tasapainottamisohjelman avulla vuoden 2021 talousarvio saatiin tasapainoon, vaikka koronakriisi näkyy toteutuneissa talousluvuissa.

Myös työllisyyden kuntakokeilulla edellisen hallituksen ja eduskunnan aikana saatiin hyviä tuloksia.

– Harmillisesti tuolloin kokeilua ei ollut mahdollista jatkaa, mutta nyt olemme käynnistämässä sitä uudelleen. Odotamme siitä vaikuttavia työkaluja työllisyyden hoitoon, ja toivomme sen jäävän pysyvästi kuntien tehtäväksi.

Kuluvalla valtuustokaudella kaupunkia on kehitetty etunojassa ja Tampere on vastannut kasvaviin palvelutarpeisiin.

Sote-uudistusta odotettiin toteutuvaksi jo viime kaudella, mutta sen maaliin saaminen siirtyi ja on tulevan valtuustokauden tehtävänä. Tampere tarvitsee jatkossakin toimivat sote-palvelut.

Lyly huomauttaa, että sote-uudistuksen jälkeen kaupunkien ja kuntien on haettava oma roolinsa elinvoiman ja kasvatuspalveluiden keskiössä.

– Uudessa tilanteessa palvelujamme ja elinvoimaamme on kehitettävä. On huolehdittava ilmastotavoitteista ja turvallisuudesta sekä vastattava investointitarpeisiin mm. kouluihin ja päiväkoteihin.

Kaupungin etupainoinen ja inhimillinen kehittäminen luo kasvua, työpaikkoja ja vetovoimaa.

Lyly haluaa viedä eteenpäin nyt alulle saatuja suuria uudistuksia. Yksi tärkeä kohde on Tampereen veto- ja pitovoimaisuuden kehittäminen korkeakoulu- ja opetuskeskittymänä.

– Listalla on monia hankkeita: Asemakeskus, Suomirata, Hakametsän Sport Campus, Ruotulan puurakentaminen ja Hiedanrannan hiilineutraali kaupunginosa sekä mm. Viinikan alueen kehittäminen vedenpuhdistamon siirryttyä.

– Viime kausi oli toteuttamisen aikaa, ja sellaiselta tulevakin kausi näyttää. Yhteistyöllä saamme parhaimmin tuloksia aikaiseksi, Lyly summaa.

Kuntavaalien ennakkoäänestys järjestetään 7.-13.4.2021. Varsinainen vaalipäivä on 18.4.2021.

Kalle Högbacka: ”En ajatellut kuvauksen aikana mitään!”

SDP Tampereen vaaliehdokaskuvaukset alkoivat tänään. Ensimmäinen kuvattavamme oli näyttelijä Kalle Högbacka.

Kalle Högbacka kävi muutama viikko sitten hammaskiven poistossa. Usein ihminen onnistuu etukäteen pohtimaan tulevaa operaatiota läpi uudelleen ja uudelleen.

Voin helposti kuvitella, että tällaisen valokuvaamisen kanssa on helposti sama juttu. Sitä jännittää vähän suottakin liikaa.

Hyvä uutinen on, että kuvaus ei sattunut missään kohdassa.

Kuvattavana oleminen on suhteellisen helppoa. Istu tuolilla, katso kameraan ja tee se, mitä kuvaaja pyytää.

Högbacka valitsi asukseen mustan kokonaisuuden ja tyylikkään solmion. Hän pyrki välttämään vaatteissa isoja kuvioita.

Sitähän sanotaan, että musta ja valkoinen eivät ole kuvauksessa kovin hyviä valintoja, minkä vuoksi tämä valinta on mielenkiintoinen.

Kuvattavat käyvät ensin maskeerauksessa, joka on tärkeä osa kuvaukseen valmistautumista.

Sanoin meikkaajille, että peittävät minun silmäpussini, Högbacka kertoo.

Kameran edessä kannattaa keskittyä omaan hyvän oloon eikä ajatella ikäviä ajatuksia.

Laita vaikka mielivaatteesi päälle, niin tulee rento fiilis, ja sitten kuvaajan on helppo vangita sielusi.

Högbackan mielestä valokuvaus meni hyvin.

Itse en ajatellut kuvauksen aikana mitään. Istuin tuolille ja lähinnä odotin, että kuvaaja sanoo, että tämä on nyt valmis.

Tällä kertaa viimeinen otos vaikutti parhaalta.

Valokuvaus menee ohi nopeasti, vähän niin kuin se hammaskiven poisto.

Kuvaukset toteuttaa valokuvaaja Jouko Järvinen ja meikkauksen hoitaa Santalahden Tredun opiskelijat.

 

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka

Lauri Lyly SDP:n kuntavaaliehdokkaaksi Tampereella

Tampereen Sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön hallitus on asettanut pormestari Lauri Lylyn kuntavaaliehdokkaaksi huhtikuun 2021 kuntavaaleihin.

 

Lauri Lyly on toiminut Tampereen kaupungin pormestarina 2017-2021 ja sitä ennen SAK:n puheenjohtajana 2009-2016. Kunnallisjärjestö katsoo Lauri Lylyn toimineen pormestarina erinomaisesti ja kaupunki on kehittynyt hänen pormestarikaudellaan monella tavalla.

 

SDP Tampereen kunnallisjärjestön edustajisto päättää pormestariehdokkaan asettamisesta kokouksessaan keskiviikkona 27.1.2021. Edustajiston jäsenet koostuvat 24 tamperelaisen puolueosaston edustajista.

 

 

Lisätietoja antaa SDP Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Jyrki Koskinen p. 0400 338 024

Nollasta sataan kuukaudessa!

Viime kuntavaaleissa 2017 Kirsi Kaivonen aloitti kampanjansa neljä viikkoa ennen vaalipäivää. Kampanja lähti liikkeelle, kun silloinen apulaispormestari Pekka Salmi otti yhteyttä ja pyysi palaveriin.

Minulla ei ollut aavistustakaan, mistä oli kysymys, kertoo Kaivonen.

Kirsi Kaivosen perhetausta tai aikaisempi elämä ei ollut erityisen poliittinen. Toki hän on aina vaaleissa äänestänyt.

Suhtauduin aika neutraalisti politiikkaan, mutta minulla on ollut tiedossa puolue, jota kannatan.

Kaivonen luotsasi työpaikallaan Tampereen pelastuslaitoksella reilun kaksivuotisen projektin, missä pelastuslaitoksen naisensihoitajat tekivät hyväntekeväisyyskalenterin.

Kalenteri nousi esiin pitkin valtakunnan medioita, koska emme nakuilleet. Halusimme tuoda ammattiamme tyylikkäästi esille.

Tamperettakin kuvaavalla kalenterilla he keräsivät lähes 19 000 euroa vapaaehtoiselle pelastustoiminnalle.

Projektin tiimoilta Kaivonen otti yhteyttä Pekka Salmeen ja tiedusteli julkistukseen sopivia tiloja. Salmi otti onkeensa ja kalenterin julkistamistilaisuus pidettiin Vanhalla kirjastotalolla.

Jonkin ajan kuluttua tuli kutsu palaveriin ja Salmi pyysi Kaivosta kuntavaaliehdokkaaksi.

Ensireaktioni oli: mitä, minä, ihan tavallinen Kaivonen Tampereelta? Miten osaisin, miten pärjäisin?

Ensitöikseen Kaivonen perusti poliitikkoprofiilin

Kevät oli silloin pitkällä, varsinaiseen vaalipäivään oli aikaa vain kuukausi.

Minulla oli hämmennys siitä, miten osaan kampanjoida? Kaikki oli uutta ja olin ihan tuntematon.

Yksi paine tuli siitä, että aikaa oli niin vähän. Lisäksi kaikki muut olivat kampanjoineet jo pitkän aikaa.

Ajattelin, että teen sen minkä osaan.

Ensitöikseen Kaivonen perusti poliitikkoprofiilin Facebookiin. Some oli tuttu väline, johon oli helppo mennä. Samaan syssyyn hän teetätti vaalilehtisiä.

Kaivosen mukaan onnistumisen elementit näin kireällä aikataululla olivat siinä, että hänellä oli alusta lähtien takanaan vahva tukijoukko. Se antoi uskoa kampanjointiin.

Tukiverkkoa politiikan sisällä Kaivosella ei ollut.

Ajattelin, että en sure sitä, vaan alan hyödyntää sitä, mitä minulla on olemassa.

Koetan etsiä kaikista asioista positiivia puolia

Kaivosen vaalikampanja oli osoitus siitä, kuinka somessa voi saada paljon aikaiseksi.

Sosiaalisessa mediassa voidaan tehdä hyviä asioita, mutta siellä on myös pahaa ja negatiivisuutta.

Kun isäni kuuli, että lähden ehdolle, hän sanoi: ”Sinä satutat itsesi, olet liian herkkä!”

No, satutitko?

No, en! Välillä on ollut vaaran paikkoja, joissa on miettinyt, onko tämä juttu minua varten.

Ehkä olen ollut joissain kohtaa liian sinisilmäinen, mutta koetan etsiä kaikista asioista positiivia puolia.

Kaivosen ammatti on tuonut perspektiiviä, miten vaikeisiin asioihin voi suhtautua.

Kenttätyössä kaikki asiakkaat eivät ole mukavia ja helppoja. Joskus kohtaamme ihan suoria hyökkäyksiä.

Ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu Kaivonen on keskustelijana maltillinen, se on hänen johtoajatuksensa somessakin.

Minulla on someen viha-rakkaussuhde. Koen, että minun ei tarvitse alkaa riidellä siellä. Olen koettanut pysyä sellaisena kuin olen ja mikä on minulle luontevaa.

Tärkeintä on, että löytää itselleen sopivan tavan toimia.

Someen pitää päivittää säännöllisesti jotain, osoittaa aktiivisuutta ja ehkä osallistua keskusteluihin. Mutta ei pidä myöskään yliyrittää. Jos et ole aito, se näkyy, muistuttaa Kaivonen.

 

Teksti: Jyrki Liikka

Kuva: Studio Dettani Johanna

Kymmenen vinkkiä somen käyttöön

Tänään SDP Tampereen some-työpajassa keskustelimme sosiaalisen median hyvistä ja huonoista puolista.

Vilkkaan keskustelun lisäksi paikalla olleet ehdokkaat tekivät itselleen oman poliitikkosivun Facebookiin kunnallisjärjestön sihteeri Riku Kemppisen opastuksella.

Siitä se vaalityö lähtee liikkeelle!

Joku saattaa kysyä, miksi kuntavaaliehdokkaan on hyvä olla sosiaalisessa mediassa?

Vastaus on varsin yksinkertainen: poliitikon kannattaa olla aktiivinen sosiaalisessa mediassa jo siksi, että sitä kautta saa suoran yhteyden ihmisiin. Somen kautta voi kätevästi tavoittaa runsaasti yleisöä, ja se on myös nopea ja edullinen tapa tehdä vaalityötä.

Itse asiassa jokaisen politiikan kentillä hääräävän on suorastaan velvollisuus olla somessa!

Some on kuntavaaliehdokkaalle mahdollisuus. Yleisösuhteen rakentaminen ei kuitenkaan tapahdu hetkessä. Se vie aikaa, mutta palkitsee lopulta.

Kannattaa pitää mielessä, että Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa toimivat samat vuorovaikutuksen säännöt kuin torilla.

Kymmenen vinkkiä

Ensiksi: muista päivittää sivuasi ja ole aktiivinen.

Toiseksi: keskustele ja osoita kiinnostusta muita kohtaan.

Kolmanneksi: tykkää muiden päivityksistä.

Neljänneksi: jaa muiden juttuja.

Viidenneksi: älä lähde mukaan kaikenlaisiin öyhötyksiin.

Kuudenneksi: ole avoin, suora ja rehellinen.

Seitsemänneksi: kunnioita muita keskustelijoita.

Kahdeksanneksi: ole positiivinen ja ratkaisukeskeinen.

Yhdeksänneksi: ole oma itsesi.

Kymmenenneksi: toista, toista ja toista viestiäsi.

+

Ja vielä kerran: toista!

Alla on tilaa omille muistiinpanoille:

 

 

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka

Vinkkejä kuntavaaliehdokkaille!

Kuntavaalit lähestyvät ja jotain tarttis tehdä.

Luova johtaja Jonna Hietala ja valtuutettu Ari Wigelius, millaisia vinkkejä kampanjointiin antaisitte ehdokkaille?

Tärkein vinkki lienee se, että ole oma itsesi. Kuulostaa helpolta, mutta se on vaikeaa, kun on mukana politiikassa. Monet odottavat, että sinun pitäisi olla jotain hienoa, sanoo Wigelius.

Somen käytössä on sama juttu. Ei kannata asettua kenenkään yläpuolelle.

YouTube -tähdistä on tullut ilmiöitä, koska he ovat katsojan tasolla, Hietala sanoo.

Selvää on, että somekanavien on oltava kunnossa, mieluummin hyvässä kunnossa. Valitse vähintään yksi kanava, joka tuntuu itsestä luontevalta.

Hietala muistuttaa, että kuvien merkitystä ei saa aliarvioida.

Kun toreilla ei voi olla tekemässä vaalityötä, niin somen valtavasta infotulvasta voi erottua hyvillä kuvilla. Ihminen katsoo ensin kuvaa ja vasta sitten, mitä alla sanotaan, kertoo Hietala.

Some toimii tunnetusti niin, että viestiä pitää toistaa.

Tee mieluummin kymmenen juttua, kuin miettisit vain yhtä viikkotolkulla.

Toistoa ilman muuta. Algoritmithan toimivat niin, että joka päivä on tapahduttava jotain.

On hyvä olla impulsiivinen ja tehdä silti mahdollisimman näyttävästi.

Jos sinulla on Facebook-profiili, kerro jossain, että olet ehdokas. Ihmiset eivät välttämättä halua kaveriksi, vaan he katsovat, kuka olet.

Ihmisistä saa netistä paljon tietoa ja julkikuva voi olla pienestä kiinni.

Olisi hyvä katsoa, mitä sinusta on netissä ja poistaa vanhat örvellyskuvat, vaikka ne joskus olivat hauskoja, Wigelius sanoo.

Suurempi ongelma on se, jos netistä ei löydy mitään. Jos sinusta ei löydy mitään, niin se on siinä, Hietala kertoo.

Rauno Ihalainen, perusta Facebook -profiili ja tee positiivia päivityksiä, niin saat vaaleissa 500 ääntä enemmän, Wigelius neuvoo.

Monella menee sormi suuhun siinä vaiheessa, kun pitäisi tehdä päivityksiä.

Hietalan mukaan sinne voi laittaa aivan arkisia asioita tyyliin ”Tänään lunta luodessani ajattelin, että onpa mukavaa, kun Tampereelle on tullut uusi kirjastoauto.”

Sitä kautta johdatetaan, että minulle tärkeitä ovat kulttuuri- ja sivistysasiat. Eikä sitä tarvitse avata sen kummemmin. Se kertoo jo sen, että ehdokasta kiinnostavat nämä asiat.

Asioihin kannattaa suhtautua positiivisesti ja kannustavasti. Luoda sellaisia tartuntapintoja, joihin ihmisten on mukava kommentoida.

Eikä kannata lähteä mukaan mihinkään öyhötykseen, muistuttavat molemmat.

Somessa tulva on niin valtava, että on turhaa lähteä aina kirjoittamaan jotain syvällistä.

Jos kirjoittaa pitkästi, se pitää olla tosi hyvin kirjoitettu, kuittaa Wigelius.

Ei tarvitse heti olla syvällistä tekstiä, sillä ihmisillä ei ole aikaa lukea sitä, Hietala sanoo.

On tärkeää tuoda esiin inhimillistä itseään, muutaman pidemmän blogitekstin voi tehdä kampanjan aikana.

Muista myös oikeinkirjoitus! Kirjoitusten ei tarvitse olla täydellisiä, mutta oikeinkirjoitukseen voi panostaa.

Twitter on usein haastava tekstin lyhyyden vuoksi.

Turun demarien pormestariehdokas Aki Lindén on hyvä Twitterissä. Rauno Ihalainen voisi hyvin kirjoittaa Twitterssä: ”Leivoin tänään pullia!” ja saisi tuhat tykkäystä, Wigelius sanoo.

Kyllä tuollaisella päivtyksellä saa näkyvyyttä, Hietala komppaa.

Jos tuuttaa vain politiikkaa, antaa itsestään kylmän kuvan.

Wigelius huomauttaa, että kannattaa ottaa mallia muiden poliitikkojen päivityksistä.

Jos lähdetään tyhjästä luomaan somekuvaa, täytyisi löytää oikea yhteistyökumppani, joka ehkä puffaa sinua ja tuo liikennettä omalle sivullesi.

Jos olisin itse ehdokas miettisin oman ikäluokkani kovia nimiä, mitä yhteistä minulla on vaikka Sannan tai Ilmarin kanssa. Voi kysyä vaikka kommenttia tai tägätä tyyliin ”Olen yhtä mieltä #SannaMarin’in kanssa”, jolloin se nousee somevirrassa juuri linkityksen takia, sanoo Hietala.

 

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka

Tampereen demarit valitsivat ensimmäiset kuntavaaliehdokkaansa

Tampereen SDP:n kunnallisjärjestön edustajisto päätti hybridikokouksessaan 11.1.2021 asettaa ensimmäiset 85 kuntavaaliehdokasta. Kunnallisjärjestön hallitus nimeää loput 15 ehdokasta lähiaikoina. Pormestariehdokkaasta päätetään myöhemmin edustajiston kokouksessa.

Ehdokkaiksi on asetettu monipuolinen lista erilaisia ihmisiä, joita yhdistää vahva sosialidemokraattinen arvomaailma. Listalla on eri alojen kokemusta, erityisesti ihmisten arjen asiantuntijoita, jotka rakentavat Tampereesta paremman paikan elää”, kertoo SDP Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Jyrki Koskinen.

SDP Tampereen kuntavaaliehdokkaat 2021:

Ahmadi Ahmed, 29, diplomi-insinööri

Aleksovski Atanas, 52, toiminnanjohtaja

Arbelius Marja, 64, eläkeläinen

Asuma Kaapo, 20, järjestösihteeri

Dündar-Järvinen Aila, 58, herastuomari

Grann Hanna-Maria, 44, terveydenhoitaja

Gustafsson Jukka, 74, kansanedustaja

Hannula Timo, 48, pääluottamusmies

Harkonmaa Tuula, 51, yo-merkonomi

Hashi Abdulkadir, 51, verkostokoordinaattori

Heino Leena, 49, järjestelmäasiantuntija

Herranen Pentti, 61, vahtimestari

Hiitti Antti, 36, lehtori

Högbacka Kalle, 32, näyttelijä

Hämäläinen Eetu, 41, linja-autonkuljettaja

Ihalainen Rauno, 68, sairaalaneuvos

Julin Sofia, 22, poliittinen avustaja

Kaivonen Kirsi, 38, ensihoitaja

Kallio Kalle, 43, museonjohtaja

Kampman Ulla, 58, koulutusasiantuntija

Kamppuri Eija, 50, varhaiskasvatuksen opettaja

Keinänen Rasmus, 20, opiskelija

Keränen Jyri, 49, lähihoitaja

Kivekäs Pekka, 70, eläkeläinen

Kivistö Anneli, 75, eläkeläinen

Korhonen Auli, 66, eläkeläinen

Korpela Bahria, 38, ohjaaja

Koskinen Jyrki, 53, toiminnanjohtaja

Kuusinen Marie, 37, automaatio- ja koneenasentaja

Kuusipalo Saana, 24, yrittäjä

Kähkönen Henrik, 37, hitsaaja

Laaksonen Raimo, 63, erityisluokanopettaja

Lahtinen Jussi, 35, väitöskirjatutkija

Lahtinen Raisa-Tiina, 65, toimittaja

Laitinen Kimmo, 36, liiketoimintajohtaja

Lapila Timo, 43, logistikko

Lehtelä Heli, 38, käsityönopettaja

Lehtimäki Joni, 49, tuotespesialisti

Lignell Birgit, 59, laboratorioanalyytikko (AMK)

Liikka Jyrki, 59, vapaa toimittaja

Liimola Anne, 64, päiväkodin johtaja

Lobanovskiy Arseniy, 28, yhteiskuntatieteiden maisteri

Loukaskorpi Johanna, 46, apulaispormestari

Luhtalampi Mari, 48, varhaiskasvatuksen erityisopettaja

Machaal Mahmoud, 59, sairaanhoitaja

Majava Paula, 63, taideaineiden tuntiopettaja

Marin Sanna, 35, pääministeri

Marjeta Satu, 41, joukkoliikennelogistikko

Mehtätalo Annielina, 28, restonomi

Mikkola Outi, 27, järjestöasiamies

Moskari Ari, 49, insinööri

Mozaffari Khalil, 31, opiskelija

Niemenmaa Marjo, 44, hallintotieteiden maisteri

Niemi Ville, 41, yrittäjä

Nieminen Helena, 58, henkilöstökoordinaattori

Niinivaara Mirva, 38, asiantuntija

Nurmi Touko, 75, eläkeläinen

Nurminen Ilmari, 29, kansanedustaja

Näreikkö Heikki, 68, toimittaja

Paulamäki Jari, 60, yrittäjä

Peltovirta Kari, 52, hallinnollinen isännöitsijä

Penders Elisa, 37, aluepäällikkö

Pitkänen Jari, 60, yrittäjä

Pohjola Tuula, 60, linja-autonkuljettaja

Porttikivi Ilkka, 41, rikosseuraamustyöntekijä

Randell Marko, 41, perämies

Rokosa Inna, 28, opiskelija

Salmi Pekka, 46, toiminnanjohtaja

Seppälä Janne, 44, suunnitteluinsinööri

Sinisalo Kirsi-Kaisa, 50, näyttelijä

Sirniö Ilpo, 62, projektityöntekijä

Solja Petri, 35, seurakuntapuutarhuri

Tervo Anne, 65, eläkeläinen

Tuokko Jyri, 28, poliittinen suunnittelija

Vaara Jenny, 29, koulutuspoliittinen asiantuntija

Vatanen Kaisa, 39, poliittisen valmistelun päällikkö

Vesa Unto, 76, emeritustutkija

Viitanen Pia, 53, kansanedustaja

Viljanen Iidakaisa, 41, järjestösihteeri

Viljanen Kirsti, 64, eläkeläinen

Virta Tero, 43, konduktööri

Wickström Jarkko, 36, yhteiskuntatieteiden maisteri

Wigelius Ari, 36, järjestöasiantuntija

Wäre Johanna, 50, projektipäällikkö

 

Lisätietoja antaa kunnallisjärjestön puheenjohtaja Jyrki Koskinen, jyrki.koskinen@tampereensyke.fi

tai 0400 338 024.

Kuntavaalit pidetään sunnuntaina 18.4.2021 ja ennakkoäänestys järjestetään 7.‒13.4.2021.

 

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka

SDP Tampere | Tampere by night

Edustajiston sääntömääräinen kokous 25.11.2020

Kokous pidettiin Työväentalon juhlasalissa, jossa otettiin huolellisesti huomioon turvavälit, maskisuositus sekä hygieniaseikat. Kokoukseen osallistui enimmillään 80 henkilöä, joista puolet paikan päällä ja puolet etäyhteyden välityksellä.

Alkupuheenvuorossaan kunnallisjärjestön hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koskinen korosti avoimuuden ja rehellisyyden merkitystä politiikassa.

Toimivaan viestintään kuuluu se, että on tiedossa, mitä Sosialidemokraattinen puolue Tampereella tekee.

Lisäksi hän muistutti, että potentiaaliset kannattajat arvostavat avoimuutta. Avainsanat ovat yhdessä tekeminen ja yhteistyö.

Jyrki Koskinen esitteli Kunnallisjärjestön toimintasuunnitelman vuodelle 2021. Suunnitelman mukaan poliittisen toiminnan painopisteet ovat kuntavaalit 2021, maakuntavaaleihin 2022 valmistautuminen sekä valtuutettujen, lautakuntien jäsenten ja muiden luottamushenkilöiden jalkauttaminen sosiaaliseen mediaan tavoittamaan ihmisiä. Järjestötoiminnan painopisteitä on kolme: yhdessä tekemisen kulttuurin vahvistaminen, jäsenistön osallistaminen ja vaikuttaminen puolueessa.

Pekka Salmi esitteli kuntavaalien viestintä- ja markkinointisuunnitelman. Tiivistetysti voidaan sanoa, että viestinnän ja markkinoinnin tehtävä on tukea kampanjaa. Viime kuntavaaleihin verrattuna mukaan otetaan nyt laajemmin mm. somen mahdollisuudet, mutta ei unohdeta perinteisiä keinoja kuten lehtimainontaa.

Kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja Johanna Santaniemi piti katsauksen kunnallisjärjestön tulevan vuoden talousarvioon, joka kokouksessa myös hyväksyttiin.

Kaisa Vatanen kertoi juuri valmistuneesta kuntavaaliohjelmasta, joka sai kauttaaltaan myönteisen ja innostuneen vastaanoton. Ohjelmaa on työstetty suurella joukolla kesästä saakka ja kokouksessa hyväksyttiin kuntavaaliohjelman lyhyt versio. Kuntavaaliohjelman pitkä versio täydentää ja syventää lyhyen version teemoja. Pitkä versio hyväksytään myöhemmin ja siihen voidaan tehdä joustavasti täydennyksiä ja tarkennuksia vielä ensi vuoden alussa.

Lopuksi käytiin varsin vilkasta keskustelua kuntavaalien ehdokasasettelusta.

 

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka, kunnallisjärjestön tiedottaja

Tampereellakin tarvitaan duunarinäkökulmaa

SAK Tampereen alue- ja järjestöasiantuntija Sanni Halla-ahon mukaan ”joka ikinen tämän maan kunnanvaltuusto tarvitsee duunarinäkökulmaa”. Tässä kiteytettynä yhteen lauseeseen syy, miksi SAK pitää kuntavaaleja tärkeänä.

Ay-liikkeen kannalta tärkeät asiat ovat myös yleisen oikeustajun ja ihmisten yhdenvertaisen kohtelun kautta olennaisia. Kuten erilaisten hankintaketjujen läpinäkyvyys, ulkoistamiset sekä maakunta- ja soteuudistuksen vieminen maaliin, Halla-aho sanoo.

Vaikka ay-liikkeelle eduskuntavaalit ovat tärkeysjärjestyksessä kuntavaaleja ennen, eivät ensi huhtikuun vaalitulokset ja valtuustojen paikkajakautumat ole SAK:lle yhdentekevää.

Tekisi mieli sanoa, että tarvitsemme valtakunnallista ryhtiliikettä kuntien maineen pelastamiseksi, sanoo SAK Tampereen alue- ja järjestöasiantuntija Sanni Halla-aho.

Pääpaino SAK:n vaalityössä on eduskuntavaaleissa, koska lainsäädäntätyöhön vaikuttaminen työelämänäkökulmasta on järjestön keskeinen tehtävä. Kunnat ovat kuitenkin niin lähellä ay-liikettä, että Halla-ahon mielestä pitäisi puhua muustakin kuin rahasta.

Itse asiassa kuntapolitiikka on vähän kuin ay-liike; jokaisella meistä on siihen jonkinlainen suhde, tiedostimme asian tai emme. Kuntataloutta päivitellään viikosta toiseen mediassa, vaikka kuntalaisille pitäisi kertoa, miten nämä asiat vaikuttavat minun kukkarooni, mitä menetän, jos veroprosenttia lasketaan, mitä saan, jos sitä nostetaan, Halla-aho toteaa.

Ammattiliittojen jäsenet ovat asukkaita

Halla-ahon ensimmäinen muistutus: ammattiliittojen jäsenet ovat asukkaita, äänestäjiä ja palvelujen kuluttajia kunnissa. Toinen muistutus: näiden ihmisten tulee saada vastinetta veroeuroilleen, heidän tulee saada tietoa päätösten taustoista, ja heidän tulee voida luottaa, että heitä ja heidän perheitään tai vaikka naapureitaan kohdellaan tasapuolisesti ja reilusti.

Miten hehtaarimarkettien henkilökunta kulkee töihin, kun kylien ja kaupunkien keskustat tyhjenevät ja työpaikat siirtyvät isojen teiden varsille? Minne yötöitä tekevä huoltomies saa lapsensa hoitoon?

Halla-aho ottaa esille myös työntekijänäkökulman niiden työntekijöiden osalta, jotka ovat töissä kunnissa. Tähän liittyy myös palkansaajakeskusjärjestöjen yhteistyö, koska työntekijöitä on muillakin kuin SAK:laisilla aloilla.

Joka käänteessä tulisi pitää mielessä, että valtuustot päättävät yhteisten rahojen käytöstä. Kullakin valtuutetulla on oma arvomaailmansa ja poliittinen tulokulmansa, mutta hän on vastuussa myös niille kuntalaisille, joiden kanssa hän on eri mieltä, Halla-aho sanoo.

Koneet eivät voi korvata oikeita ihmisiä

Kunta on Halla-ahon mielestä hyvä työnantaja, ja monet kuntien vastuulla olevat työt ovat työvoimapainotteisia. Tarvitaan oikeita ihmisiä, eikä heitä voida konein korvata, Halla-aho muistuttaa.

Julkinen talous on Halla-ahon mielestä ollut Suomen heittopussi vaaleista toiseen. Hyvissä ajoin alkaa pelottelu siitä, miten kaikki romahtaa, jos ei nyt säästetä, leikata, ulkoisteta.

Minua paremmat tilastonikkarit sanovat, että tämä ei edes pidä paikkaansa, jos tarkastellaan kuntataloutta 1990-luvun laman jälkimainingeista tähän päivään. Luonnollisesti koronapandemia on kurittanut kuntia ennen kokemattomalla tavalla. Yllättävän kriisin tullen olen ollut iloinen, että meillä on ollut monet peruspalvelut edelleen julkisen hallinnon vastuulla, Halla-aho huomauttaa.

EU-tasolla on Halla-ahon sanoin ”ihan liikaa esimerkkejä siitä, miten käy, kun yksityistetty palvelu ei olekaan ollut uudelle toimijalle tarpeeksi tuottoisa tai kun yllättävien katastrofien seurauksena kasvanutta palveluntarvetta ei ole pystytty hoitamaan”.

On näitä pakitusliikkeitä nähty täällä kotimaassakin. Ei ulkoistamisiakaan toisaalta voi yksiviivaisesti tuomita. Pienellä paikkakunnalla hoivapalveluita tarjoava kolmannen sektorin toimija ja Caymansaarten kautta rahaliikenteensä pyörittävä ylikansallinen jätti eivät paini samassa sarjassa, sanoo Halla-aho.

Kuntapolitiikka tarvitsee myös työelämän asiantuntijoita

Palvelualojen ammattiliitto PAM:n aluepäällikkö Elisa Penders on niitä SDP Tampereen ehdokkaita, joilla on ay-tausta. Pendersin mukaan poliittisessa päätöksenteossa tarvitaan myös työelämän asiantuntijoita.

Näin haastavissa olosuhteissa on erittäin tärkeä, että valtuustossa on tietoa ja taitoa päättää myös työllisyyttä koskevista asioista. Ay-liikkeen ihmisiä tarvitaan kuntapolitiikassa, koska me edustamme muun muassa palvelualojen työntekijöitä ja palvelualat työllistävät hurjan määrän ihmisiä, Penders sanoo.

Elisa Pendersin mukaan poliittisessa päätöksenteossa tarvitaan myös työelämän asiantuntijoita.

Pendersin omassa vaalikampanjassa ay-tausta näkyy siten, että hän edustaa paitsi sosiaalidemokraattisia arvoja, niin myös oman ammattiyhdistysliikkeen tavoitteita, joilla voidaan parantaa palvelualojen työntekijöiden arkea.

Ennen kaikkea kampanjassani näkyy se kokemus, mitä ihmisten auttaminen ay-liikkeessä on minulle tuonut. Ay-liike ei keskity ainoastaan työelämän kysymyksiin, vaan myös muihin arjen tärkeisiin asioihin kuten muun muassa päivähoitoon, koulutukseen ja liikenteen sujuvuuteen, unohtamatta tietenkään taloutta, Penders toteaa.

Pendersin mukaan erityisesti kunnallisvaalit on se paikka, jossa on mahdollista vaikuttaa arjen pieniin ja suuriin asioihin.

Tämä on sitä konkreettista vaikuttamista, johon kannustamme myös jäseniämme. Sillä on väliä, kuka valtuustossa ja lautakunnissa on ja kuka päättää juuri Tampereen asioista. Erityisesti haluamme kannustaa äänestämään, jokainen ääni on tärkeä näissä vaaleissa, Penders sanoo.

Timantit ovat ikuisia”

Pirkanmaan vaalityön startti on lauantaina 31.10. järjestettävä Syksyn sävel -työelämäseminaari.

Päätimme siirtää parhaat palat suunnitelmistamme virtuaalisiksi, ja nyt ihka ensimmäinen SAK:laisen ay-liikkeen ja Pirkanmaan demarien Syksyn sävel -seminaari raikaa otsikolla Timantit on ikuisia. Kaikki kiinnostuneet mahtuvat linjoille mukaan kuulemaan, keitä ne timantit ovat.

Seminaarissa pyritään muun muassa kertomaan siitä, miten tärkeää on, että ay-liike tekee myös poliittista vaikuttamistyötä. Pelkkä edunvalvontatyö ei tässä ajassa enää riitä. Edellinen hallitus antoi tästä hyvän kurinpalautuksen. Harmi, että talouden nousukausi meni kikyillessä hukkaan työelämäpäätösten näkökulmasta, Sanni Halla-aho huomauttaa.

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi