Tunkkaisten arvojen nousua vastaan on jaksettava taistella

Mirva Niinivaara työskentelee yksityisen sektorin palveluksessa, Cimson Koulutuskeskus Oy:lla, joka tuottaa kuntakokeilun Neksteppi -palvelua. Hän toimii uravalmentajana ja tekee pääsääntöisesti ryhmämuotoista valmennusta.

Tämä on todella mielenkiintoinen paikka, koska kuntakokeilu on vasta aloitettu. Sen ideana on yksilöllisten ratkaisujen löytäminen jokaiselle työttömälle työnhakijalle.

Niinivaara on myös SDP:n puolueohjelmien toteuttamista varten luodun Työ- ja työvoima -ryhmän jäsen.

Niinivaara toimii siis mielenkiintoisilla näköalapaikoilla, samaan aikaan sekä ruohonjuuritasolla että poliittisessa ohjelmatyössä.

Pohjoismaiseen työvoimapalvelumalliin siirtyminen olisi pitänyt tehdä jo kauan sitten. Aktiivimalli oli varsin huono motivoinnin keino, ja ilman ohjausta koko järjestelmälle raskas.

Työttömät työnhakijat on aikaisemmin jätetty yksin eikä työvoimapalveluiden resursseja ole vuosiin kunnolla korjattu.

Onneksi tulevaisuus näyttää valoisammalta.

Nyt tämä muutos on kirjattu hallitusohjelmaan ja se on äärimmäisen tärkeä linjaus kohti aitoa työllistymistä julkisten työvoimapalveluiden kautta.

Tälle keväälle Niinivaaralle tuli myös mielenkiintoinen lisätyö.

Opetan Voionmaan opistolla muutaman iltana viikossa hallintotieteitä nuorille opiskelijoille ja kohta aloitamme pääsykoepreppauksen. Katsotaan, muistuuko samalla mieleen oma pääsykoeaika!

Vielä on hyvää aikaa kampanjoida

Kuntavaalikampanjaansa Niinivaara on tehnyt pääasiassa somessa.

Kampanjani budjetti on pieni, mutta sosiaalinen media antaa aika paljon rahoille vastinetta. Samalla on huoli somen ulkopuolella olevista äänestäjistä ihan äänestysprosentin takia. Olen kartoittanut sellaisia tahoja, joille voisin olla osuva ehdokas.

Siivikkalan demareiden Etäolohuone jatkaa vaalilähetyksiä ja ehdokasesittelyjä, joita myös Niinivaara vetää.

Meillä on osastona tarkoitus kehittää konseptia vielä hiotuimmaksi. Nythän olemme olleet vähän kuin MoonTV, mutta selvin päin. Toisaalta idea itsessään on kevyt toteuttaa ja antaa paljon mahdollisuuksia.

SDP:n yksi kehittämisen paikka onkin se, että puolueen pitäisi näkyä enemmän somessa, esim. YouTube-kanavilla.

Meillä on myös aihio videosta, odotamme vain vielä keväisempiä kelejä sen kuvauksiin. Kokoan omalle Facebook-sivustolle lisää materiaalia ja toisaalta mietin miten jakaisin ne henkilöille, jotka eivät siellä ole. Ehkäpä perinteinen nettisivu on vielä laitettava pystyyn, tässä on vielä hyvää aikaa kampanjoida.

Loppukirinä suunnitelmissa on toteuttaa perinteisen laputuskampanja.

Kulttuuri tuo aineetonta hyvinvointia jokaiselle kuntalaiselle

Niinivaaran sydämellä on peruspalveluiden toimivuus.

Minua huolestuttaa hoitoon pääsyn viivästyminen ja etenkin mielenterveysasioissa viive on aivan liian pitkä. Avunsaannin nopeutuminen pitäisi saada ratkaistua. Ennaltaehkäisyä on vaikea laskea euroiksi, mutta se on tie, joka estää asioita ajautumista huonompaan suuntaan.

Myös yhteisöllisyys, ja miten siihen voi vaikuttaa vaikkapa kaavoituksella, on Niinivaaralle tärkeää. Hän haluaa pitää asuinalueet tasavertaisina keskenään. Julkisten liikenneyhteyksien on oltava toimivia.

Yhteisöllinen, elävä ja luova kaupunki syntyy, kun se panostaa kulttuuriin. Kulttuuri tuo aineetonta hyvinvointia jokaiselle kuntalaiselle.

Kolmas tärkeä asia on, että Tampereen kaupunki on kiinnostava ja hyvä työnantaja myös tulevaisuudessa.

Työhyvinvointi ja henkilöstön jaksaminen ovat minulle tärkeitä asioita, koska ne heijastuvat myös suoraan kuntalaisten palveluihin. Päihdehoidossa Tampere voisi olla edelläkävijä ja ottaa täysin uudenlaisen tulokulman asiaan. Kaupungin haaste on muuttovoitto, kaikki palvelut eivät pysy perässä.

Tuleva pääministeri sanoi, että tule meille

Nuorempana Niinivaara oli mielestään paljon radikaalimpi, joten kyseessä lienee se ns. luontainen kehitys.

Oikeastaan tähän on kerrottava, että olemme teini-ikäisinä Kaisa Vatasen lapsuudenkodin eteisessä käyneet monet poliittiset keskustelut. Tällä hetkellä Vatanen on SDP:n poliittisen valmistelun päällikkö. Olin myös mukana ylioppilaskuntapolitiikassa puolueeseen sitoutumattomassa vasemmistolaisessa ryhmässä (Viva).

Ylioppilaskunnan hallitusvuosien jälkeen hän pohti, että mitähän tekisi seuraavaksi. Niinivaara tapasi kerran edustajatoverinsa Sanna Marinin tyhjällä Tampereen Keskustorilla.

Tuleva pääministeri sanoi, että tule meille. Tästä meni kuitenkin vielä vuosia eteenpäin opintojen loppuun saattamisessa ja työelämään siirtymisessä, ja kun toinen opiskelukaverini pyysi mukaan SDP:n 120-vuotisjuhliin Turkuun muutama vuosi sitten, aika oli kypsä ja tällä tiellä ollaan.

2000-luvn alussa silloinen SDP näytti nuoren ihmisen silmin varsin etäiseltä.

Aikuisena moni asia on matkan varrella muuttunut. Elämää on eletty enemmän ja haluan olla mukana isossa porukassa, mutta hoidan siellä oman tonttini. Työntekijöiden oikeudet ja työelämän kehittäminen ovat eniten esillä SDP:ssä, ja meitä mahtuu saman katon alle duunareita ja akateemisia.

Itselleni ei ole vaihtoehto, että otetaan siltä, jolla on jo valmiiksi vähän

Niinivaara on syntyperäinen tamperelainen ja hän on nähnyt jonkinlaisen siivun kaupungin kehityksestä.

Ratikan näin ensi kertaa pari viikkoa viikko sitten Hämeenkadulla ja olihan se hieno hetki! Tämä on hyvä kaupunki, kauniin luonnon ympäröimä ja koulutusmahdollisuudet ovat hyvät. Meidän on pidettävä huoli, että jokainen kuntalainen voi hyvin, ja siten rakennamme kestävästi muuttovoittoisen kaupungin tulevaisuutta.

Niinivaaran mielestä vielä on paljon työsarkaa tehtävänä.

Toki näin Siivikkalan demarina olen iloinen, että Tampere ja Ylöjärvi pääsivät sopuun Teivon raviradan tulevaisuudesta. Hevosurheilu on ollut itselleni tärkeä vastapaino, ja raviradalla on sellainen hieno piirre, että portilla luovumme titteleistä. Olemme siellä vain intohimosta lajiin.

Niinivaara on mukana politiikassa puhtaasti arvojen takia.

Liberaalina ihmisenä en voi katsoa sivusta tunkkaisten arvojen nousua yhteiskunnassa. Siinä on jotain sellaista ankeutta, jota vastaan on jaksettava taistella. Itselleni ei ole vaihtoehto, että otetaan siltä, jolla on jo valmiiksi vähän.

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja arjessa turvallinen kaupunki ovat tärkeitä arvoja.

Turvallisuus tässä tarkoittaa ennen kaikkea sosiaalista turvallisuutta, jolloin kaikenikäisillä on mahdollisuus olla yhteisön täysivaltainen jäsen ja saada tarvitsemaansa hoivaa ja palveluita. Kuntademokratian kehittäminen ja osallistava päätöksenteko ovat niin ikään työkaluja tähän.

Olen itse saanut apua, kun elämässä on ollut tiukkoja tilanteita. Ehkä tässä ehdokkuudessa on kyse myös vähän takaisinmaksusta. Ilman pohjoismaista hyvinvointivaltiota en olisi esimerkiksi maisteri. Ja kyllä minua myös huolestuttaa ja mietityttää pitenevä ruokajono keskustassa. On tartuttava toimeen, eikä laittaa päätä pensaaseen, Niinivaara muistuttaa.

 

Teksti: Jyrki Liikka

Kuva: Vappu Kopra

Jokaiselle tasa-arvoiset lähtökohdat elämään

Jussi Lahtinen on 35-vuotias filosofian maisteri Tampereelta. Tällä hetkellä hän työstää väitöskirjaa demareille rakkaasta aiheesta, hyvinvointivaltion historiasta.

Tavoitteeni tutkimuksessa on vetää yhteen sitä, mitä tavalliset ihmiset ovat kokeneet niin sanotun hyvinvointivaltion eri aikakausina – erityisesti 1970- ja 1980-luvuilla, suomalaisen sosiaalipolitiikan kulta-aikana.

Kuten arvata saattaa, Lahtisen tutkimustyö sivuaa myös niitä teemoja, joita 2020-luvun kuntapäättäjät kohtaavat.

Hyvinvointivaltio on sekä poliittinen rakennelma että mielentila ja nämä molemmat näkökulmat tulee ottaa huomioon myös arjen kuntapolitiikassa.

Lahtisen kuntavaalikampanja alkoi alkuvuodesta, jolloin hän ilmoitti lähipiirilleen kunnallisvaaliehdokkuudestaan.

Tällä hetkellä olen kampanjoinut erityisesti omassa elinpiirissäni eli Tampereen yliopistolla sekä Pispala-Tahmelan sekä Nekala-Viinikan alueilla. Olen keskustellut ihmisten kanssa kaupunkipolitiikasta sekä kysellyt erilaisten kansalaisjärjestöjen sekä -yhdistysten näkökulmia Tampereesta ja sen kehittämisestä. Keskustelut ovat kirkastuttaneet omia poliittisia näkökulmiani.

Tampereen erinomaisen korkeakouluverkoston ja kaupungin välistä yhteistyötä olisi syytä edelleen kehittää

Nyt Lahtinen työstää mainosmateriaalia graafikon kanssa. Mainokset suunnataan erityisesti sosiaalisen median kanaville, ensisijaisesti hänen omalle Facebook-sivulleen.

Samalla lähden tavoittelemaan mahdollisia äänestäjiä suorilla henkilökohtaisilla kontakteilla puhelimitse, sosiaalisen median välityksellä ja muiden etäyhteyskanavien avulla.

Lahtinen uskoo, että kunnallispolitiikassa hänellä olisi paljon annettavaa. Esimerkiksi Tampereen erinomaisen korkeakouluverkoston ja kaupungin välistä yhteistyötä olisi syytä edelleen kehittää.

Tämä yhteistyö voisi olla molemminpuolista. Kaupunki voisi jalkautua ja haastaa korkeakouluyhteisöä, niin opiskelijoita kuin opettajia ja tutkijoita, olemaan aktiivinen osa kotikaupunkia. Samalla yhteiskuntatieteellisen tiedeyhteisön tulisi rantautua lautakuntien kokouksiin sekä julkisiin kaupunginlaitoksiin, kuten kirjastoihin, kertomaan uusimmista tutkimustuloksista.

Ajatus pidennetystä oppivelvollisuudesta on ollut sydäntäni lähellä jo pitkään

Lahtinen korostaa ruohonjuuritason kansalaisyhteiskunnasta kumpuavan toiminnan tärkeyttä.

Kaikkialla Tampereella tulisi olla mahdollisuudet harrastaa ja toteuttaa omia intohimojaan. Pispala-Tahmela sekä Nekala-Viinikka ovat hyviä esimerkkejä alueista, joiden omaehtoista kulttuuritoimintaa tulisi yhä enemmän ymmärtää ja tukea myös kaupungin toimesta.

Lahtisen mielestä Nekalan ja Tahmelan viljelypalstat, luonnontilainen Iidesjärvi, Pispalan laaja yhdistyskenttä, Hiedanrannan kartano- ja tehdasmiljöö ja Nekalan teollisuusalueen kulttuuritoiminta tulisi olla kaupungin suojeluksessa.

Kuntapolitiikassa hänen vahvuutensa liittyvät vahvasti kulttuuri- ja sivistystyöhön.

Ennen väitöskirjaprojektia hän oli pitkään töissä opetusalalla.

Työskentelin nuorten kanssa, jotka olivat peruskoulun ja toisen asteen nivelvaiheessa. Tätä kautta ajatus pidennetystä oppivelvollisuudesta on ollut sydäntäni lähellä jo pitkään. Lahtinen on vakuuttunut siitä, että peruskoulun jälkeisen nivelvaiheen ohjauksen tulisi olla automaattista ja jokaisen nuoren tulisi saada omien tarpeidensa mukaista ohjausta ja koulutusta aina 18-vuotiaaksi asti.

Haluaisinkin olla mukana ”kädet mullassa”, kun oppivelvollisuuden pidennystä aletaan käytännössä toteuttaa Tampereella.

Kulttuuri- ja sivistystyön ohessa myös työllisyyspolitiikka kuuluu hänen kiinnostuksen kohteisiinsa.

Niin sote- kuin työllisyyspalvelut tulisi olla paremmin saavutettavissa ja Lahtinen odottaa paljon työllisyyspolitiikan kuntakokeilusta.

Tampere on moderni ja tulevaisuusoptimistinen kaupunki

Haluaisin olla osaltani pohtimassa sitä, miten tamperelaiset saisivat tarvitsemansa palvelut nopeasti ja tehokkaasti unohtamatta inhimillistä kohtaamista yksilön ja järjestelmän välillä. Erityisesti yritysten kanssa tehtävä mielekkään yhteistyön kehittäminen on olennaista kohtaanto-ongelman näkökulmasta.

Lahtinen liittyi Sosialidemokraattiseen puolueeseen ennen kaikkea siksi, että hän on kiinnostunut sosiaali- ja koulutuspolitiikasta.

Uskon, että demarit ovat olleet – ja tulevat olemaan – suomalaisen yhteiskunnan tärkein rakentava voima, kun puhutaan tasa-arvoisen yhteiskunnan rakentamisesta. Hyvinvointivaltion sekä sosialidemokraattisen liikkeen tärkein tehtävä on turvata mahdollisimman tasa-arvoiset lähtökohdat jokaiselle ihmiselle maapallolla. Tämä on myös arvomaailmani perusta.

Lahtinen on koko ikänsä elänyt ja vaikuttanut Tampereen alueella, eikä ole koskaan täältä halunnut lähteä pois.

Tampere on moderni ja tulevaisuusoptimistinen kaupunki, joka on samalla tarpeeksi rouhea omaan makuuni. Tampereella kuka tahansa voi olla oma itsensä ja löytää myös sielunkumppaneita.

Samalla Tampere on hieno yhdistelmä kehittyvää kantakaupunkia, perinteitä kunnioittavia esikaupunkeja sekä oman identiteettinsä löytäneitä lähiöitä. Mielestäni tämä luo puitteet maailman parhaalle kaupungille.

Lahtinen toivoo, että kesän alussa pääsemme kampanjoimaan tavalla tai toisella myös perinteiseen tyyliin kaduille ja toreille, jotta myös spontaanit uudet kohtaamiset mahdollistuisivat.

Olisi mahtavaa kysyä ja kuulla, mitä tamperelaiset ovat mieltä kaupungistaan. Sosiaalisessa mediassa tämä keskustelu polarisoituu usein varsin tylsäksi vänkäämiseksi, Lahtinen sanoo.

 

Teksti: Jyrki Liikka

Kuva: Jussi Lahtinen

Jokainen yksilö on arvokas, jokainen ääni on arvokas

Mahmoud Machaal, 59, muistuttaa meitä päivänselvästä asiasta: äänestäminen on tärkeää, koska yhdellä äänellä voi olla se ratkaiseva merkitys.

Demokratian peruspilari on, että saa äänestää, se on etuoikeus. Ja kun voi ilmaista oman mielipiteensä, se antaa itselle myös voimaa. Voi ylpeästi sanoa, että olen äänestänyt tämän asian puolesta, sanoo Machaal.

Maailma muuttuu ja olemme jatkuvan muutoksen edessä. Machaal haluaa olla rakentamassa tuleville sukupolville kaupunkia, jossa on turvallista elää.

Politiikassa tarvitaan tunteita ja perusteluita sille, miten asioista päätetään.

Toivoisin kaikilta ehdokkailta rehellisyyttä. Toivon myös, että ihmiset kunnioittavat toisiaan ja että ehdokkaat kunnioittavat äänestäjiä.

Poliitikon tai politiikkaan pyrkivän ei pidä puhua vain kauniita sanoja ja antaa lupauksia, vaan mukana on oltava myös realismia.

Machaal on Tampereen kaupunginvaltuuston varavaltuutettu ja toimii Maahanmuuttajaneuvoston varapuheenjohtajana.

Tämä on äärimmäisen upea kaupunki, olen ylpeä Tampereesta.

Ihminen voi haaveilla ja hänen pitäisi haaveilla, ihmisellä pitäisi olla visioita.

Machaalin silmään Tampere on kaunis kaupunki, josta hänellä on omat visionsa.

Tampere kukoistaa, täällä voi tehdä työtä, meillä on järvet ja kauniit maisemat, ympärillä on paljon luontoa. Tampere on sellainen kaupunki, josta voi olla ylpeä.

Tampereella on edellytyksiä nousta kansainväliseksi kaupungiksi.

En koskaan muuttaisi toiseen kaupunkiin. Helsingissä on kiva käydä, mutta en halua asua siellä. Olen juurtunut Tampereelle. Tämä on äärimmäisen upea kaupunki, olen ylpeä Tampereesta.

Hän on seurannut kaupungin kehitystä 30 vuoden ajan ja huomannut kuinka paljon tamperelaisissa on kykyä rakentaa tulevaisuutta.

Machaal toivoo, että kaupungin keskusta olisi hyvä muuttaa elävämmäksi. Hän haluaa kannustaa myös yrittäjyyteen.

Tarjolla voisi olla pientä syötävää ja juotavaa ja elävää toimintaa ympäri vuoden.

Olisi hienoa, jos olisi sellainen kiva keskusta, minne voi kokoontua. Voisi istuskella ja lapset voisivat leikkiä.

Luonto on lähellä hänen sydäntään.

Jos väsyttää tai haluan miettiä ja rentoutua, lähden luontoon. En laita musiikkia korville.

Haluan kuulla luonnon ääniä; mitä puut puhuvat, miltä järvi kuulostaa, mitä linnut laulavat.

Meitä yhdistää se, että kunnioitamme toisiamme ja haluamme elää sovussa.

Machaal on toiminut aiemmin varhaisnuorten vapaaehtoisena jalkapallovalmentajana.

Nyt he ovat nyt aikuisia. On hienoa nähdä, että he ovat kasvaneet aikuisiksi ja pärjänneet elämässään. He tervehtivät iloisesti aina kun nähdään. Se on iso ilo, ikään kuin perheeni olisi suurentunut.

Kouluille on taattava riittävät resurssit.

On oltava sellainen koulumaailma, jossa niin lapset kuin henkilökuntakin voivat työskennellä ilman pelkoa. Kaupungissa on oltava nollatoleranssi kiusaamiselle, rasismille ja syrjäytymiselle.

Meitä yhdistää se, että kunnioitamme toisiamme ja haluamme elää sovussa.

Libanonissa syntynyt Machaal on asunut Tampereella lähes 33 vuotta. Koulutukseltaan hän on sairaanhoitaja.

Suomi on kotimaani ja Tampere on kaupunkini. Toivon, että täällä olisi hyvä me-henki, ja että Tampere näyttäisi hyvää esimerkkiä maailmalla. Kaupunkiin mahtuu hyvin elämään sovussa erilaisia ihmisiä ja eri uskontoja.

Kaikille tamperelaisille on turvattava hyvät ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut. Myös ikäihmisten ja vammaisten sekä heidän omaistensa tarpeisiin on syytä kiinnittää huomiota.

Machaal haluaa edelleen muistuttaa kaikkia äänestämisen merkittävyydestä.

On äärimmäisen tärkeätä, että ihmiset lähtevät äänestämään. Äänestäjä päättää siitä, kuka päättää sinun ja perheesi asioista seuraavalla valtuustokaudella. Jokainen ääni on tärkeä.

 

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka

Yksinasuvat ovat suuressa köyhyysriskissä

Yhteiskunnassamme on ollut paljon puhetta tasa-arvosta, mutta vähemmän on kuultu puhetta köyhyydestä. Köyhyydessä ei ole mitään hienoa, eikä aiheesta saa hyviä kuvia lehteen. Ongelma on myös se, että köyhät ihmiset eivät välttämättä äänestä. Toisenlainenkin ongelma on nähtävillä.

Poliitikot ovat yleensä paremmin toimeentulevia. Mitä kauempaa köyhää katsoo, sitä vähemmän voi toimeentulotuen varassa elävien ihmisten tilannetta ymmärtää, sanoo Tampereen yliopiston köyhyystutkija Heikki Palviainen.

1990-luvun laman jälkeen köyhyysriskit eri väestöryhmien välillä rupesivat erkaantumaan. Tilastokeskus puhuu pienituloisuudesta, kansainvälisessä kirjallisuudessa puhutaan köyhyysriskistä

Ennen lamaa köyhyysriskit olivat väestöryhmien välillä tasaisemmin jakaantuneita.

Taloudelliset kriisit, kuten korona, voivat jättää pitkän jäljen toimeentuloon. Tutkimusten mukaan laman aikaan valmistuneilla urakehitys on heikompaa. Koulutuksen tärkeys toimeentulossa on kasvanut, ja erityisesti nuoret ovat suuressa köyhyysriskissä.

Köyhyys on moniulotteinen ilmiö, eikä köyhyydelle ole täysin tyhjentävää määritelmää. Se riippuu esimerkiksi kotitaloustyypistä, sillä kotitalouksilla on erilaisia kulutustarpeita.

Yksinasuvilla ja lapsiperheillä on erilaiset tarpeet. Myös asuinpaikalla on vaikutusta.

Koronavuodesta ei vielä tiedetä tarpeeksi, mutta 2000-luvulla köyhyysriskit ovat jossain määrin laskeneet, Palviainen sanoo.

Köyhyyteen liittyy lisäksi subjektiivisuutta, kokeeko ihminen olevansa köyhä.

Lähtökohtaisesti valtio tai julkinen hallinto on vastuussa köyhyyden torjunnasta

Köyhyyttä ei välttämättä aina mitata tuloilla, sillä ihmisellä voi olla erilaista varallisuutta, esimerkiksi asunto.

Suomalaisista reilu 10 % elää köyhyysriskissä, puoli miljoonaa ihmistä. Yksi ryhmä, josta ei paljon puhuta, ovat yksinasuvat. Heidän määränsä on kasvanut ja heidän köyhyysriskinsä on kymmenissä prosenteissa.

Meidän yhteiskuntamme perustuu pohjoismaiseen malliin, siihen, että on riittävät tulonsiirrot. Jos turvaverkossa pääsee syntymään puutteita, silloin syntyy leipäjonoja.

Toinen hankaluus on se, että köyhyyden torjunta on siirretty järjestöille.

Lähtökohtaisesti valtio tai julkinen hallinto on vastuussa köyhyyden torjunnasta.

Viimesijainen apu ihmiselle on toimeentulotuki.

Jos toimeentulotukea nostetaan, se parantaa tehokkaasti kaikkein hankalimmassa asemassa olevien tilannetta. Se on varsin tehokas politiikkatoimi.

Pidän siitä, että demarit pitävät esillä sosiaalista oikeudenmukaisuutta

Usein unohtuu, että keskitetty sopiminen ja sen perinne on johtanut tasa-arvoisempaan tulonjakoon, mistä voi olla hyötyä yrityksille.

Jos palkkojen alettaisiin sopia ihan vapaasti, on mahdollista, että asiantuntijatasolla palkkakustannukset nousevat, vaikka aina puhutaan pienempipalkkaisen paikallisesta sopimisesta.

Palviaisen mukaan paikallisessa sopimisessa on se ongelma, että käytännössä se saattaa tarkoittaa sitä, että matalampia palkkoja alentamalla haetaan tuottavuuden parantamista.

Palviainen on kuntavaaleissa ensimmäistä kertaa ehdolla SDP:n listalla.

Haluan pitää esillä köyhyys- ja eriarvoisuusteemoja. Pidän siitä, että demarit pitävät esillä sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Eikä puolue ole liian idealistinen, se on myös valtionhoitajapuolue. Mukana on aina tietyntyyppistä realismia. Itsekin olen varsin pragmaattinen, vaikka olenkin tutkijataustainen, Palviainen lisää.

 

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka

Lauri Lylyllä takana poikkeuksellinen vuosi

Korona on muuttanut Tampereen pormestari Lauri Lylyn työtä hyvin paljon. Viime vuoden maaliskuun alusta lähtien Lyly oli kaupungin virastotalossa pitkään yksin vahtimestarien kanssa.

Korona on tiivistänyt tekemistä aika paljon. Olemme keskittyneet olennaisimpiin asioihin ja puolueet ovat kaiken aikaa tukeneet esimerkiksi minun työtäni hyvin. Olemme yrittäneet tehdä asioita etunojassa, Lyly sanoo.

Tämä haastattelu tehtiin päivänä, jolloin tuli kuluneeksi vuosi koronan virallisesta saapumisesta Pirkanmaalle. Vuosi sitten ei maailmassa ollut henkilöä, joka olisi voinut varmuudella sanoa, millaiseksi seuraava vuosi muodostuu.

Viime vuoden aikana todeksi muuttunutta tulevaisuutta ei voinut kuvitella myöskään Tampereen pormestari Lauri Lyly. Termi ”uusi normaali” on tullut tutuksi myös Lylylle.

Vuosi on ollut todella poikkeuksellinen minulle pormestarina. Juuri kun olimme Tampereella päässeet tilanteeseen, että olimme erilaisten asioiden tekemisessä hyvässä kohtaa, kaupungin talous oli tulossa tasapainoon ja työttömyyttä saatu hyvää asentoon, niin korona iski molemmat alas.

Jos nämä viimeiset 12 kuukautta kiteyttää kahteen sanaan, niin ne ovat korona ja talous, Lyly sanoo.

Korona muutti Lauri Lylyn työtä pormestarina hyvin paljon. Maaliskuun alusta lähtien Lyly oli kaupungin virastotalossa pitkään yksin vahtimestarien kanssa. Etätyöskentely alkoi heti kaupungin häiriötilanteiden johtoryhmän, kaupunginhallituksen ja -valtuuston kanssa.

Ilman koronaa Lylyn työpäivien sisältö olisi monelta osin ollut erilainen; noudattanut vuosien ajalta tuttuja rutiineja. Viime vuonna kuitenkin tapaamiset ja edustamiset putosivat minimiin ja esimerkiksi Raatihuoneen tilaisuuden isännöinti on poistunut työkalenterista samoin kuin muutkin ilta- ja viikonloppumenot.

Korona on tiivistänyt tekemistä aika paljon. Olemme keskittyneet olennaisimpiin asioihin ja vieneet kaupungin asioita koronasta huolimatta eteenpäin. On ollut hieno nähdä, kuinka puolueet ovat kaiken aikaa tukeneet työtäni hyvin koronan torjunnassa kuin muissakin asioissa. Olemme yrittäneet tehdä asioita etunojassa. Pirkanmaalla tässä on onnistuttu kohtuu hyvin, mistä kertoo se, että isoista kaupungeista me olemme olleet koko vuoden pienimmillä koroluvuilla, Lyly huomauttaa.

Kaipaan ihmisten tapaamisia”

Vaikka korona on lisännyt paljon työmäärää, on se toisaalta vähentänyt nimenomaan edustamiseen liittyviä tapaamisia.

Tältä kantilta katsottuna työmäärä on helpottunut, mutta pormestarina kaipaan ihmisten tapaamisia niin tässä talossa kuin talon ulkopuolellakin. Virastotalo on noin 500 ihmisen työpaikka, mutta nyt viimeisen vuoden aikana täällä on työskennellyt vain 50–70 ihmistä, Lyly sanoo.

Terveydellinen uhka on Lylyn mukaan tehnyt maaliskuusta 2020 alkaen kaikkien elämästä poikkeuksellisen.

Samalla olen huomannut, että kunta on erinomainen kriisiorganisaatio, koska kunnat mukautuivat täysin uuteen tilanteeseen tosi nopeasti. Ne ovat se julkinen käytännön toimija, joka laittaa toimeen rajoitukset ja suositukset. Ne myös pystyvät toimimaan ja tarjoamaan kunnan palvelut poikkeusoloissakin, Lyly sanoo.

Vaikeista ajoista huolimatta korona on myös opettanut paljon. Lylyn mielestä aika on hitsannut yhteen julkisia toimijoita.

En hyväksy sitä väittämää, että asioiden toteuttaminen olisi ollut kiinni rakenteista, Lyly sanoo.

Kahta en vaihda, koronan kylläkin

Tampereella uuteen tilanteeseen pystyttiin mukautumaan erityisen nopeasti häiriötilanteiden johtosäännön olemassaolon vuoksi. Lylyn sanoin ” me vain otimme sen käyttöön ja ryhdyimme työskentelemään sen avulla jo maaliskuussa”. Lisäksi pormestarille tuli valtuudet tehdä tietyissä asioissa päätökset hyvinkin nopeasti.

Vanhan tv-mainoksen mukaan ”Kahta en vaihda. Toinen on Turun sinappi”. Lyly vaihtaisi mielellään koronan pois.

Moni asia on jäänyt harmittamaan, kärjessä se, että olisimme tehneet hyvän tilinpäätöksen viime vuodelta ja se olisi ollut ylijäämäinen ilman koronatukeakin. Olimme saaneet myös työttömyyden painumaan lähelle rajaa, jossa prosenttiluku muuttuu yksinumeroiseksi.

Sanna Marinin hallitus on tukenut poikkeuksellisen hyvin kuntia ja siitä kiitos. Hallituksen päätökset ovat auttaneet kuntia hyvin paljon, mutta kuntien omat työt muun muassa talouden tasapainottamisessa ovat jääneet näiden päätösten varjoon, Lyly huomauttaa.

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi

SDP Tampere | Vaalit

Tampereen SDP tavoittelee vaalivoittoa 100 ehdokkaan listalla

Tampereen SDP asetti uusia ehdokkaita hallituksensa kokouksessa 8.3.2021.
Uudet ehdokkaat ovat:

Adamson Küllike 54 opettaja
Anttonen Matti 56 pääluottamusmies, tekniikan ammattilainen
Berki Silvana 52 sosiaalityöntekijä YTM, kirjailija
Hellsten Matti 36 lehtori
Henttinen Jani 46 opettaja, TtM
Huuskonen Jouni 41 tuotespesialisti, fysioterapeutti (AMK)
Keränen Veera 31 rakennusmestari
Koskinen Vesa 60 varatuomari, palvelusuhdepäällikkö
Lammi Anu 49 pääluottamusmies, tekstiilihuoltaja
Lindberg Nina 36 toiminnanjohtaja
Palviainen Heikki 37 yliopisto-opettaja (taloustiede), eriarvoisuuden tutkija
Reito Lotta 32 sosiaalityöntekijä YTM
Saari Jari 44 koneenasentaja, ammattiosaston puheenjohtaja
Tuominen Tuukka 48 talotekniikkapäällikkö
Warto Alex 28 koneenasentaja, varaluottamusmies
Zangiband Sarisa 33 opiskelija, perhetukihenkilö

”Kuntavaaliehdokkaiden listan ehdokkaat edustavat monipuolisesti kuntalaisia. Listalla on työelämän ja ihmisten arjen asiantuntijoita eri ikäluokissa. Esimerkiksi lapsiperheiden asiat tai ikääntyvien ihmisten asiat liittyvät monen ehdokkaan taustoihin. Myös maahanmuuttajataustaiset kuntalaiset on huomioitu”, kertoo Tampereen SDP:n puheenjohtaja Jyrki Koskinen.

Uudet asetetut ehdokkaat tukevat listamme monipuolisuutta.

Tampereen SDP jätti keskusvaalilautakunnalle 8.3.2021 täyden 100 ehdokkaan ehdokaslistan.

”SDP:n vaalimenestystä Tampereella tukee Sanna Marinin ehdokkuus ja hänen suuri valtakunnallinen suosionsa pääministerinä. Kansanedustaja Ilmari Nurminen on siirtynyt ehdokkaaksi Tampereelle ja myös kansanedustajat Pia Viitanen ja Jukka Gustafsson ovat mukana”, hehkuttaa Koskinen.

Koskinen kiteyttää Tampereen SDP:n tavoitteen vaaleihin: ”Tavoitteena on voittaa kesäkuun kuntavaalit ja säilyttää pormestaripaikka demareilla. Eikä tavoitteena ole vain vaalivoitto vaan 2000-luvun paras vaalitulos Tampereella. Tällä ehdokaslistalla se on enemmän kuin mahdollista.”

 

 

Tampereen SDP:n kuntavaaliehdokkaat:

Adamson Küllike 54 opettaja
Ahmadi Ahmad 29 diplomi-insinööri
Aleksovski Atanas 53 toiminnanjohtaja
Anttonen Matti 56 pääluottamusmies, tekniikan ammattilainen
Arbelius Marja 64 erityisopettaja, eläkkeellä
Asuma Kaapo 21 järjestösihteeri, tarjoilija
Berki Silvana 52 sosiaalityöntekijä YTM, kirjailija
Dündar-Järvinen Aila 58 herastuomari, kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja
Grann Hanna-Maria 44 terveydenhoitaja, sairaanhoitaja
Gustafsson Jukka 74 kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu
Hannula Timo 48 pääluottamusmies
Harkonmaa Tuula 51 yo-merkonomi
Hashi Abdulkadir 51 verkostokoordinaattori
Heino Leena 49 järjestelmäasiantuntija
Hellsten Matti 36 lehtori
Henttinen Jani 46 opettaja, TtM
Herranen Pentti 61 vahtimestari, pääluottamusmies
Hiitti Antti 36 FM, Lehtori
Huuskonen Jouni 41 tuotespesialisti, fysioterapeutti (AMK)
Hämäläinen Eetu 42 linja-autonkuljettaja
Högbacka Kalle 32 näyttelijä
Ihalainen Rauno 68 sairaalaneuvos, FT
Jama Jama 35 varavaltuutettu, koulunkäynninohjaaja
Julin Sofia 22 poliittinen avustaja, hallintotieteiden ylioppilas
Kaivonen Kirsi 39 ensihoitaja, kaupunginvaltuutettu
Kallio Kalle 43 museonjohtaja
Kampman Ulla 58 koulutusasiantuntija, Sairaanhoitaja AMK
Kamppuri Eija 50 varhaiskasvatuksen opettaja, (kokoaikainen) varapääluottamusmies
Keinänen Rasmus 20 opiskelija
Keränen Jyri 50 lähihoitaja
Keränen Veera 31 rakennusmestari
Kivekäs Pekka 70 FK
Kivistö Anneli 75 vastaava työnsuunnittelija, eläkkeellä
Korhonen Auli 66 elinkeinopoliittinen asiantuntija, liittopuheenjohtaja, eläkkeellä
Korpela Bahria 38 ohjaaja, asioimistulkki
Koskinen Jyrki 53 toiminnanjohtaja, insinööri
Koskinen Vesa 60 varatuomari, palvelusuhdepäällikkö
Kuusinen Marie 37 automaatio- ja koneenasentaja
Kuusipalo Saana 24 yrittäjä, opiskelija
Kähkönen Henrik 37 hitsaaja
Laaksonen Raimo 63 työsuojeluvaltuutettu, erityisluokanopettaja
Lahtinen Jussi 35 väitöskirjatutkija
Lahtinen Raisa-Tiina 65 toimittaja
Laitinen Kimmo 37 liiketoiminnanjohtaja
Lammi Anu 49 pääluottamusmies, tekstiilihuoltaja
Lapila Timo 43 tekn.yo, logistikko
Lehtelä Heli 38 käsityönopettaja, KM
Lehtimäki Joni 49 tuotespesialisti, sairaanhoitaja
Lignell Birgit 59 laboratorioanalyytikko AMK
Liikka Jyrki 59 vapaa toimittaja
Liimola Anne 64 päiväkodin johtaja
Lindberg Nina 36 toiminnanjohtaja
Lobanovskiy Arseniy 28 yhteiskuntatieteiden maisteri, tohtorikoulutettava
Loukaskorpi Johanna 46 apulaispormestari, FM
Luhtalampi Mari 48 varhaiskasvatuksen erityisopettaja (VEO)
Lyly Lauri 68 pormestari
Machaal Mahmoud 59 varavaltuutettu, sairaanhoitaja
Majava Paula 63 taide- ja kulttuuriopettaja, opiskelija
Marin Sanna 35 pääministeri, SDP:n puheenjohtaja
Marjeta Satu 51 joukkoliikennelogistikko
Mehtätalo Annielina 28 restonomi AMK
Mikkola Outi 27 järjestöasiamies, yhteisöpedagogi
Moskari Ari 49 insinööri, pääluottamusmies
Niemenmaa Marjo 45 HM, elektroniikka-asentaja
Niemi Ville 41 yrittäjä, isännöitsijä
Nieminen Helena 58 henkilöstökoordinaattori
Niinivaara Mirva 39 asiantuntija, HTM
Nurmi Touko 75 eläkeläinen, työnjohtaja
Nurminen Ilmari 30 kansanedustaja
Näreikkö Heikki 68 filosofian lisensiaatti, toimittaja
Palviainen Heikki 37 yliopisto-opettaja (taloustiede), eriarvoisuuden tutkija
Paulamäki Jari 60 yrittäjä, insinööri
Peltovirta Kari 52 työsuhdetarkastaja
Penders Elisa 38 aluepäällikkö, HTM
Pitkänen Jari 60 yrittäjä
Pohjola Tuula 61 linja-autonkuljettaja
Porttikivi Ilkka 41 rikosseuraamustyöntekijä, kaupunginvaltuutettu
Randell Marko 41 perämies, järjestyksenvalvoja
Reito Lotta 32 sosiaalityöntekijä YTM
Rokosa Inna 28 opiskelija, kaupunginvaltuutettu
Saari Jari 44 koneenasentaja, ammattiosaston puheenjohtaja
Salmi Pekka 46 toiminnanjohtaja, FM
Seppälä Janne 45 insinööri
Sinisalo Kirsi-Kaisa 50 teatteritaiteen maisteri, näyttelijä
Sirniö Ilpo 62 projektityöntekijä
Solja Petri 35 seurakuntapuutarhuri, hortonomi AMK
Tervo Anne 66 päiväkodin johtaja, eläkeläinen
Tuokko Jyri 28 poliittinen suunnittelija, FM
Tuominen Tuukka 48 talotekniikkapäällikkö
Vaara Jenny 30 KM, koulutuspoliittinen asiantuntija
Vatanen Kaisa 39 VTM, Poliittisen valmistelun päällikkö
Vesa Unto 76 emeritustutkija
Viitanen Pia 53 kansanedustaja
Viljanen Iida 41 järjestösihteeri
Viljanen Kirsti 64 eläkeläinen
Virta Tero 43 konduktööri
Warto Alex 28 koneenasentaja, varaluottamusmies
Wigelius Ari 36 järjestöasiantuntija
Wäre Johanna 50 projektipäällikkö
Zangiband Sarisa 33 opiskelija, perhetukihenkilö

SDP Tampere: Täysi lista toimitettiin ajoissa perille!

Kuntavaalit siirrettiin kesäkuulle, mutta ehdokaslistat on joka tapauksessa jätettävä tällä viikolla. SDP Tampereen täysi 100 nimen lista toimitettiin tänään iltapäivällä keskusvaalilautakuntaan virastotalon viidenteen kerrokseen.

Tällä kertaa ehdokaslistan jätti tarkastettavaksi valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi, varahenkilön ominaisuudessa.

Olen ollut mukana kuvioissa 23 vuotta ja olin tänään tässä juhlallisessa tilaisuudessa ensimmäistä kertaa, Salmi sanoi.

Keskusvaalilautakunnan sihteerit Katja Korhonen ja Juha Perämaa ottivat vastaan kelpo nipun ehdokkaiden täyttämiä suostumuslomakkeita.

Korhonen ja Perämaa kävivät paperit läpi tiimityönä yhden kerrallaan, ja varmistivat, että ehdokkaiden lomakkeet on täytetty asianmukaisesti.

Tässä ensimmäisen vaiheen tarkastuksessa päähuomio on siinä, että nimi ja titteli ovat oikein, kertoi Korhonen.

Yhtä oleellista on, että jokainen ehdokas on varmasti allekirjoittanut paperin.

Nykytilanteessa päivämäärä 4.5. on uusi 9.3., johon mennessä ehdokaslistat alun perin piti jättää kaupungin keskusvaalilautakuntaan, Perämaa kertoi.

Täydennyksiä listoihin voi tehdä siis 4.5. asti. Täydennykset on toimitettava ensin vaaliasiamiehelle, joka puolestaan kiikuttaa tiedot keskusvaalilautakuntaan. Kunnallisjärjestön vaaliasiamiehenä Tampereella toimii kunnallisjärjestön sihteeri Riku Kemppinen.

Kaiken kaikkiaan ilmassa oli suurehkon urheilujuhlan tuntua, ainoastaan yleisön aplodit ja kannustushuudot jäivät puuttumaan.

Pääsimme maaliin ja lista on tavoitteiden mukainen, sanoi Salmi tyytyväisenä.

 

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka

Perustutkimukseen panostaminen on tärkeää, koska emme tiedä, mihin suuntaan maailma muuttuu

Tampereen ylioppilaskunnan koulutuspoliittinen asiantuntija Jenny Vaaran pöydälle mahtuu paljon tehtävää. Yhdessä kollegansa kanssa hän kerää tietoa kaikesta ajankohtaisista koulutuspolitiikkaan liittyvistä asioista.

Seuraamme uutisia, raportteja, tutkimuksia ja yliopiston omia viestintävälineitä. Pyrimme tuottamaan viestintää joka paikkaan. Käytössä on myös matalan kynnyksen Telegram-viestintäsovellus, jossa on helppo laittaa viestiä kelle tahansa, Vaara kertoo.

Tällä hetkellä päällimmäisenä huolenaiheena on korona. Opiskelijayhteisö on tärkeä kiinnittäjä koko opintojen ajalle, nyt ei pääse kohtaamaan kurssikavereiden kanssa.

Olemme ylioppilaskunnassa huolissamme, miten opiskelijat selviävät. Neuvomme opiskelijoita eteenpäin hakemaan apua ja tukea, mistä sitä on mahdollista saada.

Tällä hetkellä YTHS:lle on kovat jonot, soittoajatkin ovat kortilla.

Korkeakouluyhteisömme sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä hankerahaa 460 000 euroa opiskelijoiden tukemiseen korona-aikana. Sen avulla lähdemme kevään aikana miettimään toimenpiteitä opiskelijajärjestöjen ja ammattikorkeakoulun kanssa.

Vaaran mukaan yliopistolaisilla pitäisi olla enemmän vaikutusvaltaa siihen, millaiseksi yliopisto rakentuu ja miten se toimii.

Opiskelijayhteisönä emme olleet ihan tyytyväisiä johtosäännön muutoksiin, siksi että muutokset olivat yksittäisiä. Totta kai aina tehdään yksittäisiä muutoksia, mutta haimme kunnianhimoisesti erilaisia muutosnäkökulmia.

Suurin osa, noin 90 %, yliopiston resursseista tulee julkisista varoista, joihin kuuluvat EU-rahat ja tutkimusrahat Suomesta

Jos opetus- ja tutkimushenkilöstö eivätkä opiskelijat eivät ole mukana, silloin jää silloin paljon asiantuntijaosaamista uupumaan.

Uhkana on, että opiskelijat ohitetaan. Se, pääsevätkö opiskelijat mukaan valmisteluvaiheessa oleviin asioihin, ei ole aina varmaa.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana on menty siihen suuntaan, että johdolta vaaditaan tuloksellisuutta ja tehokasta työotetta.

Voi olla, että yhteisön mukaan ottaminen saattaa haastaa ristiriitaa tuloksellisesta johtamisesta.

Yliopiston rehtorin tehtävä on taata yliopiston toimintaedellytykset. Tällä hetkellä suurin osa, noin 90 %, yliopiston resursseista tulee julkisista varoista, joihin kuuluvat EU-rahat ja tutkimusrahat Suomesta.

Toivon että jatkossa Suomessa korkeakoulutus on julkisesti rahoitettu. En missään nimessä kannata lukukausimaksuja.

EU- ja Eta-maista tulevilla ulkomaisilla opiskelijoilla on tällä hetkellä lukukausimaksu.

Maksut pitäisi poistaa kaikilta opiskelijoilta, sillä lukukausimaksut eivät edistä yhdenvertaista osallistumista koulutukseen.

Kaupungin on hyvä huolehtia siitä, että opiskelijat ja alueen yritykset kohtaavat

Vaara muistuttaa, että jos ulkomainen opiskelija on jo opiskeluaikanakin veronmaksaja.

Kaupungilla ja korkeakouluympäristöllä on iso merkitys, jotta opintojen aikana pääsee tutustumaan työelämään, ja että tarjolla on laadukkaat urapalvelut ja mahdollisuus opiskella suomen kieltä.

Kaupungin on hyvä huolehtia siitä, että opiskelijat ja alueen yritykset kohtaavat.

Vaara on tyytyväinen työskentelyyn yliopiston kaltaisessa isossa organisaatiossa.

On hienoa huomata, että organisaatio on valmis oppimaan ja kestämään keskeneräisyyttä. Tiedekään ei kehity ilman samaa ajatusta, muutosta on hyvä tapahtua.

Perustutkimukseen panostaminen ja sen rahoittaminen on tärkeää, koska emme tiedä, mihin suuntaan maailma muuttuu. Pitää uskaltaa panostaa ihmisten luovaan ajattelukykyyn, Vaara sanoo.

Keskeisiä ovat tasa-arvo, solidaarisuus ja pyrkimys yhteiskunnalliseen kehitykseen

Vaara on nyt ensimmäistä kertaa kuntavaaliehdokkaana.

Haluan olla tekemässä vireää ja elävää kaupunkikulttuuria ja ympäristöä. Tampereella merkittävä asia on, miten osaaminen luo elinvoimaisuutta ja miten voimme luoda mahdollisuuksia lapsille ja nuorille koulutuspolun alusta asti.

SDP on Jenny Vaaran poliittinen koti.

Sosialidemokraattisen puolueen arvot ovat sellaiset, joihin pystyn asettamaan itseni. Keskeisiä ovat tasa-arvo, solidaarisuus ja pyrkimys yhteiskunnalliseen kehitykseen.

Junantuomana voin sanoa, että Tampere on ihmisen kokoinen kaupunki elää ja siihen olen ihastunut. Luonto on lähellä, hiihtoladulle pääsee nopeasti. Kohta kaupunki tuntuu kyllä hiukan isommalta, kun ratikka kulkee, Vaara lisää.

 

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka

 

 

Ennakkoilmoitus vaalirahailmoituksesta tulisi olla pakollinen

Kuntavaalit lähestyvät ja ehdokkaiden mainoksia alkaa näkyä kaikkialla. Vaalimainokset eivät usein ole ilmaisia, joten ehdokkaan tulee pitää huoli kampanjansa kuluista ja tuloista. Silloin hän pystyy täyttämään helpommin vaalirahailmoituksen vaalien jälkeen, mikäli tulee valituksi kaupunginvaltuutetuksi tai varavaltuutetuksi.

Ehdokkailla on 18.3.–17.4. välisenä aikana mahdollisuus tehdä vapaaehtoinen vaalirahailmoitus. Tämä lisää äänestäjän näkökulmasta avoimuutta, kenen rahoilla ehdokas pyrkii valtuustoon. Viime kuntavaaleissa Tampereella valituksi sekä varalle tulleista 82 ehdokasta (60 %) jätti kuitenkin täyttämättä ennakkoilmoituksen vaalirahailmoituksesta.

Demokratian avoimuuden näkökulmasta tämä on ongelmallista, koska budjetit vaikuttavat merkittävästi ehdokkaan menestykseen. Nollabudjetilla voi toki menestyä, jos on jo ennestään tunnettu. Viime kuntavaalien vaalirahailmoituksia lukiessani havahduin puolueiden sisällä valitsevaan epätasa-arvoisuuteen, koska osa ehdokkaista sai merkittäviä tukia ulkopuolelta ja toisaalta suurin osa kävi vaalit täysin omilla rahoillaan.

Parhaimmillaan vaalituki parantaa ehdokkaiden välistä vaalikampailua

Vaalituessa ei ole mitään väärää, vaan päinvastoin on hienoa, että ehdokkailla on verkostoja, jotka antavat rahaa kuntavaalikampanjoihin. Nämä tuet tulisi kuitenkin saattaa julkisuuteen ennen vaaleja, jotta äänestäjällä on mahdollisuus punnita oman ehdokkaansa taustat.

Parhaimmillaan vaalituki parantaa ehdokkaiden välistä vaalikampailua, koska tällöin kaikille tulee paremmat mahdollisuudet näkyä ja kuulua maksullisilla mainospaikoilla. Valitettavasti taustoja tutkiessa tulee vastaan myös toinen puoli, jolloin hyvätuloiset eliitin jäsenet nappaavat vielä suurimmat vaalituet, eivätkä laita yhtään omaa rahaa vaalikampanjaansa.

Kuntavaaleissa kampanjabudjetit ovat pääosin matalia

Tämä heikentää demokraattista päätöksentekoa, koska valtuustossa päätöksiä tekevät yhä useammin samoista lähtökohdista elävät henkilöt, joilla ei ole välttämättä kosketusta edustamiensa ihmisten arkeen. Tästä tuleekin mieleen aikoinaan kysely, missä kysyttiin maitolitran hintaa, eivätkä kaikki poliitikot osanneet vastata tähän oikein.

Olen julkaissut kaikki kuntavaaleihin liittyvät kuluni kotisivuillani marraskuusta lähtien. Hyvin yksityiskohtaisesti ja avoimesti. Haluan esimerkilläni kannustaa kaikkia kuntavaaliehdokkaita kertomaan vaalibudjettinsa muodostumisen niin kuluineen kuin tuloineen jo ennen ennakkoäänestyksen alkua.

Kuntavaaleissa kampanjabudjetit ovat pääosin matalia, joten avoimuuden näkökulmasta ei pitäisi olla estettä sille, että ennakkoilmoitus vaalirahoista voisi olla pakollinen kaikille ehdokkaille. Kannustan kaikkia Tampereen kuntavaaliehdokkaita julkaisemaan oman ennakkoilmoituksen kampanjakuluistaan sekä kampanjatuloistaan. Lisätään omatoimisesti avoimuutta vaaleissa.

Ari Wigelius (sd.)
Tampereen kaupunginvaltuutettu

Kuntavaaliohjelmamme on julkaistu

Me sosialidemokraatit kutsumme kaikki tamperelaiset rakentamaan kaupungistamme yhä parempaa paikkaa asua, opiskella, tehdä työtä, kasvattaa perhettä, viettää eläkepäiviä ja elää kaikin puolin hyvää elämää.

Tampereen SDP piti eilen kampanjanavauksen Facebook Livessä, jossa julkaistiin mm. kuntavaaliohjelma 2021 Tulevaisuuden Tampere rakennetaan yhdessä.

Ohjelman pääteemat ovat Enemmän työtä ja lisää elinvoimaa, Sivistystä läpi elämän, kulttuuria kaikkialle kaupunkiin, Hyvinvoivat ihmiset tekevät Tampereen ja Tulevaisuuden Tampere on hiilineutraali.

Tamperetta on kehitettävä määrätietoisesti myös tulevaisuudessa. Me sosialidemokraatit turvaamme palvelut, panostamme työllisyyteen ja kehitämme elävää, toimivaa ja houkuttelevaa kaupunkia, jossa on vilkas elinkeino- ja kulttuurielämä.

Ennen kaikkea Tampere on osallistava, demokraattinen ja avoin kaupunki, jossa jokainen voi toteuttaa itseään, osallistua ja elää turvallisesti.

Linkki kuntavaaliohjelmaan: https://www.sdptampere.fi/wp-content/uploads/2021/03/KUNTAVAALIOHJELMA-2021_lyhyt.pdf

Linkki kampanjanavaukseen: https://www.facebook.com/sdptampere/videos/436638290889045