SDP Tampere asetti uusia ehdokkaita kuntavaaleihin

SDP Tampere on asettanut uusia ehdokkaita kevään kuntavaaleihin. Nyt asetettiin 6 uutta ehdokasta ja ehdokkaita on asetettu yhteensä 86. Asetettujen ehdokkaiden joukossa ovat näyttelijä Ilkka A. Jokinen sekä nykyisistä kaupunginvaltuutetuista Anneli Kivistö.

Asetetut ehdokkaat:

Bahar Helmi Baker, lähihoitaja, 36 v.
Tero Honkanen, varavaltuutettu, opiskelija, 45 v.
Ilkka A. Jokinen, näyttelijä, 67 v.
Anneli Kivistö, kaupunginvaltuutettu, kiinteistöneuvos, 79 v.
Raimo Laaksonen, erityisluokanopettaja, työsuojeluvaltuutettu 67 v.
Ari Moskari, asiantuntija, 53 v.

SDP Tampere asetti uusia ehdokkaita kuntavaaleihin

SDP Tampere on asettanut 11 uutta ehdokasta kevään kuntavaaleihin. Ehdokkaita on tähän mennessä asetettu yhteensä 80 ja SDP tulee jättämään täyden ehdokaslistan Tampereella.

Asetetut ehdokkaat ovat:
Formulahti Kirsi, HR-assistentti, 52 v.
Herranen Eero, näyttelijä, some-vaikuttaja, 41 v.
Kalliomäki Jenni, laboratoriohoitaja, 41 v.
Kirveskari Sauli-Matti, opiskelija, oikeustieteen ylioppilas, 22 v.
Kuitu Pilvi, toiminnanjohtaja, väitöskirjatutkija, 53 v.
Lehtimäki Joni, aluepäällikkö, sairaanhoitaja, 53 v.
Lyly Lauri, kansanedustaja, ex pormestari, 71 v.
Roivainen Marko, palvelumyyjä, 51 v.
Sillanpää Sakari, lähihoitaja, koulunkäynninohjaaja, 24 v.
Viljanen Eeva, viestinnän asiantuntija, 49 v.
Vuorela Merja, hoiva-avustaja, 57 v.

 

Kaikki asetetut ehdokkaat löydät täältä: https://www.sdptampere.fi/vaalit/

Ilmari Nurmisesta SDP Tampereen pormestariehdokas

Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Ilmari Nurminen on nimetty SDP Tampereen pormestariehdokkaaksi. Päätös nimityksestä tehtiin SDP Tampereen edustajiston kokouksessa ja päätös oli yksimielinen. Ilmari Nurminen on toiminut Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuodesta 2021 sekä kansanedustajana vuodesta 2015.

Minä haluan, että Tampere on kasvava, nuorekas, elävä, suvaitsevainen, kansainvälinen ja toisistamme huolta pitävä. Minä haluaisin olla Tampereen näköinen pormestari, Ilmari Nurminen kertoo.

Pormestariehdokkaan asettamisen lisäksi kokouksessa päätettiin asettaa lisää kuntavaaliehdokkaita.

Ehdokkaita asetettiin 27:

Gustafsson Jukka, 77, valtiopäiväneuvos, kaupunginvaltuutettu

Heino Leena, 52, IT-asiantuntija

Herranen Pentti, 65, vahtimestari

Hirvonen Maarit, 67, toiminnanjohtaja, eMBA

Hirvonen Mira, 36, oma-valmentaja, YTM

Hurske Harri, 43, henkilökohtainen avustaja

Hänninen Sari, 45, sairaanhoitaja, kätilö

Ilomäki Risto, 76, eläkeläistohtori, opetusneuvos

Koski Tero, 42, musiikkialan ammatillinen opettaja, muusikko

Koskinen Jyrki, 57, toiminnanjohtaja, insinööri

Koskinen Vesa, 64, varatuomari

Kuusinen Marie, 41, automaatioasentaja, luottamusmies

Laitinen Kimmo, 40, toimitusjohtaja

Lapila Timo, 47, logistikko, luottamusmies

Majava Paula, 67, taide- ja kulttuuriopettaja

Marjeta Satu, 54, joukkoliikennelogistikko

Niemenmaa Marjo, 48, HtM, elektroniikka-asentaja

Noori Farhad, 23, yrittäjä

Peltovirta Kari, 56, tarkastaja

Pohjola Tuula, 64, linja-autonkuljettaja, eläkeläinen

Priimägi Oliver, 19, politiikan tutkimuksen opiskelija

Saari Jari, 48, porakoneteknikko

Stenbäck Mark, 47, vanhempi järjestelmä arkkitehti

Turkia Pasi, 54, lastenkodin ohjaaja

Vaara Jenny, 33, asiantuntija, KM

Virta Tero, 47, liikennesuunnittelija

Warto Alex, 32, koneenasentaja

SDP Tampere asetti 43 ehdokasta kuntavaaleihin

SDP Tampereen edustajisto päätti asettaa ensimmäiset 43 ehdokasta kuntavaaleihin kokouksessaan 22.10.2024.

Asetetut ehdokkaat ovat (nimi, ammatti tai toimi, ikä):

Aleksovski Atanas, valtuustoryhmän puheenjohtaja, toiminnanjohtaja, 56 v.
Asp Antti, hallintotieteiden kandidaatti, 28 v.
Fleming Elizabeth, koulunkäynninohjaaja, 31 v.
Grann Hanna-Maria, työsuojeluvaltuutettu, terveydenhoitaja, 48 v.
Hellsten Matti, ammattikoulun lehtori, YAMK, 40 v.
Jaatinen Tuila, yrittäjä, opettaja, 55 v.
Julin Sofia, poliittinen avustaja, hallintotieteiden kandidaatti, 26 v.
Kaivonen Kirsi, viestintäsuunnittelija, ensihoitaja, 42 v.
Kallio Kalle, museonjohtaja, FT, 47 v.
Kampman Ulla, koulutusasiantuntija, sairaanhoitaja AMK, 62 v.
Kamppuri Eija, varhaiskasvatuksen opettaja KM, pääluottamusmies, 54 v.
Kanerva Esa, osastonhoitaja, KHO, 71 v.
Karhu-Jopasin Georgios, palveluneuvoja, 29 v.
Kuusipalo Saana, valtiotieteiden ylioppilas, lähihoitaja, 28 v.
Kuusisaari Annika, opiskelija, hallintotieteiden ylioppilas, 20 v.
Lahtinen Jussi, historiantutkija, 38 v.
Lehtelä Heli, käsityönopettaja, KM, 42 v.
Lehtinen Johannes, väitöskirjatutkija, 36 v.
Leino Joanna, palkka-asiantuntija, luottamusmies, 53 v.
Leino Terhi, diplomi-insinööri, 59 v.
Liimola Anne, päiväkodin johtaja, kaupunginvaltuutettu, 68 v.
Lindberg Nina, toiminnanjohtaja, 40 v.
Lindberg Pirkko, kirjastopalvelujohtaja, eläkeläinen, 68 v.
Loukaskorpi Johanna, apulaisrehtori, FM, 50 v.
Luhtalampi Mari, varhaiskasvatuksen erityisopettaja (VEO), 51 v.
Machaal Mahmoud, sairaanhoitaja, 63 v.
Moisio Jani, ilmastointiasentaja, pääluottamusmies, 52 v.
Moisio Marko, pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, 51 v.
Nieminen Sari, palveluvastaava, 55 v.
Nurminen Ilmari, kansanedustaja, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, 33 v.
Porttikivi Ilkka, apulaispormestari, 44 v.
Rantasalmi Ele, opiskelija, hallintotieteiden ylioppilas, 22 v.
Rokosa Inna, kaupunginvaltuutettu, kasvatustieteiden opiskelija, 31 v.
Roslöf Miikka, opiskelija, 22 v.
Sipilä Henri, palvelupäällikkö, 31 v.
Tahlo Sonja, ammattiosaston järjestösihteeri, 39 v.
Talikka Ville, ylioppilas, 20 v.
Tammi Aleksi, ammattikuljettaja, 29 v.
Vihonen Jutta, aluekoordinaattori, tarjoilija, 26 v.
Viitanen Pia, kansanedustaja, 57 v.
Väisänen Elli
, turvallisuusvalvoja, ylioppilas, 20 v.
Wigelius Ari, ay-toimitsija, 40 v.
Zuev Milla, toimittaja, FM, 33 v.

Tuukka Ylinen on Tampereen nuorin kuntavaaliehdokas

18-vuotias Tuukka Ylinen päätti vaalien siirrosta johtuvan lisäajan ansiosta lähteä mukaan ehdokkaaksi kuntavaaleihin SDP Tampereen riveissä. Selvää on, että tämä on hänen ensimmäinen vaalikoitoksensa, joka ei jääne viimeiseksi. Ylinen opiskelee tällä hetkellä Tampereen teknillisessä lukiossa.

Viime metreillä vaaleihin mukaan tullut Ylinen huomasi keväällä, että vielä ehtii lähteä mukaan kuntavaaleihin.

Aika vauhdikkaasti tein päätöksen, kun huomasin, että ehdokkuus tosiaan on mahdollista.

SDP on tällä hetkellä Tampereen suurin puolue, joka sopii hyvin Ylisen poliittisiin näkemyksiin.

Ylisen vaaliteemat liittyvät hänen omaan ikäpolveensa.

Minua kiinnostaa tällä hetkellä erityisesti nuorisoon ja opiskeluun liittyvä rahoitus. Ja se, että työväestöllä on hyvä oltavat.

Hänen perheessään on perinteisesti ollut tapana käydä äänestämässä.

Äänestämien on tärkeää, sillä silloin voi ilmaista oman mielipiteensä siitä, mitä pitäisi tehdä vaalien jälkeen. Jos ei käy äänestämässä, on turha valittaa jälkeenpäin, miksi kunnassa tehdään kuten tehdään.

Kyllä nuoret ovat kiinnostuneet politiikasta.

Yhdellä äänellä on merkitystä, jokainen ääni on tärkeä.

Se on ihan sama ilmastonmuutoksen kanssa. Jos minä vaikka roskaan, sillä ei ole paljon vaikutusta, mutta jos kaikki ajattelevat samoin, sillä on suuri vaikutus.

Nuorten keskuudessa ilmastonmuutos on yksi keskustelunaihe.

Kyllä nuoret ovat kiinnostuneet politiikasta. Vähän riippuu siitä, missä porukassa liikkuu.

Ylinen seuraa politiikkaa sen verran, että hän on hyvin kartalla ja tietää asioista.

Seuraan netistä uutisia, mm. YouTubesta. Muita kanavia ovat Instagram ja Twitter. Monet nuoret seuraavat TikTokia, mutta itse en sitä seuraa.

Harvempi nuori enää nykyään käyttää Facebookia eivätkä Ylisen ikäiset paljoa Twitteriäkään käytä.

YouTube on siitä hyvä, että siellä pääsee katsomaan videoita ja sieltä saa varsin laajalta alueelta yksittäisten ihmisten mielipiteitä.

Vaalityötä Tampereen Leinolassa asuva Ylinen ei ole vielä paljoa tehnyt, mutta YouTubessa hän ehtii vielä hetken mainostaa.

Jollakin tavalla on hyvä pystyä erottautumaan muista ehdokkaista.

Pohdin sellaista mainosta, jossa kerron mitä teen ja jotenkin hieman vitsikkäällä tavalla. Voin kertoa vaaliteemoistani ja siihen voisi laittaa jonkun vitsin, joka jää mieleen. Vaalimainoslause on pikkuisen vielä kehittelyn alla.

Vaalien ohella Ylisen tähtäimessä ovat tulevan syksyn ja seuraavan kevään ylioppilaskirjoitukset.

Ajattelin kirjoittaa historian, yhteiskuntaopin, äidinkielen, matematiikan ja englannin.

Kun ratikka alkaa mennä vielä kauemmaksi, se on silloin todella hyvä tapa liikkua.

Ammatinvalintakysymykset eivät ole vielä täysin selvillä, mutta markkinointiin liittyvä ammatti tai asianajajan toimi kiinnostavat.

Tampere on kaupunki, joka katsoo tulevaisuuteen, ja Ylisen mielestä näköala onkin hyvä suunnata eteenpäin.

Jotkut haluavat mennä takaisin menneisyyteen, mutta eivät silloin asiat olleet kovin paljon paremmin.

Ylisen mukaan kaupungin kasvun ja rakentamisen ohella luonto on otettava huomioon.

Tuosta kun kävelin Keskustorille sillan yli, niin on muuten hienossa kunnossa. Paljon parempi kuin se oli aikaisemmin.

Varsinkin ratikka on ollut hyvä tulevaisuusinvestointi ja ilmastoteko.

Ja kun ratikka alkaa mennä vielä kauemmaksi, se on silloin todella hyvä tapa liikkua. Kyllä sitä pitää jatkaa, ei sitä tuohon voi jättää, Ylinen sanoo.

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka

Työllisyyttä on edistettävä luontoarvoja kunnioittaen

Heli Lehtelän, 39, lapset ovat kasvaneet pikkulapsiajan ohi. Nyt teekupin voi juoda lämmittämättä sitä välillä kertaakaan, joten elämän soljuu tällä hetkellä eteenpäin iloisen rauhallisesti. Leppoisuuteen tuo oman tunnelmansa kuntavaalien loppurutistus.

Joulun alla Lehtelän kotiin asettuneet kissat tosin muistuttavat pieniä lapsia.

Ne tulivat meille eläinsuojeluyhdistyksen kautta ja tarvitsevat taustansa vuoksi enemmän totutteluaikaa uusiin asioihin verrattuna täysin kesyihin elämiin. Olemme juuri aloittaneet valjaissa ulkoilun harjoittelemisen.

Työn puolelle kuuluu hyvää.

Vuoden alusta sain vakituisen käsityönopettajan paikan ja tänä vuonna olen lisäksi saanut opettaa musiikkia.

Nämä vaalit ovat olleet myös Lehtelälle haastavat, koska ihmisten kohtaaminen kasvokkain on jäänyt lähes kokonaan pois.

Olen niitä ihmisiä, jotka kävelevät mielellään torilla jakamassa mainoksia ja kuuntelevat ohikulkijoiden ajatuksia. Facebookissa ja Instagramissa olen ollut jo vuosia. Yritän somessa tehdä itseni tunnetuksi henkilönä. Samoin olen kirjoitellut harvakseen blogia, joka oli tarkoitus pitää alun perin anonyyminä.

Ehdokkuuttani tukemaan julkistin siellä kuka olen. Vaalien myötä avasin myös YouTubeen oman kanavan. Videoilla kerron enemmänkin itsestäni kuin vaalilupauksista.

Yhteistyö muiden ehdokkaiden kanssa on rajoittunut Hakametsän demarien ehdokkaisiin, joiden kanssa Lehtelä on tehnyt yhteisiä vaalivideoita.

Vaalikoneiden täyttäminen oli Lehtelällekin melkoinen rupeama.

Vaali-Minin voi bongata, siinä on kasvokuva ja numero kyljessä.

Niiden mustavalkoiset kysymykset vaativat perusteluja pelkän rastimisen lisäksi.

Mainosten tekeminen ja jakaminen ovat myös ajankohtaista. Pienen budjetin ehdokkaan on tarkkaan mietittävä tehokkaimmat mainostamisen keinot.

Askartelin siemenpusseja, joita jaan omalle asuinalueelleni mainosten ohessa. Auto on teipattu: Vaali-Minin voi bongata, siinä on kasvokuva ja numero kyljessä. Muuten olen vain oma itseni ja toivon sen riittävän.

Lehtelän vaaliteemoihin kuuluvat koulutus ja kasvatus. Niihin sisältyvät laadukkaan koulutuksen edistäminen, terveydenhuollolliset palvelut ja harrastaminen.

Opetushenkilöstön on oltava koulutettua ja hyvinvoivaa. Oppimisympäristöjen tulee olla terveellisiä käyttäjilleen ja ryhmäkoot pysyttävä maltillisina.

Lehtelä korostaa, että mielenterveyspalvelut on saatava kuntoon keinolla millä hyvänsä.

Yksilön hyvinvointi edistää yhteisön ja koko kunnan hyvinvointia.

Palveluihin on laitettava lisää rahaa ja palkattava lisää henkilökuntaa. Nuorisopsykiatriassa ei saa tulevan vaalikauden lopulla olla kuukausien jonoja. Haluan olla edistämässä koulun sekä sosiaali- ja terveyspalvelut kattavaa toimintamallia, jossa palveluita on saatavana nykyistä tehokkaammin ja nopeammin.

Toinen kokonaisuus on kulttuuri ja hyvinvointi.

Lehtelä muistuttaa, että ihminen on monipuolinen ja monimutkainen kokonaisuus, joten hyvinvointi rakentuu useista erilaisista osasista.

Yksilön hyvinvointi edistää yhteisön ja koko kunnan hyvinvointia. Myös aikuisten mielenterveyspalveluja ja päihdehoitoa pitää kehittää todellisia tarpeita vastaaviksi. Vaikka pitkäkestoiset hoitomuodot maksavat hetkellisesti enemmän, pitkällä tähtäimellä ne tulevat kunnalle halvemmiksi.

Kulttuuri- ja liikuntapalvelut ovat yksi keskeinen osa hyvinvointia.

Kulttuuri ja liikunta eivät ole vain kivaa puuhastelua, vaan tutkimustenkin valossa aivoja kehittävää ja kuntouttavaa toimintaa, jossa keho ja mieli toimivat yhdessä.

Kunnan on tuettava harrastamisen edellytyksiä, koska koulunkäynti tarvitsee vastapainokseen vapaa-aikaa, joka vahvistaa onnistumisen kokemuksia ja luo yhteisöllisyyden tunnetta. Aikuisten harrastamisen edistäminen on tärkeää samoista syistä.

Kulttuurin ja hyvinvoinnin teemoihin liittyvät oleellisesti myös asuinalueiden viihtyisyys ja terveellinen elinympäristö.

Koen Tampereen olevan edelläkävijä ja vastuullisen päätöksenteon kunta.

Tampereen kulttuurikenttä on eläväinen ja monipuolinen. Kulttuurialan koulutusta Tampereella tulisi mielestäni vahvistaa ja kaupungin käyttää entistä enemmän kulttuurialan toimijoita palveluita tukemassa.

Kolmannesta korista löytyy kestävä kehitys.

Ilman työtä ja työntekijöitä ei ole elävää kuntaa. Työ on jatkuvassa muutoksessa arvojen, kuluttamisen ja tarpeiden muuttuessa ajasta toiseen. Kunnan rooli on tarjota työlle edellytyksiä. Toiveideni Tampere edistää työllisyyttä luontoarvoja kunnioittaen.

Lehtelän mukaan työn edellytysten luomisen sekä kaavoituksen ja rakentamisen ohjailun avulla pääsemme suhteellisen nopeasti hiilineutraaliin tavoitteeseen.

Kestävä kehitys on ajattelu- ja toimintatapa.

Kaikessa päätöksenteossa on huomioitava kestävä kehitys ja luonto, koska elinolosuhteemme ovat riippuvaisia luonnon hyvinvoinnista. Luonnon on oltava monimuotoinen säilyäkseen terveenä. Kaupungin tulee olla luomassa kestäviä toimintatapoja, joita työntekijät sitoutuvat toteuttamaan, koska usein jo pienet muutokset tuovat melko suuria yksittäisiä vaikutuksia.

Lehtelä liittyi nuorisodemareihin lukioaikana, kun Tarja Halonen valittiin presidentiksi vuonna 2000. Lukion historianopettaja kannusti opiskelijoita kyseenalaistamaan ja olemaan kiinnostunut yhteiskunnasta.

Muistan vieläkin tuon ylpeyden tunteen suomalaisesta yhteiskunnasta. Huomasin demareiden arvojen olevan samoja mitä itselläni on. Meillä kaikilla on yhtäläinen ihmisarvo ja kaikille on mahdollistettava elämisen perusoikeudet, kuten terveydenhuolto, koulutus ja toimeentulo.

Jokainen meistä voi olla edistämässä yhteisönsä toimintaa.

Melko tuoreen tamperelaisen mielestä nykyinen kotikaupunki on uskomattoman upea kaupunki, ilmeeltään raikas, viihtyisä ja luonnonläheinen.

Koen Tampereen olevan edelläkävijä ja vastuullisen päätöksenteon kunta, Lehteä summaa.

 

Teksti: Jyrki Liikka

Kuva: Kimmo Laitinen

 

Automaatioinsinööri haluaa insinöörimäistä ilmastotyötä

Janne Seppälä, 44, työskentelee automaatioinsinöörinä nykyisellä Metso-Outotecillä, entisellä Lokomolla. Työn ohella hänen intohimonsa on veneily.

Viime aikojen mukavimpia hetkiä oli se, kun purjeveneeni laskettiin jälleen onnellisesti Näsijärveen eräänä toukokuun vesisateisena maanantaina, kertoo Seppälä.

Kuntavaalikampanjaansa Seppälä on tehnyt parhaansa mukaan.

Mitä nyt perhe-elämältä, töiltä, töiden sivussa opiskelulta ja harrastuksilta on jäänyt aikaa.

Kampanja-aikaa on vielä runsaasti jäljellä ja Seppälä aikoo osallistua mm. vaalipaneeliin.

Koulut ansaitsevat lisää resursseja.

Seppälän vaaliteemat ovat selkeitä.

Perheenisänä minulle tärkeitä asioita ovat koulutus, lapsien ja lapsiperheiden asiat sekä asuminen. Minusta olisi korkea aika panostaa lapsiin ihan oikeaa rahaa juhlapuheiden sijaan. Kouluverkko on pidettävä kunnossa, koulut ansaitsevat lisää resursseja.

Kaupunkiin on rakennettu paljon asuntoja viime vuosina. Seppälä haluaa asumisen hintaa alas ja rakentamisen laatua ylös.

Harmittavaisesti asunnot ovat niin kalliita, että edes työssäkäyvillä ei niitä ole varaa ostaa, vaan ne menevät suurilta osin sijoittajille.

Vuokrat taas sitten ovat oma lukunsa ja tonttivuokrat on nostettu varsin kovalle tasolle.

Haluaisin yleisesti hintaa alas ja laatua ylös tarjontaa lisäämällä. Tonttivuokrien ylilyönneistä haluaisin päästä eroon.

Tampereen demareilla on hieno kuntavaaliohjelma, jonka toivoisin myös toteutuvan.

Seppälä haluaa puhua myös veneilyn puolesta.

Veneilypuolella haluaisin, että kaupunki kehittäisi satamia tälle vuosituhannelle.

Demarius on Seppälälle itsestään selvää, sillä maailmasta voi tehdä oikeudenmukaisemman paikan jokaisen ihmisen elää.

Olen aina ollut tasa-arvon kannattaja. Koen, että demarien arvomaailma on lähellä omaani. Minusta Tampereen demareilla on hieno kuntavaaliohjelma, jonka toivoisin myös toteutuvan.

Tampere on Seppälän mielestä hyvin hyvä kaupunki.

Kyä täällä kelpaa asustaa, Seppälä lohkaisee.

Töiden lomassa Seppälä toimii ylempien toimihenkilöiden varaluottamusmiehenä.

Automaatioinsinööreilemisen lisäksi olen opiskellut sekä ylemmän AMK tutkinnon että opettajan pedagogisen pätevyyden.

Kesäisin hän tykkää purjehtia ja pyöräillä.

Ilmastokysymyksiin Seppälällä on selkeä näkemys.

Minusta ilmastotyöhön ja päästöjen vähentämiseen kannattaa panostaa. Tehdään se insinöörimäisesti, Seppälä toivoo.

 

Teksti: Jyrki Liikka

Kuva: Kimmo Seppälä

Hiljentämisyrityksillä somessa on minuun päinvastainen vaikutus

Saana Kuusipalo, 24, opiskelee tällä hetkellä Tredussa lähihoitajaksi. Lisäksi hän toimii sivutoimisena yrittäjänä ja suorittaa toista vuotta sosiaalitieteiden opintoja.

Kuusipalo oli harjoittelemassa keväällä tehostetun palveluasumisen yksikössä vanhustyössä ja hän aloittaa kesätyöt ohjaajana erityislasten kesäkerhossa.

Olen toiminut myös vapaaehtoisena mielenterveyttä sekä opiskelu- ja työmahdollisuuksia edistävissä projekteissa.

Kuusipalo on tehnyt kampanjointia pääasiassa somessa, esimerkiksi kirjoittamalla poliittisia päivityksiä mm. asunnottomuudesta, mielenterveydestä ja naisten aseman parantamisesta.

Lisäksi kirjoitimme nokialaisen ehdokkaan Jonne Nurmen kanssa kaupunkilehti Tamperelaiseen pitkäaikaistyöttömyyden taltuttamiskeinoista. Olen tehnyt jonkin verran katumainontaa Hervannassa ja Kalevassa.

Kauheinta on vihapuhe ja häirintä.

Kuusipalon mielestä parasta somekampanjoinnissa on vuorovaikutus.

On kivaa, että ihmiset kommentoivat yksityisviesteillä päivityksiäni. Yksityisviesteistä seuraa usein mielenkiintoisia keskusteluja. Kauheinta taas on vihapuhe ja häirintä. Koen jatkuvasti vähättelyä, solvaamista ja seksuaalista häirintää.

Erityisesti myös vähemmistöt ja nuoret naiset kohtaavat paljon häirintää.

En käsitä, miten niin monet eivät arvosta perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia, kuten sananvapautta. Miksi nuoret naiset koetaan niin suurena uhkana, että meitä yritetään järjestelmällisesti vaientaa?

Jos yksistään eriarvoisuuden esille tuominen aiheuttaa näin kovaa vastustusta, herää kysymys, kuinka syvälle naisvihamieliset asenteet ovat juurtuneet.

Ei ole miesten oikeuksien polkemista, että muille vaaditaan samoja oikeuksia kuin miehillä jo on.

Hoitoa ja apua on saatava oikea-aikaisesti matalalla kynnyksellä.

Vaikka häirintä tuntuu pahalta, Kuusipalo haluaa vaikuttaa joka tapauksessa yhteiskunnallisiin epäkohtiin.

En halua, että naisvihaajat onnistuisivat tavoitteessaan. Hiljentämisyrityksillä on minuun päinvastainen vaikutus, sisuunnun vain entistä enemmän.

Yksi Kuusipalon vaaliteema on laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut.

Hoitoa ja apua on saatava oikea-aikaisesti matalalla kynnyksellä. Ennaltaehkäisevän työn merkitys korostuu sosiaali- ja terveysalalla. Jälkihoidolla on useimmiten suurempi hintalappu, inhimillistä kärsimystä unohtamatta. Erityisesti mielenterveys- ja päihdetyötä on resursoitava.

Toinen teema on monimuotoinen luonto.

Kuntien maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa on turvattava monimuotoinen luonto, sillä lähiluonnolla on paljon positiivisia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Se on myös tärkeä vetovoimatekijä. Ympäristötietoisuutta ja -koulutusta tulee lisätä. Tampereelle tarvittaisiin rakennettujen viheralueiden lisäksi enemmän luonnontilaisia viheralueita, kuten puistometsiä ja niittyjä.

Monipuolista ja kohtuuhintaista asuntotuotantoa on lisättävä.

Kolmantena hän haluaa nostaa esille edullisen ja kattavan joukkoliikenteen.

Ekologisen liikkumisen paikasta toiseen tulee olla vaivatonta. Lisäksi palvelujen helppo saavutettavuus on turvattava. Toimiva joukkoliikenne lisää osallisuutta, kaventaa alueellisia hyvinvointieroja ja vilkastuttaa elinkeinoelämää.

Kuusipalon neljäs teema on alueellisen eriarvoisuuden torjuminen

Monipuolista ja kohtuuhintaista asuntotuotantoa on lisättävä. Tuetaan alueita, joihin on keskittynyt huono-osaisuutta sekä niitä kouluja, joissa on heikommat oppimistulokset tai erityisen tuen tarvetta.

Kuusipalo kokee itsensä hyvin vahvasti sosialidemokraatiksi.

Uskon hyvinvointivaltioon, vapauteen ja sosiaaliseen yhteisvastuuseen, kiteyttää Kuusipalo.

Teksti: Jyrki Liikka

Kuva: Daniel Natri

Lähihoitajiksi tarvitaan lisää työkavereita, jotta työtä pystyisi tekemään hyvin

Puheen pitäminen on yksi tapa vaikuttaa. Iida Viljanen, 41, on pitänyt ennenkin puheita PAMin valtuustossa ja SAKn edustajistossa, mutta viimeksi puheen pitäminen oli aika jännittävää. Tilanne oli erilainen, sillä kyseessä oli vappupuhe ja se pidettiin etänä.

Pidetään puhe missä tahansa, ensin puhujan täytyy miettiä, mitä hän haluaa sanoa.

Ajattelin asiaa ay-liikkeen kannalta. Halusin tuoda esille järjestäytymisen voimaa ja solidaarisuutta.

Harjoituksena piti ensin tehdä minuutin mittainen puhe.

Tiivistäminen on kaikkein haastavinta, kun on paljon sanottavaa. Sen jälkeen minuutin puheesta sai rakentaa kolmen minuutin puheen.

Kolmeen minuuttiin saakin mahtumaan jo enemmän sanottavaa.

Viljasen haluaa käyttää puheessaan dramatiikkaa eli taukoja ja hidastusta. Vinkki kaikille puhujille on napakka.

Kolme pointtia on aika hyvä. Lyhyitä lauseita.

Järjestösihteeri Viljanen tekee työssään laidasta laitaan kaikkea, mitä vaan voi tehdä.

Tylsästä päästä ovat taloushallinto ja pankkiasiat. Parhaasta päästä ovat jäsenten kohtaamiset, jäsenhankinta ja järjestäytymisen rakentaminen.

Jäsenille on hyvä teroittaa, että liittoon kuuluminen on tärkeää työpaikankin kannalta

Luottamusmiesten sparraamisen lähtökohta on, että ensin on ymmärrettävä, että voima tulee jäsenistä.

Jäsenten hankinta työpaikalla ja vuorovaikutus ovat keskeisiä. Jäsenille on hyvä teroittaa, että liittoon kuuluminen on tärkeää työpaikankin kannalta.

Usein on niin, että ihmiseltä ei ole edes kysytty. Hän on voinut miettiä liittymistä, mutta ei ole tehnyt toimenpiteitä liittyäkseen.

Liittoon liittyminen voi olla joillekin tosi iso juttu. Siksi monille pitää perustella, mitä hyötyä siitä on. Monet näkevät tärkeänä vain kassajäsenyyden. Työelämän pelisääntöjen valvonta on myös hyvä ymmärtää.

Viljanen on työssä Tampereella PAMin ammattiosastolla 003.

Se on Pirkanmaan isoin ammattiosasto, Suomen toiseksi suurin. Kisailemme aina Helsingin kanssa, kumpi on suurempi. Usein osastoissa ei ole työntekijöitä, meillä on, koska olemme niin iso.

Viljanen päätti lähteä ehdolle jo viime vuoden puolella. Vaalikoneetkin on täytetty hyvissä ajoin.

Vaalikonevastausten perusteluosuus on vain 500 merkkiä, siksi ajattelin Instagramin tarinoissa perustella tarkemmin ajatuksiani.

Viljanen on hiukan kipuillut, miten tuoda itseään esille sormessa.

Monella on hienoja mainoksia. Itse tykkään postailla oman elämäni arkea, johon vaaliteemani sitoutuvat.

Väkivallan uhka tai liikuntakyvyttömän vanhuksen hoitaminen voi vaatia parin, mutta yleensä liikutaan yksin.

Hän toivoo tavoittavansa itsensä ikäisiä, 35–50 -vuotiaita naisia.

Olen entinen lähihoitaja, varmaan sydämeltäni aina lähihoitaja ja toivon, että myös ikäihmiset löytäisivät minut.

Lähihoitajilla on tukalat oltavat kaikkialla Suomessa.

Vain harvat paikat ovat sellaisia, joihin mennään pareittain. Väkivallan uhka tai liikuntakyvyttömän vanhuksen hoitaminen voi vaatia parin, mutta yleensä liikutaan yksin. Kotihoidon piirissä on paljon huonokuntoisia vanhuksia, jotka joutuvat olemaan kotonaan yksin. Vaikka kotihoito kävisi neljä kertaa päivässä ja kerran tai kaksi yöllä, niin se ei ole kenenkään arvon mukaista.

Käynti riippuu tarpeesta. Lyhin käynti on 10–15 minuuttia, jolloin pitäisi ehtiä tekemään myös kirjaus.

Siinä ajassa ei ehdi kohtaamaan ihmistä. Se on surkeaa ja itku tulee, kun pistää oven kiinni, ja mummo huutaa perään, että ”Taas sun pitää mennä. Te vaan käytte täällä niin nopeasti.”

Omaisetkaan eivät ole tyytyväisiä siihen, että ei ole aikaa hoitaa. Heille ei pysty raportoimaan, missä kunnossa ihminen on.

Jos on mahdollista, että käy samoissa paikoissa, silloin tietää miten ihminen käyttäytyy ja silloin voi paremmin tehdä havaintoja.

Alalle pitäisi saada lisää työkavereita, jotta käynnit voitaisiin suunnitella väljemmin. Silloin ehtisi kohdata ihmisen ja silloin oma työssä jaksaminen parantuisi. Henkisesti ja fyysisesti raskaassa työssä taukojen pitäminen on tärkeää.

Harvoin edes palkka on ykkösasia, vaan se, että saataisiin lisää työkavereita, jotta pystyisi tekemään työtään eettisesti hyvin.

Ilmastokysymyksistä ei voi enää tinkiä.

Viljanen on ollut ay-aktiivi pitkään ja tullut sitä kautta mukaan politiikkaan.

SDP:n arvot ja toisaalta myös kaverit johdattelivat. Valtuutettu Ari Wigeliuksen olen tuntenut pitkään.

Viljanen muutti Helsingistä Tampereelle 2014.

Heti tuli sellainen olo, että tämä on minun kotikaupunkini. Katson kaupunkia ylpeydellä. On ollut hienoa nähdä kaupungin huima kehitys näin lyhyessä ajassa.

Viljanen muistuttaa, että Tampereen luonto ja vesi ovat sellaisia, joita pitää vaalia.

Ympäristö ja erityisesti ilmastoasiat pitää huomioida. Ilmastokysymyksistä ei voi enää tinkiä. Ilmasto on otettava huomioon päätöksenteossa ja toimittava Hiilineutraali Tampere -ohjelman mukaan.

Helsingistä muuttaessani minulla oli kriisi, että miten pärjään ilman merta. Hyvin olen pärjännyt. Olen hieman huolissani siitä, että rantoja viedään kaupunkilaisten käytöstä. Ihmisten pitää voida liikkua koskemattomassa luonnossa ja metsässä, korostaa Viljanen.

 

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka

Demareiden vahvuus on kyky yhteistyöhön muiden puolueiden kanssa

Jyri Tuokko, 28, oli viime eduskuntavaalien aikana mukana Sofia Julinin kampanjatiimissä. Viime syksynä Tuokko pohti pitkään, että menisikö jälleen mukaan jonkun taustajoukkoihin vai lähtisikö itse ehdolle?

Päätös lähteä ehdolle kirkastui hyvissä ajoin, joulun seudulla. Tärkeiden asioiden lista löytyi varsin helposti.

Laitoin ajatuksia paperille ja siitä se sitten konkretisoitui. Mietin, mitkä olisivat omia vaaliteemojani. Sieltä tulivat koulutukseen liittyvät asiat, mielenterveys, työvoimapalvelut, asuntopolitiikka sekä liikunta ja urheilu.

Vaalien siirtoon Tuokko oli lievästi sanoen pettynyt.

Minulla oli valmis suunnitelma, milloin mitäkin tulee ulos. Paljon päivityksiä, kolumneja ja videoita lähinnä somessa. Kaikki oli aikataulutettu. Kun vaalit siirtyivät, siinä meni kyllä ilmat pihalle. Maaliskuuhun tuli ihan liikaa aikaa, eikä sen jälkeen ollut kovinkaan paljoa järkeä tehdä mitään kampanjointia kuukauteen.

Viime vaaleissa hän aktivoitui äänestäjänä viikko ennen vaaleja.

Tein silloin pari vaalikonetta ja kävin äänestämässä. Kun vaalimainokset tulevat kaduille ja muualle, luulen, että äänestäjille tulee sellainen fiilis, että täällähän on oikeasti jotkut vaalit.

On osattava leikkiä hiekkalaatikolla muiden puolueiden kanssa.

Yliopistossa politiikantutkimuksen kursseilla politiikka alkoi kiinnostaa teoreettisella tasolla.

Silloin kiinnostuin myös demareista. Kun kävin läpi puolueita ja niiden ohjelmia, niin SDP vaikutti järkevimmältä. Minulle on tärkeää se, että demarit tulevat toimeen muiden kanssa.

Kun yhdelläkään puolueella ei ole yli 50 %:n kannatusta, vaaditaan yhteistyökykyä.

On osattava leikkiä hiekkalaatikolla muiden puolueiden kanssa. Se voi olla turhauttavaa ja ärsyttävää, mutta politiikassa täytyy tehdä kompromisseja.

Satakunnan Ulvilasta kotoisin oleva Tuokko on asunut Tampereella kohta 10 vuotta.

Tampereella on kaikki, mitä ihminen tarvitsee! Kaupunki on kasvava ja rohkea verrattuna siihen toiseen, T:llä alkavaan länsirannikon suureen kaupunkiin. Täällä uskalletaan tehdä suuria päätöksiä, uskalletaan kasvaa. Tampereen rohkeus tulee siitä, että olemme täällä päättämässä.

Ne ovat aivan samoja teemoja kuin viisikymmentä vuotta sitten.

Jokaisella on hyvä olla tuntuma historiaan. Mitä poliitikko voisi ottaa oppia historiasta?

Yksi on se, että kaiken tämän somekuohunnan pinnan alla ihmisille tärkeitä ovat esimerkiksi vanhustenhuolto, koulutus ja turvallisuus. Ne ovat aivan samoja teemoja kuin viisikymmentä vuotta sitten.

Näillä teemoilla on tosin vaikea erottautua somessa. Välillä esille nousee esimerkiksi ydintuhon uhka tai otsonikato. Perustarpeet ovat kuitenkin kaikille ihan samoja.

Joillekin on houkuttelevaa mennä huutamaan ympäriinsä kaikesta räikeästi, mutta sillä saa vain oman kuplansa sympatiat.

Nyt Tuokko tekee vaalimainoksia ja nostoja netin eri sivustoille. Kuvat ja mainostekstit odottavat viimeistelyä.

Kirjoitan lisää mielipidekirjoituksia Uuden Suomen Puheenvuoro-palveluun. Käyn lähes joka päivä sivuja selailemassa. Kyseessä on ilmainen palvelu, sen vuoksi en ole tehnyt omia nettisivuja.

Twitteriin Tuokolla on viha-rakkaussuhde.

Enemmän vain re-twiittailen ja tykkäilen. Siellä pitäisi olla läsnä koko ajan, jotta saa enemmän seuraajia. Twitterissä lähinnä hyökätään kaikkia vastaan. Joka päivälle nousee oma kohunsa.

Yksi politiikan ärsyttävä asia on tahallinen väärinymmärtäminen.

Napataan jokin yksittäinen lause ja siitä tehdään suuri haloo. Se on epä-älyllistä, siksi en esimerkiksi katso eduskunnan kyselytuntejakaan. Siellä lähinnä tehdään mainoslauseita omille äänestäjille. Siellä ei tosissaan yritetä keskustella toisten kanssa.

Kun kaikissa haastatteluissa ja päivityksissä puhutaan näistä teemoista, siitä tulee valtakunnallinen aihe.

Yksi SDP:n heikkous on se, että pelaamme edelleen osittain vanhoilla säännöillä.

Esimerkiksi Italiassa La Legalla on oma markkinointiosastonsa. Päivän alussa he päättävät, mikä on päivän teema ja kaikille pikku paikkakunnista lähtien lähetetään tiedote asiasta. Kun sitten kaikissa haastatteluissa ja päivityksissä puhutaan näistä teemoista, siitä tulee valtakunnallinen aihe.

Tällä hetkellä Tuokko etsii aktiivisesti töitä.

Pari kuukautta sitten tuli soitto, aivan koeajan lopussa, että työt loppuivat. On haastavaa, kun johonkin puolen vuoden kulttuuripuolen sijaisuuteen on yli 50 hakijaa. Kilpailu on tosi kovaa, kun on niin paljon hyviä hakijoita. On tiukkaa saada jalkaa oven väliin.

Tuokko opiskeli historiaa ja takataskusta löytyy opettajan pätevyys. 

Korona-ajasta Tuokko on selvinnyt hyvin.

Olin siinä onnellisessa asemassa, että sain tehdä etätöitä puolison kanssa, asunnossakin on tarpeeksi neliöitä etätöihin.

Tuokon gradun aiheena oli, miten suomalaisissa lehdissä uutisoitiin huumesodasta Meksikossa ja Kolumbiassa. Tuokon mielestä huumausainepolitiikkaa pitäisi reivata liberaalimpaan suuntaan. Käyttäjien rankaisemisessa ei ole mitään järkeä.

1960- ja 1970 -luvuilla kaikkien päähän hakattiin, että yksikin kannabispiikki tappaa. Vahva mielikuva oli, että käyttäjät ovat ali-ihmisiä. Pikkuhiljaa rupeaa minun ikäpolveni suhtautuminen muuttumaan, kun vanhoja stereotypioita päästään kyseenalaistamaan eikä aiheesta puhuminen ole enää tabu.

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka