Demareiden vahvuus on kyky yhteistyöhön muiden puolueiden kanssa

Jyri Tuokko, 28, oli viime eduskuntavaalien aikana mukana Sofia Julinin kampanjatiimissä. Viime syksynä Tuokko pohti pitkään, että menisikö jälleen mukaan jonkun taustajoukkoihin vai lähtisikö itse ehdolle?

Päätös lähteä ehdolle kirkastui hyvissä ajoin, joulun seudulla. Tärkeiden asioiden lista löytyi varsin helposti.

– Laitoin ajatuksia paperille ja siitä se sitten konkretisoitui. Mietin, mitkä olisivat omia vaaliteemojani. Sieltä tulivat koulutukseen liittyvät asiat, mielenterveys, työvoimapalvelut, asuntopolitiikka sekä liikunta ja urheilu.

Vaalien siirtoon Tuokko oli lievästi sanoen pettynyt.

– Minulla oli valmis suunnitelma, milloin mitäkin tulee ulos. Paljon päivityksiä, kolumneja ja videoita lähinnä somessa. Kaikki oli aikataulutettu. Kun vaalit siirtyivät, siinä meni kyllä ilmat pihalle. Maaliskuuhun tuli ihan liikaa aikaa, eikä sen jälkeen ollut kovinkaan paljoa järkeä tehdä mitään kampanjointia kuukauteen.

Viime vaaleissa hän aktivoitui äänestäjänä viikko ennen vaaleja.

– Tein silloin pari vaalikonetta ja kävin äänestämässä. Kun vaalimainokset tulevat kaduille ja muualle, luulen, että äänestäjille tulee sellainen fiilis, että täällähän on oikeasti jotkut vaalit.

On osattava leikkiä hiekkalaatikolla muiden puolueiden kanssa.

Yliopistossa politiikantutkimuksen kursseilla politiikka alkoi kiinnostaa teoreettisella tasolla.

– Silloin kiinnostuin myös demareista. Kun kävin läpi puolueita ja niiden ohjelmia, niin SDP vaikutti järkevimmältä. Minulle on tärkeää se, että demarit tulevat toimeen muiden kanssa.

Kun yhdelläkään puolueella ei ole yli 50 %:n kannatusta, vaaditaan yhteistyökykyä.

– On osattava leikkiä hiekkalaatikolla muiden puolueiden kanssa. Se voi olla turhauttavaa ja ärsyttävää, mutta politiikassa täytyy tehdä kompromisseja.

Satakunnan Ulvilasta kotoisin oleva Tuokko on asunut Tampereella kohta 10 vuotta.

– Tampereella on kaikki, mitä ihminen tarvitsee! Kaupunki on kasvava ja rohkea verrattuna siihen toiseen, T:llä alkavaan länsirannikon suureen kaupunkiin. Täällä uskalletaan tehdä suuria päätöksiä, uskalletaan kasvaa. Tampereen rohkeus tulee siitä, että olemme täällä päättämässä.

Ne ovat aivan samoja teemoja kuin viisikymmentä vuotta sitten.

Jokaisella on hyvä olla tuntuma historiaan. Mitä poliitikko voisi ottaa oppia historiasta?

– Yksi on se, että kaiken tämän somekuohunnan pinnan alla ihmisille tärkeitä ovat esimerkiksi vanhustenhuolto, koulutus ja turvallisuus. Ne ovat aivan samoja teemoja kuin viisikymmentä vuotta sitten.

Näillä teemoilla on tosin vaikea erottautua somessa. Välillä esille nousee esimerkiksi ydintuhon uhka tai otsonikato. Perustarpeet ovat kuitenkin kaikille ihan samoja.

– Joillekin on houkuttelevaa mennä huutamaan ympäriinsä kaikesta räikeästi, mutta sillä saa vain oman kuplansa sympatiat.

Nyt Tuokko tekee vaalimainoksia ja nostoja netin eri sivustoille. Kuvat ja mainostekstit odottavat viimeistelyä.

– Kirjoitan lisää mielipidekirjoituksia Uuden Suomen Puheenvuoro-palveluun. Käyn lähes joka päivä sivuja selailemassa. Kyseessä on ilmainen palvelu, sen vuoksi en ole tehnyt omia nettisivuja.

Twitteriin Tuokolla on viha-rakkaussuhde.

– Enemmän vain re-twiittailen ja tykkäilen. Siellä pitäisi olla läsnä koko ajan, jotta saa enemmän seuraajia. Twitterissä lähinnä hyökätään kaikkia vastaan. Joka päivälle nousee oma kohunsa.

Yksi politiikan ärsyttävä asia on tahallinen väärinymmärtäminen.

– Napataan jokin yksittäinen lause ja siitä tehdään suuri haloo. Se on epä-älyllistä, siksi en esimerkiksi katso eduskunnan kyselytuntejakaan. Siellä lähinnä tehdään mainoslauseita omille äänestäjille. Siellä ei tosissaan yritetä keskustella toisten kanssa.

Kun kaikissa haastatteluissa ja päivityksissä puhutaan näistä teemoista, siitä tulee valtakunnallinen aihe.

Yksi SDP:n heikkous on se, että pelaamme edelleen osittain vanhoilla säännöillä.

– Esimerkiksi Italiassa La Legalla on oma markkinointiosastonsa. Päivän alussa he päättävät, mikä on päivän teema ja kaikille pikku paikkakunnista lähtien lähetetään tiedote asiasta. Kun sitten kaikissa haastatteluissa ja päivityksissä puhutaan näistä teemoista, siitä tulee valtakunnallinen aihe.

Tällä hetkellä Tuokko etsii aktiivisesti töitä.

– Pari kuukautta sitten tuli soitto, aivan koeajan lopussa, että työt loppuivat. On haastavaa, kun johonkin puolen vuoden kulttuuripuolen sijaisuuteen on yli 50 hakijaa. Kilpailu on tosi kovaa, kun on niin paljon hyviä hakijoita. On tiukkaa saada jalkaa oven väliin.

Tuokko opiskeli historiaa ja takataskusta löytyy opettajan pätevyys.

Korona-ajasta Tuokko on selvinnyt hyvin.

– Olin siinä onnellisessa asemassa, että sain tehdä etätöitä puolison kanssa, asunnossakin on tarpeeksi neliöitä etätöihin.

Tuokon gradun aiheena oli, miten suomalaisissa lehdissä uutisoitiin huumesodasta Meksikossa ja Kolumbiassa. Tuokon mielestä huumausainepolitiikkaa pitäisi reivata liberaalimpaan suuntaan. Käyttäjien rankaisemisessa ei ole mitään järkeä.

– 1960- ja 1970 -luvuilla kaikkien päähän hakattiin, että yksikin kannabispiikki tappaa. Vahva mielikuva oli, että käyttäjät ovat ali-ihmisiä. Pikkuhiljaa rupeaa minun ikäpolveni suhtautuminen muuttumaan, kun vanhoja stereotypioita päästään kyseenalaistamaan eikä aiheesta puhuminen ole enää tabu.

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka

Rennossa ilmapiirissä syntyy enemmän onnistumisia

Kimmo Laitinen, 37, on Mielen ry:n palvelujohtaja ja Mielen ry:n omistaman SunUra Oy:n liiketoimintajohtaja. Hän vastaa työllisyyspuolen palveluista ja kuntouttavasta työtoiminnasta. Mielen ry:llä on monenlaisia työllisyysprojekteja. Yhdistyksellä on laajasti palveluita pitkäaikaistyöttömille, mielenterveyskuntoutujille ja myös lähempänä työelämää oleville asiakkaille.

Viimeisen vuoden aikana palveluita on toteutettu osittain rajoitusten mukaan etäpalveluina.

– Asiakkaita on ollut enemmän, mikä on tietysti harmi, sillä olisi hyvä, jos asiakkaita olisi vähemmän. Mitä vähemmän on työttömyyttä, sen parempi.

Laitisen mukaan pahoinvointi on lisääntynyt korona-aikana ja ihmisillä on yhä enemmän haasteita mielenterveytensä kanssa.

Mielen ry:n työ on paljon myös sitä, että ihmisiä kuunnellaan ja annetaan heille aikaa.

– Surullista on, että meillä on paljon asiakkaita, joilla ei ole mitään muita kontakteja kuin meidän valmentajamme.

Laitinen on työskennellyt kohta kymmenen vuotta pitkäaikaistyöttömien parissa.

– Olen tässä työssä liiketalouspuolen ihmisenä. Enemmän johdan ja koordinoin tekemistä, koska kyse on kuitenkin palveluiden tuottamisesta. Talousosaaminen ja johtaminen ovat vahvuuteni.

Itse toimin parhaiten, jos olen sellaisessa ympäristössä, missä on varaa mokata

Hän haluaa luoda sellaisen toimintamallin ja ilmapiirin, joissa voi tehdä virheitä.

– Pyrin luomaan sellaisen alustan työntekijöille, että he saavat olla rentoina, kaatua ja epäonnistua. Kun on sellainen ilmapiiri, jossa voi tehdä virheitä, syntyy rentous tehdä onnistumisia.

Laitinen toivoo, että tämänkaltainen ajattelu leviäsi vähitellen laajemmalle.

– Itse toimin parhaiten, jos olen sellaisessa ympäristössä, missä on varaa mokata.

Kyseessä on inhimillinen kanssakäyminen, jossa kaikilla on omat haasteensa ja jännityksensä.

Välillä esimiestyö on vaikeaa ja raskasta.

– Työssä täytyy kantaa muiden murheita, ratkoa ongelmia ja olla saavutettavissa, mutta siihen on ajan myötä kasvanut.

Työ ja vapaa-aika menevät iloisesti limittäin ja lomittain.

Politiikkakuviot ovat vähitellen alkaneet kiinnostaa Laitista.

– Politiikka on kenttä, joka tavallaan pelottaa, sillä tämä on minulle ihan uutta. Haluan oppia tämänkaltaista yhteistyötä. Tämä on lähinnä oppimismatka, hyvin mielenkiintoista. Laitan siihen sen verran energiaa, mitä pystyn.

Vaalityötäkin Laitinen on ehtinyt tehdä.

– Hakametsän poppoon kanssa olemme tehneet muutamia videoita ja omat sivut on rakenneltu kuntoon. Kirjoitan viikoittain blogitekstejä, Facebook ja Instagram ovat myös käytössä.

Laitisen vaaliteemoja ovat matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut ja pienyrittäjien asema. Lisäksi tapetilla ovat lapsiperheet ja liikunta.

Kun ihminen saa kannustusta ja rohkeutta avata uuden oven elämässään, se voi muuttaa koko elämänpolun suunnan

– Mielenterveyttä voisi hoitaa tulevaisuudessa muuallakin tavalla kuin, että on terapiatakuu, sillä se kuitenkin maksaa. Jos pystyisimme luomaan alustoja, joissa voisimme olla hieman paineettomammin, niin asiat voisivat olla eri tavalla.

Mielenterveysasiat voivat tulla vastaan koska tahansa kenelle tahansa.

Laitisen mielestä työpaikoille, kouluihin, harrastuksiin ja koteihin pitäisi luoda sellaisia ympäristöjä, joissa hyväksytään enemmän virheitä, erilaisuuksia ja heikkouksia. Samaan aikaan olisi hyvä nähdä se toinen puoli, ihmisen vahvuudet ja niiden hyödyntäminen.

– Jos voisin päättää, kaikilla voisi olla oma terapeutti, jonka kanssa käydä juttelemassa.

Ensisijaisesti sitä tarvitsevat syrjäytyneet ja vaikeassa asemassa olevat henkilöt. Suuri kysymys on, miten se voitaisiin tehdä taloudellisesti niin, että se olisi mahdollista toteuttaa.

Ihmisen elämänpolku saattaa olla joskus pienestä kiinni.

– Kun ihminen saa kannustusta ja rohkeutta avata uuden oven elämässään, se voi muuttaa koko elämänpolun suunnan.

Kysymys voi olla haenko töihin tai kouluun?

– Jännitys saattaa olla kova eikä ympärillä ole tukiverkostoa, joka sparraisi eteenpäin.

SDP sopii hyvin Laitisen omiin arvoihin.

– Työni puolella on ihmisiä, jotka ovat jo mukana politiikassa. Mutta ihan itse sain suuni auki ja kysyin, miten pääsee mukaan.

Täytyy nostaa hattua päättäjille, että pitävät kaupungin vauhtia yllä

Lapsuudenkodissa Leppävirralla äidin puolen ukki ja hänen veljensä mm. Mauri Sirnö olivat pitkään kuntapolitiikassa mukana. Hän on seurannut politiikan tekoa kiinnostuneena hieman kauempaa ja nähnyt sitä touhua eri puolueen vinkkelistä.

– Kun minut lähetettiin Tampereelle lomalle Sirnön perheeseen, pääsin näkemään kaupunkia. Joskus jaettiin yhdessä vaalimainoksiakin.

Ehkä nuo lapsuudenkokemukset jättivät verkkokalvolle kivan jäljen Tampereesta.

– Tampere on virkeä paikka, täällä tapahtuu ja täällä tehdään rohkeita asioita. Täytyy nostaa hattua päättäjille, että pitävät kaupungin vauhtia yllä. Välillä ihmetyttää, että on onnistuttu niin hyvin.

– Olen politiikan kentällä enemmän neutraali pelaaja ja pyrin olemaan joukkuepelaaja. Olen kiitollinen tästä oppimismatkasta. Seuraan ja opin, Laitinen tiivistää.

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka

Sosiaaliturva on yksi parhaita keinoja ylläpitää yhteiskuntarauhaa

Marjo Niemenmaa, 45, on hallintotieteiden maisteri ja elektroniikka-asentaja. Kuntavaalikampanjassaan hän on osallistunut aktiivisesti ajankohtaiseen keskusteluun sosiaalisessa mediassa sekä ollut aktiivinen omissa viiteryhmissään.

Korona tietysti sotki alkuperäiset aikataulut.

– Vaalikampanjan sisältö ja ajoitus menivät uusiksi. Nyt työn alla on pienimuotoinen somemainonta.

Niemenmaan ei ole tarvinnut vaaliteemojaan pandemian keskellä paljon miettiä.

– Ympäristönsuojelu, maankäytön vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja kestävämpi elämä. Erityisen tärkeää on julkisten toimintojen ympäristövaikutusten selvitys ja haittojen vähentäminen.

Hän on erityisen kiinnostunut edistämään “vihreän asfaltin” eli nurmikkoalueiden muuttamista esimerkiksi niityiksi ja kedoiksi. Myös vieraslajien torjunta kaipaa lisää rahoitusta.

Jos haluaa ympäristönsuojelua ja kestävämpää elämää, kannattaa äänestää alan asiantuntijaa

– Tampereella kaivataan myös palveluihin laadun ja vaikuttavuuden arviointia. Olen ollut nyt ympäristöterveydenhuollon alueellisessa jaostossa ja sen aihepiiri on omaa osaamistani lähinnä ja sen vuoksi hyvin kiinnostavaa.

– Jos siis haluaa ympäristönsuojelua ja kestävämpää elämää, kannattaa äänestää alan asiantuntijaa.

Niemenmaa muistuttaa, että sisäilmahaittoja riittää monissa kaupungin omistamissa kohteissa, joten koronaelvytystä ja rahoitusta muutenkin tulee suunnata korjausrakentamiseen. Ennen kaikkea on oleellista tutkia haittojen aiheuttajat laajasti, jotta toimet varmasti tehoavat.

Myös huoltovarmuuden ja kriiseihin varautumisen paikalliset toimet kiinnostavat Niemenmaata.

– Kaupunkikuva on jo pitkään rumentunut. Tarvitsemme myös esteettisiä uudisrakennuksia ja tiloja. Esimerkkinä arkkitehtiopiskelija Veeti Heikuran on ehdottama ”uusperinteinen” rakennus purettavan Otavalanhovin tilalle.

– Pääaineeni oli ympäristöpolitiikka ja olen tehnyt graduni “Asumiskurjuus” asunnontarkastuksista.

Niemenmaan mielestä on oikeudenmukaista tarjota ihmisille opiskelumahdollisuuksia ja palveluja heidän omien kykyjensä ja tarpeidensa mukaan.

– Kaikki eivät synny ns. kultalusikka suussa. Työelämän demokratia, kohtuullisuus ja oikeudenmukaisuus ovat tärkeitä. Katson, että sosiaaliturva on yksi parhaita keinoja ylläpitää yhteiskuntarauhaa.

Tampereen tulisi ryhtyä lintuystävälliseksi kaupungiksi

Niemenmaa etsii tällä hetkellä töitä, ensisijaisesti ympäristösektorin asiantuntijatehtäviä, mutta hän kelpuuttaa kaiken soveltuvan.

Tampereella parasta ovat viher- ja luonnontilaiset alueet.

– Kaikissa pienemmissäkään kaupungeissa ei ole tällaista määrää ja laatua puistoissa ja ulkoilualueissa. Kun saataisiin vielä nurmikoita kedoiksi ja niityiksi, niin aina paranisi. Kaupungin yksiköistä ympäristövalvonta ansaitsee kehut tasokkaasta toiminnastaan.

– Tampereen tulisi ryhtyä lintuystävälliseksi kaupungiksi. Esimerkiksi Kanadan Vancouverissa on oma lintustrategia.

Kulttuuritarjontaa kelpaa myös kehua.

– Erityismaininta kuuluu kierrätystoiminnalle, sieltä haluan nostaa esiin hovihankkijani Nextiilin.

Nextiili lajittelee ja jälleenmyy kierrätettyjä retrovaatteita, kankaita, lankoja sekä ompelu- ja käsityötarvikkeita.

– Hieno idea, ja olen hyvin kiitollinen, että tällainen on toteutettu. Sieltä löytää mitä erikoisimpia ”arkistojen aarteita” uudelleenkäytettäväksi. Viimeisin löytöni oli 60-luvun mekkokangas.

– Jos pitää esittää vaalilupaus, lupaan tehdä valtuustoaloitteen lintustrategiasta, Niemenmaa sanoo.

Teksti: Jyrki Liikka

Kuva: Ari Rantanen

Demarit pystyvät parhaiten rakentamaan kaikille turvallista ja tasa-arvoista arkea

Jouni Huuskonen, 41, on ammatiltaan tuotespesialisti ja työkseenhän tuo maahan hammaslääketieteen laitteita ja välineitä Itävallasta. Huuskosen työmaa on koko valtakunta, sillä hän vastaa yksin Suomessa myynnistä ja myynnin tuesta asiakkaille ja tukkuhenkilöille.

Koronan vuoksi työmatkustaminen on vähentynyt merkittävästi. Kohtaamiset ovat rajoittuneet etäistuntoihin.

– Saan itse päättää, miten liikun. Suurten kaupunkien ohella käyn myös pienemmillä paikkakunnilla. Koko maassa kiertäminen kuulostaa isolta urakalta, mutta se on hallittavissa. Ihan joka kunnassa ei ehdi käymään. Esimerkiksi Rovaniemellä kävin ennen koronaa.

Kunhan pandemia vielä hellittää, Huuskosen voi nähdä huristelevan ympäri maata beigen värisellä autollaan.

Huuskonen on terveysalan ihminen. Hänellä on fysioterapeutin koulutus, ennen nykyistä pestiään hän toimi lääkemyyjänä.

Hän on nyt ehdokkaana ensimmäistä kertaa. Tähän mennessä Huuskonen on kertonut tutuille olevansa ehdokkaana ja häärännyt sosiaalisessa mediassa.

Vaalikampanjaväsymystä ei ole vielä havaittavissa.

– Lähdin mukaan vasta helmikuun lopulla, joten hieman takamatkalta tässä edetään.

Nyt on sellainen tekemisen tarve päästä ihmisten pariin vaikuttamaan

Huuskonen sanoo olevansa hiukan hidas päätöksissään, sillä hän haluaa pohtia asioita huolellisesti, mutta on myös lojaali päätöksilleen.

– Jossain alitajunnassa olen pohtinut, että ehdokkuus ja politiikka voisivat olla mielenkiintoisia. Varsinkin tässä maailmantilanteessa ja Suomen tilanteessa haluaisin olla vaikuttamassa, valtuustoon tarvitaan hyviä päättäjiä.

Politiikassakin tarvitaan ihmistuntemusta.

– Pystyisin hyödyntämään kokemustani ja nyt on sellainen tekemisen tarve päästä ihmisten pariin vaikuttamaan.

SDP oli itsestään selvä valinta myös perhetaustan takia. Molemmat vanhemmat ovat työläistaustaisia.

– Yksi tärkeä seikka on se, että demarit pystyvät parhaiten rakentamaan turvallista ja tasa-arvoista arkea kaikille.

SDP:n arvot sopivat minulle parhaiten ja pystyn ne allekirjoittamaan

Huuskosen lapsuudenkoti sijaitsee Heinolassa, jossa elämästä vilahti ensimmäiset 20 vuotta.

– Heinola on Itä-Hämettä, vähän sellainen väliinputoajamaakunta. Kahdeksan vuotta meni Kuopiossa ja sieltä päädyttiin Tampereelle, koska vaimoni on täältä kotoisin.

Huuskosen silmiin Tampere on nuorekas, elinvoimainen, kehittyvä ja mukava paikka asua ja elää. Riittävän iso, kompakti ja hallittavissa oleva kaupunki.

Huuskonen on aikaisemmissa vaaleissa usein äänestänyt SDP:tä ja se sopii parhaiten hänen elämäntilanteeseensa.

– Muutenkin SDP:n arvot sopivat minulle parhaiten ja pystyn ne allekirjoittamaan.

Huuskonen on perheineen asunut Tampereella vuodesta 2008 saakka ja lapset käyvät täällä koulua. Luonnollista on, että hänen vaaliteemojaan ovat perhe, nuoret ja työllisyys.

– Perheiden, lasten ja nuorten hyvinvointi ovat minulle tärkeitä. Luokkakoot ja päiväkotien ryhmäkokojen on oltava riittävän pieniä, jotta lapset saavat tilaa omaan olemiseensa ja opettajat saavat työrauhan.

Tampereella koulusysteemi toimii hyvin, mutta kiusaamiseen on oltava nollatoleranssi.

– Jos saadaan lisättyä mielekkäitä maksuttomia harrastuksia koulupäivän jälkeen edullisilla kustannuksilla, se varmasti lisäisi perheiden jaksamista.

En tiedä olemmeko pienessä kuplassa, sillä Vuoreksessa asiat ovat niin hyvin

Hän tuumailee, voisiko nuoria työllistää erilaisten harrastusten ohjaajiksi. Sitä kautta nuoret saisivat työkokemusta ja lapset mielekästä tekemistä.

Huuskonen muistuttaa, että terveyspalvelujen pitää olla kaikkien tamperelaisten saatavilla. Myös työllisyysastetta pitää nostaa, sillä se luo hyvinvointia koko kaupunkiin.

– En tiedä olemmeko pienessä kuplassa, sillä Vuoreksessa asiat ovat niin hyvin.

Vuoreksen kouluissa on hyvä henkilökunta ja sinne on luotu hyvät oppimisen edellytykset, eikä kiusaamista juuri esiinny.

Vielä on kuukausi aikaa varsinaiseen vaalipäivään.

– Nyt pitää aktivoitua somessa ja panostaa ennen kaikkea Vuorekseen, siellä on noin reilut 6000 asukasta ja paljon lapsiperheitä. Mutta myös muihin kaupunginosiin on hyvä jalkautua, sillä lapsiperheiden asiat kiinnostavat kaikkia kaupunkilaisia.

Vuoreksessa on kehitettävääkin, sillä alue muuttuu koko ajan, kun lapset kasvavat. Vuores on tavallaan eräänlainen koelaboratorio.

– Sinne olisi hyvä jatkossa saada nuorille tekemistä ja lisää palveluita, sillä muutaman vuoden kuluttua siellä on yhä enemmän teini-ikäisiä, pohtii Huuskonen.

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka

Mielenterveyteen panostaminen on investointi tulevaisuuteen siinä missä muutkin investoinnit

Lotta Reito on koulutukseltaan sosiaalityöntekijä (YTM) ja hän työskennellyt yli 7 vuotta lastensuojelun avohuollossa. Käytännössä Reito tekee töitä erilaisia lastensuojelun ja muita palveluita tarvitsevien lasten ja perheiden kanssa. Hän pyrkii tukemaan perheissä sellaisia muutoksia, että lasten ja vanhempien olisi mahdollista ja hyvä asua kotona yhdessä.

– Työssäni kohtaan koko ihmiselämän kirjon, eikä lastensuojelun avun tarvitseminen ns. katso tilinauhaa. Lastensuojelun palveluita saa tarvita ihan jokainen perheen lähtökohdista huolimatta, Reito sanoo.

Reito on pohtinut pitkään politiikkaan lähtöä.

– Minua on mietityttänyt, olenko liian ”yhden asian ihminen”, toisin sanoen sote-asioiden. Vaaleihin valmistautuessa moni muukin asia on alkanut kiinnostaa, kuten ympäristö-, joukkoliikenne- ja asumisasiat.

Sote-asiat ovat kuitenkin hänen vahvuutensa. Reito on suorittanut alalta yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon ja lisäopintoja sekä työskennellyt pitkään kunnallisissa sosiaalipalveluissa.

Lisäksi hän harrastaa sosiaalialan ammattiyhdistystoimintaa ja on mukana erilaisissa toimielimissä, joissa työstetään mm. sosiaalialan työskentelyolosuhteita ja alueellisia sote-uudistusasioita.

Sote-uudistuksessa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota so-asioihin, ei vain te-asioihin

– Haluan toisaalta tuoda erityisesti esiin, että sanaa ”sote” käyttämällä tunnutaan viittaavaan liian usein lähinnä terveyspalveluihin. Sote-uudistuksessa ei ole kyse ainoastaan siitä, miten varmistetaan terveyspalveluiden saatavuus, vaan esimerkiksi miten nopeasti päästään terveyskeskukseen lääkärille tai saadaanko Coxan ja Sydänsairaalan palvelut säilytettyä.

Terveyspalveluiden ohella uudistuksessa määritellään uudella tavalla lasten, nuorten, lapsiperheiden, aikuisten ja työikäisten, vammaisten, maahanmuuttajien, ikääntyneiden, asunnottomien ja päihde- ja/tai mielenterveysongelmista kärsivien sosiaalipalveluiden järjestäminen.

– Kovin moni ei voi sanoa, että ei kuuluisi mihinkään näistä ryhmistä, minkä vuoksi sote-uudistuksessa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota so-asioihin, ei vain te-asioihin.

Sosiaalipalvelut eivät ole terveyspalveluille alisteisia, vaan sosiaalisten tekijöiden edistämisellä on suuri merkitys kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamisessa terveyspalveluiden rinnalla.

– Sote-uudistukseen valmistautuminen kuntatasolla onkin yksi tärkeimmistä vaaliteemoistani. Emme voi tuudittautua siihen, että hyvinvointialueet ”tulevat”. Meidän pitää olla aktiivisesti valmistautumassa uudistuksen toteutumiseen ja taata kunnan toimintakyky ja turvata kuntalaisten hyvinvointi historiallisen suuressa uudistuksessa.

Minuun on kotikasvatuksessa iskostettu kiistaton usko ihmisten arvokkuuteen, tasa-arvoon ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen

Reito muistuttaa, että sote-uudistus koskettaa myös valtavaa määrää kunnalla työskenteleviä ihmisiä. Siksi sen toteutuminen on myös työhyvinvointikysymys.

– Koen, että minulla on karttunut kunnallispoliittista päätöksentekoa varten tuntumaa kuntalaisten arjesta ja hyvinvointihaasteista. Työskentelen sosiaalipalveluiden ytimessä ja tehtävissä, joissa minun pitää hallita asiakkaiden palvelukokonaisuuksia ja toimia eri palveluiden rajapinnoilla.

Työssä hän kohtaa myös tilanteita, joissa palveluita on riittämättömästi tai niitä ei ole.

Reitoa vaivaa erityisesti lasten, nuorten ja aikuistenkin mielenterveyspalveluiden tilanne Tampereella. Aihe on syystäkin monen ehdokkaan asialistalla.

– Minulle nämä eivät ole ainoastaan teemoja paperilla tai numeroita tilastoissa, vaan työssäni kohtaamia, apua tarvitsevia ihmisiä, jotka ansaitsisivat parasta mahdollista apua. Mielenterveyteen panostaminen on investointia tulevaisuuteen siinä missä muutkin investoinnit.

Tärkeimpiä arvoja elämässä ja politiikassa Reitolle ovat toisista välittäminen, solidaarisuus ja oikeudenmukaisuus.

– Nämä ovat ne linssit, joiden kautta katson maailmaa. Ne motivoivat minua puuttumaan niihin rakenteellisiin asioihin, jotka vaikuttavat hyvinvointierojen syntyyn kuntalaisten arjessa.

Nämä samaiset arvot ohjasivat hänet myös demariksi.

– Minuun on kotikasvatuksessa iskostettu kiistaton usko ihmisten arvokkuuteen, tasa-arvoon ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.

Kenenkään ei tarvitse pärjätä maailmassa yksin.

– Olen aikuisiälläni kokenut mahdottomaksi sen, että en yrittäisi vaikuttaa siihen, että nämä arvot toteutuisivat yhteiskunnassamme paljon paremmin. Siksi olen sosiaalityöntekijä ja siksi olen demari.

Vaikka Reito on ensimmäistä kertaa ehdolla, hänellä on yli 10 vuoden kokemus erilaisista järjestötoiminnan tehtävistä. Niissä hän on saanut kokemusta mm. johtamisesta, vaikeiden päätösten ja kompromissien tekemisestä sekä eri näkökulmien yhteensovittamisesta.

– Lähdin ehdolle myös siitä syystä, että minulla on poliittisessa päätöksenteossa ja yhteistoiminnassa tarvittavia ominaisuuksia. Usein järjestöjen hallitustoiminnassa saa hyvän johdantokurssin diplomatian alkeisiin, ja uskoisin, että tämän kautta minulla on annettavaa myös rakentavan ja asiallisen päätöksenteon kulttuurin edistämisessä.

Kotiosoitteiden ja työpisteiden muuttuessa on voinut luottaa siihen, että Nysse hoitaa homman

Sote-asioiden lisäksi Reito haluaa edistää ympäristöasioita.

– Luontoalueiden monimuotoisuuden säilyttäminen ja ympäristövaikutusten arviointi päätöksenteossa ovat tärkeitä siksikin, että meillä kaikilla on vastuu tehdä kaikki voitavamme ilmastonmuutoksen haittojen vähentämiseksi. Luonnossa liikkumisen mahdollisuudet edistävät myös kuntalaisten hyvinvointia.

Reito on asunut Tampereella Hervannassa, Kalevassa ja nyt Leinolassa, ja jokaisesta kodista on päässyt helposti metsään ja luontoon.

– Ympäristöasioihin kuuluu myös toimiva joukkoliikenne. Kotiosoitteiden ja työpisteiden muuttuessa on voinut luottaa siihen, että Nysse hoitaa homman.

Vielä tammikuussa Reitokaan ei tiennyt, millainen kevät oli edessä. Vaalien siirtyminen oli harmillista, mutta se antoi lisäaikaa pohtia vaaliteemoja ja viestejä.

– Kuntavaalikampanjassani seuraavia askeleita ovat näkyvyyden lisääminen sosiaalisessa mediassa, vaaliteemojen kirkastaminen ja avaaminen somepäivityksissä sekä äänestäjien tavoittaminen.

– Tämä tuntuu suurelta haasteelta, koska vaaliasioita kotisohvalta koneelta käsin tehden yhteys muuhun maailmaan tuntuu etäiseltä. Katsotaan kuitenkin, millaiseksi vaalipöhinä vielä muodostuu, kun päästään lähemmäksi vaalipäivää, Reito sanoo.

Teksti: Jyrki Liikka

Kuva: Lotta Reito

Tampere on mahdollisuuksien kaupunki, jossa uskalletaan ottaa riskejä

Elisa Penders, 38, on nyt ensimmäistä kertaa ehdokkaana. Hän haluaa olla mukana vaikuttamassa ja tekemässä päätöksiä, ei vain vastaanottamassa niitä.

– Olemme asuneet Tampereella viisi vuotta ja nyt tuntui siltä, että aika on oikea. Olen oppinut tuntemaan ihmisiä, tiedän miten päivähoito ja koulu toimivat. Kaikkea en tiedä, mutta onneksi uskallan ja osaan kysyä.

Penders on valmis kantamaan vastuuta siitä, mitä päätöksiä tehdään ja millä tavoin niitä tehdään.

– Politiikka vaatii neuvottelutaitoja ja sovittelukykyä, perspektiiviä nähdä asioita laajemmin.

Palautetta voi antaa monella eri tavalla ja asioista voidaan olla hyvinkin erimielisiä, mutta keskustelu voi säilyä fiksuna.

Olen perheenäiti Pispalasta ja perheeseen kuuluu ääniä, vauhtia ja vilskettä!

Penders valitsee tarkasti foorumit, joissa hän haluaa olla läsnä ja keskustella.

Kevään aikana hän on järjestänyt Facbookissa live-keskusteluita kotonaan.

– Aloitimme töissä Facebook-livet koronan takia. Jännitin hirveästi, mutta se tuntui lopulta hyvin luontevalta. Ja kun lähti ehdolle tämmöisenä aikana, oli mietittävä, miten ihmisiä voisi kohdata.

Oma koti on live-lähetyksille kätevä ja turvallinen ympäristö. Positiivista palautetta on tullut runsaasti.

– Jos tulee jotain katastrofia, lapsi alkaa huutaa tai koira oksentaa, niin se kuuluu siihen. Olen perheenäiti Pispalasta ja perheeseen kuuluu ääniä, vauhtia ja vilskettä!

Lähetyksissä ei tarvitse tehdä mitään ihmeellisiä temppuja ja on uskallettava mokata.

– Pakkohan minun on riitettävä sellaisena kuin olen. Lähestyn ihmisiä ihmisinä.

Päätöksiä tehdessä on muistettava, että taustalla ovat aina ihmiset

Kun Penders kertoi, että on ehdolla kuntavaaleissa, ihmisiä alkoi ilmoittautua mukaan vaalitiimiin.

– Minulla on ihan loistava tiimi. Sekin minua jännitti, saanko tiimiä kasaan, koska ay-liikkeestä niin moni on ehdolla. Olin tosi otettu ja olen siitä onnellinen. Mukana on luovia tyyppejä ja jopa minä, joka yleensä keksii ihan päättömiä juttuja, joutuu välillä miettimään, että jos vähän himmailtaisiin.

Hänen vaaliteemojaan ovat ihmiskeskeinen politiikka sekä perheystävällinen ja turvallinen Tampere.

– Päätöksiä tehdessä on muistettava, että taustalla ovat aina ihmiset. Tämä tahtoo poliitikoilta välillä unohtua.

Sydäntä lähellä on koulutus varhaiskasvatuksesta yliopistoon saakka niin, että huolehditaan resursseista ja mahdollisuuksista. Myös yritysten toimintaedellytykset on turvattava, sillä jos ei ole yrityksiä, ei työntekijöille ole töitä.

SDP on Pendersin henkinen koti ja puolueen arvojen päälle on hyvä rakentaa.

– Demareilla on mielestäni loistava keskustelukulttuuri. Isäni on ollut ehdolla demareitten listalta sitoutumattomana. Meidät lapset on kasvatettu demarien arvojen mukaisesti, joten on luontevaa olla demari.

Tampereen luonnonläheisyys viehättää.

– On ihanaa kävellä Pispalasta keskustaan töihin, käytännössä voin tehdä niin, että näen vain puita ja kuulen lintujen laulua.

– Tampere on mahdollisuuksien kaupunki, täällä uskalletaan ottaa riskejä ja tehdä asioita. Täällä ei odoteta, että joku muu kertoo, että nyt pitäisi toimia.

Palvelualojen ammattiliitto PAM Pirkanmaan aluepäällikkö Penders koordinoi alueen toimintaa ja kaikkea, mitä siihen liittyy, kuten mm. sidosryhmäyhteistyötä, jäsenten edunvalvontaa, jäsenhankintaa ja koulutusta.

Rakastan työtäni, sillä viihdyn hyvin ihmisten parissa

– Eteen tulevat riitatilanteet pyrimme ratkaisemaan neuvottelemalla ennen kuin tarvitsee lähteä edes riitelemään.

Ay-liikkeestä kuulee joskus sanottavan, että työnantaja ja työntekijä ovat aina napit vastakkain.

– Toki me katsomme asioita eri puolilta pöytää, mutta intressimme ovat usein ihan samat. Yritämme saada aikaan kompromisseja ja löytää kaikkia tyydyttäviä ratkaisuja.

Pendersin toimipiste on Tampereella ja koko Pirkanmaa on hänen valtakuntaansa, jäseniä on reilut 21000.

– Rakastan työtäni, sillä viihdyn hyvin ihmisten parissa. Saan tehdä paljon hallinnollisia asioita ja olla esimiehenä työntekijöiden ja johdon välissä.

Penders on koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri Lapin yliopistosta, vaikka alun perin hänestä piti tulla ravintolapäällikkö.

– Isäni oli aikoinaan portsari, josta hän eteni yksityisyrittäjäksi. Olen kasvanut tiskin toisella puolella tarjoilijana. Opiskelin ensiksi restonomiksi. Kun olin töissä ja lapset olivat pieniä, mietin, että tätäkö tämä tulee olemaan, epäsäännöllistä työtä.

Hän meni ex-tempore yliopiston pääsykokeisiin ja oli pian opiskelemassa hallintotiedettä.

– Pohdin, että jos polku vie tähän suuntaan, niin ehkä työllistyisin joskus kunta-, kaupunki- tai valtiosektorille. Tämmöinen räväkkä tarjoilijanainen voisi tuoda sinne hiukan uusia tuulia.

Ay-liikkeeseen tulikin paikka Rovaniemellä auki. Hän sai paikan, vaikka opiskelut olivat hiukan kesken.

Vaikutamme ihmisen elämässä sillä hetkellä, kun hän tarvitsee tukea ja apua

PAMissa työtä tehdään ihmisille ja ihmisiä varten.

– Työni on välillä vaikeaa. Siinä kohtaa monenlaisia ihmiskohtaloita varsinkin näin korona-aikana.

Inhimillinen hätä on välillä ahdistavaa ja arki kovaa.

– Vaikutamme ihmisen elämässä sillä hetkellä, kun hän tarvitsee tukea ja apua.

Nyt suunnittelupöydällä on ensi syksy ja mietintämyssyssä uudet keinot lähestyä ihmisiä.

Perhe pitää Pendersin jalat tukevasti maassa työajan ulkopuolella. Aika harvoin työt seuraavat kotiin.

– Kyllä se menee niin, että kun kotona ovat 2- ja 13-vuotiaat pojat sekä 15-vuotias tytär niin he pitävät minut hyvin kiinni perhe-elämässä. Lisäksi kotona arkea on pyörittää minun kanssa puolisoni. Meillä asustaa myös koko perheen lemmikkikoira Sulo.

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka

”Suomalaiset eivät aina ymmärrä, kuinka hyvä maa tämä on”

Koronasta huolimatta Silvana Berkille kuuluu hyvää, sillä hän kokee vahvasti, että Suomi on turvallinen maa. Pandemia on kansainvälinen kriisi. Täälläkin talousluvut laskevat, mutta verrattuna muihin maihin olemme pärjänneet hyvin. Berkin mukaan se johtuu siitä, että Suomen järjestelmä on toimiva ja ihmisiä palveleva.

Tällä hetkellä Berki työskentelee Valkeakoskella sosiaalityöntekijänä. Hänen työhönsä kuuluu lapsiperheiden palvelutarpeen arviointi.

– Perheiden tukeminen on arvokasta työtä, jota teen täydestä sydämestäni.

Varsinkin jos ongelmat ovat perheen sisäisiä, ne aiheuttavat stressiä.

– On monenlaisia ongelmia, pääsääntöisesti arkeen vaikuttavia ja jotka heijastuvat lapsen kehitykseen. Sellaisia ovat esimerkiksi perheen vähävaraisuus ja vanhemmuuden puute. Nämä kaikki aiheuttavat stressiä, joka ajan myötä saattaa johtaa erilaisiin terveydellisiin ongelmiin.

Koronan aikana perheissä on ollut enemmän hankaluuksia, koska liikkumista on rajoitettu. Lapset eivät ole päässeet seurustelemaan sosiaalisiin tiloihin tai harrastuksiin.

– Kaikki vaikuttaa vanhempien psyykeen ja lapset aistivat tämän.

Lähdimme Albaniasta juuri ennen kuin aktivisteja alettiin murhata

Jokaisella maahanmuuttajalla on oma raskas tarinansa.

Berki on asunut vuodesta 1995 lähtien Tampereella.

– Tampere on toinen kotikaupunkini. Toinen on kaupunki Albaniassa, jossain siellä eteläisen Välimeren alueella. Olen kasvanut eri paikassa kuin missä synnyin.

Ennen Suomeen tuloaan Berki asui Romanian pääkaupungissa, Bukarestissa.

– Lähdimme Albaniasta poliittisista syistä. Entinen mieheni oli yksi aktivisteista, joita vainottiin. Lähdimme maasta juuri ennen kuin aktivisteja alettiin murhata. Muuta vaihtoehtoa meillä ei ollut.

Kun heiltä ryöstettiin passit ja rahat, he joutuivat jäämään joksikin aikaa Romaniaan. Albaniaan ei olisi enää voinut palata.

– Albania oli suljettu maa ja koko muu maailma oli meille tuntematon. Emme kärsineet Albaniassa, siellä kärsivät ne, jotka olivat poliittisia aktivisteja tai muuten vangittu eli vain sananvapautta oli rajoitettu.

Albaniassa kenelläkään ei ollut tarve kilpailla elintasosta.

– Maailmassa on paljon tavaraa. Ihmisen onnellisuus ei löydy rahasta, vaan solidaarisuudesta, ja siitä että meillä on ympärillämme muita ihmisiä. Täällä Suomessa on näin. Esimerkiksi tanskalaiset maksavat korkeita veroja, koska he haluavat tukea kokonaisuutta. Heitä kiinnostaa enemmän onnellisuus ja turvallisuus.

Täällä luotetaan tasavertaisuuteen ja demokratiaan

Tänä keväänä Berkin oli aika lähteä ehdokkaaksi kuntavaaleihin.

– Huoleni on se, miksi niin innokkaasti lähdetään oikeistolaisille linjoille. Rahaa ja tavaroita mietitään aivan liikaa. Pelkoni on se, että tietävätkö ihmiset oikeasti mihin se johtaa?

Berkin mukaan Suomen malli on hyvä esimerkki koko maailmalle. Suomella on kaikkialla hyvä maine.

– Täällä luotetaan tasavertaisuuteen ja demokratiaan. Kansa haluaa turvallisuutta enemmän kuin mitään muuta. Ensin tulevat ihmisoikeudet, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus. Meillä on vastuu toisistamme eikä kuten kapitalistimaissa, joissa ihminen on yksin oman onnensa seppä. Mielestäni se, mitä todellisuudessa tavoiteltiin Marxin kirjoissa kansan onnellisuudesta, on toteutettu Suomessa.

Berki lähti varsin myöhään mukaan vaaleihin, siksi vaalien siirto ei häntä haitannut.

Työn alla on ollut vaalikoneisiin vastaaminen.

– Ainoa keino käydä vaalikampanjaa on virtuaalisesti ja mahdollisesti ottaa osaa keskustelutilaisuuksiin sekä paneeleihin.

Hänen vaaliteemojaan ovat suomalaiset arvot.

– Ihmisten oikeuksien toteuttamiseen liittyy myös kansalaisten itsensä toteuttaminen.

Berkin mukaan Suomessa ei siedetä yhteiskunnallista epätasa-arvoa. Suomalaiset eivät aina ymmärrä kuinka hyvä maa tämä on.

– Jos kapitalistisessa maassa ihmisen elämä menee raiteiltaan, eikä ole rahaa, ei pääse esimerkiksi terveydenhuollon tarvittaviin toimenpiteisiin. Maailmanhistoriassa on todettu, että kommunismi ei ole ainoa utopia, toinen utopia on kapitalismi. Amerikka on esimerkiksi kamppailut vuosikymmeniä taloudellisten ongelmien kanssa, eikä ole vieläkään päässyt ulos umpikujasta. Se on harmi, että Trump pyrki etsimään vikoja heikoista ryhmistä kuten maahanmuuttajista ja päätti rakentaa muurin heidän välilleen. Kuitenkin ilman maahanmuuttajia, länsimaita ei olisi rakennettu.

Berki sanoo olevansa sitkeä, mutta hän huomauttaa, että järjestelmämme on nostanut hänet ylös vaikeuksista.

– Kun minun on tarvinnut pienituloisena mennä lääkäriin, olen päässyt, sillä sosiaalihuolto on auttanut minua. Kun minua on kiusattu työpaikalla, luottamusmies on taistellut oikeuksistani. Tuollainen apu vähentää kriisihetkellä stressiä.

Hyvinvointivaltiossa pidetään kaikista ihmisistä huolta.

Tamperelaiset eroavat muista siinä, että heillä on sellainen kaunis ironia

Toinen vaaliteema on ekologisuus.

– Suomalaisilla on yksi ihana periaate, kierrätys. Täysin vastaavaa ei maailmalta löydy.

Tämä on arvokas asia, eikä vain teoria, sillä täällä ajatellaan ekologisesti.

Berki muistuttaa, että Suomi on pärjännyt koulutuksen ja tiedon ansiosta, yhteiskunta on onnistunut kasvattamaan ihmisten tietoisuutta.

Valtio tukee myös opiskelijoita, kuten Berkin omaa poikaa, joka on nyt insinööri ja työskentelee rakennussuunnittelijana.

– Maailmassa on paljon nuoria, jotka eivät pysty opiskelemaan.

Berkistä on tullut aikaa myöten hyvin tamperelainen.

– Tamperelaiset eroavat muista siinä, että heillä on sellainen kaunis ironia. Ironia liittyy usein älykkyyteen, eivätkä kaikki ymmärrä sitä.

– Aluksi se ironia ärsytti, mutta tyyli on tarttunut minuun, hymyilee Berki.

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka

Ammattikoulutusta on jo monta vuotta ajettu alas

Ihan aina ei kepeään kysymykseen ”Mitä kuuluu?” saa tällaista vastausta.

– Kiitos kysymästä, hyvää kuuluu. Eilen syntyi terve poika Tampereen keskussairaalassa. Hienot on fiilikset tällä hetkellä, vastasi Matti Hellsten hymyillen.

Perheen esikoispoika on nyt puolitoistavuotias isoveli.

Lasten myötä elämä tunnetusti muuttuu, mutta myös olosuhteet ja ympäristö muuttuvat.

– Itse asiassa varsin paljon on muuttunut lyhyessä ajassa. Taysissa on ihan uusi synnytyssairaala, tilat ovat viimeisen päälle. Nyt korona-aikana vain yksi vierailija saa käydä eikä synnytyksen kuluessa saanut poistua tilasta.

Hellsten työskentelee Tredussa ammattikoulun kone- ja tuotantotekniikan lehtorina.

– Opetan koneautomaatiota: robotiikkaa, ohjelmointia, sähkötekniikkaa ja hydrauliikkaa sekä kaikkea muuta automaatioon liittyvää.

– Olen tekemisessä yritysten kanssa ja mukana Taitaja-toiminnassa eli valmennan taitaja-kilpailijoita Suomessa sekä annan kansainvälistä valmennusta.

Taitaja-kilpailu on kansallinen kisailu ja World Skills on maailmanlaajuinen kilpailuorganisaatio, jossa kilpaillaan maailmanlaajuisesti eri ammattialojen osaajien paremmuudesta.

Valmentaminen on hyvää vastapainoa perusopettamiselle.

– Siinä joutuu vielä enemmän haastamaan itseään, kun mennään aika syvälle ammattialan taitoihin ja tietoihin. Silloin täytyy itsekin opiskella lisää asioita.

Lisäksi Hellsten opettaa lukiolaisille ja peruskoululaisille robotiikka eri projektien sekä yhteistyökuvioiden yhteyksissä.

Hellsten on huolissaan opiskelijoistaan. Heille ammattitaidon hankkiminen on nykyään huomattavasti vaikeampaa.

– Sosiaalisten kanssakäymisten vähyys näkyy oppilaiden psyykkisinä ongelmina ja ahdistuneisuutena. On ikäluokkia, jotka ovat nyt koronan vuoksi menettäneet tiettyjä nuoruuteen ja aikuistumiseen liittyviä asioita eivätkä ole päässeet opiskelemaan sekä kokemaan oppimaansa käytännössä. Vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen.

Kyseessä on jo toinen vuosiluokka, jolla on puutteita osaamisessa. Osaamisen aukkoja olisi hyvä saada paikattua lisäkoulutuksella.

Kymmenen vuoden aikana kolmen vuoden tutkinnosta on lähtenyt pois noin 1000 tuntia lähiopetusta

– Yritysten pitää jossain määrin ottaa huomioon, että kun he palkkaavat tämän ajankohdan nuoria, työhön tarvitaan enemmän perehdytystä.

Tiedossa on, että yritysten tarkoitus on saada toiminta tuottavaksi. Monessa yrityksessä voi kuitenkin olla hankalaa käyttää henkilöresursseja ylimääräiseen kouluttamiseen.

Tähän kokonaisuuteen liittyvät lisäksi ikävät koulutusleikkaukset.

– Ammattikoulusta valmistuvien osaamisen taso on muutenkin laskenut. Tämä aika kärjistää tilannetta ja on ehkä vaikea nähdä, mikä johtuu mistäkin, mutta kumulatiivinen vaikutus on aivan ilmeistä. Kymmenen vuoden aikana kolmen vuoden tutkinnosta on lähtenyt pois noin 1000 tuntia lähiopetusta.

Hellsten on huolissaan ammattikoulutuksen tilasta, sitä on monta vuotta ajettu alas.

– Jos verrataan ammattikouluopiskelijaa ja lukio-opiskelijaa, niin he ovat keskenään eriarvoisessa asemassa. Entistä useampi lukiolainen opiskelee neljä vuotta samalla, kun ammattikoulunuoria pusketaan mahdollisemman nopeasti työelämään. Kun nuori tulee peruskoulusta, kolmessa vuodessa tapahtuu huikea kasvu.

– Silloin ovat muutkin asiat mielessä, tulee täysi-ikäisyyttä ja muuta. Ihmisen elämässä tapahtuu suuri muutos. Kuitenkin he ovat ihan samanlaisia nuoria ja kaipaavat aikaa kasvaa.

Hellsten on ehdolla nyt ensimmäistä kertaa. Hänen vaaliteemojaan ovat koulutus, nuoret ja lapset.

– Ehdokkuus vaaleissa oli takaraivossa pitkään, että voisi opettamisen lisäksi kehitellä jotain muutakin.

Työnantaja saa teettää päälle 40 tunnin työviikkoja ilman erillistä korvausta

Lapsen saamisen lomassa hän on panostanut vaalikoneisiin ja somessa Hellsten on keskustellut mm. Opettajien vuosityöaika-, professio- ja edunvalvonta-ryhmässä.

– Ryhmissä on keskusteltu lähinnä ammatillisen koulutuksen reformista. Siinä on paljon ongelmia, jotka näkyvät omassa työssäni.

Ammatillisten opettajien vuosityöaika-keskustelu on ollut vilkasta.

– Se ei tunne enää arkipyhiä ja lisäksi meiltä poistuivat iltalisät. Työnantaja saa teettää päälle 40 tunnin työviikkoja ilman erillistä korvausta. Nämä ovat isoja ongelmia, joita edustamamme ammattijärjestö OAJ ei ole ottanut huomioon. Yksi neuvottelukierros mennyt, eikä siltikään ongelmia ole korjattu.

Hellsten on ollut aina mukana ammattiyhdistystoiminnassa. Hän on ehtinyt olla jäsenenä myös Metalliliitossa ja Insinööriliitossa.

Ongelmista huolimatta niitä onnistumistarinoitakin on ja huippuosaajia valmistuu

Tampereella on hyvä noste ja vetovoima. Kaupunkikehitys ja raitiotie ovat Hellsteniä aina kiinnostaneet.

– Tampereen demarien tilanne on hyvä. Pääministeri Sanna Marin tuo huikean nosteen ja pormestari Lauri Lyly on hoitanut hommansa erittäin hyvin.

Tampere on paras paikka asua, eikä hän ole ikinä missään muualla asunutkaan.

– Kun muutin pois kotoa Uudestakylästä, niin päädyin Kissanmaalle, sitten Kalevaan ja Armonkallion kautta Koivistonkylään rintamamiestaloon.

Työlistalla on tällä hetkellä talon yläkerran remppaaminen.

– Tampereella ihmisten on hyvä asua ja tänne halutaan muuttaa. Myös yritykselle kaupunki on otollinen, sillä täältä löytyy koulutettua työvoimaa. Kouluverkko on kunnossa ja kaupunkia kehitetään aktiivisesti. Nämä kaikki seikat ruokkivat toisiaan. Koen itseni iloiseksi veronmaksajaksi, koska niillä rahoilla tuotetaan yhteiskuntaan palveluita.

Hellsten ottaa vielä esille yhden surkuhupaisan asian paikallislehdestä liittyen ammattikoulutuksen vetovoimaan, minkä parantaminen voisi auttaa ammattikoulutuksen ongelmien ratkaisuissa.

– Jos Aamulehdessä on jutun aiheena ammattikoulu, se on aina negatiivissävytteinen. Ongelmista huolimatta niitä onnistumistarinoitakin on ja huippuosaajia valmistuu, Hellsten huomauttaa.

Teksti ja kuva: Jyrki Liiika

”Työn ja perheen yhteensovittaminen pitää tehdä helpommaksi”

Veera Keränen, 31, on asunut koko aikuisikänsä Tampereella, lukuun ottamatta vaihto-opiskeluaikoja. Hän on kotoisin lähikulmilta, Ylöjärveltä. Nykyisin Keränen asuu perheineen Tesomalla.

Keränen opiskeli Tampereen ammattikorkeakoulussa rakennusmestariksi ja hän on työskennellyt mm. työnjohtajana.

– Rakennusmestarin työssä parasta on sen monipuolisuus. Työtehtäviä voi olla työnjohdosta suunnitteluun ja projekteja infrahankkeista toimitilarakentamiseen. Minusta on myös motivoivaa oppia uutta ja kehittyä työssäni.

Keräsen päätös lähteä ehdolle kuntavaaleihin tuli tehtyä varsin myöhään, joten hän aloitti kampanjoinnin myöhemmin kuin moni muu.

– Panostan vaalikoneiden vastauksiin, koska ne ovat itselleni aina ollut tärkein tapa tutustua ehdokkaisiin ja tehdä äänestyspäätös.

Syrjinnälle ja kiusaamiselle pitää olla nollatoleranssi

Keräsen vaaliteemoja ovat toisten kunnioittaminen, perhe ja työ sekä maahanmuutto.

– On hyvä, että ihmisillä on erilaisia mielipiteitä, mutta toisia on kuunneltava ja käyttäydyttävä kunnioittavasti. Syrjinnälle ja kiusaamiselle pitää olla nollatoleranssi. Jokainen vauvasta vaariin haluaa tulla kuulluksi ja nähdyksi. Jo pieni lapsi oppii olevansa tärkeä, kun häntä kuunnellaan.

Keräsen mukaan nuorten, sairaiden ja syrjäytyneiden ääni pitää kuulua päätöksiä tehtäessä. Myös vanhusten toiveita asua omassa kodissaan tulee ymmärtää.

– Työllisyysastetta pitää nostaa, elinikäistä oppimista on tuettava ja lisäopiskelun pitää sopia jokaiseen elämänvaiheeseen. Päivähoitopalveluita pitäisi kehittää niin, että ne tukevat vanhempien työssäkäyntiä.

Nopeat muutokset päivähoidossa pitäisi mahdollistaa erityisesti vanhempien työllistyessä, jäädessä työttömäksi tai ylitöihin.

Demareiden arvomaailma vastaa parhaiten omaani

– Työn ja perheen yhteensovittaminen pitää tehdä helpommaksi esimerkiksi tarjoamalla lapsille edullisia harrastusmahdollisuuksia kodin lähellä.

Tampereellakin tarvitaan lisää osaajia.

– Maahanmuuttajien olemassa olevia taitoja tulisi hyödyntää mm. tarjoamalla edullisia palveluita työ- ja opiskelutodistusten virallisten käännösten laatimiseksi.

Sujuva kielitaito on tärkeää ja siksi vaativan tason kielikursseja tulisi järjestää iltaisin tai viikonloppuisin, jotta työssäkäyvät voivat niihin osallistua.

– Demareiden arvomaailma vastaa parhaiten omaani. Minulle tärkeitä arvoja ovat vapaus, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus.

Keränen toivoo, että kuntalaiset kävisivät äänestämässä omien arvojensa mukaisesti ja itselleen tärkeiden asioiden vuoksi. Äänestyksen voi hoitaa ennakkoon, jolloin se hoituu usein nopeasti ja vaivattomasti.

Luonnonläheisyys on ehdottomasti Tesoman parhaita puolia

– Demokratia toimii parhaiten, jos mahdollisimman moni äänioikeutetuista äänestäisi. Aina voi lähteä seuraavissa vaaleissa itse ehdolle, jos sopivan ehdokkaan löytäminen on työn ja tuskan takana.

Keränen pitää luonnossa liikkumisesta ja harrastaa mm. marjastusta ja sienestystä.

– Lasten kanssa tulee koluttua niin lähimetsät kuin pohjoisen vaellusreititkin. Liikun päivittäin lähiluonnossa ja luonnonläheisyys on ehdottomasti Tesoman parhaita puolia, täällä on hyvä ja turvallista asua.

Hän muistuttaa, että Tampere on loistava opiskelukaupunki ja se kehittyy jatkuvasti.

Tällä hetkellä Keräsen perheessä on menossa mielenkiintoinen koe.

– Luovuimme hiljattain perheemme autosta ja tämän vuoden aikana onkin tarkoitus testata kuinka hyvin polkupyörällä ja julkisilla pääsee liikkumaan ja harrastamaan Tampereen ympäristössä.

Teksti: Jyrki Liikka

Kuva: Jorma Keränen

Yhteistyö merkitsee avointa keskustelua ja muiden kunnioittamista

Rasmus Keinäsen, 20, elämään kuuluu pelkkää hyvää. Ensimmäinen vuosi hallintotieteiden yliopisto-opintoja alkaa olla takanapäin, kesätyökuviot selkiytyivät haastavasta yleisestä tilanteesta huolimatta ja edessä siintävät jo kuntavaalit.

– Vapaa-ajalla olen ehtinyt myös ulkoilla kevätauringossa, se on kivaa vastapainoa etäopiskelulle ja politiikalle.

Koronan myötä kuntavaalikampanjat ovat siirtyneet erilaisille some-alustoille.

– Koronarajoitusten takia kampanjoin lähinnä verkossa. Alkuvuodesta ehdimme turvavälein tavata pari kertaa muiden mahtavien nuorten ehdokkaiden kanssa, mutta nyt olen perehtynyt somekampanjoinnin saloihin ja vaalikoneisiin vastaamiseen.

Laadukas ja tasa-arvoinen koulutus on erittäin tärkeää kaikissa elämänvaiheissa

Seuraavaksi Keinäsen on tarkoitus julkaista somessa lyhyitä kirjoituksia hänelle tärkeistä vaaliteemoista.

– Minulle näissä vaaleissa kärkiteemoja ovat koulutus, ympäristö ja yhteistyö. Soteuudistuksen jälkeen koulutuksen merkitys kaupungin toiminnassa korostuu. Eikä syyttä, koska laadukas ja tasa-arvoinen koulutus on erittäin tärkeää kaikissa elämänvaiheissa.

Ympäristöasioitakaan ei voi pitää liikaa esillä. Kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus ovat keskeisiä välineitä kestävämmän kaupungin kehittämisessä.

– Tampere on kasvava ja vetovoimainen kaupunki, jolla on meneillään sekä tuloillaan paljon todella mielenkiintoisia rakennus- ja kehittämishankkeita. Raideliikenteen ystävänä seuraan mielenkiinnolla varsinkin ratikan jatkosuunnitelmia sekä lähijunaliikenteen kehittämistä.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on äärimmäisen tärkeää

Yhteistyö merkitsee Keinäselle avointa keskustelua ja muiden kunnioittamista.

– Tulevaisuuden Tampere täytyy rakentaa yhteistyönä. Jokaista tamperelaista tarvitaan!

Keinänen on demari, koska hänelle tärkeää on tasa-arvo; jokainen ihminen on arvokas.

– Lisäksi ilmastonmuutoksen hillitseminen on äärimmäisen tärkeää. Me demarit haluamme tehdä ilmastotoimia siten, etteivät heikoimmat joudu niiden takia entistäkin heikompaan asemaan.

Kolmanneksi hän nostaa esille julkiset palvelut.

– Niihin pitäisi uskaltaa panostaa. SDP:n politiikassa nämä kaikkia koskettavat asiat yhdistyvät mielestäni hyvin. Bonuksena mainittakoon myös, että tässä puolueessa on todella mukavia ja sydämellisiä ihmisiä!

Keinäsen silmään Tampere on sopivan kokoinen, sijaitsee erinomaisella paikalla kauniiden järvi- ja metsämaastojen keskellä ja varsinkin keskustassa historia näkyy upeilla punatiilialueilla.

Jokainen voi osallistua keskusteluihin ja tuoda oman panoksensa päätöksentekoon

Kuopiosta kotoisin oleva Keinänen taitaa todella tykätä Tampereesta.

– Täällä on sopivasti kaikkea, mitä ihminen voi kuvitella tarvitsevansa. Ja mustamakkara on todella hyvää!

Keinäselle politiikka ei ole haudanvakavaa, eikä siihen tarvitse mitenkään erityisesti lähteä mukaan, vaan ihan jokainen voi osallistua keskusteluihin ja tuoda oman panoksensa päätöksentekoon.

– Kantaa voi ottaa niin somessa kuin toreilla ja turuillakin. Mielestäni kynnyksen osallistua julkiseen keskusteluun pitäisi olla matalammalla ja yleisen ilmapiirin kannustavampi ja positiivisempi.

– Kukaan ei ole täydellinen, koska kaikki me olemme vain ihmisiä. Varsinkin nettikeskusteluissa toisinaan unohtuu se, että ruudun toisella puolella on samalla tavalla ihminen, Keinänen muistuttaa.

Teksti: Jyrki Liikka

Kuva: Laura Tammisto