Onko politiikka teatteria?

Tässä se on! Päälause, jonka näyttelijä Kirsi-Kaisa Sinisalo lyö heti pöytään:

– Teatteri on peili yhteiskunnan edessä, näin todetaan Shakespearen Hamletissa.

Hyvä teatteri näyttää ihmiselle millainen hän on ja millainen hän voisi olla, jos uskallusta riittää.

– Teatteri kertoo ihmisten elämästä ja se pystyy näyttämään hyvinkin viiltäviä yksityiskohtia, joita ei haluaisi nähdä, Sinisalo täsmentää.

Näyttelijä Kalle Högbacka muistuttaa ammattinsa luonteesta.

– Kun aikoinaan näyttelijän ammattinimikettä mietittiin, yksi vaihtoehto oli ’teeskentelijä’.

Eihän sitä tietenkään haluaisi, että politiikassa olisi teeskentelyä. Asiat eivät ole kuitenkaan niin mustavalkoisia.

– Esimerkiksi Juha Jokelan Esitystaloudet ja Ryhmäteatterin Eduskunta-sarjat tai vaikkapa Väinö Linnan Pohjantähti kertovat, että politiikkaa tämä meidän ihmisten elämä on, sanoo Sinisalo.

On katsojasta kiinni, miten hän tulkitsee teatteriesitystä tai sitä, missä jääkiekkoa pitäisi pelata.

– Jos ajatellaan jääkiekon MM-kisoja, jotka piti pelata osittain Valko-Venäjällä, niin joidenkin mielestä asiaa ei olisi pitänyt politisoida. Keskustelu on kuitenkin tärkeää ja sillä on vaikutusta esimerkiksi ihmisoikeuskysymyksiin, Högbacka sanoo.

Sinisalo täsmentää, että politiikka on totta ja teatteri ei välttämättä sitä aina ole.

Näyttelemisen yksi elementti on leikki.

– Näytteleminen on kontaktilaji kuten jääkiekkokin. ’Pelaaja’ olisi parempi sana näyttelijälle, Sinisalo sanoo.

Joskus käytettiin ilmaisua ”pelin politiikka”, jolla viitattiin puolueiden keskinäisiin lehmänkauppoihin.

– Toivon mukaan politiikka ei ole leikkiä, eikä kukaan leiki näillä asioilla, toteaa Högbacka.

Striimatut valtuustonkokoukset, televisioidut eduskunnan kyselytunnit ja tiedotustilaisuudet ovat eräänlaisia performansseja.

– Kiusaus voi olla sellainen, että kun ollaan televisiossa, esiinnytään omille faneille. Ehkä sitä ei haluaisi ajatella niin kyynisesti, että se olisi aikuisten leikkiä, Sinisalo pohtii.

– Niissä on käsikirjoitus, miten ne toteutetaan. Kun näytös on ohi, lähdetään pois, jatkaa Högbacka.

Ei taloutta olisi ilman luontoa, eikä mitään muutakaan

Sinisalo oli muutama vuosi sitten Suomen itsenäisyyden juhlarahaston, Sitran, Kestävän talouden johtamiskurssilla, jossa leikittiin hallituksen muodostamista. Sinisalo valittiin sattumalta pääministeriksi. Leikki kesti viisi päivää.

– Siellä oli todella hyviä asiantuntijoita. Se oli leikkiä, mutta myös hirveän mielenkiintoista, kun oikeat ekonomistit laskevat meidän keksimiämme sote- tai maakuntamalleja.

Tässä leikissä pohdittiin taloutta kestävän kehityksen näkökulmasta. Peruskysymys on, kumpi on tärkeämpää talous vai luonto? Ajattelen, että se on luonto, Sinisalo sanoo.

– Samaa mieltä, että se on luonto. Ei taloutta olisi ilman luontoa, eikä mitään muutakaan.

Kun yhteiskunta on luotu pelkkään talouteen perustuen, niin luonto ei oikein tahdo sitä kestää. Jäljet näemme nyt, sanoo Högbacka.

Korona-aika on nostanut yhteisöllisyyden arvostamista.

– Jos koronassa on joitain hyviä puolia, se on tuonut meitä lähemmäksi omaa elinpiiriämme. Ei ole pakko lähteä lentokoneella Teneriffalle. Voi mennä vaikka Peltolammille hiihtämään, vinkkaa Sinisalo.

Olemme kaikki samassa veneessä ja meidän pitää jokaisen ajatella enemmän toisiamme.

Tämä on todellinen murhenäytelmä meille monille

– Etätyön mahdollisuudet ovat olleet meillä pitkään, mutta tämä tilanne on vasta pakottanut käyttämään niitä, Högbacka huomauttaa.

Kun kuntien talous oli monilla paikkakunnilla kiristynyt jo ennen pandemiaa, ovat tulevaisuuden näkymät hienoista toimenpiteistä huolimatta hämärät.

– Rokotusten edistymisen myötä aletaan esittää niitä esityksiä, joita on siirretty. Silloin freelancereilla tilanne jatkuu vaikeana ainakin vielä vuoden. Tämä on todellinen murhenäytelmä meille monille, Sinisalo sanoo.

Onneksi äänikirjat työllistävät osaa näyttelijöistä.

– Kotiin voi tehdä oman studion eikä tarvitse mennä Helsinkiin lukemaan. Myös tv-tuotannoissa on jonkin verran töitä, kertoo Sinisalo.

Sinisalo ja Högbacka ovat freelancereita ja he ovat nyt treenanneet itsekseen kotona.

Pakko on yrittää, muuta keinoa ei ole.

– Voi vaikka laulaa itsekseen ja tehdä harjoituksia. Voi opetella uusia tekstejä, kirjoittaa, miettiä, liikkua ja pitää mielensä ja kehonsa hyvällä fiiliksellä.

Nyt nimenomaan on aikaa lukea ja miettiä asioita

Sinisalo sai korona-apurahan kahden kuukauden työskentelyä varten ja opiskelee YAMK-tutkintoa, jonka voi suorittaa mahdollisen työn ohella. Apurahalla hän etsii ja opettelee uutta materiaalia ja perehtyy monitaiteelliseen esteettömään taideteokseen, jota hänet on pyydetty tuottamaan.

– Jos hetkellisesti elämästä viedään jotain pois, ei se tee elämästä yhtään sen huonompaa. Kannattaa käyttää aika hyväksi sillä tavoin, että kehittää itseään. On paljon miellyttävämpää elää itsensä kanssa, kun ajattelee positiivisesti, Högbacka sanoo.

Högbacka on tehnyt koronapandemian aikana kamerarooleja useissa tuotannoissa niin sarjoihin kuin mainoksiin, mutta aikaa on ollut tutustua myös arvokysymyksiin.

Molemmat muistuttavat, että nyt nimenomaan on aikaa lukea ja miettiä asioita.

– On ollut hyvä aika pysähtyä ja tutustua itseensä, ja pitää mieli sellaisessa tilassa, että ei panikoidu liiasta ajasta. Joitakin se saattaa ahdistaa, sanoo Högbacka.

Kumpikin on SDP:n kuntavaaliehdokkaana Tampereella. Högbacka on mukana ensimmäistä kertaa.

– Vaalikampanjat tulevat pitkälti tapahtumaan somessa. Ei auta kuin luuhata FB:ssä ja Instassa.

Sinisalon tulikaste vaalikentille tapahtui eurovaaleissa 2019.

– Kiersin vähän yli kuukauden aikana yllättävän monissa paikoissa ympäri Suomea. Kävin tosi ihania keskusteluita. Se oli valtavan antoisa kokemus.

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka

Koronapandemia pakottaa kuntavaaliehdokkaat verkkoon

Korona on muuttanut käyttäytymistämme: ihmiskontakteja halutaan vältellä, jotta virus ei leviäisi. Kevään kuntavaaleja silmällä pitäen tämä tarkoittaa muutosta vaalikampanjointiin. Keskustorin mökkikylän tilalla on tyhjä aukio, ja ihmiset etsivät netin syövereistä sopivia ehdokkaita.

Muutokset vaalikentillä ovat suuria, kun perinteiset vaalitapahtumat siirtyvät verkkoon. Miten suhtaudutaan ehdokkaaseen, joka jakaa vaalimateriaalia kaduilla? Tuskin kovin hyvin, kun jokaista ylimääräistä kohtaamista pyritään välttämään.

Ehdokkaiden on siis muutettava suunnitelmiaan ja toimittava verkossa. Tunnettuus entuudestaan on aiempaa arvokkaampaa, koska netissä on niin paljon materiaalia, että ihmiset eivät jaksa tutustua uusiin asioihin vaan turvautuvat ennestään tuttuihin ehdokkaisiin.

Verkossa kampanjoiminen saattaa vaikuttaa haastavalta, koska monet sosiaalisen median alustat voivat tuntua aluksi vaikeilta paikoilta luoda tunnettuutta. Menestyksen salaisuus verkossa kuitenkin on sama kuin perinteisissä kasvokkain käytävissä kampanjoissa. Erikoistuminen tiettyjen teemojen kautta ja selkeät argumentit asian puolesta luovat pohjan onnistumiselle.

Hyvä kuva kiinnittää huomiota

Koska verkko tulee täyttymään vaalikampanjoinnista ja tuhansista puheenvuoroista, visuaalisuuden merkitys korostuu. Hyvä kuva kiinnittää huomiota paljon paremmin kuin pelkkä teksti. Mikäli mahdollista, ehdokkaan kannattaa panostaa muutamaan laadukkaaseen henkilökuvaan mutta yhtä lailla myös erilaisia tunnelmia luoviin, dokumentaarisiin tilannekuviin, sillä ne tekevät ihmisestä lähestyttävän. Useaan kertaan käytetty henkilökuva ei tarjoile mitään uutta – päinvastoin: se saattaa viedä terävimmän, kiehtovimman kärjen ehdokkaasta.

Kuva välittää parhaimmillaan ehdokkaasta jotain aitoa ja kertoo enemmän kuin geneeriset sanat. Onko luonto lähellä sydäntäsi? Mitäpä, jos kuvaisit itsesi hiihtoladulla tai kannonnokassa termosmukin kanssa? Hankeen kellahtaneesta pulkasta ja nauravista naamoista tajuaa vähemmälläkin, että perheasiat kiinnostavat. Tärkeintä on, että esiintyy myös kuvissa äänestäjänsä kanssa samalla, helposti lähestyttävällä, arkisellakin tasolla.

Podcast antaa äänen ehdokkaalle

Haluamme antaa ihmisille tietoa kevään kuntavaaleista monelta kantilta. Siksi olemme aloittaneet podcastin, jossa keskustelemme paikallisesti tärkeistä aiheista kansankielellä. Kansalaisvaikuttaminen on noussut suureksi trendiksi viime vuosina, ja podcast-sarjat ovat tästä yksi esimerkki. Erilaisia podcasteja on tarjolla runsaasti ja ihmiset tykkäävät niitä kuunnella: se on helppoa ja jokainen voi valita itselleen parhaiten sopivan kuunteluajankohdan.

Haastamme kaikki ehdokkaat kertomaan omista tavoitteistaan vaalikampanjoissa ja otammekin keväällä kymmeniä ehdokkaita puhumaan heille tärkeistä aiheista podcast-sarjassamme. Demokratian näkökulmasta on tärkeää saada ääni ehdokkaille.

Jonna Hietala, Jyrki Liikka ja Ari Wigelius
Kuplan ulkopuolella -podcastin tekijät

Kuva: Jesse Sainio

Vertaisohjaaja houkuttelee hoksaamaan!

Vapaaehtoistyö perustuu nimensä mukaan vapaaehtoisuuteen. Paula Majava on tehnyt tätä arvokasta työtä jo vuosia. Nyt hän toimii vertaisohjaajana haastavassa elämäntilanteessa oleville aikuisille eri kaupunginosissa Tampereella. Majavalla on tehtävään ohjaajakoulutus.

– Vertaisohjaajana ohjaan kuuden viikon mittaisia ryhmiä, joissa ohjaajat toimivat pareittain, Majava kertoo.

Tällä hetkellä vertaisohjaajia on Tampereella neljä, ja joukkoa yritetään kasvattaa.

Vertaisohjaajat tukevat omalla panoksellaan kuntalaisten hyvinvointia.

Ryhmiä, joista vaikeassa elämäntilanteessa olevat aikuiset saavat tukea, on järjestetty useassa eri paikassa Tampereella. Tarkoituksena on jatkossakin pitää ryhmiä eri asuinalueilla ns. lähipalveluna.

– Kuntalaiset, jotka hakeutuvat tai ohjautuvat tämän palvelun äärelle, voivat olla hyvinkin erilaisissa haastavissa elämäntilanteessa. Kyseessä voi olla vaikka pitkäaikaissairaus, työttömyys tai yksinäisyys. Jokainen saa tuoda esiin haluamiaan asioita.

Ryhmissä keskustellaan esimerkiksi nukkumisen tärkeydestä ja rentoutumisesta

Ryhmissä kokoontuu kerrallaan16 ihmistä. Kuuden viikon jaksossa tavataan kerran viikossa. Yksi tapaaminen kestää kaksi ja puoli tuntia, välillä on kahvitarjoilu.

Elämän kipukohta ei välttämättä tarvitse olla itsellä. Myös omainen voi tulla mukaan ryhmään. Ryhmissä pyritään siihen, että ihmiset alkaisivat ottaa enemmän vastuuta omasta hyvinvoinnistaan.

– Itsehoito-ohjelmassa käydään läpi mm. ravitsemusta, liikuntatottumuksia ja sitä, miten voi itse asioida terveydenhoitohenkilökunnan kanssa ja tehdä yhteistyötä hyvässä hengessä heidän kanssaan.

Ryhmissä keskustellaan esimerkiksi nukkumisen tärkeydestä ja rentoutumisesta. Perusjuttuja, miten voi ylläpitää arjen hyvinvointia.

– Haluamme herättää motivaatiota, että ihminen itse hoksaisi tehdä toimintasuunnitelman ja oppisi tekemään päätöksiä omassa arjessaan.

Ennen ryhmäsession päättymistä ryhmäläinen ja myös ohjaajat tekevät seuraavaksi viikoksi toimintasuunnitelman. Toimintasuunnitelman aiheen jokainen saa päättää itse omiin voimavaroihin perustuen.

Kun ihminen ensin päättää ja sitten toteuttaa, siitä muodostuu vähitellen tapa

– Toimintasuunnitelma voi olla vaikka sellainen, että päätän kaksi kertaa viikossa kävellä yhden bussipysäkin välin. Tai voi tehdä pisteytystaulukon, että ostanko uudet talvikengät. Kun laittaa paperille plussia ja miinuksia, laskee ne yhteen, niin sitä kautta pääsee tulokseen ja päätökseen.

Prosessi etenee pienistä konkreettisista asioista kohti suurempia asioita. Näin ihminen saa askel askeleelta ryhtiä arkeensa. Ja ennen kaikkea uskoa siihen, että pärjää omassa elämässään haasteista huolimatta.

– Kun ihminen ensin päättää ja sitten toteuttaa, siitä muodostuu vähitellen tapa.

Selvää on, että ryhmien kokoontumiset ovat luottamuksellisia ja niissä on turvallinen ilmapiiri.

Koronan myötä kohtaavat ryhmät laitettu osittain tauolle ja toimintaa on jatkettu etänä Teams-ryhmissä.

– Silloin voidaan olla yhteydessä valtakunnallisestikin yhtä aikaa eri paikkakunnilta.

Majava muistuttaa, että vertaistuen jakamisen voimana on oma kokemus.

– Kun on itse tullut autetuksi, haluaa auttaa ja antaa apua myös muille. Vapaaehtoistyö tarjoaa mahdollisuuden myös uuden oppimiseen. Uusi mahdollisuus antaa rohkaisua, Majava sanoo.

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka

Rauno Ihalainen: ”Ei ammattilaisten osaaminen sote-uudistuksessa mihinkään häviä”

Sairaalaneuvos Rauno Ihalainen on ollut sairaanhoitopiirin johtajana Pirkanmaalla pitkään. Tänä vuonna Taysin johtajuuden jälkeen kuntavaaliehdokkuus tuli ensi kertaa mahdolliseksi. Ihalainen on terveysalan huippuosaaja ja hän on liikkeellä tosimielellä.

– Viime ajat ovat entisestään korostaneet terveyden merkitystä ja sitä kautta terveydestä tulevan turvallisuuden merkitystä, sanoo Ihalainen.

Ihminen asuu aina jossain kunnassa ja kuntalaisia rakenteilla olevan hyvinvointialueen tulee palvella.

– Kunnassa pitää olla tietoinen siitä, mitä hyvinvointialueella tapahtuu. Kunnan pitää vaikuttaa aktiivisesti sen toimintaa niin, että kansalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut tulevat oikealla tavalla huomioitua.

Nykyinen sote-uudistus on edistynyt edellisistä ehdotuksista ja keskittyy nyt terveyspalveluihin, sosiaalipalveluihin, pelastustoimeen ja ensihoitoon.

– Ehdotus on nyt paljon rajatumpi, mikä on minusta järkevää. Sote on ihan riittävän iso kokonaisuus tällaisenakin saada eteenpäin.

Ihalainen suhtautuu myönteisesti soten perusajatukseen eli siihen, että palvelujen järjestäjällä ja tuottajalla on isommat hartiat. Hän ei näe uudistuksessa tamperelaisten kannalta isoja lähtökohtaisia ongelmia.

– Tampere on tämän maakunnan veturi, on ollut ja tulee olemaan jatkossa. Tampereella on ja täytyykin olla suurempaakin vastuuta ja esimerkillä johtamista, ymmärrystä ja huolenpitoa laajemmin maakuntaan liittyen. Sen Tampere on tehnyt tähänkin asti.

Tampere on ihmisille avoin ja ystävällinen kaupunki

Tampere on ollut aiheellisesti huolissaan soten rahoituksesta ja rahoitusmallista. Vielä ei ole tarkkaan tiedossa, mikä on esimerkiksi maakuntaveron lopullinen kohtalo. Ihalaisen mielestä sote-uudistuksen pitäisi toteutua siten, että se mahdollistaa jatkossakin Tampereen kaupungin elinvoimaisen kehityksen.

– Huoli on, jääkö riittävästi elinvoimaa kehittää muuta toimintaa, sitä kokonaisuutta, joka liittyy elinkeinopolitiikkaan sekä työllisyyden, kaavoitukseen, sivistystoimen, kulttuuriin ja infran ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

Tampereella tapahtuu paljon, tänne halutaan muuttaa.

– Tampere on ihmisille avoin ja ystävällinen kaupunki. Tampere kiinnostaa ja tätä luonnollista kehitystä pitäisi pystyä jatkamaan.

Sote-uudistuksen sisällä on yksi asia, jota Ihalainen ei tässä mallissa pidä hyvänä: millä tavalla lakiehdotuksessa suhtaudutaan Tays Sydänsairaalan ja Coxan toimintaan?

– Minulla on pelko, että lakiehdotus nykymuodossaan ei mahdollista toimintaa ja kehittämistä tämän kaltaisille julkisesti omistetuille ja ohjatuille yhtiöille. Korostan, että vaikka Coxa ja Sydänsairaala ovat yhtiöitä, ne ovat julkisesti omistettuja ja ohjattuja eivätkä ne toimi markkinoilla.

Lakiehdotuksessa on yksityiskohtia ja säädöksiä, jotka rinnastavat yhtiöt suoraan yksityisiin yrityksiin, mikä ei ole järkevää eikä siihen ole Ihalaisen mukaan oikein perusteitakaan.

Kunnallisia päätöksiä pitäisi arvioida entistä enemmän terveyden näkökulmasta

– Asia pitäisi saada valiokuntakäsittelyssä sellaiseen muotoon, että näillä potilaspalveluja tuottavilla sairaaloilla on myös jatkossa hyvät toimintaedellytykset. Ne ovat sairaaloita, jotka tuottavat laadukkaita palveluita. Kansalaiset ovat hoitoon tyytyväisiä ja sinne tulee potilaita muualtakin kuin Pirkanmaalta.

Uudistuksissa asiakasnäkökulman pitäisi olla vahva.

– Jos sote-uudistus tuottaa parempia palveluita, se saa myös kansalaisten luottamuksen. Lisää resursseja ja kehittämistä tarvitaan erityisesti terveyskeskusten palveluihin ja tiettyihin sosiaalipalveluihin, kuten lastensuojeluun.

Erikoissairaanhoito on Suomessa laadukasta ja hyvää.

– Oleellista on, että päästään hoitoon, päästään lääkärille tai hoitajalle nopeasti ja vaivattomasti silloin kun tarve on.

Tamperelaisten ei tarvitse olla huolissaan sote-uudistuksesta

Kunnallisessa päätöksenteossa tulisi toimia niin, että terveys on mukana kaikessa poliittisessa päätöksenteossa.

– Kunnallisia päätöksiä pitäisi arvioida entistä enemmän terveyden näkökulmasta. Tähän liittyy myös vaikkapa ilmastonmuutos, koska ilmaston muutos vaikuttaa suoraan tai viiveellä myös terveyteen ja sitä kautta terveyspalveluihin.

Vuoropuhelun pitää olla joustavaa näiden asioiden välillä.

– Korona-pandemia on osoittanut sen, miten tärkeää on, että terveysnäkökulma on koko ajan mukana päätöksissä.

Tamperelaisten ei tarvitse olla huolissaan sote-uudistuksesta senkään takia, että samat ammattilaiset tuottavat sote-palveluita myös jatkossa kuin tälläkin hetkellä.

Joka tapauksessa Suomessa erityisesti väestön ikääntymisestä johtuen ollaan tilanteessa, jossa sosiaali- ja terveyspalveluihin täytyy kohdentaa lisää rahaa.

– Se ei tarkoita sitä, etteikö sosiaali- ja terveydenhuollossa pitäisi toimia myös jatkossa järkevästi ja tehokkaasti eli että veroeurolle tulee aina katetta, muistuttaa Ihalainen.

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka

Lauri Lyly demareiden pormestariehdokkaaksi

SDP Tampereen kunnallisjärjestön edustajisto päätti kokouksessaan asettaa Lauri Lylyn pormestariehdokkaaksi kevään kuntavaaleissa.

Pormestari Lauri Lylyn mukaan valtuustokausi 2017–2021 alkoi poikkeuksellisella yksituumaisuudella.

– Neuvottelimme valtuustoryhmien kanssa sujuvat askelmerkit pormestariohjelmaan tulevalle kaudelle. Kuluneen kauden ykkösjuttu on ollut kaupungin talouden tasapainottaminen ja työllisyyden parantaminen.

Talouden tasapainottamisohjelman avulla vuoden 2021 talousarvio saatiin tasapainoon, vaikka koronakriisi näkyy toteutuneissa talousluvuissa.

Myös työllisyyden kuntakokeilulla edellisen hallituksen ja eduskunnan aikana saatiin hyviä tuloksia.

– Harmillisesti tuolloin kokeilua ei ollut mahdollista jatkaa, mutta nyt olemme käynnistämässä sitä uudelleen. Odotamme siitä vaikuttavia työkaluja työllisyyden hoitoon, ja toivomme sen jäävän pysyvästi kuntien tehtäväksi.

Kuluvalla valtuustokaudella kaupunkia on kehitetty etunojassa ja Tampere on vastannut kasvaviin palvelutarpeisiin.

Sote-uudistusta odotettiin toteutuvaksi jo viime kaudella, mutta sen maaliin saaminen siirtyi ja on tulevan valtuustokauden tehtävänä. Tampere tarvitsee jatkossakin toimivat sote-palvelut.

Lyly huomauttaa, että sote-uudistuksen jälkeen kaupunkien ja kuntien on haettava oma roolinsa elinvoiman ja kasvatuspalveluiden keskiössä.

– Uudessa tilanteessa palvelujamme ja elinvoimaamme on kehitettävä. On huolehdittava ilmastotavoitteista ja turvallisuudesta sekä vastattava investointitarpeisiin mm. kouluihin ja päiväkoteihin.

Kaupungin etupainoinen ja inhimillinen kehittäminen luo kasvua, työpaikkoja ja vetovoimaa.

Lyly haluaa viedä eteenpäin nyt alulle saatuja suuria uudistuksia. Yksi tärkeä kohde on Tampereen veto- ja pitovoimaisuuden kehittäminen korkeakoulu- ja opetuskeskittymänä.

– Listalla on monia hankkeita: Asemakeskus, Suomirata, Hakametsän Sport Campus, Ruotulan puurakentaminen ja Hiedanrannan hiilineutraali kaupunginosa sekä mm. Viinikan alueen kehittäminen vedenpuhdistamon siirryttyä.

– Viime kausi oli toteuttamisen aikaa, ja sellaiselta tulevakin kausi näyttää. Yhteistyöllä saamme parhaimmin tuloksia aikaiseksi, Lyly summaa.

Kuntavaalien ennakkoäänestys järjestetään 7.-13.4.2021. Varsinainen vaalipäivä on 18.4.2021.

Kalle Högbacka: ”En ajatellut kuvauksen aikana mitään!”

SDP Tampereen vaaliehdokaskuvaukset alkoivat tänään. Ensimmäinen kuvattavamme oli näyttelijä Kalle Högbacka.

Kalle Högbacka kävi muutama viikko sitten hammaskiven poistossa. Usein ihminen onnistuu etukäteen pohtimaan tulevaa operaatiota läpi uudelleen ja uudelleen.

– Voin helposti kuvitella, että tällaisen valokuvaamisen kanssa on helposti sama juttu. Sitä jännittää vähän suottakin liikaa.

Hyvä uutinen on, että kuvaus ei sattunut missään kohdassa.

– Kuvattavana oleminen on suhteellisen helppoa. Istu tuolilla, katso kameraan ja tee se, mitä kuvaaja pyytää.

Högbacka valitsi asukseen mustan kokonaisuuden ja tyylikkään solmion. Hän pyrki välttämään vaatteissa isoja kuvioita.

– Sitähän sanotaan, että musta ja valkoinen eivät ole kuvauksessa kovin hyviä valintoja, minkä vuoksi tämä valinta on mielenkiintoinen.

Kuvattavat käyvät ensin maskeerauksessa, joka on tärkeä osa kuvaukseen valmistautumista.

– Sanoin meikkaajille, että peittävät minun silmäpussini, Högbacka kertoo.

Kameran edessä kannattaa keskittyä omaan hyvän oloon eikä ajatella ikäviä ajatuksia.

– Laita vaikka mielivaatteesi päälle, niin tulee rento fiilis, ja sitten kuvaajan on helppo vangita sielusi.

Högbackan mielestä valokuvaus meni hyvin.

– Itse en ajatellut kuvauksen aikana mitään. Istuin tuolille ja lähinnä odotin, että kuvaaja sanoo, että tämä on nyt valmis.

Tällä kertaa viimeinen otos vaikutti parhaalta.

– Valokuvaus menee ohi nopeasti, vähän niin kuin se hammaskiven poisto.

Kuvaukset toteuttaa valokuvaaja Jouko Järvinen ja meikkauksen hoitaa Santalahden Tredun opiskelijat.

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka

Lauri Lyly SDP:n kuntavaaliehdokkaaksi Tampereella

Tampereen Sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön hallitus on asettanut pormestari Lauri Lylyn kuntavaaliehdokkaaksi huhtikuun 2021 kuntavaaleihin.

Lauri Lyly on toiminut Tampereen kaupungin pormestarina 2017-2021 ja sitä ennen SAK:n puheenjohtajana 2009-2016. Kunnallisjärjestö katsoo Lauri Lylyn toimineen pormestarina erinomaisesti ja kaupunki on kehittynyt hänen pormestarikaudellaan monella tavalla.

SDP Tampereen kunnallisjärjestön edustajisto päättää pormestariehdokkaan asettamisesta kokouksessaan keskiviikkona 27.1.2021. Edustajiston jäsenet koostuvat 24 tamperelaisen puolueosaston edustajista.

Lisätietoja antaa SDP Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Jyrki Koskinen p. 0400 338 024

Nollasta sataan kuukaudessa!

Viime kuntavaaleissa 2017 Kirsi Kaivonen aloitti kampanjansa neljä viikkoa ennen vaalipäivää. Kampanja lähti liikkeelle, kun silloinen apulaispormestari Pekka Salmi otti yhteyttä ja pyysi palaveriin.

– Minulla ei ollut aavistustakaan, mistä oli kysymys, kertoo Kaivonen.

Kirsi Kaivosen perhetausta tai aikaisempi elämä ei ollut erityisen poliittinen. Toki hän on aina vaaleissa äänestänyt.

– Suhtauduin aika neutraalisti politiikkaan, mutta minulla on ollut tiedossa puolue, jota kannatan.

Kaivonen luotsasi työpaikallaan Tampereen pelastuslaitoksella reilun kaksivuotisen projektin, missä pelastuslaitoksen naisensihoitajat tekivät hyväntekeväisyyskalenterin.

– Kalenteri nousi esiin pitkin valtakunnan medioita, koska emme nakuilleet. Halusimme tuoda ammattiamme tyylikkäästi esille.

Tamperettakin kuvaavalla kalenterilla he keräsivät lähes 19 000 euroa vapaaehtoiselle pelastustoiminnalle.

Projektin tiimoilta Kaivonen otti yhteyttä Pekka Salmeen ja tiedusteli julkistukseen sopivia tiloja. Salmi otti onkeensa ja kalenterin julkistamistilaisuus pidettiin Vanhalla kirjastotalolla.

Jonkin ajan kuluttua tuli kutsu palaveriin ja Salmi pyysi Kaivosta kuntavaaliehdokkaaksi.

– Ensireaktioni oli: mitä, minä, ihan tavallinen Kaivonen Tampereelta? Miten osaisin, miten pärjäisin?

Ensitöikseen Kaivonen perusti poliitikkoprofiilin

Kevät oli silloin pitkällä, varsinaiseen vaalipäivään oli aikaa vain kuukausi.

– Minulla oli hämmennys siitä, miten osaan kampanjoida? Kaikki oli uutta ja olin ihan tuntematon.

Yksi paine tuli siitä, että aikaa oli niin vähän. Lisäksi kaikki muut olivat kampanjoineet jo pitkän aikaa.

– Ajattelin, että teen sen minkä osaan.

Ensitöikseen Kaivonen perusti poliitikkoprofiilin Facebookiin. Some oli tuttu väline, johon oli helppo mennä. Samaan syssyyn hän teetätti vaalilehtisiä.

Kaivosen mukaan onnistumisen elementit näin kireällä aikataululla olivat siinä, että hänellä oli alusta lähtien takanaan vahva tukijoukko. Se antoi uskoa kampanjointiin.

Tukiverkkoa politiikan sisällä Kaivosella ei ollut.

– Ajattelin, että en sure sitä, vaan alan hyödyntää sitä, mitä minulla on olemassa.

Koetan etsiä kaikista asioista positiivia puolia

Kaivosen vaalikampanja oli osoitus siitä, kuinka somessa voi saada paljon aikaiseksi.

Sosiaalisessa mediassa voidaan tehdä hyviä asioita, mutta siellä on myös pahaa ja negatiivisuutta.

– Kun isäni kuuli, että lähden ehdolle, hän sanoi: ”Sinä satutat itsesi, olet liian herkkä!”

No, satutitko?

– No, en! Välillä on ollut vaaran paikkoja, joissa on miettinyt, onko tämä juttu minua varten.

Ehkä olen ollut joissain kohtaa liian sinisilmäinen, mutta koetan etsiä kaikista asioista positiivia puolia.

Kaivosen ammatti on tuonut perspektiiviä, miten vaikeisiin asioihin voi suhtautua.

– Kenttätyössä kaikki asiakkaat eivät ole mukavia ja helppoja. Joskus kohtaamme ihan suoria hyökkäyksiä.

Ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu Kaivonen on keskustelijana maltillinen, se on hänen johtoajatuksensa somessakin.

– Minulla on someen viha-rakkaussuhde. Koen, että minun ei tarvitse alkaa riidellä siellä. Olen koettanut pysyä sellaisena kuin olen ja mikä on minulle luontevaa.

Tärkeintä on, että löytää itselleen sopivan tavan toimia.

– Someen pitää päivittää säännöllisesti jotain, osoittaa aktiivisuutta ja ehkä osallistua keskusteluihin. Mutta ei pidä myöskään yliyrittää. Jos et ole aito, se näkyy, muistuttaa Kaivonen.

Teksti: Jyrki Liikka

Kuva: Studio Dettani Johanna

Kymmenen vinkkiä somen käyttöön

Tänään SDP Tampereen some-työpajassa keskustelimme sosiaalisen median hyvistä ja huonoista puolista.

Vilkkaan keskustelun lisäksi paikalla olleet ehdokkaat tekivät itselleen oman poliitikkosivun Facebookiin kunnallisjärjestön sihteeri Riku Kemppisen opastuksella.

Siitä se vaalityö lähtee liikkeelle!

Joku saattaa kysyä, miksi kuntavaaliehdokkaan on hyvä olla sosiaalisessa mediassa?

Vastaus on varsin yksinkertainen: poliitikon kannattaa olla aktiivinen sosiaalisessa mediassa jo siksi, että sitä kautta saa suoran yhteyden ihmisiin. Somen kautta voi kätevästi tavoittaa runsaasti yleisöä, ja se on myös nopea ja edullinen tapa tehdä vaalityötä.

Itse asiassa jokaisen politiikan kentillä hääräävän on suorastaan velvollisuus olla somessa!

Some on kuntavaaliehdokkaalle mahdollisuus. Yleisösuhteen rakentaminen ei kuitenkaan tapahdu hetkessä. Se vie aikaa, mutta palkitsee lopulta.

Kannattaa pitää mielessä, että Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa toimivat samat vuorovaikutuksen säännöt kuin torilla.

Kymmenen vinkkiä

Ensiksi: muista päivittää sivuasi ja ole aktiivinen.

Toiseksi: keskustele ja osoita kiinnostusta muita kohtaan.

Kolmanneksi: tykkää muiden päivityksistä.

Neljänneksi: jaa muiden juttuja.

Viidenneksi: älä lähde mukaan kaikenlaisiin öyhötyksiin.

Kuudenneksi: ole avoin, suora ja rehellinen.

Seitsemänneksi: kunnioita muita keskustelijoita.

Kahdeksanneksi: ole positiivinen ja ratkaisukeskeinen.

Yhdeksänneksi: ole oma itsesi.

Kymmenenneksi: toista, toista ja toista viestiäsi.

Ja vielä kerran: toista!

Alla on tilaa omille muistiinpanoille:

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka

Vinkkejä kuntavaaliehdokkaille!

Kuntavaalit lähestyvät ja jotain tarttis tehdä.

Luova johtaja Jonna Hietala ja valtuutettu Ari Wigelius, millaisia vinkkejä kampanjointiin antaisitte ehdokkaille?

– Tärkein vinkki lienee se, että ole oma itsesi. Kuulostaa helpolta, mutta se on vaikeaa, kun on mukana politiikassa. Monet odottavat, että sinun pitäisi olla jotain hienoa, sanoo Wigelius.

Somen käytössä on sama juttu. Ei kannata asettua kenenkään yläpuolelle.

– YouTube -tähdistä on tullut ilmiöitä, koska he ovat katsojan tasolla, Hietala sanoo.

Selvää on, että somekanavien on oltava kunnossa, mieluummin hyvässä kunnossa. Valitse vähintään yksi kanava, joka tuntuu itsestä luontevalta.

Hietala muistuttaa, että kuvien merkitystä ei saa aliarvioida.

– Kun toreilla ei voi olla tekemässä vaalityötä, niin somen valtavasta infotulvasta voi erottua hyvillä kuvilla. Ihminen katsoo ensin kuvaa ja vasta sitten, mitä alla sanotaan, kertoo Hietala.

Some toimii tunnetusti niin, että viestiä pitää toistaa.

– Tee mieluummin kymmenen juttua, kuin miettisit vain yhtä viikkotolkulla.

– Toistoa ilman muuta. Algoritmithan toimivat niin, että joka päivä on tapahduttava jotain.

On hyvä olla impulsiivinen ja tehdä silti mahdollisimman näyttävästi.

– Jos sinulla on Facebook-profiili, kerro jossain, että olet ehdokas. Ihmiset eivät välttämättä halua kaveriksi, vaan he katsovat, kuka olet.

Ihmisistä saa netistä paljon tietoa ja julkikuva voi olla pienestä kiinni.

– Olisi hyvä katsoa, mitä sinusta on netissä ja poistaa vanhat örvellyskuvat, vaikka ne joskus olivat hauskoja, Wigelius sanoo.

– Suurempi ongelma on se, jos netistä ei löydy mitään. Jos sinusta ei löydy mitään, niin se on siinä, Hietala kertoo.

– Rauno Ihalainen, perusta Facebook -profiili ja tee positiivia päivityksiä, niin saat vaaleissa 500 ääntä enemmän, Wigelius neuvoo.

Monella menee sormi suuhun siinä vaiheessa, kun pitäisi tehdä päivityksiä.

Hietalan mukaan sinne voi laittaa aivan arkisia asioita tyyliin ”Tänään lunta luodessani ajattelin, että onpa mukavaa, kun Tampereelle on tullut uusi kirjastoauto.”

– Sitä kautta johdatetaan, että minulle tärkeitä ovat kulttuuri- ja sivistysasiat. Eikä sitä tarvitse avata sen kummemmin. Se kertoo jo sen, että ehdokasta kiinnostavat nämä asiat.

Asioihin kannattaa suhtautua positiivisesti ja kannustavasti. Luoda sellaisia tartuntapintoja, joihin ihmisten on mukava kommentoida.

– Eikä kannata lähteä mukaan mihinkään öyhötykseen, muistuttavat molemmat.

Somessa tulva on niin valtava, että on turhaa lähteä aina kirjoittamaan jotain syvällistä.

– Jos kirjoittaa pitkästi, se pitää olla tosi hyvin kirjoitettu, kuittaa Wigelius.

– Ei tarvitse heti olla syvällistä tekstiä, sillä ihmisillä ei ole aikaa lukea sitä, Hietala sanoo.

On tärkeää tuoda esiin inhimillistä itseään, muutaman pidemmän blogitekstin voi tehdä kampanjan aikana.

Muista myös oikeinkirjoitus! Kirjoitusten ei tarvitse olla täydellisiä, mutta oikeinkirjoitukseen voi panostaa.

Twitter on usein haastava tekstin lyhyyden vuoksi.

– Turun demarien pormestariehdokas Aki Lindén on hyvä Twitterissä. Rauno Ihalainen voisi hyvin kirjoittaa Twitterssä: ”Leivoin tänään pullia!” ja saisi tuhat tykkäystä, Wigelius sanoo.

– Kyllä tuollaisella päivtyksellä saa näkyvyyttä, Hietala komppaa.

Jos tuuttaa vain politiikkaa, antaa itsestään kylmän kuvan.

Wigelius huomauttaa, että kannattaa ottaa mallia muiden poliitikkojen päivityksistä.

Jos lähdetään tyhjästä luomaan somekuvaa, täytyisi löytää oikea yhteistyökumppani, joka ehkä puffaa sinua ja tuo liikennettä omalle sivullesi.

– Jos olisin itse ehdokas miettisin oman ikäluokkani kovia nimiä, mitä yhteistä minulla on vaikka Sannan tai Ilmarin kanssa. Voi kysyä vaikka kommenttia tai tägätä tyyliin ”Olen yhtä mieltä #SannaMarin’in kanssa”, jolloin se nousee somevirrassa juuri linkityksen takia, sanoo Hietala.

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka