Kuntapolitiikkaa noviisin silmin

Vuonna 2021 ensikertaa politiikkaan ja kuntavaaleihin mukaan lähteneenä, on hyvä tehdä itsereflektiota sekä avata omaa toimintaa minua mahdollisesti äänestäneille ja mahdollisesti tuleville äänestäjille. Ensikertalaisena ja hyvin pienen kampanjan tehneenä varavaltuutetun paikka oli hyvä suoritus.

YRJA: Mielenkiintoinen näköalapaikka ja mahdollisuus vaikuttaa kaupunkiympäristön kehitykseen

Omat intressit yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen liittyvät työni puolesta koulutukseen, teollisuuteen sekä nuoriin. Lisäksi koko ikäni Tampereella asuneena olen todella kiinnostunut Tampereen kaupunkikehityksestä, joten varapuheenjohtajan pesti yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaostossa on ollut erittäin mieluisa tehtävä. Toki poltetta olisi myös vaikuttaa koulutukseen liittyviin asioihin. Ammatillisen toisen asteen lähituntimäärien leikkaukset 17:sta 15:sta tuntiin per osaamispiste (tarkoittaa keskimäärin 4,5 tunnin koulupäiviä ammattikoulussa) ovat sellainen asia, joka olisi mielestäni pitänyt jättää tekemättä.

YRJA:ssa olen päässyt näkemään mm. uuden uusien kerrostalokohteiden lupaprosesseja sekä ulkovalaistukseen liittyviä suunnittelutapoja. Lisäksi käsiteltäväksi on tullut erilaisia ympäristölupahakemuksia ja niihin liittyviä valituksia. Näistä on jäänyt erityisesti mieleen Tarastejärven uusi kiertotalousalue ja sen hulevesien hallinta sekä Ruskossa sijaitseva jätteenkäsittelylaitos, minkä hajuhaitoista on omakohtaisia kokemuksia.

Lisäksi vastaan on tullut asukkaiden omakotitalotontteihin liittyviä riitatapauksia sekä julkisivujen tai pihojen siisteyteen liittyviä kehotuksia ja uhkasakkoja. Osassa näistäkin tapauksissa asiat liittyvät väestön ikääntymiseen ja sen tuomiin vaikeuksiin pitää itse huolta kiinteistöstään.

Vaikuttamisen vaikeus ja helppous

Päätöksenteon yhteydessä on ollut toisaalta helppo hyväksyä päätösehdotukset, koska ne ovat olleet hyvin valmisteltuja sekä esiteltyjä. Lisäksi hyvin nopeasti työskentelyn yhteydessä on tullut ilmi, että harva rakennuslupa tulee käsittelyyn ilman poikkeamia. Tästä tietysti tulee heti ensimmäisenä mieleen, että rakennuttaja yrittää maksimoida kaavan mukaisen rakennusalan. Tämä on tietysti osaltaan oikea tapa, mutta niihin ajaa esimerkiksi Ranta-Tampellan erittäin tiukka kaava ja maaperän haastavuus, jolloin esimerkiksi kaavan mukaisesta räystäskorkeudesta jouduttiin tinkimään. Usein myös rakennustekniset ratkaisut, jolloin asuinmukavuutta saadaan paremmaksi, aiheuttavat vähäisiä poikkeamia.

Sekin täytyy todeta, että tässä vaiheessa lupaprosessia vaikuttamismahdollisuudet ovat varsin rajalliset, mikäli hakemus on kaavanmukainen, joten lupien hylkäämiselle tai muuttamiselle ei ole laillisia perusteita.

Pitkäjänteistä vaikuttamista omista lähtökohdista

Johtuen edellä mainituista syistä, niin omien henkilökohtaisten ja yleisen mielipiteen mukaisten muutosten tekeminen päätöksiin on käytännössä pois suljettua. Näitä esimerkiksi olisi väljyys kerrostalokortteleissa, jolloin vastakkainen talo ei olisi karrikoidusti kosketusetäisyydellä ikkunasta. Myös yhteiskäyttösopimuksien toimivuus nähdään vasta tulevaisuudessa, koska rakentamisvaiheessa niitä tehdään rakennusyhtiöiden välillä ja varsinaiset asukkaat pääsevät vaikuttamaan näihin yhtiökokouksissa vasta jälkikäteen. Myös autopaikkojen sekä pyöräpaikkojen määrä sekä ratkaisut usein herättävät keskustelua.

Omasta mielestäni autopaikkojen rakentamisessa unohtuu niiden hinta. Mikäli joudutaan rakentamaan maanalaisia autopaikkoja, niin kahden maalatun viivan hinta betonissa alkaa olemaan 50 000–70 000 euroa kun aletaan menemään kaksi kerrosta maan alle. Olisivatko asuntojen ostajat valmiita maksamaan rakennetuista autopaikoista, vaikka eivät välttämättä niitä käytä?

Osaaminen ja vaikuttamistavat karttuvat

Lautakuntatyöskentely on tuonut uutta osaamista ja näkemystä asioiden tarkasteluun. Ensimmäiset kokoukset sekä muutamat kokoukset, joissa olen päässyt toimimaan puheenjohtajana, ovat tuoneet hyvinkin tutuksi ammattilukiossa ja muutamissa yhtiökokouksissa viimeksi käytössä olleet kokouskäytännöt.

Lisäksi osaamista on myös kertynyt valaistuksen suunnittelusta, mikä aiheuttaa mm. ongelmia Kaupin alueella valosaasteen muodossa. Tähänkin ongelmaan ollaan onneksi herätty suunnitteluratkaisuilla.

Seuraavaksi meillä on luvassa perehtyminen päiväkotien suunnittelun perusteisiin, koska jaostossa heräsi keskustelua päiväkotien pihojen suunnittelusta Hervantaan rakennettavan päiväkodin kohdalla. Itse kahden päiväkoti-ikäisen pojan vanhempana pihojen muovisuus ja luontoympäristön vähyys huolettaa, koska edellä mainitulla asialla on tutkitusti terveyteen liittyviä positiivisia vaikutuksia mm. vastustuskyvyn muodossa. Lisäksi, mikäli rakentamisvaiheessa joudutaan olemassa oleva puusto poistamaan, niin sen uudelleen kasvaminen on erittäin pitkä prosessi ja välillä tuntuu siltä, että viimeaikaisen kiinteistöhuollon perusteella tämä kestää enemmän kuin mitä rakennuksen käyttöikä on. Pihassa oleva puusto ei ole pelkästään luontoarvoltaan tärkeää vaan myös viihtyvyydeltään, jolloin kesähelteillä piha on varjoisa tai ainakin sieltä löytyy varjopaikkoja leikkipaikoiksi.

Konkreettista kansalaisvaikuttamista

Lautakuntatyöskentely on loppupeleissä aika näkymätöntä työtä kuntalaisille, jos ei halua jokaista kommenttiansa ja näkökulmaansa tuoda julki jollain somealustalla. Tämä olisi kohtuu työlästä ja aikaa vievää. Muiden jäsenten puheenvuorot ovat salassa pidettäviä, mikäli kyseinen henkilö ei itse halua niitä tuoda esille.

Onko sitten syynä lähteminen politiikkaan vai kyllästyminen tilanteeseen, niin ainakin yksi konkreettinen vaikuttamisesimerkki löytyy Tieteenkadulta Hervannasta. Kyseinen tie on kapea, mutta kuitenkin tärkeä reitti pelastusajoneuvoille. Vieressä oleva, useamman tuhannen opiskelijan, Tredun ammattikoulukampuksen läheisyys aiheutti sen, että talviaikaan autot joutuivat ajamaan yhdistettyä kevyen liikenteen väylää ohittaakseen kyseessä olevan pullonkaulan. Sähköpostia lähettämällä sain tieosuudelle pysäköintikiellon, jolloin asukkaiden sekä Tredun kampukselle johtava liikenne on ympärivuoden sille kuuluvalla ajoradalla sekä pelastusajoneuvojen ei tarvitse tehtävälle mennessään ottaa mukaansa muutama sivupeliä tai ovea tielle parkkeeratuista autoista.

Tieteenkatu kevättalvella 2022 (Matti Hellsten)

Rohkaisen kaikkia vaikuttamaan oman kotikuntansa tai asuinalueensa asioihin. Pienelläkin asialla voi olla iso vaikutus hyvinvointiin, turvallisuuteen tai asuinalueen viihtyvyyteen.

Matti Hellsten
varavaltuutettu,
yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaoston varapuheenjohtaja

”Hyvinvoinnin ulottuvuuksia – Having, loving, being”

Pidin puheenvuoron budjettikeskustelussa tiistaina 20.9.2022.
( Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 )

Itseäni jäi vaivaamaan opposition, etenkin perussuomalaisten synkkä kuva Suomesta. Erityisesti se, kuinka huonosti heidän mielestään kaikki asiat ovat.

Olen juuri lukenut ”Hyvinvoinnin muutos ja pysyvyys” ‑kirjan, jonka lähtökohtana oli akateemikko Erik Allardtin mukainen hyvinvointi Suomessa 1972 ja 2017. Allardt oli sosiologi, tunnettu maailmalla, joka loi nämä tunnetut käsitteet teoksessa ”Att ha, att älska, att vara: om välfärd i Norden”.
Suomeksi kirja on ilmestynyt jo vuonna1976 nimellä ”Hyvinvoinnin ulottuvuuksia”. Teoksen tutkimuskäsitteistöä ”having, loving, being” käytetään edelleen kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa.

Tässä tuoreessa, juuri ilmestyneessä ”Hyvinvoinnin muutos ja pysyvyys” -kirjassa on seuraava teksti, joka käsittelee hyvinvoinnin muutossuuntia Suomessa 50 vuoden aikana lähes tähän päivään:

”Kansainvälisessä vertailussa Suomi on vuosi vuoden perään kärjessä erilaisissa selvityksissä, joissa on vertailtu yhteiskuntien kehityksen tasoa. Suomi on vakaa, turvallinen ja vapaa niin kansalaisilleen kuin mediallekin. Hallinto on parhaasta päästä, ja oikeuslaitos on riippumaton.
Perusoikeuksia suojellaan, ja inhimillisen hyvinvoinnin, sosiaalisen kehityksen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vertailussa olemme kärkisijoilla.
Köyhyys ja tuloerot ovat pienimmästä päästä. Ihmisten elämäntyytyväisyys on korkealla tasolla ja ympäristön tila korkea.”

Juuri nyt me sosialidemokraatit kannamme huolta ihan jokaisesta suomalaisesta. Me olemme kulkeneet tämän vaalikauden aikana läpi kolmen suuren ja poikkeuksellisen ison kriisin: globaali pandemia, sota Euroopassa ja nyt viimeisimpänä energiakriisi.

Sosialidemokraatit ovat aina olleet toivon ja tulevaisuuden puolue. Me teemme päivittäin töitä ja etsimme ratkaisuja, jotta kohtaamiemme kriisien vaikutukset jäisivät kaikilta osin mahdollisimman pieniksi ja jokainen suomalainen voisi elää mahdollisimman normaalia elämää.

Mitä kauemmin tämä kriisi kestää, sitä tärkeämpää on mielestäni huolehtia siitä, ettei kukaan jää yksin ja että kaikista pidetään huolta. Tämän nyt käsittelyssä olevan budjetin henki ja päätökset edustavat tätä linjaa.

Mielestäni nyt ei ole aika tehdä leikkauslistoja.

Kestävyysvajeemme on pitkäaikainen ongelma, jonka taltuttamiseen tarvitaan lisääkin tekoja, mutta keskellä energiakriisiä ei ole nyt järkevää eikä edes realistista tehdä sopeutumistoimia, jotka väistämättä lisäisivät suomalaisten kotitalouksien ahdinkoa.

Säästöjä on tehty ja tullaan vielä tekemään: 370 miljoonaa euroa kehysriihessä tehtiin menoleikkauksia. Hallitus on huolehtinut ja tulee huolehtimaan julkisesta taloudesta.

”Oppositio, rehellisyyttä nyt peliin!”

Toistuvista kriiseistä huolimatta kestävyysvaje ei ole tällä vaalikaudella myöskään kasvanut. Vaalikauden alussa valtiovarainministeri arvioi tämän vajeen olevan neljä prosenttiyksikköä suhteessa bkt:hen, nyt tuorein arvio on kolme prosenttia. Kestävyysvaje on siis pienentynyt tällä vaalikaudella.

Lopuksi päätin puheenvuoroni lempiaiheeseeni – miten talouskasvu syntyy koulutuksella ja osaamisella.

Meillä on oltava -nyt kriisienkin keskellä- rohkeutta katsoa tulevaisuuteen. Tällä hallituskaudella on tehty merkittäviä koulutukseen liittyviä tulevaisuusinvestointeja mm. varhaiskasvatukseen, oppivelvollisuusuudistukseen ja nyt yhdessä sovituilla TKI (tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta) -panostuksilla varmistetaan, että Suomeen syntyy tulevaisuudessakin talouskasvua, kiinnostavia investointeja ja työpaikkoja.

Jukka Gustafsson
kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu

Perheet eivät saa apua ajoissa

Sain huolestuneelta vanhemmalta viestin. Hänen lapsestaan oli tehty lähete perheneuvolaan koulun kautta heinäkuussa. Vanhemmalle kerrottiin, että jonotusaika on puoli vuotta ja että tällä hetkellä käsitellään alkuvuodesta tulleita lähetteitä. Pyysin selvitystä perheneuvolasta ja valitettavasti tilanne on totta.

Jotta perheiden ongelmat eivät kriisiydy ja pahene, aika perheneuvolaan tulisi saada nopeammin ja oikea-aikaisemmin. Se on myös perheneuvolan toive. Perheneuvola toki pyrkii kaikin keinoin helpottamaan jonoissa olevien tilannetta arvioimalla asiakkaan kiireellisyyttä ja järjestämällä tukitoimia perheelle odotusajaksi muista palveluista.

Tampereen perheneuvolassa on myös yritetty ratkoa jono-ongelmaa mm. tiimijärjestelyillä, arvioinnin tehostamisella, tiedottamisella, esimiesjärjestelyillä, työtapojen muutoksilla mm. ryhmätoimintojen lisäämisellä ja kertakonsultaatioilla. Kesäkuussa 2021 Tampereen kaupunginvaltuusto myönsi lasten ja nuorten mielenterveysongelmien hoitamiseen merkittävän lisäbudjetin ja sillä budjetilla palkattiin mm. perheneuvolaan kaksi psykologia ja kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa, jotka aloittivat syksyllä 2021. Lisäksi valtuusto myönsi perheneuvolalle lisärahaa pariterapian ja vanhemmuuden tuen palveluseteleihin.

Lisäresurssit perheneuvolalle ja muihin lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin esim. oppilashuoltoon ja nuorisovastaanotolle auttoivat hetkellisesti ja perheneuvolan jonotilanne helpottui 2021 loppuun mennessä, kun lastenpsykiatrinen tiimi purki jonossa odottaneita asiakkaita. Tilanne on kuitenkin jälleen vaikeutunut, mikä johtuu lisääntyvistä mielenterveyden haasteista ja asiakaskunnan muutoksesta. Perheneuvolan uusista asiakkaista tänä vuonna on ollut yli 50 % lastenpsykiatrista avohoitoa tarvitsevia ja matalan kynnyksen kasvatus- ja perheneuvontaa tarvitsevien osuus on alle puolet uusista asiakkaista.

Valtuuston myöntämä lisäresurssilla purettiin jonoja, mutta perheneuvolan ruuhkautumiseen sillä ei ole pystytty vastaamaan, koska asiakkaat ovat entistä pitkäkestoisemman ja vaativamman hoidon ja tuen tarpeessa. Perheneuvolan tilannetta vaikeuttaa sekin, että koulupsykologeista on vajausta ja Taysin lastenpsykiatria ei vedä ja pysty hoitamaan kaikkia hoitoa tarvitsevia lapsia.

Tarve perheneuvolan palveluille on Tampereella kasvava ja asiakkaat entistä huonokuntoisempia. Tilanne on lapsille ja heidän perheilleen kestämätön. Vanhemmat väsyvät ja heidän voimavaransa ehtyvät, kun lapset eivät saa tarvitsemaansa hoitoa riittävän nopeasti. Hyvinvointialueen viranhaltijoiden ja päättäjien tulee tarkastella lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kokonaisuutta ja suunnata määrärahoja ja resurssia matalan kynnyksen palveluihin, kohdentaa niitä tarvelähtöisesti ja nopeuttaa näihin palveluihin pääsyä. Syytä olisi myös päivittää esimerkiksi ADHD-hoitopolku siten, että myös perustasolla voitaisiin tehdä ADHD-diagnostiikkaa sekä arvioida lääkitystä ja kuntoutusta.

Johanna Loukaskorpi

sosiaali- ja terveyspalveluiden apulaispormestari, Tampere
aluehallituksen jäsen, Pirkanmaan hyvinvointialue

Yksinasuvat unohdettiin taas

Hallitus teki budjettiriihessä monia tärkeitä päätöksiä ihmisten tukemiseksi nykyisessä hankalassa taloustilanteessa. Hallitus unohti kuitenkin yksinasuvat.

Tämä ei toki yllätä hallitukselta, jonka hallitusohjelmassa yksinasuvat sekä sinkut mainitaan pyöreät nolla kertaa. Vertailuna, että sana perhe esiintyy hallitusohjelmassa 82 kertaa. Hallituksen arvovalinta oli tukea perheitä eikä siinä ole mitään väärää, mutta samalla taisi olla arvovalinta unohtaa yksinasuvat tyystin.

Yksinasuvien unohtaminen tarkoittaa joka viidennen suomalaisen ja joka toisen tamperelaisen unohtamista. Yksinasuvia, kun suomalaisista on jo noin 1,2 miljoonaa ja tamperelaisista yli puolet. Myös me yksinasuvat ja sinkut ansaitsemme osamme politiikalta.

On omituista, että juuri tässä maailmanajassa yksinasuvat unohdetaan. Yksinasuvilla on perheellisiin verrattuna suurempi köyhyys- ja syrjäytymisriski. Sen lisäksi suurin osa perustoimeentulotukea saavista kotitalouksista on yksinasuvien kotitalouksia. Yksi keino tukea yksinasuvien suhteessa korkeampia asumismenoja olisi ollut sinkkulisän
käyttöönotto. Sen lisäksi tarvitsisimme uudistuksia esimerkiksi sosiaaliturvaan sekä sote-palveluihin, jotta yksinasuvien tilanne tunnistettaisiin ja huomioitaisiin paremmin.

Yksi asia on selvää: seuraavaan hallitukseen tarvitaan yksinasuvien ja sinkkujen asioista vastaava ministeri. Nykymaailmassa ei riitä, että meillä on perheiden asioista vastaava ministeri, vaan myös yksinasuvat ja sinkut ansaitsevat tulla näkyvämmin osaksi politiikkaa. Ministeri muun muassa siksi, ettei viidennestä suomalaisista unohdettaisi jatkossa.

Sofia Julin,
Tampereen nuorin kaupunginvaltuutettu (sd.)
Hallintotieteiden yliopisto-opiskelija

Kunnat ja Pirkanmaan hyvinvointialue rinnakkain uudella työnjaolla

Pirkanmaan hyvinvointialue ottaa järjestämisvastuulleen sosiaali- ja terveyspalvelut ja pelastustoimen neljän kuukauden päästä eli 1.1.2023. Muutos on valtava niin kunnissa kuin uudella hyvinvointialueella. Ensimmäinen tavoite on tehdä siirto vuodenvaihteessa turvallisesti ja hallitusti sekä niin, ettei palveluihin tule mitään katkoksia. Muuta vaihtoehtoa ei ole.

Tässä tarvitaan kuntien ja vastaanottavan organisaation hyvää yhteistyötä muutosvaiheessa, mutta erityisen tärkeää se on jatkossa, kun ihmisten kokonaishyvinvoinnista pidetään huolta. Kunnat ja hyvinvointialue ovat rinnakkain toimivia organisaatioita uudella työnjaolla. Kummallakin on erittäin tärkeä rooli ihmisten elinolosuhteiden synnyttämisessä ja hyvinvoinnin luomisessa elämän eri vaiheessa.

Tätä yhteistyötä ja kuntien odotuksia hyvinvointialueeseen luodataan osaltaan myös Pirkanmaan hyvinvointialueen viranhaltija- ja luottamushenkilöjohdon kuntakierroksilla. Jokaisessa kunnassa on tarkoitus vierailla tämän syksyn aikana.

Tärkein työ tehdään kuitenkin arjessa yhteisellä tekemisellä ja asiakkaita kuuntelemalla. Palvelut siirtyvät kunnilta sellaisenaan vuodenvaihteessa, mutta tulevat kehittymään ja uudistumaan lähivuosina.

Yhtenä vahvuutena on, että tässä tehdään nyt muutosta hyvin tunnettuihin palveluihin. Se helpottaa tekemistä. Kysymys on, miten niitä nivotaan muutosvaiheessa yhteen ja jatkossa uudistetaan. Toisena vahvuutena on, että meillä on kunnissa ja hyvinvointialueella toimivia yhteisiä luottamushenkilöitä, jotka tuntevat kummakin organisaation ja paikalliset olosuhteet. He ovat kuntalaisten ja pirkanmaalaisten ääni päätöksenteossa. Yhdessä tekemällä ja päättämällä saamme parhaan lopputuloksen aikaiseksi.

Valittu uusi johtava viranhaltijajoukko on mittavan haasteen edessä. Heidän vastuullaan on muun muassa arjen tekemisen johtaminen ja palvelujen järjestäminen, muutoksen läpivieminen, henkilöstön siirron hoitaminen, hyvien työskentelyolosuhteiden synnyttäminen, resurssien organisoiminen ja varmistaminen. Lähikuukausina siirtovaihe on työssä päällimmäisenä, mutta jatkossa toimintojen ja palvelujen uudistaminen ja kehittäminen korostuu.

Valmis tämä organisaatio ei ole syntyessään. Työn haastetta lisää se, että palvelutarve on valtava ja se kasvaa yhteiskunnan muutosten myötä. Tämän päivän toteuttamista vaikeuttaa rahoituksen niukkuus, henkilöstöpula ja korkea inflaatio. Näihin kaikkiin meidän on vastattava käytännössä toimivilla ratkaisuilla.

Lauri Lyly
Tampereen kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja ja Pirkanmaan hyvinvointialueen valtuuston puheenjohtaja

ARA:n toimintaa kehitettävä

Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan lakimuutoksia, joilla kehitetään vuokra- ja asumisoikeusasuntojen tuotantoa koskevaa korkotukimallia. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle syksyllä.

Monet ministeriön ehdottomat muutokset ovat tervetulleita ja helpottavat kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamista. Esimerkiksi omavastuukoron alentaminen pysyvästi 2,5 prosentista 1,7 prosenttiin on hyvä asia. Korkotuen sitomisella markkinakorkotasoon pyrittäisiin lisäämään korkotukilainoituksen houkuttelevuutta matalan korkotason aikana. Samoin korkotuen maksuajan pidentäminen on kannatettavaa.

Samalla voitaisiin tarkastella myös käynnistysavustuksia. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen osalta se on Tampereella tällä hetkellä 3000 euroa per asunto. Avustuksen vaikutus on pieni, keskimäärin 1-2 prosentin luokkaa asunnon koosta riippuen. Pääkaupunkiseudulla käynnistysavustus on 10 000 euroa per asunto. Rakentamiskustannukset eivät kuitenkaan ole kolminkertaiset. Käynnistysavustukset tulisikin nostaa pääkaupunkiseudun tasolle. Erityisryhmien asuntojen rakentamisen kannusteet ovat hyvät.

Ministeriön olisi tärkeää arvioida ARA:n tukipäätösten vaikutuksia segregaatioon. Viimeisen puolentoista vuoden aikana ARA on hylännyt viisi hakemusta Tampereelta, joista neljä sijaitsee keskustassa tai keskustan läheisyydessä. Samoin hylkyjä on tullut kehyskuntien keskustoihin sijoittuvista kohteista. Keskustamaisessa ympäristössä rakennuskustannukset nousevat vääjäämättä korkealle mm. rakenteellisen pysäköinnin vuoksi ja ylittävät ARA:n kriteerit.

Ymmärrän, että ARA:n ensisijainen tavoite on tukea edullista vuokra-asumista, jolloin asumisen kustannukset per neliö ratkaisevat. Mutta tämä linja johtaa siihen, että ARA-asuntoja ei synny kaupunkien keskustoihin, vaan niitä rakennetaan lähinnä lähiöihin. Tämä on todellisuutta Tampereen seudulla, jossa vuosina 2020–2021 puolet ARA-asunnoista on rakennettu alueille, joissa on muuta seutua korkeampi työttömyysaste ja matalampi tulotaso sekä koulutustaso. ARA:n linjaukset siis tukevat segregaatiokehitystä.

Myös ARA:n tulisi edistää segregaation ehkäisyä. Kuntien on voitava sijoittaa ARA-rakentamista myös markkinahinnaltaan korkeammille alueille estääkseen alueellista eriytymiskehitystä.

Pekka Salmi (sd)
Apulaispormestari

Työväen vappujuhlaa päästiin juhlimaan Tampereella muutaman vuoden tauon jälkeen

Vappupäivän tilaisuudet alkoivat muistokäynnillä Kalevankankaan hautausmaalla vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä. Muistotilaisuuteen osallistui noin 50-henkinen väkijoukko. Tilaisuuden avasi Tampereen Vasemmiston puheenjohtaja Jouni Siren, jonka jälkeen osallistujajärjestöt laskivat seppeleet muistomerkille. Kunnallisjärjestön puolesta seppeleen laskivat Raisa-Tiina Lahtinen sekä Marjut Leppänen. Tilaisuudessa Tampereen Sosialidemokraattisen Kunnallisjärjestön puolesta puheen piti kunnallisjärjestön hallituksen jäsen Raisa-Tiina Lahtinen. Muistopuhe oli koskettava, sillä puhujalla oli omakohtaista kokemusta sisällissodan aiheuttamasta menetyksestä omien isoisiensä kautta, jotka kaatuivat sisällissodassa punaisten joukoissa. Vasemmiston Tampereen Kunnallisjärjestön puolesta puheen piti kaupunginvaltuutettu Liban Sheikh. Muistotilaisuuden lopuksi laulettiin yhteislauluna Kansainvälisen ensimmäinen säkeistö.

Oli vihdoin juhlapuheiden aika. Tervehdyssanoilla juhlan avasi JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine, joka käsitteli puheessa mm. tämän hetken työsopimusneuvottelutilanteita eri aloilla Suomessa. Ensimmäisen juhlapuheen piti Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, SDP:n kansanedustaja Ilmari Nurminen. Ilmarin puheessa esiin nousivat useat ajankohtaiset asiat, kuten Ukrainan sota sekä työsopimusneuvottelut eri aloilta. Ilmari nosti puheessaan esille myös hallituksen edesauttaman työllisyysasteen Suomessa, joka on korkeimmillaan sitten vuoden 1990 lamaa edeltävien lukujen. Toisen juhlapuheen tilaisuudessa piti Vasemmiston kansanedustaja Anna Kontula.

Lähiöiden kehittämistä jatketaan

Tampereen kaupungin tavoitteiden mukaan asuinalueiden eriytymistä eli segregaatiota on ehkäistävä aktiivisesti. Tampereella onkin onnistuttu segregaation torjunnassa hyvin. Meillä on hyviä kokemuksia Hervannan, Tesoman ja parhaillaan käynnissä olevan Peltolammi-Multisillan kehittämisestä.

Tampereella ei ole ns. huonoja asuinalueita. Meillä on toki alueita, joissa on enemmän sosiaalisia ongelmia kuin kaupungissa keskimäärin. Mutta haasteet ovat hallittavissa aktiivisella lähiökehittämisellä, asuntopolitiikalla ja mm. satsaamalla ns. aluerahaa niihin peruskouluihin, joissa on haastavaa oppilasainesta. Tärkeää on myös aktiivinen ote pitkäaikaistyöttömyyden torjunnassa, mielenterveys- ja päihdetyössä sekä kotouttamisessa.

Seuraamme tiiviisti muiden kaupunkien kokemuksia kotimaassa ja maailmalla. Uutiset Ruotsista ovat olleet hälyttäviä. Rikollisuuden ja huono-osaisuuden kasautuminen tietyille kaupunkialueille ovat johtaneet voimakkaaseen segregaatiokehitykseen, jota on vaikea pysäyttää. Monipuolisen asuntopolitiikan ja lähikouluperiaatteen hylkääminen ovat tulleet Ruotsille todella kalliiksi. Pidetään niistä kiinni Suomessa. Meidän on otettava oppia Ruotsin tekemistä virheistä.

Julkisuudessa on käyty keskustelua maahanmuuton vaikutuksista asuinalueiden eriytymiskehitykseen. Vieraskielisyys ei sinänsä aiheuta segregaatiota. Segregaatiota aiheuttaa se, että tietylle asuinalueelle kasaantuu ihmisiä, joilla on huono-osaisuutta ja sosiaalisia ongelmia. Huono-osaisuus koskee niin kantasuomalaisia kuin vieraskielisiä. Asuinalueiden leimaaminen ei edistä asiaa.

Tampereen esimerkillistä työtä asuinalueiden eriytymisen ehkäisemiseksi on jatkettava. Kun Peltolammi-Multisillan lähiöohjelma loppuu, olisi perusteltua jatkaa työtä Kaukajärvi-Annalan alueella. Hyvinvointi-indikaattorien perusteella alue kaipaa panostuksia. Lähiöiden kehittämisestä on myös luotava pysyvä toimintamalli. Projektimaisesta työskentelytavasta on siirryttävä pitkäjänteiseen ja vakiintuneeseen toimintatapaan.

Pekka Salmi (sd.)
Tampereen kaupungin apulaispormestari

Kuntavaaleissa jokaisella äänellä on merkitystä

Tampereella on puhuttu paljon pormestarivaalista ja samalla muut ehdokkaat on jätetty syrjään. Toisaalta ymmärrän tämän, koska yksilöistä on helpompi tehdä juttuja ja puolueet saavat kärkiehdokkaansa esille nostamaan kärkiteemoja. Samalla tämä on äänestäjien hämäämistä, koska eniten ääniä saanut ehdokas ei välttämättä nouse pormestariksi, vaan pormestariksi nousee eniten ääniä keräävän puolueen ehdokas.

Tampereella kuntavaaleissa äänestäjät ei päätä pormestarista, vaan vaaleissa valittavat 67 valtuutettua. Äänestäjän on tärkeää äänestää ensisijaisesti puoluetta, jonka ehdokkaista haluaa pormestarin tulevan. Puolueen listoilla hieman tuntemattomat ehdokkaat voivat olla ratkaisevassa asemassa, kun he äänestävät pormestarista vaalien jälkeen.

Ääni demariehdokkaalle on ääni pormestari Lauri Lylyn jatkokaudelle. Kaikilla puolueilla ei ole selvää ehdokasta, jolloin äänestäjältä viedään pienikin mahdollisuus äänestää pormestarista. Ennen vaalipäivää on vielä jakamatta paljon ääniä, jolloin jokaisen äänestyspäätöksellä voi olla ratkaiseva merkitys siitä, ketkä nousevat valtuustoon ja mikä puolue saa pormestarin tehtävän.

Kannustan tutustumaan ehdokkaisiin laajasti, koska on päätöksenteossa kaikilla 67 valtuutetulla on yhtäläinen äänioikeus. Nämä valtuutetut muodostavat sen arvopohjan, joka vie Tamperetta tulevat neljä vuotta eteenpäin. Yksittäisellä äänellä voi olla tähän merkittävä vaikutus.

Kärkiehdokkaat keräävät paljon ääniä vaaleista toiseen. Kuntavaaleissa on kuitenkin Tampereella ehdolla satoja ehdokkaita, jotka eivät paistattele lehtien palstoilla, mutta tekevät kuntalaisten eteen tekoja omien töiden ja harrastusten ohella. Heille jokainen ääni voi merkitä paikkaa valtuustossa tai sen ulkopuolella. Minun kohdallani tämä on totta, koska pääsin kuntavaaleissa 2017 yhden äänen erolla valtuustoon.

Ari Wigelius(sd.)
Tampere
Kaupunginvaltuutettu

Varhaiskasvatus toimii sujuvasti tiimityönä

Varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentäminen yhdellä lapsella ja henkilöstön keskinäisen suhteen muutos on aiheuttanut jonkin verran hämmennystä lasten ryhmien toiminnan järjestämisessä. Myönteistä on, että varhaiskasvatuksen laatuun on maan hallituksen toimesta kiinnitetty huomiota ja resurssia on lisätty.

Varhaiskasvatuksen lasten ohjausryhmän muodostaa tiimi, johon kuuluu varhaiskasvatuksen lastenhoitajia ja opettajia ja mahdollisesti avustajia. Nykyisen lain mukaan opettajia on kaksi ja hoitajia yksi, kun aiemmin suhde oli päivävastainen. Uuden varhaiskasvatuslain mukainen mitoitus pitää olla käytössä vuoteen 2030 mennessä. Nyt on menossa siirtymäkausi, jolloin mitoitus voi olla vanhan lain mukainen kaksi varhaiskasvatuksen lastenhoitajaa ja yksi varhaiskasvatuksen opettaja ryhmässä sekä mahdollisesti avustaja.

Käytännössä kuitenkin opettajien resurssi jää osa-aikaiseksi varsinaisessa hoitotyössä, kun heidän vastuulleen kuuluu ryhmän pedagoginen suunnittelu, arviointi ja kehittäminen. Tähän on varattu työajasta noin 15 %. Jotta ryhmä voi toimia mahdollisimman hyvin asetettuja kasvatuksellisia ja muita tavoitteita noudattaen tulee koko ohjauksen muodostaman tiimin pystyä sitoutumaan asetettuihin tavoitteisiin. Käytännössä tämä tarkoittaa tavoitteiden yhteisestä jakamista, vaikka suunnittelusta vastaakin yksi ammattiryhmä. Lastenhoitaja on ryhmässä se henkilö, joka on suurimman osan läsnä ryhmässä, joten on luonnollista että hänen näkemyksensä tulee kuulua niin ryhmän toiminnan suunnittelussa kuin toiminnan toteuttamisessakin. Vain koko henkilöstön saumaton ja jatkuva yhteistyö on edellytys varhaiskasvatuksen joustavalle ja turvalliselle toiminnalle, joka luo viihtyisän oppimisen edellytykset lapsille ja luottamuksen heidän vanhemmilleen varhaiskasvatuksen hyvästä laadusta ja toiminnasta.

Varhaiskasvatuksessa jatkuvasti keskustelua herättää heidän työn arvostus ja sen huomioiminen palkkatasossa. Ammatillisesti varhaiskasvatusta varmasti arvostetaan, ovathan sen työtehtävissä työskentelevät ammattiinsa hyvin koulutettuja. Sitä edellyttävät jo varhaiskasvatuksen tehtävien kelpoisuusvaatimukset. Palkkauksen osalta varhaiskasvatuksessa työskentelevät eivät ole menestyneen kunnioitusta herättävällä tavalla. Kun suomalaisten keskimääräinen kuukausipalkka oli viime vuonna noin 3500 euroa, niin lastenhoitajien palkka on kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan 2103 euroa ja varhaiskasvatuksen opettajilla 2419 euroa. Palkkauksen osalta kuntien olisikin varauduttava tulevaisuuteen huolella. Muuten osaavat ja koulutetut alan ammattilaiset tulevat karkaamaan leveämmän leivän perässä paremmin palkattuihin tehtäviin. Varhaiskasvatuksen ammattilaisetkaan eivät elä pelkällä arvostuksella ja kiitoksilla!

Helena Nieminen
Tampereen JHL ry 250 puheenjohtaja
Kuntavaaliehdokas SDP
Tampere