Muutamia pohdintoja vuodesta 2020

Vuosi 2020 jäänee mieleen vuotena, jolloin maailma muuttui vai muuttuiko? Millaisia muutoksia korona on elämäämme tuonut?

Yksi, mikä ei ole muuttunut, on roskaaminen. Eli jos et ole aiemminkaan osannut tehdä roskalle muuta kuin heittää sen kadulle tai jättää luontoon, niin nyt teet samoin ja heität maskisi maahan. Tätä käyttäytymismallia minun on vaikea ymmärtää. Jos oikein kärjistää, voi kysyä, mitä tällaisen ihmisen päässä liikkuu? Vastaus on: ei mitään.

Mutta mennään asiaan, mihin toivon vuoden 2020 meitä ohjaavan, ja se on rauhoittuminen perusasioiden ääreen. Millaisten arvojen maailmassa olemme eläneet ja millaisen maailman haluamme?

Uskonpa, että läheisten hyvinvointi on ollut oleellista. Huoli on ollut monella suuri, kun hoivakodissa asuvaa omaa vanhempaa ei voinutkaan enää käydä tapaamassa kuten ennen. Entä isovanhemmat, jotka kaipasivat lastenlapsiaan, ja yhtäkkiä tapaamiset eivät olleetkaan helposti järjestettäviä.

Lapsiperheiden arkeen toivon vuoden 2020 tuoneen myös hyviä muutoksia. Lapset haluavat olla omien vanhempiensa kanssa. Sen osoitti myös Lapsibarometri 2020 -kysely, jossa selvitettiin kuusivuotiaiden käsityksiä hyvästä elämästä (Lapsibarometri 2020, Lapsiasiavaltuutetun toimisto, lapsiasia.fi).

Lapset kaipaavat leikkiä, yhdessäoloa ja kehuja. Vanhemmilla tulee olla aikaa lapselleen. Ei tarvitse mennä paikasta toiseen, vaan riittää kun ollaan kotona, leikitään ja saa ruokaa. Yksinkertaista, eikö? Ydinperhe tai korkeasti koulutetut vanhemmat eivät varmista lapsen hyvää päivää, jos vanhemmilla ei ole lapselleen aikaa.

Tämän vuoden suosituimpia joululahjoja olivat lautapelit; niistä onkin hyvä aloittaa perheen yhdessäoloa ja yhteiset leikit. Lapsi kaipaa rakkautta ja rajoja. Lapsen pitää tuntea, että häntä rakastetaan ja että hänellä on turvallista olla. Meidän aikuisten on varmistettava lapsille hyvä elämä, eikä se tarkoita tavaramäärää vaan huolenpitoa, aitoa välittämistä. Entä jos suorittamisen tilalle saataisiin entistä enemmän välittämistä? Opetellaan kotoilua!

Mitä muuta voimme oppia vuodesta 2020? Arkeen on tullut muutoksia, jotka osaltaan jäävät elämäämme helpottamaan: etätöiden lisääntyminen, työmatkustuksen vähentyminen ja ns. hybridikokousten mahdollistaminen. Myös asuntosuunnittelussa vaaditaan uudenlaista ajattelua.

Vuoden 2020 aikana opittiin taas leipomaan, arvostettiin kotimaisuutta, kotiin oli helppo tilata ruokaa, verkkokauppa kehittyi ja pakettien määrä kasvoi. Ja koimme varsinaisen digiloikan, sillä Teams ja Zoom ovat osa arkeamme, ainakin monen kokoustajan ja opiskelijan arkea, saati kunnan työntekijän. Ja mikä mukavinta, innostuimme tekemään käsillämme, ei pelkästään käsitöitä vaan remontoimme ja kiinnostuimme puutarhanhoidosta.

Tässä vain joitakin nostoja vuodesta 2020. Olemme kulkemassa kohti valoisampaa aikaa, kevättä ja kesää 2021 kohden, kun rokote on saatu helpottamaan elämäämme. Mutta toivottavasti muistamme jatkossakin nämä yksinkertaiset asiat: yski oikein, pese kätesi kun menet kotiin tai kylään, käytä käsihuuhdetta kun et voi pestä käsiäsi. Muista siis hyvä käsihygienia! Äläkä mene viihteelle, kylään tai töihin, jos olet nuhassa ja yskässä ‒ näin me kaikki pysymme terveempinä. Välitetään siis toisistamme ja itsestämme.

Terveellistä ja turvallista vuotta 2021!

Anne Liimola, kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen

Kuva: Harri Hurske

Haluaisin nähdä tulevaisuudessa sellaisen Iidesjärven, jossa luonto kukoistaa!

Tein valtuustoaloitteen Iidesjärven perhepuistosuunnitelmista luopumiseksi. Aloitetta käsiteltiin valtuuston kokouksessa 14.12.2020. Olin jo aiemmin, yli puoluerajojen käymieni keskustelujen pohjilta optimistinen, että aloitteeni saa muissa valtuutetuissa myönteisen vastaanoton.

Jätin kokouksessa seuraavan ponsiehdotuksen: ” Asemakaavaa valmisteltaessa luovutaan alueen perhepuistosuunnitelmista. Perhepuistolle etsitään sille paremmin soveltuva sijainti. Asemakaavan lähtökohdiksi ja tavoitteeksi otetaan Iidesjärven alueen kehittäminen luonnontilaisena sekä alueen luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja sen ennallistaminen.”

Toivomusponsi hyväksyttiin äänin 57 puolesta, 4 vastaan ja 6 tyhjää. Hienoa, että moni muukin valtuutettu kokee Iidesjärven suojelun olevan tärkeää.

Miksi sitten Iidesjärvi kaipaa suojelua ja ennallistamista? Iidesjärvi on niitä harvoja alueita Tampereen keskustan läheisyydessä, mikä on säästynyt rakentamiselta ja liialliselta ihmisen puuttumiselta luontoon. Toki alueella on heikkouksia ja paljon tehtävää alueen viihtyisämmäksi saattamisessa ja luonnon ennallistamiseksi. Alueella sijaitsee myös vanha kaatopaikka-alue, joka oman ja monen muidenkin asiaan perehtyneiden mielestä tulee jättää nykyiseen tilaansa. Haitallisten aineiden päätyminen järveen on liian suuri riski.

Oma näkemykseni ja visioni alueesta on sellainen, että Iidesjärveä kehitetään luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. Kaikkia puistoja ei tule kehittää vain ihmisen viihdykkeeksi ja tarpeisiin. Nurmialueita on jo Tampereella riittävästi. Monet eläimet, kasvit ja hyönteiset ovat ihmisen liian ”steriilin” ja siistin viherrakentamisen vuoksi hätää kärsimässä.

Itse haluaisin nähdä tulevaisuudessa sellaisen Iidesjärven, jossa luonto kukoistaa: siellä on kotimaisilla kasveilla kukkivat niityt Nekalantien varrella, linnuille turvaksi pusikkoja ja ryteikköjä, hyönteisille otollisia alueita ja hyvät polut ja kulkuväylät myös ihmisille nauttia upeasta luonnosta, aivan keskustan sykkeen läheisyydessä. Luontoa ja sen ihmeitä seuratessa on äärimmäisen helppo ladata akkuja arjen koitoksiin tai vaikka opettaa lapsille luonnon arvostusta ja sen moninaisuutta.

En missään nimessä vastusta perhepuistohanketta sellaisenaan, mutta koen Iidesjärven olevan sille väärä paikka. Tampereelta löytyy huomattavasti parempia vaihtoehtoja perhepuistolle, kuten esimerkiksi Eteläpuisto tai Santalahti. Jätetään Iidesjärvestä lahja tuleville sukupolville ja ennen kaikkea elintilaksi sitä kiperästi kaipaaville eläinlajeille.

Ilkka Porttikivi, kaupunginvaltuutettu

Kuva: Ismo Alhoniemi

Suomen tärkein koulutusinvestointi peruskoulun luomisen jälkeen

Oppivelvollisuuden laajentaminen on hyväksytty eduskunnassa. Uudistuksen suurena tavoitteena on taata jokaiselle suomalaiselle nuorelle koulutus, jolla he voivat löytää oman roolinsa ja paikkansa yhteiskunnassa. Nykymaailma vaatii osaamista, joka on saavutettavissa vain koulutuksen kautta. Moni tulevaisuuden työpaikka jopa odottaa vielä keksijäänsä, ja nekään eivät synny ilman koulutusta. Koulutus on aina ollut – ja on edelleen – paras keino sopeutua yhteiskunnan muutokseen.

Ensimmäinen tavoite uudistuksessa on nuorten sijoittuminen toisen asteen koulutukseen. Toinen tavoite on opinnoissa pysyminen. Miten oikeasti varmistetaan, että kaikki pysyvät mukana ja että uudistuksen tavoite toteutuu? Nuorten saaminen peruskoulusta lukioon tai ammatillisiin opintoihin ei auta, jos heillä ei ole motivaatiota, taitoja tai tukea suoriutua opinnoistaan. Jokaista pitää auttaa löytämään oma polkunsa.

Onnistuminen vaatii siis itsestään selvästi muutakin kuin 18 vuoden ikärajaa. Marinin hallituksen uudistus pitää sisällään monia tärkeitä toimenpiteitä, joilla uudistuksen tavoitteet saavutetaan. Tärkeimpiä näistä ovat riittävät oppimisen tuen resurssit – eli erityisopetus ja opinto-ohjaus – jo peruskoulussa sekä samojen tukitoimien kehittäminen myös toisella asteella. TUVA-koulutus, eräänlainen ”kymppiluokka”, on tarjolla erityistä tukea tarvitseville. TUVA-koulutuksessa kehitetään opiskeluvalmiuksia ja etsitään itselle sopivaa suunnitelmaa.

Tukitoimiin on hallituksen uudistuksessa luvassa myös resursseja, mutta myös kuntien itsensä on panostettava koulutukseen. Tampereella on tehty jo paljon hyvää työtä. Alueellisen resursoinnin malli, jossa tukea annetaan haastavimmissa tilanteissa oleville peruskouluille, on ollut meille demareille tärkeää, ja tätä mallia on syytä vahvistaa jatkossa. Ryhmäkoot on pystyttävä pitämään pieninä. Oikea-aikaista pedagogista tukea, eli tukiopetusta, ohjausta ja tarvittaessa erityisopettajan apua on oltava saatavilla kaikille niin peruskoulussa kuin toisella asteella.

Oppivelvollisuuden laajentaminen on Suomen suurin ja tärkein yksittäinen koulutusinvestointi peruskoulun luomisen jälkeen. Meillä ei ole varaa jättää yhtäkään nuorta ilman toisen asteen koulutusta. Panostamalla tukeen ja oppilaiden sekä opiskelijoiden hyvinvointiin Tampere voi näyttää, että tästä demareiden pitkäaikaisesta tavoitteesta saadaan peruskoulun vertainen menestystarina.

Antti Hiitti, varavaltuutettu, lukion opettaja

Kuva: Ismo Alhoniemi

Tehdään yhdessä parempi joulu kaikille

Kulunut vuosi on ollut haasteellinen meille kaikille koronakriisin muuttaessa arkemme täysin yllättäen. Yli 70-vuotiaita pyydettiin eristäytymään koteihinsa. Lapsiperheissä venyttiin äärimmilleen, kun työn ohessa täytyi kyetä leikittämään lasta tai auttamaan koulutehtävissä. Toisilla työpäivät vaihtuivat nopeasti lomautuksiin. Monen mieli on järkkynyt.

Joulun lähestyessä olemme joutuneet jälleen muuttamaan tapojamme. Viranomaiset ovat vedonneet, ettei joulun perinteisiä kokoontumisia järjestettäisi. Joulu on jo ennen koronakriisiä ollut monelle yksinäiselle ahdistava juhla, mutta viimeistään nyt meidän on löydettävä uusia tapoja olla läsnä toisillemme.

Voisimme lisätä yhteisöllistä jaksamista keväisten nalletempauksien tapaan esimerkiksi tekemällä ikkunoihin jouluisia tsemppausviestejä. Viestin tekeminen saattaa olla pieni juttu, mutta se voi ilahduttaa suuresti lapsia ja myös aikuisia pimeän keskellä.

Keväällä viranomaiset suosittelivat lapsiperheille kotihoitoa ja etäkoulua. Sekä päättäjinä että itsekin vanhempina olemme ajatelleet paljon niitä perheitä, joissa koronakriisi on lisännyt psyykkistä oireilua, eikä apua ole uskallettu tai osattu hakea tai sitä ei ole ollut riittävästi saatavilla. Toisaalta Jyväskylän yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan on paljon myös perheitä, jotka nauttivat lisääntyneestä yhdessäolosta kevään aikana.

Olemme kiittäneet muun muassa kasvatus-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia sekä heidän kanssa yhteistyössä toimivia ammattilaisia erinomaisesta venymisestä koronakriisin keskellä. Monet heistä kohtaavat työssään epäkohtia, jotka jäävät helposti piiloon. Toivomme, että nämä epäkohdat tuotaisiin esiin päättäjille, jotta pystyisimme vaikuttamaan niihin valtuustotyöskentelyssämme. Esimerkiksi ruokajonoihin valtuusto myönsi lisää rahaa, kun avuntarve kasvoi voimakkaasti.

Jokainen meistä voi tehdä myös itse paljon. Voimme olla yhteydessä muihin ihmisiin ja tehdä parhaamme siinä, ettei kukaan jäisi yksin. Voimme esimerkiksi tiputtaa joulukortteja naapureiden postiluukuista. Pienistä teoista voi olla suuresti iloa.

Omien toimiemme ohessa vetoamme myös muihin; nyt on aika osallistua esimerkiksi Hopen joululahjakeräykseen, mikäli se vain on itselle mahdollista. Nyt on aika osoittaa, että me välitämme.

Inna Rokosa (sd.) Ari Wigelius (sd.)
Tampereen kaupunginvaltuutetut

Kuva: Kirsikka Lyhteilä

Meidän Suomi – mitä Suomi ja suomalaisuus nuorelle merkitsevät?

Käymme paljon keskustelua siitä, miten Suomea pitäisi kehittää ja mitkä asiat täällä eivät ole niin hyvin. Niin pitääkin käydä; politiikan tehtävä on muuttaa maailmaa ja luoda Suomesta parempi paikka meille jokaiselle. Toki meillä pitää olla visio siitä, minkälainen on unelmiemme Suomi ja miten siihen päästään. Näin itsenäisyyspäivän jälkeen ajattelin kuitenkin kirjoittaa siitä, mistä kaikesta olen suomalaisena ylpeä ja miksi Suomi on maailman paras maa.

Minulle Suomi merkitsee ennen kaikkea yhdenvertaisuutta ja meidän hienoa pohjoismaista hyvinvointivaltiota, jonka eteen useat sukupolvet ovat ponnistelleet. Suomalaisuus on välittämistä ja toisista huolen pitämistä. Kykyä pyrkiä asettumaan toisen asemaan: vaikka itsellä menisi hyvin, se ei tarkoita sitä, että kaikilla olisivat asiat hyvin. Suomalaisuus on sisua ja periksiantamattomuutta: kun tekisi mieli luovuttaa, yritetään vielä kerran. Mennään eteenpäin ja yritetään nähdä positiivisia asioita myös silloin, kun on vaikeaa. Nähdään toivoa paremmasta huomisesta vaikeina aikoina, kuten nyt koronakriisin keskellä.

Minulle Suomi merkitsee puhdasta luontoa. Puiden havinaa, tuulen hyväilyä, lumihiutaleita kasvoilla ja purojen solinaa. Saamme olla onnellisia, että meillä on näin upea luonto. Saamme siitä virtaa elämäämme ja rauhoitumme se ympärillämme. Meillä on tuhansia järviä ja paljon metsiä. Upeita revontulia ja puhdasta ilmaa, jota hengittää. Pidetään huolta siitä, että myös tulevat sukupolvet saavat nauttia tästä kaikesta.

Minulle Suomi merkitsee julkisia palveluita. Kaikille yhtäläistä peruskoulutusta ja tulevaisuudessa kaikille yhtäläistä mahdollisuutta saada toisen asteen tutkinto. Kaikkien mahdollisuutta hakeutua hoitoon, kun sitä tarvitsee ja mahdollisuutta saada apua juuri silloin, kun sitä eniten tarvitsee. Tulevaisuudessa mahdollisuutta päästä lääkäriin entistä nopeammin ja helpommin. Mahdollisuutta työllistyä ja tehdä mielekästä työtä.

Minulle Suomi merkitsee turvallisuutta. Ihmisen tärkein tunne, turvallisuuden tunne, on meille suomalaisille etuoikeutettu tunne. Meidän ei tarvitse joka päivä pelätä esimerkiksi sotaa. Toki näin ei aina ole ollut, ja saammekin olla nöyrän kiitollisia heille, jotka tätä maata ovat sodissa puolustaneet. Heidän työtään meidän tulee aina muistaa ja arvostaa. Toisaalta korona on heikentänyt turvallisuuden tunnettamme ja tällä hetkellä taistelemme tätä pirullista vihollista vastaan. Olemme kuitenkin pärjänneet taistelussa koronavirusta vastaan aivan maailman parhaimmiston joukossa. Saamme olla onnellisia siitä, että meillä on hyvin toimiva julkinen terveydenhuolto, minkä johdosta jokainen saa hoitoa myös koronan iskiessä. Tämän päivän etulinjan taistelijoita ovat hoitohenkilöstö, joille saamme olla kiitollisia.

Suomi on maailman onnellisin maa vuosi toisensa jälkeen eikä se ole sattumaa. Itse uskon, että tämän kaiken onnen takana ovat ihmisten mahdollisuudet tavoitella unelmiaan ja rakentaa hyvää elämää. Ollaan ylpeitä Suomesta silloin, kun aihetta siihen on. Ja miksipäs ei olisi?

Sofia Julin, varavaltuutettu, poliittinen avustaja, hallintotieteiden ylioppilas

Tampere palkittiin ikäystävällisestä teosta

Eläkeläiset ry palkitsi vuoden 2020 ikäystävällisenä tekona Tampereen kaupungin kotihoitajien pysäköintiluvasta. Tieliikennelain 1.6.2020 voimaan astunut uudistus mahdollisti sen, että kotihoidon pysäköintiluvan käyttöönoton voi nyt kunnissa toteuttaa. Eläkeläiset ry:n mukaan Tampere toimi tiennäyttäjänä puuttuen ripeästi pitkään puhuttaneeseen ongelmaan ja he korostivat palkinnon myöntämisperusteissaan, että Suomen muiden kaupunkien kannattaa ottaa mallia Tampereesta.

Vastaanotin eilen kaupungin puolesta Eläkeläiset ry:n ikäystävällinen teko -tunnustuksen. Olen erittäin iloinen tunnustuksesta, jonka valtakunnallinen eläkeikäisten järjestö myönsi Tampereen kaupungille. Meillä oli Tampereella suuri tahtotila ottaa sosiaali- ja terveyspalveluissa kotihoidon pysäköintitunnuksen käyttöön heti, kun tieliikennelaki sen vain mahdollisti.

Kotihoidon pysäköintitunnus ja kotihoitajien pysäköinnin helpottaminen työtehtävissä on ollut asia, jota Tampereen kaupungilla on pitkään selvitetty ja yritetty eri tavoin edistää. Edellinen kaupunkiympäristön apulaispormestari Pekka Salmi (SDP) pyrki muun muassa lisäämään asiassa yhteistyötä kiinteistöjen omistajien kanssa. Yhteistyössä ikäihmisten palveluiden ja pysäköinnin valvonnan kanssa suunniteltiin tuulilasiin kiinnitettävä Kotihoito-lappu. Kiinteistöliitto suositteli kaikille jäsenilleen, että ne suhtautuisivat myönteisesti menettelyyn, jossa kaupungin kotihoidon työntekijät voisivat pysäköidä lyhytaikaisesti kiinteistön pihalla lupalapun turvin ilman sakon uhkaa. Asia ei kuitenkaan edennyt täysin toivotulla tavalla, vaan vain pieni osa asunto-osakeyhtiöstä ilmoitti sallivansa pysäköinnin kotihoidolle.

Nykyinen pääministeri Sanna Marin (SDP) käynnisti liikenne- ja viestintäministerikautensa alussa selvityksen maksuttomasta pysäköinnistä kotihoidon työntekijöille ja tämän selvitystyön pohjalta tieliikennelain muutoksen vei loppuun liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (SDP). Tarvittiin kaksi demariliikenneministeriä, että kotihoidon pysäköintiongelmat saatiin koko maassa ratkaistua. Olen myös erittäin tyytyväinen, että saatoimme Tampereella ottaa tunnuksen käytäntöön lähes heti, kun uuden tieliikennelain muutokset tulivat voimaan.

Väestön ikääntyessä kaupunkien toiminnassa ikäystävällisyys on yhä tärkeämpi asia. Ikäystävällisyyttä voidaan edistää monin eri tavoin mm. tukemalla iäkkäiden kotona asumista, heidän osallisuuttaan, huolehtimalla asuinympäristöjen esteettömyydestä ja palveluiden saavutettavuudesta.

Ikäihmisten hoitaminen mahdollisimman pitkään kotona on yksi Tampereen kaupungin keskeisiä ikäihmisten palveluiden tavoitteita. Kotihoidon lähihoitajien työtä erityisesti isoissa kaupungeissa on kuitenkin haitanneet pysäköintiongelmat. Kotihoidon lähihoitaja on saattanut käyttää enemmän aikaa pysäköintipaikan etsimiseen kuin itse hoitotyöhön. Näin asia ei pitäisi olla. Pahimmillaan hoitotyön seurauksena on odottanut vieläpä parkkisakko auton ikkunalasissa. Onneksi tieliikennelain muutoksen vuoksi tämäkin asia on nyt korjaantunut. Kuntalaisilta ei ole tullut asiasta negatiivista palautetta, joten pikainen käyttöönotto kotihoidon pysäköintitunnuksen osalta on sujunut hyvin.

Tampereen kaupungilla on aikomuksena laajentaa pysäköintitunnusten käyttöönottoa nopealla aikataululla myös kaupungin ulkopuolisille palveluntuottajille ja näin taata myös niiden työntekijöille yhdenvertaiset mahdollisuudet. Selvitystyö näiden palveluiden osalta on parhaillaan käynnissä.

Kirjoitukseni lopuksi haluan toivottaa kaikille lukijoille hyvää ja turvallista itsenäisyyspäivää kaikille!

Johanna Loukaskorpi, apulaispormestari, sivistyspalvelut ja sosiaali- ja terveyspalvelut

Tärkeimmät vaalit käydään nyt!

Maailma on muuttunut muuallakin kuin rapakon takana. Faktojen uskottavuutta horjutetaan somessa ja median uskottavuus kyseenalaistetaan kaikkialla. Mitkään vaalit eivät ratkaise tätä ongelmaa.

Näyttää siltä, että jakautuminen jatkuu. Rienauspolitiikka on nähtävissä myös eduskunnassa ja valtuustoissa kautta maan. Ilmeistä on, että epäasiallinen kielenkäyttö ja likaiset hyökkäykset eivät hetkessä lopu.

Voisiko Tampere olla poikkeus? Voisiko järkevä ja asiallinen puheenparsi kuitenkin voittaa?

Tulevat kuntavaalit ovat kuntalaisen näkökulmasta kaikkein tärkeimmät vaalit. Kuntalaisilla on hyvä mahdollisuus vaikuttaa lähiympäristönsä asioihin, sillä valtuustoon ja lautakuntiin valitut päättäjät tekevät päätöksiä, jotka vaikuttavat jokaisen elämään.

Vaalit ovat demokratian selkäranka.

Kiinnostavaa tietysti on, miten puolueet vaaleissa menestyvät. Yhtä oleellista on, että puhuttaisiin politiikasta ja itse asioista, kerrotaan selkeästi puolueen ja omista näkemyksistä. On keskusteltava, haastettava ja perusteltava väitteet. Uusien avauksien tekeminen on välttämätöntä. Ehdokkaan ja päättäjän on kuunneltava, mistä ihmiset unelmoivat, mistä he ovat huolissaan, mitä he pelkäävät.

Politiikan pintakuohut ovat asia erikseen, mutta niihinkin on hyvä ottaa aktiivisesti kantaa.

Kohtaamiset vaalimökeillä saattavat jäädä ensi vuonna vähäisiksi. Siksi somessa tapahtuvien kohtaamisten merkitys kasvaa. Some on digiajan tori, älä käännä siellä kenellekään selkääsi, vaan kuuntele ja keskustele.

Ehdokkaaksi asettuva tekee huomattavan määrän työtä, joka joillakin on jo hyvässä vauhdissa. Valituksi tuleva kuntapäättäjä jatkaa sitä työtä ja tekee varmasti parhaansa ajaessaan kuntalaisten asioita.

Vaalit tulevat ja menevät, näköpiirissä on aina uusia vaaliponnistuksia.

Vaikka demokratia ei ole täydellinen tapa hoitaa yhteisiä asioita, se on kuitenkin paras mahdollinen tapa. Siihen kuuluu myös mainio ajatus, jota ei aina tule muistaneeksi: demokratiassa jokainen saa tilaisuuden äänestää ketä haluaa.

Jyrki Liikka, vapaa toimittaja, SDP:n valtuustoryhmän tiedottaja

Tampere rakentaa tulevana vuonna kouluja ja päiväkoteja 80 miljoonalla eurolla

Tampere osoittaa näin olevansa lapsiperheystävällinen myös investointisuunnitelmissaan. Haitallisista sisäilmaongelmista halutaan päästä eroon, ja lapsimäärän kasvu ja uudet asuinalueet edellyttävät uusien tilojen rakentamista. Urakkaa tulee riittämään vielä ensi vuoden jälkeenkin. Jokaiselle lapselle tulee taata paras päiväkoti ja paras lähikoulu.

Koulurakentaminen on valtakunnallinenkin ilmiö. Pieniä kyläkouluja lakkautetaan ja suuntauksena on siirtyä isoihin yhtenäiskouluihin. Koulurakentaminen on miljardiluokan bisnestä, jota ei aina ohjaa oppilaan paras vaan liikevoitto. Kunnilla on vapaat kädet päättää, minkälaisia tiloja rakennetaan ilman opetussuunnitelmaan perustuvaa Opetushallituksen ohjeistusta. Konsultit ovat ahkerasti liikkeellä markkinoimassa ns. avoimia oppimisympäristöjä, joista on hyvin ristiriitaisia kokemuksia käytännössä.

Tilojen suunnittelu on erityisen tärkeää. Tilojen tulee kestää ajan hammasta ja niiden tulee mahdollistaa varhaiskasvatuksen ja opetuksen laadukas arjen toiminta. Prosessiin tulisi ehdottomasti ottaa mukaan tulevat käyttäjät eli opettajat ja oppilaat, koska olemme sitoutuneet lapsinäkökulman huomioonottamiseen päätöksenteossa. Tämä lisää hyvinvointia. Pelkkä kuuleminen ei riitä, vaan ideat ja todetut epäkohdat on vietävä käytäntöön ja korjattava. Vuoropuhelu eri sidosryhmien kanssa on välttämätöntä. Rakennustoimen ja sivistystoimen dialogi tulee olla aktiivista. On mahdollista suunnitella tiloja, joissa yhdistyvät yhteisöllisyys ja yksilöllisyys, mukavuus ja terveellisyys sekä uudenaikaisuus ja perinteisyys. Tilat on mahdollista rakentaa toimiviksi ja muokattaviksi, niin että kaikki erityispiirteet voidaan ottaa huomioon.

Tutkimustietoakin on jo saatavilla suunnittelun tueksi. Mm. Jyväskylän yliopistossa on kehitetty uusia työkaluja oppilaiden, opettajien ja suunnittelijoiden yhteistyölle vanhojen tilojen korjaamiseksi ja uusien rakentamiseksi. Toivottavasti näihin ehditään perehtyä ja ne otetaan käyttöön.

Jos suunnittelua ei tehdä huolella, saadaan tiloja, joiden muuttaminen on myöhemmin vaikeaa tai mahdotonta. Rakennustekniikan pitää olla myös laadukasta. Valitettavan usein vastavalmistuneissa tiloissa törmätään jopa vesivahinkoihin. Rakennusvalvonnan pitää olla riittävää ja asiantuntevaa. Rakennusten elinkaaren tulee olla reilusti nykyistä pidempi.

Riitta Ollila (sd.), kaupunginvaltuutettu

Varhaiskasvatuksessa vähennetään hankintojen kemikaalikuormitusta

Keskiviikkona 4.11. edustin apulaispormestarina etätilaisuudessa Tampereen kaupunkia ja sain kunnian allekirjoittaa kaupungin puolesta haitallisten aineiden vähentämiseen varhaiskasvatusympäristössä tähtäävän hankintojen Green deal -sopimuksen. Valtion puolesta allekirjoittajana toimivat ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen ja perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru. Sopimuksen allekirjoittivat Tampereen lisäksi Helsinki ja Vantaa. Helsinkiä tilaisuudessa edusti apulaispormestari Pia Pakarinen ja Vantaata kaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

Tampereen strategiassa 2030 yhdeksi tärkeäksi toimintatavaksi asetetaan vastuullisuus. Strategissa todetaan, että kannamme vastuuta hyvinvoinnista ja ympäristöstä toimimalla ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Pitkän aikavälin strategiassa ja valtuustokautta ohjaavassa Lauri Lylyn pormestariohjelmassa korostuu se, että kaikelle oppimiselle halutaan taata terveelliset ja turvalliset olosuhteet. Tätä olemme pormestarin kanssa yrittäneet monin tavoin tällä kaudella edistää.

Kestävään elämäntapaan ja vastuullisuuteen toimintatapana kuuluvat kaupungin näkökulmasta merkittävästi hankinnat ja niihin liittyvä osaaminen. Tampereen kaupungin pyrkimyksenä on tehdä hankintoja vastuullisesti, parantaa hankintojen vaikuttavuutta sekä panostaa hankintaosaamisen kehittämiseen. Green deal toimii lapsiin kohdistuvan kemikaalikuormituksen vähentämisessä ja turvallisen oppimisympäristön luomisessa hyvänä työkaluna tarjoamalla kaupungille vahvaa kemikaaliasiantuntemusta.

Valitettavasti lainsäädäntö ei aina riitä suojelemaan ihmisten terveyttä ja ympäristöä kemikaalien haitoilta ja varsinkin lapset ovat erityisen herkkiä haitallisten kemikaalien vaikutukselle. Kemikaalien kieltäminen lainsäädännön kautta on myös hidasta ja vaatii usein erityisen vahvaa näyttöä terveyshaitoista. Samaan aikaan uusia kemikaaleja tulee markkinoille. Kemikaaleihin liittyvien vaatimusten asettaminen etenkin päiväkoteihin tehtävissä hankinnoissa on kuitenkin tunnistettu merkittäväksi keinoksi vähentää kemikaaleihin liittyviä riskejä lasten terveydelle.

Valtio ja suuret kaupungit sitoutuvat yhteisellä sopimuksella edistämään sitä, että varhaiskasvatuksen hankinnoissa pyritään jatkossa tietoisesti vähentämään kemikaalikuormaa ja mahdollistamaan varhaiskasvatusikäisille lapsille turvallisia ja puhtaampia oppimis- ja kasvatusympäristöjä. Ministerit Krista Kiuru ja Krista Mikkonen korostivat tilaisuudessa suurten kaupunkien tiennäyttäjäroolia ja edelläkävijyyttä. Ministeri Kiurun mukaan hankintojen turvallisuus tulee asettaa korkealle varhaiskasvatusympäristössä.

Green deal -sopimus edistää hienolla tavalla Tampereen kaupunginhallituksen 31.8.2020 hyväksymän Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekartan kestävän kulutuksen toimenpiteitä. Tampere on tiekartassa sitoutunut muun muassa materiaalien hankinnoissa ottamaan huomioon ilmasto- ja muita ympäristövaikutuksia ja lupautunut asettamaan vaatimuksia hankintojensa hiilidioksidipäästöille, kierrätettävyydelle, haitallisille aineille ja muille kestävän kehityksen näkökohdille. Tälle vuodelle yhtenä konkreettisena tavoitteena tiekartassa mainitaan kasvatus- ja opetuspalveluissa ympäristöministeriön Green deal -sopimus. Hankintojen kestävän kehityksen teemoissa korostuu myös toimiva yhteistyö kaupungin muiden asiantuntijaorganisaatioiden, kuten Tuomi Logistiikan ja Pirkanmaan Voimian kanssa.

Johanna Loukaskorpi
apulaispormestari
sivistyspalvelut ja sosiaali- ja terveyspalvelut

Kriisin keskellä ei ole varaa populismiin

Tampereen kaupunginvaltuusto valmistautuu budjettineuvotteluihin vastuullisesti. Menokehyksiä ei kasvateta vastuuttomasti, vaan kohdistaen yhteiskunnan kipukohtiin. Päiväkoteja rakennetaan, kouluja peruskorjataan, ruokajonojen nälkäiset vatsat täytetään. Meille sosialidemokraateille hyvinvoinnin mittari on, kuinka hyvää huolta pidämme lapsistamme ja heistä, jotka tarvitsevat apua hädän keskellä.

Tamperelaiset ovat kuluneen vuoden ajan sitoutuneet hienosti koronan torjuntaan ja näin voimme tehdä panostuksia tärkeisiin palveluihin. Maan hallituksen talouspolitiikka tukee kuntia, emmekä joudu leikkaamaan rajulla kädellä elintärkeistä palveluista. Oikeistolaisille populisteille tämä on karmeaa, koska he eivät pääse ratsastamaan pettyneiden äänillä valtuustoon ja sen jälkeen vielä rankemmin leikkaamaan näiltä samoilta ihmisiltä.

Kuntavaalien läheisyys laittaa populistit kierroksille, heiltä kuulemme yhä naurettavampia ehdotuksia vaalien lähestyessä. Kaikkea hyvää ehdotetaan kaikille, ilman ajatustakaan budjettikehyksessä pysymisestä. Nämä ehdotukset ovat toki parempi kuin jatkuva vihapuhe vastuullisia päättäjiä kohtaan. Populistit tekevät esityksiään julkisuuden takia, koska ilman valokeilassa oloa heidän olemassaolonsa on uhattuna.

Maailmalla tulleiden tuoreiden lukujen valossa, olemme Suomessa pärjänneet todella hyvin kriisin keskellä. Luottoluokituslaitos Fitch Ratings kiitteli tuoreessa raportissaan maamme poliittista päätöksentekokykyä ja pitkäaikaista sitoutumista rakenteellisiin muutoksiin. Maan hallituksen kuin Tampereen päätöksentekoa ohjaa vahvasti sosialidemokraattinen politiikka, joka ei ole sidottu vaaleihin, vaan ihmisten hyvinvointiin.

Ari Wigelius (sd.)
kaupunginvaltuutettu, Tampere