Tule mukaan päättämään paremmasta arjesta – lähde SDP:n ehdokkaaksi kuntavaaleihin!

Ensi kevään kuntavaaleissa pääset vaikuttamaan oman kuntasi tulevaisuuteen.

Sosialidemokraatit haluavat vahvistaa turvaa ja toivoa tulevaisuuteen, luoda hyvinvointia jokaiseen Suomen kuntaan. Meille on tärkeää, että jokainen ihminen voi elää hyvää elämää ja kokea arvostusta ja osallisuutta omassa kotikunnassaan.

Kunnissa päätetään toimivan arjen asioista. Kunnat päättävät esimerkiksi varhaiskasvatuksen, koulutuksen, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä ikäihmisten palvelujen järjestämisestä. Kunnissa päätetään myös, millaisia urheilu-, kulttuuri- ja sivistyspalveluita on asukkaille tarjolla sekä siitä, miten asuinympäristöjä kehitetään. Sosialidemokraatit haluavat, että kuntien palvelut toimivat ja helpottavat ihmisten arkea.

Haluamme rakentaa Suomea, jossa jokaisesta lapsesta voi tulla mitä vain. Laadukas varhaiskasvatus, tasa-arvoinen peruskoulutus sekä osaamista ja kasvua tukeva toisen asteen koulutus ovat tae sille, että lapsemme ja nuoremme pärjäävät tulevaisuudessa. Haluamme tukea perheitä ja varmistaa, että perheiden pienimmillä on turvallinen kasvuympäristö.

Meille on myös tärkeää, että jokainen ihminen voi ikääntyä ihmisarvoisella tavalla. Haluamme huolehtia siitä, että ikäihmisten palvelut toimivat ja ikääntyvien itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan jokaisessa Suomen kunnassa. Arvostamme ikääntyviä ja heidän kanssaan työtään tekeviä.

Politiikassa on kyse arvoista ja kyvystä hoitaa yhteisiä asioita. Laadukkaat palvelut, turvallinen ja siisti asuinympäristö sekä arjen sujuvuudesta huolehtiminen ovat sosialidemokraateille sydämen asioita. Meille kyse on ihmisistä ja inhimillisyydestä.

Tulevaisuus tarvitsee tekijänsä. Lähde ehdolle kuntavaaleihin tai mukaan tukiryhmiin ja vaalityöhön. Sinua tarvitaan!

Sanna Marin
SDP:n puheenjohtaja, pääministeri

SDP Tampere | Ari Wigelius

Tampereen ruokajonot ovat kasvaneet hälyttävästi

Korttelin ympäri kiertävät ruokajonot ovat herättäneet tamperelaiset surulliseen tilanteeseen. Avun tarve ruokajonossa on noussut hälyttävästi. Olen ollut tietoinen koronakriisin myötä lisääntyneestä avuntarpeesta, mutta en sen kasvun tasosta. Varsinkin kun nostetaan esiin, keitä nämä avuntarvitsijat ovat, eläkeläisiä, lapsiperheitä sekä nuoria. Juuri heitä, jotka ovat muutenkin tiukoilla.

Pidän ruokajonona hyvinvointiyhteiskunnassa häpeällisinä, meillä tulee olla yhteiskunnan tukiverkot sillä tasolla, ettei kenenkään tarvitse jonottaa lapsilleen tai vanhemmille tuntikaupalla ruokakassia. En myöskään pidä hyvänä, että rahoituksen varmistamiseksi tarvitsee käynnistää lyhytaikaisia lahjoituskampanjoita, vaan nämä varat tulee varmistaa yhteiskunnan tukien kautta pitkäjänteisinä tukina.

Sosialidemokraattina pidän kuitenkin tärkeänä, että pystyisimme pitämään nämä ihmiset kokonaan poissa avuntarpeesta ja he pystyisivät elämään itsenäisinä yhteiskunnan jäseninä. Hyvinvointiyhteiskunnan tehtävä on nostaa ihmisiä, ei painaa maahan tukiverkostoja kutoessa. On selvää, että kaipaamme sosiaaliturvauudistusta. Tähän pidän parhaimpana yleisturvan takaamista kaikille kansalaisillemme.

Tampereella avun tarpeeseen on vastattu köyhyystyöryhmän perustamisella, jonka pormestari Lauri Lyly nimesi vuonna 2018. Ryhmän pj Mikko Aaltonen sekä vpj apulaispormestari Johanna Loukaskorpi ovat tuoneet valtuustolle työryhmän esityksiä, joiden avulla olemme pyrkineet estämään köyhyyden kasvua.

Ruoka-apu on saanut tänä vuonna tukea Tampereen kaupungilta 130 000 euroa, joista 80 000 euroa tuli köyhyystyöryhmän esityksenä sekä 50 000 euroa elokuussa sosiaali- ja terveyslautakunnan ylimääräisenä tukena. Tuen määrän kasvuun on siis varauduttu, mutta sekään ei ole silti riittänyt.

Ruoka-apu on yksi keino auttaa, mutta valtuusto pyrkii monin eri keinoin vähentämään eriarvoisuuden kasvua sekä huolehtimaan avun tarvitsijoista. Esimerkiksi valtuutettu Ilkka Porttikiven aloite Huoltsun aukioloaikojen laajentamiseksi tuo avuntarvitsijoille heidän tarvitsemaan lämpöä ja tukea.

Koronakriisi on tuonut meille haasteen, jota maan hallitus sekä Tampereen kaupunginvaltuusto ovat pyrkineet ratkaisemaan hyvin haasteellisessa tilanteessa. Emme ole kansakuntana kohdanneet tällaista haastetta, joten kaikkia kipupisteitä emme pysty tunnistamaan heti, mutta pyrimme ratkaisemaan niitä yhdessä mahdollisimman hyvin.

Ruokajonoissa seisoville haluan ilmaista osaltani pahoitteluni, etten ole pystynyt kaupungin päättäjänä riittävällä tasolla varmistamaan tuen määrää. Uskon, että valtuusto tulee korjaamaan tämän asian nopealla aikataululla.

Ari Wigelius (sd.)
Tampereen kaupunginvaltuutettu

Asuminen maksaa liikaa

Asunto ja koti kuuluvat elämän perusasioihin. Pohjimmiltaan kodin merkitys syntyy siitä, että siellä ovat elämämme tärkeimmät asiat. Rakkaat ihmiset, yhteiset muistot ja niistä muistuttavat esineet.

Nykyinen kehitys asuntomarkkinoilla on johtanut tilanteeseen, jossa asuminen maksaa yhä enemmän, ja perheillä jää rahaa vähemmän muihin asioihin. Viimeisen 15 vuoden aikana vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat ovat lähes kaksinkertaistuneet. Uusien asuntojen hinnat ovat nousseet pilviin.

Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi muutti pysyvästi asuntomarkkinoiden rakennetta: omistusasumisen suosio heikkeni ja vuokra-asumisen kasvoi. Kehitykseen vaikuttaa moni asia mm. epävarmat työmarkkinat ja muuttuneet asenteet suhteessa omistamiseen. Merkittävä vaikutus on asumisen hinnalla. Monelle satojen tuhansien eurojen pankkilaina on sula mahdottomuus.

Vuokrakoti on hyvä ratkaisu. Tämän ovat huomanneet myös erilaiset rahastot, pankit ja vakuutusyhtiöt. Vuokra-asumisesta on tullut tuottavaa liiketoimintaa ja vuokrat nousevat nopeammin kuin ihmisten tulot. Monet eivät pysty maksamaan vaadittuja vuokria, joten sosiaaliturva auttaa. Yleisen asumistuen kustannukset ovatkin nousseet 500 miljoonasta eurosta miljardiin 10 vuodessa.

Edellä kuvattu kehitys ei ole tavallisten ihmisten eikä yhteiskunnan kannalta toivottavaa. Tilannetta voidaan muuttaa kahden keinon avulla: laskemalla rakennuskustannuksia ja kasvattamalla kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen määrää.

Rakentamisen kustannusten karsiminen on aloitettava lainsäädännöstä. Onko kaikki sääntely välttämätöntä? Myös kaavoituksessa on analysoitava taloudellisia näkökohtia. Uusien asuinalueiden kaavoittamisen yhteydessä, on varmistettava, että myös kohtuuhintaiselle asumiselle on edellytyksiä.

Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen määrää saadaan kasvatettua uudistamalla ARA-lainsäädäntöä ja tekemällä siitä houkuttelevampaa. Omavastuukorkoa on alennettava ja käynnistysavustukset on oltava riittävällä tasolla. Samalla pitää huolehtia aktiivisesta maa- ja kaavoituspolitiikasta.

Pekka Salmi
Tampereen SD. valtuustoryhmän puheenjohtaja

 

Oikeudenmukainen ulostulo kriisistä

Tällä hetkellä näyttää hyvältä. Koronaepidemia alkaa laantua Suomessa, ja yhteiskunta palata kohti normaalia. Katseet kohdistuvat tulevaisuuteen. Jo nyt on selvää, että tie kriisistä ulos on pitkä.

Aikaisempien epidemiakriisien kokemukset osoittavat, että taloudelliset vaikutuksen ulottuvat useiden vuosien päähän. Parhaiten elpyivät maat, joissa elvytettiin voimakkaasti.

Muutama viikko sitten julkistetussa talousasiantuntijatyöryhmän raportissa esitettiin toimenpiteitä, joilla palautetaan Suomi kestävän talouden uralle. Ensi vaiheessa, jota nyt elämme, on tuettava yrityksiä selviytymään pahimman yli. Toisessa vaiheessa taloutta on elvytettävä mm. infrainvestointien avulla. Kolmannessa vaiheessa, kun talous on saatu kasvuun, on edessä julkisen talouden sopeuttaminen menojen leikkausten ja verojen korottamisen kautta. Sopeuttaminen on välttämätöntä, jotta valtion velka ei kasvaisi hallitsemattomalle tasolle.

Vihriälän työryhmän johtopäätösten kanssa voi olla pääosin samaa mieltä. Pidän kuitenkin erittäin tärkeänä sitä, että talouden sopeuttaminen toteutetaan oikeudenmukaisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Talouden pelastusoperaation lasku on jaettava oikeudenmukaisesti ihmisten ja yritysten maksukyvyn mukaan.

Kulutusverojen korottaminen nostaisi pienituloisten verotusta, koska heidän tuloistaan suuri osa menee kulutukseen. Lisäksi kulutusverot ovat tasaveroja, jotka eivät huomioi tulotasoa. Pääomaverotus ja yritysverotus tulisikin ottaa tarkempaan tarkasteluun. Kannatan pääomaverotuksen jyrkempää progressiota. Myös erilaisia yritystukia tulisi vähentää ja suunnata yhteiskunnan panostuksia enemmän koulutukseen ja tutkimukseen.

Työryhmän näkemys oppivelvollisuuden pidentämisestä oli tervetullut tuki sosialidemokraattien ajamalle politiikalle. Sen sijaan lukukausimaksujen käyttöönottoa en kannata. Ne heikentäisivät pieni- ja keskituloisten perheiden lasten koulutusmahdollisuuksia.

Pekka Salmi
SDP Tampereen valtuustoryhmän puheenjohtaja

 

Ehdokkaaksi lähtöä ei kannata pelätä

Niin kaukaiselta kuin se kuulostaakin, on vähitellen aika ryhtyä ajattelemaan kuntavaaleja. Äänestyspäivään 18.4.2021 on aikaa hiukan yli 11 kuukautta; joidenkin mielestä vaalipäivä on kaukana, joidenkin mielestä ei enää.

Toinen merkittävä päivämäärä on ehdokashakemusten jättöpäivä 9.3.

Tampereella SDP lähtee kuntavaaleihin poikkeuksellisesta, jopa historiallisesta tilanteesta. Pormestari Lauri Lylyn ja pääministeri Sanna Marinin nimien perään sulkuihin merkitään lehtijutuissa (SDP). Kaksikko sai edellisissä kuntavaaleissa yhteensä 9 358 ääntä Marinin ollessa äänikuningatar ja Lylyn äänikuningas.

SDP sai yhteensä 24 838 ääntä, joten on selvää, ettei näitäkään vaaleja voiteta kahdella ehdokkaalla. Jalkapallo-otteluakaan ei voiteta peluuttamalla vain kahta pelaajaa, ovat pelaajat kuinka hyviä tahansa. Vaaleja ei myöskään voiteta ainoastaan nimillä, vaan puolueella pitää olla myös uskottava vaaliohjelma ja aito halu kantaa huolta tamperelaisten hyvinvoinnista.

Ja monipuolinen ehdokaslista.

Jotta SDP pääsisi edelleen kantamaan ison vastuun tamperelaisten hyvinvoinnista, on ehdokasasettelussa oltava aktiivinen. Pääroolissa ovat tietysti puolueosastot hakiessaan omia ehdokkaitaan, mutta yhdenkään, joka on kiinnostunut kuntavaaliehdokkuudesta ei kannata ujostella. Jos ei kukaan huomaa kysyä, niin silloin on syytä olla itse aktiivinen.

Ehdokkaana oleminen ei ole rakettitiedettä.

Kirjaa hyvän ehdokkaan ominaisuuksista ei ole kirjoitettu – eikä sitä voida kirjoittakaan. Kukaan kun ei voi määrittää, millainen on hyvä ehdokas ja millaisen hyvän kaupunginvaltuutetun pitää olla. Tampereenkin kaupunginvaltuuston saliin mahtuu mitä moninaisempi ihmiskirjo ja on satavarma, että Tampereen kehittämiseen tarvitaan sosialidemokraatteja.

Ehdokkaaksi lähtemisen kynnystä saatetaan pitää liian korkeana. Korkeutta on kuitenkin turha ajatella, koska jokainen tekee juuri sellaisen kampanjan ja juuri sellaisilla voimavaroilla, mitkä itsestä tuntuvat hyviltä. Vaalibudjettia tärkeämpiä ovat uskottavat vaaliteemat, uskottava ehdokkuus, aitous ja aktiivisuus.

Vanhan sanonnan mukaan seuraavan vaalin kampanja aloitetaan äänten laskennan jälkeisenä päivänä. Sosiaalisen median aikana väitteellä on paljon enemmän painoarvoa ja totuuden kanssa tekemistä kuin menneillä vuosikymmenillä. Koko vaalikauden on pystyttävä ja haluttava tehdä uskottavaa ja rehellistä politiikkaa, mutta tämä ei valitettavasti riitä.

Pitää olla osaamista ja halua kertoa saavutuksista ja tavoitteista äänestäjille. Jos SDP:n onnistumisesta kuntapolitiikassa tietää vain valtuustoryhmä, ei tamperelaisten hyväksi tehty ja tehtävä kuntapolitiikka palvele vaalityötä.

Ismo Alhoniemi
Rantaperkiön ty:n puheenjohtaja
Kunnallisjärjestön hallituksen jäsen

Hyvinvointivaltion edut näkyvät kriisissä

Koronaviruspandemia on aiheuttanut maailman laajuisen inhimillisen kriisin. Joudumme ponnistelemaan vielä pitkään akuutin kriisivaiheen yli. Kriisin jälkeen moni asia muuttuu. Yksi niistä on suhtautuminen hyvinvointivaltioon.

Poliittinen oikeisto ja työantajajärjestöt ovat vuosikymmenien ajan tukeneet klassisen taloustieteen teorioiden kautta muodostettua politiikkaa, joka on vienyt pohjaa hyvinvointivaltiolta. Julkisen sektorin roolia on haluttu alistaa markkinavoimille, ja rahoituspohjaa leikata veronalennuksilla. Julkinen ja yksityinen sektori on haluttu asettaa vastakkain. Malliesimerkki tästä oli Keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten oikeistohallituksen ajama markkinoihin pohjautunut SOTE-malli. Se olisi tuskin selviytynyt käsillä olevasta kriisistä.

Kriisi onkin kirkastanut hyvinvointivaltion merkitystä. Kun arki järkkyy, olemme lopulta riippuvaisia toisistamme. Yleinen ja yksilön etu eivät olekaan ristiriidassa. Suomalaisessa hyvinvointivaltiossa on pohjimmiltaan kyse juuri siitä, että voimme hädän hetkellä saada aina tukea toisiltamme niin yksilöinä kuin kansakuntana.

Suomessa koronaviruksen aiheuttamat uhat ihmisten terveydelle ovat huomattavasti pienemmät kuin useimmissa muissa maissa. Syy on ennen muuta hyvinvointivaltion rakenteissa. Täällä kaikki ovat kattavan terveysjärjestelmän piirissä, ja palkalliselle sairauslomalle pääsee matalalla kynnyksellä. Kattava sosiaaliturva auttaa lomautettuja ja työpaikkansa menettäneitä. Vahva hyvinvointivaltio on näyttänyt etunsa.

Kriisi on vakuuttanut meidät vahvan valtion merkityksestä myös talouselämässä. Äkillinen poikkeustilanne on saanut Suomen talouden polvilleen, ja erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat valtion apua selviytyäkseen. Yritysten tukeminen on perusteltua paitsi yritysten, myös työntekijöiden ja laajemmin koko yhteiskunnan näkökulmasta. Yritysten pelastamiseen panostetaankin miljardeja lainarahoituksena ja suorana tukena.

Vahvan hyvinvointivaltion legitimiteetti vahvistuu kriisin myötä. Ihmiset ja myös elinkeinoelämä ymmärtävät, että vain vahvalla hyvinvointivaltiolla on resursseja ja kykyä ottaa vastuu yhteiskunnan ja yksilöiden selviytymisestä. Toivottavasti näemmekin jatkossa enemmän esityksiä hyvinvointivaltion vahvistamiseksi ja uudistamiseksi kuin heikentämiseksi.

Pekka Salmi
SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja

Haiharanpuiston iso laiva on innostava leikkiväline.

Leikkipuistojen tulisi tarjota elämyksiä

Nykypäivänä on haaste saada lapset innostumaan ulkona leikkimisestä. Ennen älypuhelimien ja muiden vempaimien tuloa, lapset viettivät helposti ulkona koko päivän. Tosin pihat eivät ole vielä täysin tyhjentyneet, mutta selvä muutos on nähtävillä lasten liikkumisessa, mikä on havaittu tutkimuksissa.

Valtion liikuntaneuvoston LIITU 2018-tutkimuksessa huomattiin, että 11–15-vuotiaiden kiinnostuminen liikkumisesta oli selvästi vähentynyt. Myös ruutuaika oli 55 % lapsista yli suositusten, eli yli kaksi tuntia päivässä. Voimme etsiä syyllisiä vanhemmista tai voimme syyttää älypuhelimia. Mielekkäintä lienee kuitenkin keksiä ratkaisuja arkiliikunnan lisäämiseksi.

Mielikuvitus puuttuu leikkipuistoista.

Tampereen leikkipuistot ovat tulleet meidän perheelle tutuiksi, koska harrastamme puistobongailua. Lähdemme ajelemaan jonnekin päin ja etsimme asuinalueelta leikkipuiston. Toisinaan katsomme etukäteen vinkkejä hyvistä leikkipuistoista. Nekalan vehreät puistot, Pikku Kakkosen sekä Emil Aaltosen leikkipuistot ovat suosikkeja. Haiharanpuiston iso laiva on innostavin leikkiväline.

Ennen puistobongailun aloittamista vietimme aikaa samoissa lähipuistoissa, mutta uuden harrastuksen myötä lähdemme tutustumaan mielellään uusiin puistoihin. Olen tehnyt kuitenkin huomion, kuinka leikkipuistot ovat lähes samannäköisiä kaikkialla. Hiekkalaatikko, keinut ja kuluneet kiipeilytelineet. Mielikuvitus puuttuu leikkipuistoista. Lapset suuntaavatkin usein nopeasti leikkipuistojen vieressä oleviin metsikköihin, jotka tarjoavat parempia elämyksiä.

Heitin ajatusta Titanic-puiston rakentamisesta.

Metsässä puut, pusikot sekä kivikot luovat lapselle mahdollisuuden mielikuvituksen käyttämiseen. Tarvitseeko leikkipuistoissa olla tekonurmea ja kaiken niin kliinistä. Puut, isot kivet sekä kuralätäköt loisivat tunnelmaa myös rakennettuihin leikkipuistoihin. Päiväkotien työntekijät varmasti allekirjoittavat tämän, koska usein omia lapsiani hakiessa, ovat kummatkin riemuissaan pihan ainoassa kuralätäkössä.

Jätin huhtikuun Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa valtuustoaloitteen, missä herättelin kaupunkia pohtimaan leikkipuistojen tulevaisuutta. Heitin ajatusta Titanic-puiston rakentamisesta Särkänniemen lähelle. Luonnonmukaisten leikkipuistojen lisäämiseksi kaupunginalueella.

Vuosittain järjestettäisiin äänestyksiä uusista leikkivälineistä puistoihin, näin annettaisiin lapsille ääni tulevaisuuden puistojen rakentamisessa.

Leikkipuistoihin kannattaa panostaa, koska lapsien liikkumattomuus tulee tulevaisuudessa maksamaan enemmän kuin elämykselliset leikkipuistot. Yhteisleikit lisäävät perheiden hyvinvointia ja lapsuuden muistoihin jää onnelliset hetket leikkipuistoista.

Ari Wigelius

kaupunginvaltuutettu (sd.), Tampere

Kuva: Ari Wigelius

Kuvassa Haiharanpuiston iso laiva, joka on koko Tampereen kivoin leikkiväline.

 

Korona jättää jäljen myös järjestötoimintaan

On satavarma, että koronan jälkeinen aika (sitten kun se joskus koittaa) tuottaa kosolti eritasoisia tutkimuksia väitöskirjoihin asti. Tutkittavaa tietysti riittääkin monelta kantilta, muun muassa psykologian ja sosiologian aloilta.

Paljon konkreettisimpiakin selvityskohteita on, kuten koronan vaikutus ihmisten toimeentuloon, työllisyyteen, kuntatalouteen tai uusien opetusmahdollisuuksien hyödyntäminen. Korona jättää jälkensä myös niinkin arkiseen asiaan kuin järjestötoimintaan – tai ainakin näin toivon tapahtuvan.

Ei ole sellaista yhdistystä millään elämänalueella, että se ei joutuisi tuskailemaan vapaaehtoisten liian pientä määrää. Näin on tilanne etenkin yhdistystoiminnan tylsimmällä alueella eli hallinnossa, kokousten pyörittämisessä. Monen urheiluseuran on helpompi saada valmentajia ja huoltajia, kuin löytää ihmisiä jaostoihin, johtokuntiin ja hallituksiin.

Tekevien käsien vähäisyys on pitkään ollut ongelmana myös puoluetoiminnassa. Puolueosastoissa suurin osa toiminnasta tapahtuu johtokunnan tai hallituksen kokouksissa, joissa tehtävät päätökset vaikuttavat yhdistyksen toimintaa. Korona on yllättäen näyttänyt, että tarvittaessa yhdistyksilläkin on keinot mataloittaa osallistumiskynnystä.

Siinä, missä koulujen opetuksessa on siirrytty etäopettamiseen ja -opiskeluun sekä työpaikoilla videokokouksiin, ovat ajan kehityksessä mukana olevat yhdistykset siirtäneet kokouksessa verkkoon tai vähintäänkin sähköpostikokouksiin. Häviävän pieni osa kuitenkin. Poikkeuksellinen aika vaatii poikkeuksellisia ratkaisuja, mutta arkielämän jälleen asettauduttua tuttuihin uomiin, ei kanssakäymistä ja kasvokkain kokoustamista kuitenkaan pidä hylätä.

On silti hyvä muistaa, että hallinnon pyörittämiseen keinovalikoimissa on nykyään muutakin kuin saman kokouspöydän ääreen istuminen. Tämä on tullut todistettua kevään aikana.

Myös Tampereen Sosialidemokraattisen Kunnallisjärjestön hallitus on ottamassa digiloikan. Seuraava hallituksen kokous pidetään videokokouksena, mutta olemme jo käsitelleet ja valmistelleet asioita sähköpostien välityksellä.

Yhdistyslakiin tuli jo vuonna 2010 eli kymmenen vuotta sitten lisäys, jonka mukaan yhdistyksen kokoukseen voi osallistua myös postitse, tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Tätä mahdollisuutta ei yhdistysten luvatussa maassa ole todennäköisesti juurikaan käytetty hyväksi, mutta nyt pakon edessä mahdollisuus toivottavasti juurtuu osaksi toimintaa.

Tekniikan mahdollistamat kokoustamis- ja tiedonsiirtotavat ovat yhdistysten omaa ”matalan kynnyksen” toimintaa. Koronan aikana tällainen tapa pyörittää hallintoa on mahdollista jättää osaksi ja ainakin reserviin puolueosastojen arkipäivää. Jalkapallon sloganin mukaillen ”kokous on parasta paikan päällä”.

Ismo Alhoniemi
Rantaperkiön ty:n puheenjohtaja
Kunnallisjärjestön hallituksen jäsen

SDP Tampere - ruusu

SDP Tampere I Kuuluuko huumori politiikkaan?

Huumori on asenne, jolla maailmaa katsotaan myötätuntoisesti ja empaattisesti. Pertti Paasio (2.4.19324.4.2020) kuului niihin harvoihin, joilla oli hyppysissään humoristinen tilannetaju.

Jos politiikassa puheenvuoroihin saa mukaan humoristisen heiton, se on pelkästään hyvä asia. Oleellista on, että osaa oikealla tavalla keventää tunnelmaa. Tämä tietysti koskee kaikkia elinpiirejä, ei pelkästään politiikan näyttämöitä.

Rennossa tunnelmassa ajatus liitää kepeämmällä otteella, jolloin myös luovien ratkaisujen määrä kasvaa.

Paasio toimi SDP:n kansanedustajana 1975–79 ja 1982–96. Hän oli Harri Holkerin hallituksen ulkoministerinä 1989–91. SDP:n puheenjohtajana Paasio toimi 1987–91 ja europarlamentaarikkona vuosina 1996–1999.

Aikalaiset ovat muistelleet kuluneella viikolla Pertti Paasiota.

Toimittaja Kirsi Heikel kirjoittaa: ”Olin 90-luvulla illallispöydässä, jossa Pertti Paasio ja kreikkalainen EU-virkamies väittelivät siitä, kumman maan saaret ovat kauniimmat.

Teidän saaret ovat pieniä kuin kivet eikä niissä asu ketään, sanoi kreikkalainen.

Niin, sitä kutsutaan luonnoksi, vastasi Paasio.”

Kirjailija taas Jari Tervo muistelee näin: ”Tarinan mukaan ulkomainen toimittaja kysyi ulkoministeri Paasiolta, eikö ole kamalaa, että Suomella on tuhat kilometriä rajaa Neuvostoliiton kanssa. Paasio vastasi: kamalaa olisi, jos sitä rajaa ei olisi.”

Vuonna 1996 Pertti Paasio julkaisi kirjan Minä ja Mr Murphy (Gummerus). Kirjassa Paasio kertoo herkullisia poimintoja poliitikon matkan varrelta. Ulkoministerinä toimineen Paasion eriväriset kengät tai sotkeutuminen frakkipaitaan ovat inhimillisiä sattumuksia hänen elämästään.

Filosofiansa Paasio pelkistää kirjan esipuheessa.

Kun Murphyn lain peruslähtökohta tunnetusti on periaate, että asia, joka voi mennä pieleen, menee pieleen; ellei asia, joka voi mennä pieleen, menekään pieleen, jälkeenpäin osoittautuu, että olisi ollut parempi, että se olisi mennyt pieleen.”

Demokraatti-lehti haastatteli Pertti Paasiota elokuussa 2019 SDP:n 120-vuotisjuhlissa Turussa. Lehti kysyi Paasiolta, mikä on puolueen suurin ratkaisua vaativa kysymys, jotta se pärjää jälleen seuraavat 120 vuotta.

Pitää lakata kuvittelemasta, että on olemassa jokin ratkaisu, jota me emme vain huomaa. Se on jatkuvaa työtä ja kuuntelua, yhteistoimintaa sekä luottamusta omaan porukkaan ja puolueeseen, Pertti Paasio opasti.

Paasion mukaan on tärkeää luottaa omaan puolueeseen ja kunnioittaa yhdessä rakennettua politiikkaa ja toinen toisiaan, vaikka ei aina kaikkeen olisikaan tyytyväinen.

Eero Heinäluoma muistelee tapausta, jolloin SDP:llä oli vaalien alla vastoinkäymisiä.

Tunnelma oli vähän mollivoittoinen. Pertti ehdotti, että vaihdettaisiin vaalilause ja otettaisiin tilalle: ’Äänestä meitä, edes säälistä.’ Pertti pystyi keventämään tilanteita, mikä oli tärkeää, koska politiikassa asiat ovat yleensä vaikeita ja niihin liittyy paljon ristiriitoja, Heinäluoma kertoo.

Palataan vielä Paasio kirjaan.

Hän päättää kirjansa varsin osuvasti: ”Tavaksi on tullut sanoa, etten päivääkään vaihtaisi pois. Kyllä minä muutaman vaihtaisin. Mitä edessäpäin on, onneksi en tiedä.”

Teksti Jyrki Liikka

SDP Tampere | Tampere by night

Lauri Lyly: Mistä on Tampereen kehitys tehty?

Tällä pormestarikaudella Tampere on kasvanut ja rakentunut. Työn alla ovat olleet ratikka, Kansi ja Areena, Hiedanranta, Sulkavuoren uusi keskusvedenpuhdistamo. Uusia koteja valmistui vuonna 2019 yli 4000.

Uusiakin on luvassa. Olemme päättäneet rakentaa uudet tilat Tampereen taidemuseolle ja Sara Hildénin taidemuseolle. Tämän vuoden aikana päätämme ratikan jatkolinjoista.

Vauhdikas rakentaminen näkyy myös urheilupaikoissa. Vuoden 2020 aikana meille valmistuu uusi pesäpallokenttä Kauppiin, uusi tekojääkenttä Sorsapuistoon ja Tammelan stadionin rakentaminen alkaa.

Tampereen väestökasvu on ollut historiallisen suurta. Vuosittain uutta noin 3000 uutta tamperelaista on muuttanut kaupunkiin.

Suurin yksittäinen ikäluokkamme ovat 24-vuotiaat. Haasteenamme on pitää heistä kiinni. Moni haluaisi pitää Tampereen kotinaan, mutta työpaikat ajavat muuttamaan pois.

Tampereen talouden pitäminen tasapainossa vaatii vielä paljon yhteisiä ponnisteluja, mutta olemme oikealla polulla.

Miten voisimme luoda lisää työpaikkoja, yrityksiä ja toimeentuloa Tampereen seudulle? Se on yhteinen haasteemme.

Pormestarikauden alussa kaupunki joutui ratkomaan korkeaa työttömyyttä ja huonoa taloustilannetta. Nämä kaksi ovat yhä haasteinamme, vaikkakin pienempinä kuin vuonna 2017.

Tampereen talouden pitäminen tasapainossa vaatii vielä paljon yhteisiä ponnisteluja, mutta olemme oikealla polulla.

Huhtikuussa 2017 Tampereen työttömyysaste oli 14,2 prosenttia. Joulukuussa 2019 se oli 11,6 prosenttia. Olemme pystyneet parantamaan tilannetta erityisesti alueellisella työllisyyskokeilulla.

Kokeilun aikana työttömyysaste ehti painua reilusti alle 11 prosentin. Harmillisesti valtioneuvoston päätöksellä kokeilu lopetettiin vuonna 2018 lopussa. Onneksi uusi hallitus on näyttänyt vihreää valoa kokeilun jatkamiselle keväällä 2020.

Työ pääradan parantamiseksi ja Tampere-Pirkkalan lentoaseman vilkastamiseksi jatkuu. Tarvitsemme lisää kapasiteettia Tampereen ja Helsingin väliselle päärataosuudelle.

Olemme laatineet ensimmäisenä Suomen kuntana ilmastobudjetin ja kokeilleet joukkorahoitusta.

Olemme käynnistäneet myös kokeiluja ja pilotteja. Esimerkiksi lähijunaliikenteen vuoroja on lisätty vuoden 2020 ajaksi Tampereen seudulla. Yhteydet Nokialta, Lempäälästä ja Orivedeltä ovat sujuvia ja nopeita. Tampereelle on helppo tulla.

Lisäksi pormestarin päätöksellä on perustettu muun muassa Köyhyysohjelmaan pureutuva köyhyystyöryhmä, huumeongelman tilannekuvaa kartoittanut työryhmä, esittävien taiteiden kehittämisen työryhmä ja Smart Tampere -ohjelman ohjaustyöryhmä.

Olemme laatineet ensimmäisenä Suomen kuntana ilmastobudjetin ja kokeilleet joukkorahoitusta. Lisäksi kokeilemme osallistuvaa budjetointia.

Lisäksi olemme kehittäneet kaupungin omaa toimintaa. Haluamme, että Tampereen kaupunki on hyvä työpaikka, joka houkuttelee osaajia. Tämän saavuttaminen edellyttää vielä lisää tekoja, mutta yhdessä arjen ammattilaisten kanssa pystymme siihen.

Kiivaan kasvu- ja investointikauden aikana emme ole halunneet tinkiä arjen palveluista. Olemme tehneet arvovalintoja. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokoja ei ole kasvatettu. Ikäihmisten palveluihin olemme lisänneet huolehtivia käsipareja.

Olemme yhtiöittäneet Tampereen tilapalvelut, Pirkanmaan Voimian ja Tampereen infran. Omina yhtiöinään ne ovat taloudellisesti toimivampia kokonaisuuksia ja lisäksi juuri näitä palveluita ja toimintoja on sujuvampaa kehittää kuin osana kaupungin omaa toimintaa.

Näissä muutoksissa emme ole tinkineet henkilöstön asemasta tai työsuhteiden ehdoista. Olemme turvanneet henkilöstön asemaa solmimalla asialliset siirtosopimukset. Olemme myös edellyttäneet, että perustettavissa uusissa yhtiöissä henkilöstöllä on oma edustajansa yhtiön hallituksessa.

Vaikka valtuustokausi alkaa kääntyä loppupuolelle, on työtä vielä tehtävänä. Erityisesti asunnottomuus, huumeongelma, ilmastonmuutos ja talous-, työllisyys- sekä sote-tilanne tarvitsevat tekoja.

Niitä on tehtävä nyt. Eikä ensi kaudella. Ongelmilla on tapana paisua, jopa kohtuuttomiin mittoihin, jollei toimeen tartuta.

Lauri Lyly, Tampereen kaupungin pormestari