Mahmoud Machaal jatkaa Tampereen kaupunginvaltuutettuna ja aloittaa Pirkanmaan varavaltuutettuna yhteensä 1129 äänellä. Kuntavaaleissa Machaal keräsi 458 ääntä ja aluevaaleissa 671. Hän on tähän mennessä ollut kahdesti Tampereella varavaltuutettuna ja siirtyy nyt toiselle kaudelleen valtuutettuna.

– Nämähän eivät ole vain ääniä, vaan 1129 ihmistä, jotka luottivat minuun, Machaal kiittää.

Työllisyys, nuoret ja asunnot

Machaal kantaa erityistä huolta Tampereen korkeasta työttömyydestä, nuorten hyvinvoinnista ja kohtuuhintaisesta asumisesta. Hän haluaa Tampereen olevan kaupunki, jossa syrjinnälle ja rasismille kaikissa tilanteissa on nollatoleranssi ei vain sanojen, vaan myös tekojen osalta.

– Jokaisella ihmisellä täytyy olla varallisuudesta riippumatta mahdollisuus omaan kotiin. Kun uusia asuntoja rakennetaan, niitä pitää olla mahdollisuus tarjota vähävaraisille ihmisille. Vuokra voi olla alennettu esimerkiksi sillä perusteella, että ihmisen tulot ovat pienet, ja asumista voidaan tukea rahallisesti kaupungin puolelta, Machaal toteaa.

Monien hallituksen toimien, kuten asumistukeen ja työttömyystukiin tehtyjen leikkausten vuoksi ihmisten maksuhäiriömerkintöjen ja ulosottojen määrät ovat nopeassa kasvussa. Asuntoa ei välttämättä tarjota lainkaan, jos ihmisellä ei ole luottotietoja tai mahdollisuutta henkilötakaukseen. Lisäksi, jos asuntoa tarjotaankin, vuokravakuus voi olla niin suuri, että siihen ei ole varaa. Muun muassa tämä aiheuttaa asunnottomuuden lisääntymistä.

– Kunnan täytyy voida tarjota asuntoa siitä riippumatta, onko ihmisellä maksuhäiriömerkintä, sillä jokaisella ihmisellä on oikeus omaan turvalliseen kotiin, Machaal toteaa.

Tämän päivän nuoret ovat erikoisessa tilanteessa: työpaikkoja on tarjolla niin vähän, että vaikkapa pääasiassa nuorille tarkoitettuja työharjoittelupaikkoja hakevat jo vuosia työelämässä olleet ammattilaiset. Kehitys on huolestuttavaa ja voi viivästyttää opintojakin.

– Nyt nuoret eivät pääse töihin ilman työkokemusta. Nuorille täytyy ehdottomasti tarjota työharjoittelupaikkoja. Työtä pitää myös olla tarjolla tasapuolisesti kaikille riippumatta taustasta – esimerkiksi uskonnollisesta taustasta, ihonväristä tai sukupuolesta. Tasa-arvo ja hyvä elämä kuuluvat kaikille, Machaal toteaa.

Machaalin mukaan työelämä- ja asuntopolitiikkatavoitteisiin päästään yhteistyön kautta. Erilaiset kansalaistapaamiset ja tapahtumat ovat tärkeitä, ja kunta voi näitä järjestää.

– Me-henkeä tarvitaan Tampereella. Tampere on erittäin kaunis, meidän kaikkien yhteinen kaupunki, josta haluamme pitää hyvää huolta, Machaal sanoo.

Hyvän elämän puolesta

Tampereen historiallista vaalitulosta SDP:n kannalta Machaal pitää osoituksena siitä, että ihmiset äänestivät vaaleissa hyvän elämän puolesta.

– Ihmiset haluavat tulevaisuuden itselleen ja lapsilleen, ja äänestivät siksi meitä. Tämä on selkeä viesti Suomen hallitukselle: ei hyväksytä politiikkaa, joka on erittäin vaarallista suomalaiselle yhteiskunnalle ja vaikuttaa tuhoavasti myös tulevaisuuteen. Asioiden korjaaminen vaatii kovaa työtä, mutta itse valtuutettuna lupaan laittaa aivoni ja sydämeni likoon, Machaal lupaa.

Machaal haluaa nähdä Tampereen suvaitsevaisena, liberaalina kaupunkina, jossa kaikilla on mahdollisuus hyvään elämään.

–Niin työn kuin asunnonkin haussa jokaisen tulee saada kokea itsensä yhtä arvokkaaksi. Haluan nähdä Tampereen yhtenä maailman parhaista kaupungeista, jossa on mahdollisuus tehdä työtä ja opiskella. Kulttuurikin on todella tärkeää, ja sitä ei saa unohtaa. Pidetään kaikista huolta vauvasta vaariin. Jokaisen täytyy saada kokea Tampere omaksi kaupungikseen, josta voimme olla ylpeitä, Machaal päättää.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Dmitry Dorovskikh

Hanna-Maria Grann oli kevään vaaleissa toista kertaa ehdolla ja tuli valituksi Tampereen kaupunginvaltuustoon 664 äänellä sekä Pirkanmaan aluevaltuustoon 1286 äänellä. Toista kertaa ehdolla ollut Grann kertoo uskoneensa SDP:n vaalivoittoon, mutta omaa läpimenoaan hän ei odottanut Tampereella ja Pirkanmaalla, jotka ovat väestöpohjiltaan suuria vaalialueilta.

– Tunnelmat tulosten julkaisun jälkeen olivat häkeltyneet, hämmästyneet, iloiset ja onnelliset. Haluan koko sydämestäni kiittää tukijoukkojani ja teitä, jotka suosittelitte minua, sekä myös kaikkia muita ehdokkaita, vapaaehtoisia, talkoolaisia ja SDP:n toimijoita. Meillä oli huippuhauskaa yhdessä ja uskon sen näkyneen ja kantaneen, Grann toteaa.

Grann oli myös vaalimökkien auki ollessa useasti aamuvarhaisella jakamassa kahvia Keskustorilla muille aamuvirkuille. Kaikki tämä näkyi ja tuntui lopullisessa vaalituloksessa.

Suuri mandaatti, suuri vastuu

Grann arvelee, että ensimmäisinä kuukausina valtuustossa aikaa menee uusien asioiden ja käytäntöjen haltuun ottamiseen ja omaksumiseen sekä verkostoitumiseen ja myös pormestariohjelman rakentamiseen ja sen käytäntöihin.

– Saimme vaaleissa suuren mandaatin, joka tuo suuren vastuun. Esimerkiksi tämänhetkinen taloustilanne ei ole helppo, mutta juuri sen vuoksi meidän tulee pitää kaikista huolta ja turvata terveellinen, toimiva arki, Grann toteaa.

– Itse haluan, että panostamme arjen ratkaisuissa ja päätöksissä ennalta ehkäisyyn ja terveyden edistämiseen eli hyte-työhön. Toisaalta haluan Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan hyvinvointialueen olevan työntekijöilleen luotettavia ja hyviä työnantajia, jotka huolehtivat työntekijöidensä työssä jaksamisesta, työhyvinvoinnista ja työturvallisuudesta. Ensimmäisinä kuukausina haluan tietoa etenkin näistä asioista, Grann lisää.

Sosialidemokraattinen Tampere

Grannin mielestä on tärkeää, että tulevien neljän vuoden aikana Tampereella varmistetaan sosialidemokraattisten arvojen ja näkökulmien näkyminen päätöksenteossa.

– Haluan nähdä, että Tampere on pysynyt neljän vuoden jälkeen ja pysyy jatkossakin tasa-arvoisena ja suvaitsevaisena kaupunkina kasvaa, elää ja työskennellä – meille jokaiselle, Grann päättää.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Hanna-Maria Grannin kotialbumi

Mira Hirvonen, 36. valittiin heti ensimmäisissä vaaleissansa Tampereen kaupunginvaltuustoon suurella äänipotilla – 470 äänellä. Aluevaaleissa hän sai 721 ääntä ja nappasi kolmannen varavaltuutetun paikan. Hirvonen kertoo tunnelman tuloksen selvittyä olleen epäuskoinen, iloinen ja hämmentynyt.

– Edelleen tätä sulatellaan, Hirvonen toteaa.

Hirvonen aloitti kampanjansa tekemisen jo tammikuussa. Hän kehuu erityisesti kampanjan tekijöiden hyvää energiaa – mukava porukka auttoi suuresti oman kampanjan teossa. Ensikertalaisena Hirvonen ei kuitenkaan uskaltanut liikaa toivoa läpimenoa vaaleissa.

– Olen itsekin pohtinut, mikä valintaani johti. Luulen, että ihmiset haluavat vaihtoehdon nykyiselle hallituspolitiikalle, ja itse yritin parhaani mukaan olla se vaihtoehto. Pienet purot toivat sitten ääniä. Aika on sellainen, joka sai ihmiset äänestämään demareita ylipäätään. Saimme Tampereella selkeän vaalivoiton, jonka nojalla on hyvä lähteä tekemään valtuustossa töitä, Hirvonen pohtii.

Ensimmäisinä kuukausinaan valtuustossa Hirvonen toivoo pääsevänsä tutustumaan kokousteknisiin asioihin sekä muihin valtuutettuihin yli puoluerajojen.

– Yhteistyöllä tehdään parhaimpia tuloksia politiikassa, Hirvonen sanoo.

Ääni työllisyyden ja työmarkkinatilanteen puolesta

Tällä hetkellä Tampereen ja Pirkanmaan työllisyystilanne on ennätysheikko, kuten koko Suomen. Hirvonen muistuttaa, että hallitus on omilla toimillaan lisännyt työttömyyttä, eikä avoimia työpaikkoja ole ollenkaan niin paljoa kuin pitäisi, eikä niin paljon, kuin hallitus lupasi. Myös taloustilanne on tällä hetkellä heikohko, ja uusien työpaikkojen syntyminen on kiven takana. Valtuustossa Hirvonen haluaa olla ääni paremman työllisyystilanteen puolesta.

– Nyt on käännettävä kaikki mahdolliset toimet, joita työllisyyden parantamiseksi voidaan tehdä. Olemme uudenlaisessa tilanteessa, kun työvoimapalvelut siirtyivät vuodenvaihteessa kunnille. Lähdemme nyt kehittämään paikallisia toimia työllisyystilanteen helpottamiseksi, Hirvonen sanoo.

Hirvosen mielestä esimerkiksi julkisten hankintojen työllistymisehtoa tulisi käyttää paljon enemmän. Lisäksi tulisi selventää kunnan ja kaupungin roolia oppisopimustyöpaikkana ja työpaikkojen luojana.

– Kaupungilla on mahdollisuuksia avittaa työmarkkinoita ja tuoda hyviä dynaamisia vaikutuksia työmarkkinoille. Kuitenkaan tässä asiassa ei ole heti saatavilla helppoja hedelmiä, joita voisi alkaa keräillä, Hirvonen muistuttaa.

Reilumpi Tampere

Neljän vuoden kuluttua Hirvonen haluaa nähdä entistä reilumman Tampereen.

– Meillä on elinvoimainen kaupunki, joka kehittyy paljon tällä hetkellä. Toivon, että näemme neljän vuoden päästä sellaisen Tampereen, jossa ihmisillä on hyvä asua. Eri puolilla Tamperetta tulee olla hyvät ja toimivat palvelut. Ihmisten tulee kokea elämä Tampereella hyväksi. Haluan, että ihmiset jatkossakin pitävät Tamperetta Suomen parhaana kaupunkina, Hirvonen sanoo.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Milla Zuev

Oliver Priimägi, 20, valittiin Tampereen kaupunginvaltuustoon 390 äänellä. Lopputuloksen jännittäminen alkoi kuitenkin varsinaisesti vasta vaali-illasta: lopullinen läpimeno oli yhdestä äänestä kiinni ja varmistui seuraavana keskiviikkona tarkastuslaskennassa.

– Vasta keskiviikkona annoin itselleni luvan huoahtaa helpotuksesta. Minulla oli vaalinumerona 71, jonka moni olisi voinut kirjoittaa väärin, jolloin äänet olisi hylätty. Keskiviikkona kuitenkin selvisi, että kova työ oli palkittu ja olin oikeasti valittu. Tähän meni hetki totutella, mutta lopulta olin valmis taputtamaan itseäni olkapäälle, Priimägi kuvailee jännittäviä tunnelmiaan.

Itse kampanjaa oli Priimägin mukaan ihana tehdä: erityisesti hän kehuu kampanjaväen yhteishenkeä.

– Demareilla ja puoluerajat ylittävästi yhteishenki oli ihana ja kannustava. Jo kampanjan jälkeen tuli voittajafiilis, Priimägi toteaa.

Kokonaisvaalitulokseen Priimägi kertoo olevansa todella tyytyväinen. Hän myös kehuu Tampereen tulevaa uutta pormestaria Ilmari Nurmista.

– Demarina näin on helppo sanoa. Tampereella saimme ennenkuulumattoman voiton jopa meille. Saimme myös pormestarin, joka edustaa Tamperetta aivan eri tavalla kuin edeltäjänsä. Ilmari on nuorekas, karismaattinen ja vastuullisuutta sekä tasa-arvoa edistävä henkilö, joka todella tulee viemään Tamperetta tulevaisuuteen katsovaan suuntaan. Maanlaajuisestikin olen tyytyväinen. Uskon, että saamme suunnanmuutoksen aluetasolle ja kaupunkitasolle. Kunta- ja aluevaalit ovat kuitenkin ikään kuin välivaalit – kun nyt katsoo tuleviin eduskuntavaaleihin, niin olihan tämä nykyiselle maan hallitukselle näpäytys siitä, että nykyinen peli ei vetele, Priimägi sanoo.

Joukkoliikenne vastaamaan nuorisolakia

Valtuutettuna Priimägi haluaa paitsi hoitaa hänelle annetun tehtävän kunnialla, myös pitää oman itsensä kaikessa tekemisessä mukana – kuten kampanjansakin aikana.

– Haluan tehdä asiat anteeksipyytelemättömästi ja omannäköisesti. Haluan kuulla nuoria ja tuoda heidän äänensä esiin valtuustossa, Priimägi toteaa.

Hänellä on myös mielessä konkreettinen valtuustoaloite, joka toisi Tampereen joukkoliikennettä lähemmäs nuorisolakia. Tällä hetkellä Nyssessä lastenlippuun ovat oikeutettuja 7–16-vuotiaat, nuorisolippuun 17–24-vuotiaat. Kuitenkin lapsen oikeuksien mukaan jokainen alle 18-vuotias henkilö on lapsi, ja nuorisolain mukaan jokainen alle 29-vuotias on nuori. Priimägi haluaa tehdä joukkoliikenteestä saavutettavampaa lapsille ja nuorille säätämällä ikärajat lastenlippuun 7–18 ikävuoteen ja nuorisolippuun 18–29 vuoteen.

– Lisäksi haluan lisätä aloitteeseen opiskelijahintaisen vuosikortin, jollaista tällä hetkellä ei jostain syystä ole. Tämä olisi hyvä juttu erityisesti opiskelijoille, jotka asuvat kauempana keskustasta. Tämä kaikki olisi erinomainen ja edullinen keino kannustaa ihmisiä joukkoliikenteen käyttöön, Priimägi kuvailee.

Tasa-arvoisempi, vastuullisempi ja yhä inhimillisempi Tampere

Priimägi toivoo, että alkavalla valtuustokaudella Tampere ottaa yhä tasa-arvoisemman, vastuullisemman ja inhimillisemmän suunnan.

– Olemme menneisyydessä tehneet hienoja päätöksiä ja teemme niitä varmasti tulevaisuudessa Ilmarin johdolla. Haluan, että saamme pidettyä kiinni itsellemme asettamistamme tavoitteista, kuten 2030-vuoden ilmastotavoitteesta. Toivon, että osaamme tehdä rohkeita päätöksiä sen eteen, että saamme tehtyä Tampereesta yhä vetovoimaisemman, saavutettavamman kaikkien kaupungin, Priimägi päättää.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Milla Zuev

Lääkäri-Attena sosiaalisessa mediassa tunnettu Atte Virolainen käytti vaalikampanjaansa yhteensä nolla euroa rahaa, eikä kertaakaan kehottanut ketään äänestämään itseään. Hänet valittiin Tampereen kaupunginvaltuustoon 1346 äänellä ja Pirkanmaan aluevaltuustoon 4 684 äänellä. Kuinka tässä onnistuttiin?

– Hallituksen sote-politiikan hirveys sai minut aktivoitumaan. Aluksi en ollut lainkaan poliittinen ihminen, vaikka politiikka onkin minua kiinnostanut aina. Olen tuloksesta ensinnäkin yllättynyt – arvelin somenäkyvyyden riittävän aluevaltuustoon pääsyyn, mutta se, että sain yhdeksänneksi eniten ääniä aluevaaleissa, yllätti. Arvelen, että tulos on yhdistelmä sosiaalisessa mediassa näkymistä, ammattitaustaa ja viestintätaitoja – osaan esittää asiat kansanomaisesti ja suoraan, Virolainen kertoo.

Virolainen toimii lääkärinä lastensuojelun jälkihuollossa. Somea hän kertoo tekevänsä intuitiivisesti – kuultiinpa kampanjan aikana yksi räppibiisikin.

Helpotetaan hoitoonpääsyä

Aluevaltuustossa Virolainen tahtoo helpottaa päihde- ja mielenterveyshäiriöisten ihmisten hoitoonpääsyä. Lisäksi hän haluaa selvittää ja ratkaista lastensuojeluun liittyviä ongelmia.

– Yksi tärkeä asia on myös pelastustoimi. Varmistetaan, että pelastustoimea ei unohdeta ja pidetään huoli siitä, että pelastajat voivat tehdä työtään turvallisesti ja tehokkaasti, ja että ihmiset saavat tarvittaessa paloauton tai ambulanssin nopeasti paikalle, Virolainen sanoo.

Kaupungin vastuu nuorista

– Kaupunginvaltuuston puolella ajattelen, että politiikassa ei tarvitse tietää kaikesta kaikkea. Esimerkiksi talouden tasapainottamisessa luotan sataprosenttisesti siihen, että tuleva pormestari Ilmari Nurminen ohjaa kaupunkia oikeaan ja järkevään suuntaan, Virolainen toteaa.

Kaupunginvaltuustossa Virolaisen rooli tulee muotoutumaan hänen työnsä kautta – hän on mielenterveysongelmaisia nuoria hoitava lääkäri.

– Nuorilla pitää olla liikuntapaikkoja, harrastuspaikkoja ja ajanviettopaikkoja, ja kaupungin tehtävä on järjestää niitä, Virolainen toteaa.

Virolaisen mielestä myös koulukiusaamisen kitkeminen täytyy ottaa valtuustossa tosissaan.

– Lisätään kouluihin tulevaa ohjeistusta siitä, miten kiusaamistapauksiin reagoidaan ja miten kiusaamista vähennetään, Virolainen suunnittelee.

Sitoutunut valtuutettu

Uuteen pestiinsä Virolainen suhtautuu innostuneella ja sitoutuneella mielellä.

– Tuhannet ihmiset äänestivät minua, joten vastuu painaa. Olen erittäin kiitollinen luottamuksesta. Jokaisen ihmisen ääni on todella arvokas. Demokratiassa meillä kaikilla on vain yksi ääni, ja se ääni on sama rikkaalla, köyhällä, nuorella ja vanhalla. Olen todella otettu tuhansista äänistä. Haluan sanoa ihmisille, että ymmärrän jokaiseen ääneen liittyvän vastuun, ja että aion tämän vastuun kantaa, Virolainen päättää.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Aleksi Murtojärvi

Iida-Maria Minkkinen, 36, kertoo aina halunneensa olla opettaja – ja äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja sekä muusikko hänestä tulikin. Minkkisellä on siis ensi käden kosketus koulumaailmaan. Ehdolle hänet sai lähtemään käsitys siitä, kuinka yhteiskuntamme eriarvoistuu – opettajana hän on nähnyt erittäin läheltä esimerkiksi lapsiperheköyhyyden lisääntymisen.

– Suomessa on tähän saakka pidetty heikommista huolta. Rikkaita on ollut vähän, keskituloisia paljon ja köyhiä jälleen vähän. Minua hirvittää, miten yhteiskunnan käy, ellei oikeasti ryhdytä miettimään, miten palvelut ja tasa-arvo saadaan turvattua kaikille, Minkkinen sanoo.

Minkkinen myös muistuttaa, että Suomessa on sellainen yhteiskuntajärjestys, jota ei noin vain voida purkaa. Suomessa ei esimerkiksi olla totuttu säästämään terveydenhoitoon ja koulutukseen kymmeniä tuhansia euroja, kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa.

Koulutus kunniaan

Vaikka hallitus koulutuksesta leikkaakin, voidaan Minkkisen mielestä kuntatasolla vaikuttaa siihen, että koulutuksen merkitys yhteiskunnalle ymmärretään.

– Koulutus on ainut relevantti keino purkaa yhteiskunnan dikotomiaa. Kun taataan hyvä peruskoulutus ja kasvatus, taataan, että lapset pystyvät tulevaisuudessa hankkimaan itse eväitä itselleen elämässä, Minkkinen toteaa.

Minkkisen mielestä onkin löydettävä toissijaisia leikkauskohteita koulutuksen ja terveyden sijaan. Yhteiskunnan on tarjottava peruspalvelut kaikille jäsenilleen. Nyt ryhmäkoot ovat Minkkisen mielestä liian isoja eikä kouluissa ole kaikkia materiaalejakaan. Myös opettajat on vedetty tiukille. Minkkinen itse opettaa monikielisiä lapsia.

– Varhaiskasvatusta koskee sama ongelma. Ryhmäkoot on saatava pysymään kohtuullisina. Koulut ja varhaiskasvatus pitäisi säilyttää paikkoina, joihin ihmiset haluavat tulla töihin. Täytyy tehdä kuntapoliittisia ratkaisuja, jotta saamme hyviä tyyppejä pidettyä alalla, Minkkinen toteaa.

Minkkisen mielestä myöskään koulushoppailu ei kuulu suomalaiseen yhteiskuntaan.

– On pyrittävä purkamaan ajatuksia hyvistä ja huonoista kouluista esimerkiksi järkevällä kaavoituksella. Kaikilla tulisi olla varaa asua kaikilla alueilla. Kouluissa pitää näkyä koko yhteiskunnan läpileikkaus. Suomalainen peruskoulu on siitä hyvä, että kaikki ovat samassa veneessä ja kaikki kasvatetaan saman arvoisiksi. Amerikassa esimerkiksi on nähtävissä selkeä kahtiajako. Suomessakin kahtiajakautuminen kasvaa koko ajan ja eriarvoistuminen lisääntyy. Kuntatasolla on tehtävä politiikkaa, joka ei aja siihen, Minkkinen vaatii.

Sanavalmis päättäjä

Valtuustoon Minkkinen haluaisi tuoda sanavalmiin ihmisen, joka ottaa asioista selvää.

– Haluan tietää, mistä puhun. Edustajana olisin sellainen, joka ottaa asiat haltuun, jotta osaan puhua niiden puolesta. Koen olevani hyvä konsensuksen löytämisessä. Minulla on myös hyvät neuvottelutaidot. Olen tehnyt töitä monella eri alalla, ja olen kompetentti tekemään yhteistyötä kaikenlaisten ihmisten kanssa, Minkkinen kertoo.

Minkkisen vaalislogan on ”Anna äänesi paremmalle perusopetukselle.”

– Ryhmäkoot tulee pitää pieninä, opettajia ja työrauhaa tulee arvostaa ja kuntapolitiikassa pitää tavoitella yhdenvertaisuuden edistämistä. Eriarvoistuminen ei saa alkaa jo alakoulusta, Minkkinen päättää.

Teksti: Milla Zuev

Eevastiina Väisänen, 33, sosiaalialan erityisasiantuntija, on ensimmäistä kertaa ehdolla alue- ja kuntavaaleissa. Valtuustoihin hän vaatii erityisesti lapsivaikutusten arviointia.

– Omat kärkitavoitteeni valtuustoissa ovat lapsivaikutusten arvion ja lapsibudjetoinnin käyttöönoton eteenpäin vieminen sekä tiedolla johtaminen. Jos minut valitaan, olisin erittäin mielelläni nostamassa esiin sitä, miten voisimme parantaa päätöksenteon prosessia oikeudenmukaisemmaksi ja tietoa hyödyntäväksi, Väisänen toteaa.

Pitkän linjan ammattilaisena Väisäsellä onkin hyvin paljon tietotaitoa ajamistaan asioista.

– Valmistuin vuosi sitten ylemmän ammattikorkean opinnoista, joissa lisäsin osaamistani palveluiden kehittämisestä sekä johtamisesta. Erityinen kurssi itselle oli tulevaisuuden tutkiminen ja ennakointi. Se kuvastaa minun ajatteluani hyvin. Katsotaan, minne ollaan menossa, ja mitä pitää tapahtua, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan, Väisänen kuvailee.

Väisänen on tehnyt töitä varhaiskasvatuksessa sekä sosiaaliohjaajana ja -suunnittelijana. Hän pitää erityisen tärkeänä lasten ja perheiden hyvinvointia ja lasten oikeuksien vahvistamista sekä vaikuttavien palvelujen kehittämistä tarvelähtöisesti.

– Koen, että tärkeintä on varmistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle turvallinen kasvuympäristö, laadukkaat ja vaikuttavat palvelut sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. Olen työn kautta kerryttänyt asiantuntijuuttani lapsen oikeuksista, lapsibudjetoinnista ja lapsivaikutusten arvioinnista, Väisänen lisää.

Ehdolle asettuminen oli ollut pitkään taustalla Väisäsen omassa mielessä. Sitten kaksi hänen ystävistään totesi, että olisi jo aika siirtyä politiikkaan.

– Nyt se aika koitti. Lopullisen askeleen otin, kun kävin mielessäni läpi tilannetta, jossa elämme. Lasten ja nuorten oikeuksien puolustaminen on aikuisen tehtävä. Itse olen ollut aina tarkka oikeudenmukaisuudesta ja haen ratkaisuja ennemmin kuin ongelmia. Tätä toivoisin näkyvän politiikassa paljon enemmän ja tätä haluan omalta osaltani lisätä, Väisänen sanoo.

Ytimessä lasten ja nuorten hyvä arki

Väisänen nostaa lasten ja nuorten asiat vaalikampanjansa keskiöön.

– Lasten ja nuorten hyvinvointi on aikuisten vastuulla. Tehtävämme on rakentaa turvallista arkea, jossa jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi, voida hyvin ja unelmoida rohkeasti. Tämä tarkoittaa muun muassa toimivia peruspalveluja, tukea perheille ja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja. Lisäksi lapset ja nuoret tulee ottaa mukaan päätöksentekoon ja kuulla heitä heidän arjestaan, Väisänen kuvailee.

Väisänen painottaa, että kaikkien päätösten tulee perustua tietoon ja että niiden vaikutukset tulee arvioida.

– On tehtävä kestäviä ja oikeudenmukaisia ratkaisuja – etenkin silloin, kun päätökset koskevat lapsia. Lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi auttavat meitä varmistamaan, että päätökset tukevat lapsen oikeuksia aidosti. Tieto tulisi kerätä moniäänisesti ja erityisesti heiltä, joita päätökset koskevat. Kun teemme arvioita vaikutuksista tai toteutamme lapsibudjetointia kokonaisvaltaisesti, pystymme näkemään esimerkiksi, kasaantuvatko päätösten huonot vaikutukset tietyille lapsiryhmille tai perheille, Väisänen toteaa.

– Tarvitsemme päätöksentekoon toivoa ja suuntaa, joka kantaa yli kiireiden ja vaalikausien. Se syntyy kuuntelemalla ihmisiä, luottamalla asiantuntijatietoon ja tekemällä päätöksiä, jotka huomioivat niin nykyhetken kuin tulevat sukupolvet, Väisänen lisää.

Kuunteleva päättäjä

Väisänen kertoo haluavansa olla kuunteleva ja kysymyksiä esittävä päättäjä. Hän haluaa varmistaa, että kaikkia näkökulmia kuullaan yhdessä.

– Haluan tehdä päätöksiä, jotka eivät jää vain paperille, vaan tuntuvat arjessa turvana ja tukena, Väisänen täsmentää.

– Minulle tärkeintä on, että päätöksenteossa muistetaan, ketä varten tätä työtä tehdään. Haluan rakentaa sellaista yhteiskuntaa, jossa lapsella on lupa olla lapsi ja jossa vanhempien ei tarvitse jaksaa yksin, Väisänen päättää.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Eevastiina Väisänen

Minna Hankala-Vuorinen on käsityön ja terveystiedon opettaja, joka on työskennellyt eri kouluasteilla yli 30 vuotta. Hän on myös käsityönopettajaliiton puheenjohtaja ja aktiivinen yhdistysaktiivi, joka on perustanut vanhempainyhdistyksen. Hankala-Vuorinen on valittu vuoden käsityönopettajaksi ja hänellä on vahva sitoutuminen koulumaailmaan ja hyvinvointiin, erityisesti kiusaamisen ehkäisyyn ja liikuntapaikkojen saatavuuteen. Hän korostaa keskustelevaa ja neuvottelevaa päätöksentekotapaa sekä luontovaikutusten huomioimista kaavoituksessa.

Hankala-Vuorinen valittiin viime vuonna vuoden käsityönopettajaksi, mistä oli kolmesivuinen juttu Aamulehdessä. Hän kertoo käsityön opettamisen olevan itselleen todella läheinen asia, jota hän haluaa puolustaa.

Moni puolue pyysi ehdolle

Hankala-Vuorinen mainitsee, että ei välttämättä aikaisemmin ajatellut pystyvänsä sitoutumaan mihinkään puolueeseen. Vaalien alla häntä kuitenkin kysyttiin ehdolle useammasta puolueesta, joista SDP valikoitui ohjelman perusteella parhaaksi.

– Pohdin todella pitkään, lähdenkö ehdolle vai en. Demareilla vaaliohjelma vastasi omia arvojani – päätin kokeilla ja ajattelin, että jos johonkin lähden ehdolle, niin SDP:lle, Hankala-Vuorinen toteaa.

”Hankala” nainen

– Olen koko ikäni kuullut sukunimeni vuoksi vitsailua siitä, olenko hankala. Tätä päätin hyödyntää vaalisloganissani. Tarja Halonenkin sanoi aikanaan, että hankalat naiset muuttavat maailmaa, Hankala-Vuorinen kertoo.

– Pystyn pitämään omat mielipiteeni ja tuomaan omaa tahtoani esille keskustellen – en kuitenkaan hyökkäävästi, vaikka olenkin välillä melko suorapuheinen. Minussa on paljon sinnikkyyttä ja sisukkuutta, Hankala-Vuorinen jatkaa.

Päättäjänä Hankala-Vuorinen olisi kertomansa mukaan neuvotteleva ja keskusteleva. Hänen mielestään asioista täytyy keskustella riittävästi ja tehdä keskustelun jälkeen päätös, joka pitää. Valtuustoon hän toisi rohkeutta olla oma itsensä.

– En vedä roolia, vaan minulla on rohkeutta olla aidosti oma itseni, Hankala-Vuorinen kertoo.

Hyvinvointia kaikille

Pääteemana Hankala-Vuorisella on vaaleissa hyvinvointi.

– Koulumaailma on kaikella tapaa minulle läheinen. Kiusaamiseen tulee puuttua entistä järeämmin. Kiusaamisselvitystyö on tärkeää. Ei kuitenkaan riitä, että kouluissa vain sovitaan tietyt henkilöt, jotka vastaavat kiusaamisselvityksistä, jos heidän lukujärjestyksessään ei ole tälle aikaa, Hankala-Vuorinen toteaa.

Hyvinvoinnin kannalta myös lähiluonto ja rakennetut sekä luonnonmukaiset liikuntapaikat ovat tärkeitä.

– Lähiluonnon on oltava jokaisen saavutettavissa. Kauppi-Niihama on suojeltava, jotta se säilyy kaupungin keuhkona, Hankala-Vuorinen sanoo.

Hankala-Vuorinen liikkuu itse paljon. Hän myös toivoo Linnainmaalle uimahallia, ja on kirjoittanut asiasta Aamulehteen mielipidekirjoituksen.

– Lähiliikuntapaikat tukevat myös ihmisen mielenterveyttä ja auttavat huolehtimaan omasta hyvinvoinnista. Rakennettu ympäristö on iso osa hyvinvoinnin tukemista. Mielestäni myös luontovaikutusten arviointi tulee ottaa kaavoituksessa huomioon, Hankala-Vuorinen päättää.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Milla Zuev

Milla Zuev, 34, filosofian maisteri, toimittaja ja pienen tytön äiti, on ensi kertaa ehdolla vaaleissa: niin alue- kuin kuntavaaleissakin. Hän nostaa tärkeimmiksi arvoikseen elämässään tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden, empatian ja sen, että jokaisesta pidetään yhteiskunnassa huolta taustasta riippumatta.

Zuev on haaveillut ehdokkuudesta vaaleissa jo 19-vuotiaasta asti. Ehdolle hänet sai lähtemään halu helpottaa ihmisten elämää.

– Voin märehtiä maailman vääryyttä kuinka paljon tahansa neljän seinän sisällä, kirjoittaa siitä pöytälaatikkoon romaanikaupalla tekstiä ja jopa julkaista tätä manifestointia, mutta lopulta: mitä hyötyä siitä on? Vain politiikassa voi aidosti vaikuttaa, Zuev taustoittaa.

Uusia keinoja työllistämiseen ja syrjintää vastaan

Zuev nostaa teemoikseen vaaleissa muun muassa työelämän asiat ja syrjinnän vastustamisen.

Tällä hetkellä työllisyystilanne niin Tampereella kuin valtakunnallisesti on huonossa tilassa. Hallituksen lupaamat 100 000 uutta työpaikkaa ovat vaihtuneet yli 70 000 työttömään lisää tällä hallituskaudella.

– Tällä hetkellä kirjaimellisesti kaikki vastuu työllistymisestä vyörytetään työttömän itsensä niskoille, vaikka tilanne olisi sellainen, että hänen on käytännössä mahdotonta työllistyä. Kuntapäättäjien on yhteistyössä työllisyyspalveluiden kanssa kehitettävä uusia kannustimia, joilla rekrytointiin saadaan vauhtia, Zuev toteaa.

Zuev on sitä mieltä, että myös potentiaalisten työnantajien on kannettava vastuunsa työllisyystilanteesta. Hän on pohtinut esimerkiksi rekrytoinnin velvoittavuutta tietyissä tilanteissa sekä sen seuraamista, toimitaanko yrityksissä alimiehityksellä työkuormaan nähden. Lisäksi hän haluaa muistuttaa, että osa-aikaisenkin työn on oltava kannattavaa: monella yhteiskunnan toimivuuden kannalta elintärkeällä alalla työsuhteet ovat jopa pääosin osa-aikaisia.

Myös yrittäjyydestä on Zuevin mielestä tehtävä entistä kannattavampi vaihtoehto.

– Nyt esimerkiksi aloitteleva yrittäjä joutuu odottamaan starttirahan saamista aivan liian kauan. Lisäksi sen saamisen ehdot ovat tiukat. Yrittäjyyteen ei saa ketään missään tilanteessa pakottaa. Silti monella ihmisellä on erityistaitoja, joita he mielellään käyttäisivät juuri yrittäjinä. Usein yrittäjyyden esteenä on sosiaaliturvan menettämisen tai korvausten saamisen viivästymisen pelko. Ilman yrityksiä ei synny uusia työpaikkoja, Zuev toteaa.

Zuev on asunut elämänsä aikana esimerkiksi Japanissa ja toiminut siellä suomen kielen opettajana. Lisäksi hän on ollut monikulttuurisissa suhteissa useamman vuoden ajan. Tästä hänelle on syntynyt vahva kokemus, että ihmiset ovat pohjimmiltaan samanlaisia ja heitä tulisi kohdella samoilla periaatteilla. Zuev pyrkii tuomaan kampanjassaan esille eri etnisiin ryhmiin kohdistuvaa syrjintää työllistämisessä, mikä näkyy siinä, että näiden ryhmien edustajat ovat yliedustettuina työttömien joukossa. Esimerkiksi romaniväestön syrjiminen työhönotossa näyttäytyy Zuevin mielestä jopa siltä, että siitä on jopa tullut osa suomalaista kulttuuria. Hän on myös itse esimerkiksi saanut kyselyitä työnhakutilanteissa kielitaidostaan ja siitä, mistä maasta hän on Suomeen tullut, vaikka onkin syntynyt Suomessa ja tehnyt vuosien ajan toimittajan töitä.

Tärkeä lapsuus ja nuoruus

Aluevaalien puolella Zuev nostaa keskeiseksi teemakseen toimivat sosiaalipalvelut, jotta lapsille voidaan turvata turvallinen lapsuus, katto pään päälle ja riittävästi ravintoa. Hän tulee vähävaraisesta perheestä, joten lasten mahdollisuus hyvään lapsuuteen on tästä syystä hänelle erityisen tärkeää. Tähän kuuluu myös koulutus. Hän on kokenut nuoruudessaan tilanteen, jossa hänellä ei ollut varaa lukion oppikirjoihin.

– Tuolloin koulun rehtori kysyi minulta, miksi opiskelen, ellei minulla tai perheelläni ole kirjoihin varaa, Zuev muistelee.

Taipumaton ja rohkea päättäjä

Päättäjänä Zuev kertoo olevan taipumaton henkilö, joka uskaltaa puolustaa itselleen tärkeitä arvoja. Tämän lisäksi hän kuitenkin korostaa, että politiikassa pitäisi pyrkiä enemmän konsensuksen hakuun ja etsimään asioita, jotka yhdistävät ihmisiä populistisen retoriikan sijaan.

Zuev toivoo, että ihmisten olisi helppoa tulla kertomaan hänelle huolistaan sekä myös niistä asioista mitkä heistä ovat hyvin.

– Toivon todella empatiaa takaisin politiikkaan, ja itse toisin sitä niin kaupungin- kuin aluevaltuustoonkin. En oikeasti halua, että nuorilta ryhdytään useamminkin kyselemään, miksi he opiskelevat, kun oppikirjoihin ei ole rahaa, Zuev pohtii.

Teksti: Riku Kemppinen

Kuva: Dmitry Dorovskikh