Nina Lindberg valittiin kevään kuntavaaleissa Tampereen SDP:n valtuustoryhmän ensimmäiseksi varajäseneksi. Nämä olivat Lindbergin toiset kuntavaalit ja hyvin erilaiset verrattuna hänen ensimmäisiinsä, jotka järjestettiin korona-aikana.

– Ensimmäisenä vaalivuonna oli korona, mikä leimasi kampanjointia paljon. Ei päässyt tutustumaan porukkaan kunnolla ja yhteisöllisyys jäi heikoksi. Tänä vaalikeväänä oli hyvä meininki ja ihmisiä oppi tuntemaan hyvin. Ensimmäisenä varavaltuutettuna pääsee myös hyvin valtuustoryhmään sisään. Olin jo ensimmäisessä kokouksessa läsnä, kun kaksi valtuutettua oli esteellisiä. Jatkossakin tulen olemaan tiiviisti mukana, Lindberg kertoo.

Lindberg sai myös merkittäviä luottamuspaikkoja: kasvatus- ja opetuslautakunnan varapuheenjohtajan paikan sekä konsernijaoston varajäsenen paikan. Ääniä hän sai yhteensä 389. Hän toimi kasvatus- ja opetuslautakunnassa myös päättyneellä kaudella.

– Olen iloinen päästessäni jatkamaan työtä ja vielä varapuheenjohtajana. Tämä on iso ja tärkeä tehtävä. Lautakunnan alainen toiminta on iso osa kaupungin palveluita – noin puolet kaupungin budjetista kuuluu kasvatus- ja opetuslautakunnan alaiseen toimintaan, Lindberg kertoo.

”Hyvinvointi on poikkihallinnollinen asia”

Lindberg oli pormestariohjelmaa tehtäessä mukana demarien sisäisessä hyvinvoinnin ja vapaa-ajan taustaryhmässä. Taustaryhmässä pohdittiin, mitä pormestariohjelman kirjauksia demarit esittävät. Lindberg työskentelee Artteli-kumppanuusyhdistyksen toiminnanjohtajana. Hänelle hyvinvointiin liittyvät kysymykset ovat työnsäkin puolesta tärkeitä–  ihmisten heikentynyt hyvinvointi näkyy suoraan sote-järjestöjen työssä.

– Minulle oli tärkeää, että ohjelmaan tuli kirjaus siitä, että hyvinvointi on poikkihallinnollinen asia. Hyvinvointia edistetään kaikissa palveluissa ja myös yhteistyössä hyvinvointialueen ja järjestöjen kanssa. Toki esimerkiksi koulujen ensisijainen tehtävä on opetuksen järjestäminen laadukkaasti, mutta lapset ja nuoret viettävät silti merkittävän roolin päivästään päiväkodissa tai koulussa. Lisäksi hyvinvointiin liittyvät muutkin palvelut, kuten työllisyys ja kaavoitus. Tärkeää on, että kaikessa otetaan hyvinvointinäkökulma huomioon, Lindberg pohtii.

Lindbergin mielestä lasten, nuorten ja perheiden arki sekä turvallinen ja laadukas oppimisympäristö ovat kuntien tärkeimpiä tehtäviä.

– On kunnia-asia päästä vaikuttamaan näihin kasvatus- ja opetuslautakunnassa. Nämä olivat itselleni myös kärkivaaliteemoja, Lindberg toteaa.

Lasten ja nuorten turvaaminen tärkeää taloutta tasapainottaessa

Tampereen talous kaipaa kipeästi tasapainotusta. Lindberg on varapuheenjohtajana lautakunnassa, jonka asiat kattavat puolet Tampereen kaupungin budjetista. Häntä mietityttääkin, millä tavoin säästöt tulevat vaikuttamaan tulevan kauden päätöksiin, kun jo päättyneellä kaudella jouduttiin tekemään kipeitä päätöksiä.

– Lapset ja nuoret täytyy turvata siten, että säästöt eivät vaikeuta heidän arkeaan. Haluan tehdä parhaani sen eteen, että tämä puoli pysyisi mahdollisimman koskemattomana. Säästöjä ei saisi tehdä niin, että ne näkyvät lasten ja nuorten hyvinvoinnissa tai opetuksen laadussa, Lindberg päättää.

Teksti: Milla Zuev

Kuva:  Nina Lindbergin kotialbumi

Pitkään Tampereella sosialidemokraateissa toiminut Kalle Kallio valittiin kaupunginvaltuustoon uutena jäsenenä 444 äänellä. Edellisissä kuntavaaleissa hän saavutti varapaikan – ehdolle hän lähti ensimmäistä kertaa väitöskirjansa valmistumisen aikoihin. Jo edellisellä valtuustokaudella Kallio toimi joukkoliikennelautakunnassa kahden vuoden ajan, ja samoin kahden vuoden ajan kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnassa.

Nyt Kalliota kutsuu myös viikoittain kokoustava kaupunginhallitus.

– Oli iloinen yllätys tulla valituksi. Kaupunginhallitus tarkoittaa suoraan syvään päähän menemistä. Olin myös mukana tekemässä vaaliohjelmaa, ja neuvottelemassa Ilmarin joukoissa pormestariohjelmasta. Olen innoissani asioista, joita olemme saaneet kirjattua ohjelmaan. Vaikka taloudessa ja yhteiskunnassa on monella tavalla hankala vaihe, uskon, että onnistumme näissäkin oloissa tekemään hyvää, järkevää ja vastuullista sosialidemokraattista politiikkaa, Kallio kommentoi valintaansa.

Tampereelle kaavoitetaan jalkapalloharjoitteluhalli

Yhdeksi tärkeäksi pormestariohjelman uudistukseksi Kallio mainitsee harjoitteluhallin kaavoittamisen jalkapalloharrastajille.

– Jalkapallo on ehdottoman suosittu lasten harrastus Tampereella. Ongelma on siinä, että oikeita harjoittelutiloja on Tampereella vähän. Pirkkahallissa on paikkoja, mutta sinne ei usein messujen vuoksi pääse. Lapset harjoittelevat talvella muovinappikset jalassa pakkasessa. Kaupissa on kyllä sulatettavia tekonurmia, joiden sulattamiseen menee muuten melko paljon energiaa. Kun katsoo Tampereen ympäryskuntia, niin Ylöjärvellä on melko iso halli, samoin Valkeakoskella. Meillä suhteessa harrastajamäärään harrastusfasiliteetit ovat huonoja, Kallio toteaa.

Urheiluseurat paikkaavat harrastustilaongelmaa pystyttämällä Hervantaan Ahvenisjärven lähistölle talvisin jalitsu-hallin, mutta Kallion mukaan kuplahallin kankaat alkavat olla heikossa kunnossa.

– Halli ei kestä enää montaa vuotta. On tärkeää saada järjestettyä tila pelaajille, varsinkin kun pelaajia tulee koko ajan lisää, ettei hangessa tarvitsisi pelata. Hallin rakentaminen ei tule toteutumaan tällä valtuustokaudella, mutta seuraavalla kaudella se toteutuu. Se on oikeasti hieno juttu, Kallio kehuu.

Talouden tasapainottaminen reilusti tärkeää

Kallion mukaan Tampere on onnellisessa tilanteessa siinä mielessä, että kaupunki kasvaa. Kasvu kuitenkin aiheuttaa jatkuvaa tarvetta parantaa palveluita ja tehdä asioita uudella tavalla. Vaikka kaupungin väkimäärä kasvaa, Kallion mukaan asukaskohtainen velka ei saisi kasvaa.

– Talouden oikaiseminen on oikeasti todella keskeinen asia. Tulevien neljän vuoden aikana tullaan tekemään isoja ratkaisuja esimerkiksi joukkoliikenteessä ja ratikan suhteen. Samalla tärkeää on huolehtia siitä, että kaupungin keskeiset palvelut, oli kyse sitten koulutuksesta, kulttuurista, liikuntapalveluista ja perusinfraan liittyvistä asioista, pidetään kunnossa, Kallio toteaa.

– Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa on menty oikeasti todella hyvään suuntaan, mutta vielä on ratkaistavia asioita, jotka pitää ratkaista fiksulla tavalla. Nämä asiat eivät muutu puhumalla, vaan tarvitaan tekoja – konkreettisia tekoja ja toimia, joilla saadaan ratkaistua talouden problematiikka ja kaupungin kehitykseen liittyvät asiat, Kallio jatkaa.

Yhdyspinta kaupungin ja hyvinvointialueen välille

Kallion mukaan hyvinvointialueuudistuksen jälkeen on päädytty erikoiseen pallottelutilanteeseen, jossa kaupunki ja hyvinvointialue tekevät eri suuntiin vieviä päätöksiä.

– On selvää, että ihmiset kärsivät. Nyt tähän on aidosti herätty siten, että kaupungin puolella ja Pirhan puolella on katsottu tietyt tavoitteet, että näin tehdään, ja yhdyspinta näiden kauden välillä ratkaistaan. Palveluita voidaan toteuttaa uudella tavalla vähän edullisemmin, eikä kaikesta tarvitsisi koko aikaa leikata. Esimerkiksi sama tila voi olla päivällä vanhusten ja illalla nuorisopalveluiden käytössä, Kallio ehdottaa.

Neljän vuoden kuluttua Kallio haluaa nähdä Tampereen ihmisen mittaisena kaupunkina.

– Toivoisin, että pystyisimme tekemään inhimillistä politiikkaa, jotta kaupunki koettaisiin yhteisölliseksi ja hyväksi paikaksi olla. Visioni on se, että kaupunki on ihmisten kaupunki, ei vain lasia, terästä ja rahaa. Kaupungin rakentuminen ja laajentuminen tapahtuu, mutta yhteisön pitää olla keskiössä, Kallio päättää.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Milla Zuev

Jatkava apulaispormestari Ilkka Porttikivi kertoo olevansa häkeltynyt Tampereen ja Pirkanmaan vaalituloksesta. Vaikka voittoa tietenkin toivoi ja siihen uskoi, oli ilmassa kuitenkin jännitys siitä, kiriikö Kokoomus ohi. Lopulta tulos oli niin selkeä, että ei jäänyt Porttikiven mukaan jossittelun varaa.

– Vaalitulos on todella hyvä. Apulaispormestarin paikka tuli ja se oli tavoiteltua, hyvä näin. Toivoin alueelta paikkaa tarkastuslautakunnassa – sekin toteutui ja pääsin varapuheenjohtajaksi. Ei voi olla muuta kuin tyytyväinen, Porttikivi toteaa.

Aluevaaleissa Porttikivi saavutti 1053 ääntä – kuntavaaleissa 666.

Innolla uuteen valtuustokauteen

Porttikivi astuu innolla uuteen valtuustokauteen jo siksi, että nyt Tampereella on SDP:n oma pormestari Ilmari Nurminen.

– Aiemmin on ollut toisen puolueen pormestari, jolla on ollut omat tapansa toimia. Nyt apulaispormestarin pestiin pystyy sitoutumaan eri tavalla, koska se on pidempiaikainen. Oman puoleen pormestarin kanssa on eri tilanne lähteä tekemään politiikkaa. Uskon, että meillä on nyt politiikallemme parempi selkänoja Ilmarin ollessa ruorissa. Pääsemme paremmin viemään asioita läpi, neuvottelemaan ja suunnittelemaan ajan kanssa. On mukavaa, että pystyy avoimesti puhumaan tavoitteista, suunnitelmista, ajatuksista ja politiikan suunnasta, Porttikivi kuvailee.

Porttikivi uskoo, että tulevaisuudessa Tampere ottaa paremmin huomioon asukkaiden erilaisia näkemyksiä ja toteuttaa yhdenvertaisempaa, reilumpaa politiikkaa, jossa myös luonto otetaan paremmin huomioon.

– Mitään kovin radikaalia tuskin tulee – Tampere on tunnettu siitä, että sovitusta pidetään kiinni. Tamperetta ihaillaan – olen käynyt monessa paikassa keskustelemassa Tampereesta ja siitä, miksi meillä menee näin hyvin. Tästä saa olla ylpeä ja tämän kauden jälkeen vielä ylpeämpi, että olemme menneet vielä parempaan suuntaan, Porttikivi toteaa.

Kaikkien aikojen parhaat vaalit

Porttikiven mielestä kevään 2025 kunta- ja aluevaalit olivat mukavimmat vaalit, joihin hän on ottanut osaa. Vaalit erottuivat aikaisemmista vaaleista positiivisesti monella tavalla.

– Olen tehnyt jo monet vaalit. Näissä vaaleissa kansalaisilta ei tullut lainkaan negatiivista palautetta. Kaikilla oli hyvä tunnelma, mukaan tuli paljon uusia ihmisiä ja kaikki olivat hyvin aktiivisia. Vaalityötä tehtiin porukalla ja oli hyvä yhteishenki. Tämä oli selkeästi paras vaalikampanja, jossa olen ollut mukana, Porttikivi päättää.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Milla Zuev

Antti Asp tuli valituksi kaupunginvaltuustoon 410 kuntavaaliäänellä. Lisäksi hänet valittiin Tampereen sosialidemokraattisen valtuustoryhmän ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi, hyvinvointialueen tarkastuslautakunnan jäseneksi, elinvoima- ja osaamislautakunnan jäseneksi ja kaupunginhallitukseen pormestarin varajäseneksi. 28-vuotias pian hallintotieteiden maisteriksi valmistuva Asp kertoo olevansa tyytyväinen vaalitulokseensa sekä SDP:n yleiseen tulokseen Tampereella ja valtakunnallisesti.

– Valtakunnallinenkin tilanne heijasteli sitä, että ihmiset ovat pettyneitä hallituksen toteuttamaan politiikkaan ja päätöksiin, joiden seuraukset näkyvät negatiivisesti ihmisten arjessa, Asp sanoo.

Luottamuspaikoistaan Asp on hyvin kiitollinen.

– Olen äärimmäisen innoissani tästä kaikesta ja kiitollinen luottamuksesta. Uskon, että saamme tehtyä porukalla SDP:n arvojen mukaista politiikkaa, ja että saamme hyviä asioita aikaan, Asp sanoo.

Kampanjan tekeminen oli Aspin mielestä mukavaa. Demareilla oli hyvä porukka kasassa ja tukea sai hyvin niin puolueelta kuin muilta ehdokkailtakin.

– Henki oli hyvä muidenkin puolueiden ehdokkaiden kesken – tulimme hyvin toimeen keskenämme, Asp kertoo.

Oman ajattelun haastaminen tärkeää

Aspille on ollut tärkeää tutustua myös muiden puolueiden ajatuksiin, jotta välttyisi niin sanotulta kuplaantumiselta.

– Enemmän lähdin politiikkaan mukaan viime aluevaalien aikaan. Olen jonkin verran liikkunut aiemmin muidenkin puolueiden tapahtumissa, sillä olen halunnut kuulla argumentteja muiltakin puolilta saadakseni erilaisia näkemyksiä asioihin. Näin omia näkemyksiä tulee perusteltua kunnolla ja välttyy muiden näkemysten vähättelemiseltä. Toisia on tärkeää oikeasti kuulla ja haastaa omaa ajatteluaan siten, että ei vietä aikaa vain täysin samanmielisten kesken. Muuten tulee liian helposti vain hyväksyttyä asioita kyseenalaistamatta, Asp pohtii.

SDP on kuitenkin arvojensa vuoksi valikoitunut Aspin omaksi puolueeksi.

– Koen, että tämä on kuitenkin arvojeni kannalta lähinnä minua oleva puolue. Meillä on todella osaavia ihmisiä ja hyvä meininki. Kokonaisarvion perusteella tämä on ylivoimaisesti minun paikkani, Asp toteaa.

Palvelut tulee säilyttää laadukkaina

Asp toivoo alkavalta nelivuotiskaudelta sitä, että Tampere tulisi pysymään elinvoimaisena ja vetovoimaisena kaupunkina, jossa on edelleen laadukkaat ja toimivat palvelut.

– Nämä ovat aivan kärkiasioita. Toivon, että pystymme myös huolehtimaan joukkoliikenteestä koko Tampereella, ja että saamme työllisyyspalvelut toteutettua hyvin, Asp sanoo.

Toki talouden reunaehtoja joudutaan miettimään tarkkaan.

– Tärkeintä on saada talouden tasapainottaminen toteutettua niin, että palveluiden laatu ei kohtuuttomasti heikkene, ja että kuitenkin päästään taloustavoitteisin. Luotan kyllä siihen, että tällä porukalla saadaan toteutettua politiikkaa, jota äänestäjät ovat toivoneet, Asp päättää.

Teksti: Milla Zuev
Kuva: Milla Zuev

Kahvilayrittäjä ja rockbändimuusikko Tuila Jaatinen on valittu yhdeksi Tampereen sosialidemokraattisen valtuustoryhmän varapuheenjohtajista.

Jaatinen oli kolmatta kertaa ehdolla kuntavaaleissa ja saavutti 651 ääntä. Aluevaaleissa hän sai 692 ääntä. Jaatinen kuvailee poliittista uraansa nousujohteiseksi: edelliset kuntavaalit poikivat hänelle varajäsenen paikan.

Työnsä ja politiikan tekemisen lisäksi Jaatinen kertoo toimineensa pitkään erilaisissa luottamustehtävissä politiikan ulkopuolellakin. Alkuperäiseltä ammatiltaan hän on opettaja.

– Halusin itse varapuheenjohtajaksi, ja minut äänestettiin sille paikalle. Meillä on hyvä porukka kasassa ja haluan olla mukana luomassa hyvää ryhmähenkeä. Oli mahtavaa tulla valituksi, ja kiitollisena minua äänestäneille otan paikan vastaan. Tässä tehtävässä täytyy olla hyvin kartalla kaupungin tapahtumista ja tietää, mitä tekee, Jaatinen toteaa.

Järjestöt ja kulttuuri tärkeitä

Jaatinen myöntää, että edessä on tiukka talouskuri – mutta tästä huolimatta hän haluaa antaa panoksia kulttuurille, liikunnalle, järjestöille ja yleensä kolmannelle sektorille.

– Kansalaisten hyvinvointia edistävä järjestötyö on tärkeää. Sote-puolella on tällä hetkellä hirveitä reikiä, joita eri järjestöt paikkailevat. Autan tässä, minkä pystyn. Tämä on yhdessä tekemistä – valtuusto koostuu kaikkien puolueiden tekijöistä, Jaatinen muistuttaa.

– Kulttuurin ja liikunnan merkitystä hyvinvoinnille meille kaikille ei voi unohtaa, niihin liittyvät asiat ovat minulle tärkeitä. Loppupeleissä en aja politiikassa omaa etuani, vaan kuuntelen herkällä korvalla äänestäjiäni – mitä asioita nousee esille. Reagoin niihin sitten politiikan keinoin. Joskus joudutaan tekemään kompromisseja. Yleisesti tavoitteenani on saada asioissa win-win-tilanne, silloin kaikki hyötyvät, Jaatinen jatkaa.

Jaatinen kehuu myös pormestariohjelmaa.

– Pormestariohjelma kertoo arvoistamme ja tulevaisuudestamme. Tähän sitoudutaan. Ohjelman vieminen eteenpäin yhdessä muiden kanssa on hyvä tavoite ja toivon monipuolista vuoropuhelua, Jaatinen toteaa.

Hyvä kampanjahenki

Monien muiden ehdolla olleiden tapaan Jaatinen kehuu kampanjaa tehneiden ehdokkaiden yhteishenkeä.

– Kampanjoimme vaalipäällikköni Pekka Kujansivun kanssa aktiivisesti. Ihmiset suhtautuivat kampanjointiin asiallisesti. Välillä satoi räntää ja sitten paistoi aurinko, mutta sellaista katukampanjointi on. Kampanjan jälkeen kyllä väsytti, täytyy myöntää, Jaatinen muistelee.

Demarien vaalivoittoa Tampereella Jaatinen piti liki väistämättömänä.

– Valtakunnallisen hallitustyön jäljiltä näin täytyi tapahtua. Historia toistaa itseään. Demarit korjaavat jälleen oikeistopolitiikan jälkiä. Kovat arvot eivät kehitä yhteiskuntaa eteenpäin, päinvastoin, Jaatinen päättää.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Tuila Jaatinen

SDP Tampereen päätti tänään edustajistonsa kokouksessa esityksistä Tampereen kaupungin luottamuspaikoille.
Ilkka Porttikiveä esitetään kaupunkiympäristön palvelualueen lautakuntien apulaispormestariksi.
Valtuuston 1. varapuheenjohtajaksi esitetään Sofia Julinia.
Kaupunginhallituksen jäseniksi seuraavalle kahdelle vuodelle esitetään Johanna Loukaskorpea, Hanna-Maria Grannia, Kirsi Kaivosta ja Kalle Kalliota.
Loukaskorpea esitetään kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtajaksi.
Varajäseniksi kaupunginhallitukseen esitetään Oliver Priimägeä, Saana Kuusipaloa, Ulla Kampmania, Pilvi Kuitua ja Antti Aspia.

Kokouksessa päätettiin esityksistä myös lautakuntiin ja muihin luottamustehtäviin.

Sofia Julin jatkaa Tampereen kaupunginvaltuutettuna noin 440 äänellä. 27 vuotta täyttävä Julin kertoo valmistuvansa hallintotieteiden maisteriksi noin vuoden kuluttua ja työskentelevänsä edelleen sosialidemokraattisessa eduskuntaryhmässä Jani Kokon ja Tarja Filatovin avustajana.

– Tällä hetkellä fiilistelen tulevaa kesää – odotan aurinkoa ja lämpöä. Minulle on tärkeää päästä uimaan luonnonvesiin ja nauttimaan rennosta kesätekemisestä, Julin kertoo.

Julin toteaa ajattelevansa äänimäärää jokaisissa vaaleissa ihmisinä.

– 440 ihmistä on suuri ihmismassa. Olen todella tyytyväinen kaikkien ehdokkaidemme ääniin. Halusin myös loppuun asti uskoa puolueemme voittoon, sillä ihmiset todella halusivat muutosta nykyhallituksen politiikkaan. Tampereella lähes joka kolmas ihminen äänesti meitä, Julin iloitsee.

Äänet ansaittava aina uudelleen

Julin suhtautui vaaleihin nöyrästi: edelliset vaalimenestykset eivät automaattisesti johda hyvään tulokseen, sillä vaaleista ei voi koskaan tietää. Äänet on ansaittava aina uudelleen. Julin kertoo nauttineensa paljon vaalityön tekemisestä – kuitenkin matkan varrelle mahtui ymmärrettävästi myös synkempiä sävyjä.

– Hallituksen politiikka näkyy nyt kovasti ihmisten arjessa. Oli koskettavaa ja surullista kuulla todella surullisia kohtaloita ja tarinoita ihmisiltä siitä, miten hallituksen leikkaukset toimeentuloon ovat vaikuttaneet niin monen arkeen ja elämään. Empaattisena ihmisenä tunsin heitä kohtaan paljon myötätuntoa, Julin muistelee.

Kampanjassa oli kauttaaltaan Julinin mielestä positiivinen vire. Hän kertoo saaneensa käydä rakentavaa vuoropuhelua siitä, miten asioita voi tehdä reilummin ja miten niitä kannattaa viedä eteenpäin.

– Olen aina nauttinut ihmisten kohtaamisesta. Yritin tehdä vaalityötä omalla nuorekkaalla ja freshillä tyylilläni. Olimme esimerkiksi yökerhojen jonossa jakamassa haalarimerkkejä ja suklaata. Lisäksi jaoin 200 ruusua omilla ehdokastarroillani Koskipuistossa töistä palaaville ihmisille. Oli ihanaa nähdä ilo ihmisten kasvoilla, ja se tuotti itsellekin hyvää mieltä, Julin muistelee.

Ihminen politiikan keskiöön

Julin kertoo poliitikkona kannattavansa pehmeitä arvoja ja sitä, että poliittisen päätöksenteon keskiössä on ihminen itse. Hän haluaa edistää ihmisten hyvinvointia ja koulutusta sekä toimia yksinäisyyttä vastaan. Lisäksi hän toivoo valtuustotyöskentelyltä yhteistyötä.

– Vaikka hallituspolitiikka vaikuttaa Tampereellakin, toivon kuitenkin yhteistyötä yli puoluerajojen – sitä, että Tampereen henki ja yhdessä tekemisen meininki säilyisivät. Vaikka talouden tasapainottaminen on väkisin edessä, on pidettävä huolta vaikutusten arvioinnista ja siitä, että jo valmiiksi heikossa asemassa olevien ihmisten tilannetta ei heikennetä, Julin toteaa.

Koulutus oli Julinin tärkeimpiä vaaliteemoja.

– Tampere on aina ollut opiskelijaystävällinen kaupunki. Tehdään töitä sen eteen, että se pysyy sellaisena, varsinkin nyt, kun opiskelijoilla on muutenkin vaikeaa hallituksen leikkausten myötä. Koulutus on minulle sydämenasia, Julin toteaa.

Toinen suuri kokonaisuus Julinin vaalikampanjassa oli hyvinvointi. Vaikka sote-palveluista päätetään hyvinvointialueella, on kunnalla silti tärkeä rooli hyvinvoinnin edistämisessä.

– Liikunnalla on suuri merkitys. Meillä täytyy olla matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia ja ihmisten on päästävä helposti lähiliikuntapaikkoihin. Myös urheilun tukeminen on tärkeää. Kulttuurikin on merkittävä tekijä – meillä on vahva kulttuurikaupunki, jossa on paljon museoita, teattereita ja kattava kirjastoverkosto. Pidetään huolta myös näistä palveluista. Haluan itse taistella sellaista ilmapiiriä vastaan, jossa kulttuuria sanotaan luksustuotteeksi. Kulttuuri kuuluu kaikille ja kulttuuripalveluista on huolehdittava, Julin sanoo.

Tärkeää Julinille on myös lähiluonnon säilyttäminen kaupungin kasvusta huolimatta ja luontoarvojen säilyttäminen.

– Ilmastotyö itsessään on tärkeää. Meillä on kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali kaupunki vuonna 2030, ja siihen on vain tämä valtuustokausi aikaa. Tämän eteen täytyy tehdä valtavasti töitä, Julin toteaa.

Julin teki kandidaatintutkielmansa kuntien mahdollisuuksista torjua yksinäisyyttä. Tahattoman yksinäisyyden torjunta onkin Julinin mielestä tärkeä kaupungin tehtävä.

– Haluan tulevalla kaudella edistää yksinäisyyden torjumista. Yli puolet tamperelaisista on yksinasuvia, ja heitä erityisesti koskettaa yksinäisyys. Miten kaupunki voi asumisen, palveluiden ja rakentamisen keinoin torjua yksinäisyyttä? Mahdollisuuksia on, mutta tämä vaatii päättäväisyyttä, Julin pohtii.

Julin kertoo myös, että yksinäisyys kosketti häntä itseään korona-aikaan, kun hän asui yksin. Nyt Julin asuu Pyynikillä avopuolisonsa kanssa.

– Koin mitä on, kun et saa tavata ketään ja täytyy vain olla itsekseen kotona. Tiedostan ne terveydelliset haittavaikutukset, joita yksinäisyydellä on. Toivon, että Tampereella tullaan tekemään vielä enemmän yksinäisyystyötä, Julin kertoo.

Julinille on tärkeää, että tamperelaisista pidetään iästä ja asemasta riippumatta huolta.

– Tampereen on oltava hyvä kaupunki kaikille riippumatta elämäntilanteesta tai iästä. Olit sitten yksinasuva, perheellinen, ikäihminen tai missä elämäntilanteessa tahansa, tulee ihmisestä pitää huolta, Julin päättää.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Milla Zuev

Pilvi Kuitu valittiin uutena jäsenenä Tampereen kaupunginvaltuustoon 440 äänellä. Kuitu pitää itselleen tärkeänä politiikassa tiedolla johtamista ja holistista eli kokonaisvaltaista hyvinvointiajattelua.

– Hyvinvointi on kaikkien hallinnon alojen asia – se ei ole pelkästään sivistyspalveluita tai kulttuuria, vaan myös kaavoitusta, turvallisuutta, rakentamista ja joukkoliikennettä, Kuitu toteaa.

Kuitu kertoo elävänsä uutta elämänvaihetta, jossa hänen lapsensa ovat jo aikuisia.

– Olen aina tehnyt intohimoisesti töitä. Nyt teen töitä, tutkimusta ja politiikkaa. Vaikuttaminenkin on ollut minulle aina intohimo, kulttuurikeskus PiiPoon toiminnanjohtajana toimiva, Tampereen yliopistossa kansanterveyden väitöskirjaa tekevä Kuitu kertoo.

Vaikuttaminen on kansalaisvelvollisuus

Kuitu päätti lähteä ehdolle kuntavaaleihin, sillä hän koki, että kaikkien, joilla on mahdollisuuksia pyrkiä vaikuttamaan poliittiseen ilmapiiriin, tulisi nyt niin tehdä.

– Seuraan läheltä oman tyttäreni ja hieman alle 30-vuotiaan poikani elämiä. Ymmärrän, miten hallituksen päätökset vaikuttavat käytännössä nuorten mahdollisuuksiin elää hyvää elämää ja myös, miten leikkaukset vaikuttavat kulttuurikenttään, Kuitu kertoo.

Eriarvoistumista vastaan tulee taistella

Kuidun mukaan eriarvoistumisen kehitys on ollut historiallisen nopeaa vain muutaman viime vuoden aikana. Perustoimeentuloturvaa on heikennetty. Kehitys ei koske vain nuoria tai ikäihmisiä, vaan myös lapsiperheköyhyys on lisääntynyt, sekä myös työikäisten hyvinvointi, koska työpaikkoja on tarjolla vähemmän kuin ennen.

– Aiemmin puolueet ovat suhtautuneet melko samansuuntaisesti hyvinvointivaltioon. Nyt Kokoomus ja Perussuomalaiset osoittavat toimillaan olevansa avoimesti sitä mieltä, että hyvinvointivaltio ei ole hyvinvointimme kivijalka, ja että eriarvoistuminen on ihan ookoo, Kuitu toteaa.

Kuidun mukaan hallituksen päätökset perustuvat myös huonosti tietoon.

– Esimerkiksi kulttuurin leikkaukset eivät tuota merkittäviä säästöjä, eikä niillä säästöillä ole mahdollista turvata muita lakisääteisiä palveluja. Kuitenkin leikkauksilla tehdään todella paljon hallaa. Omasta kulttuurista leikkaaminen tuntuu lyhytnäköiseltä, Kuitu toteaa.

Kuitu toteaa myös, että luovien alojen osuus bruttokansantuotteesta on merkittävä.

– Jos yrittäjyyttä, elinvoimaa ja työllisyyttä halutaan parantaa, tuntuu erikoiselta, että leikataan kulttuurista, jonka rahoitus kohdistetaan juuri työhön. Tämä näkyy myös työttömyystilastoissa ja on hölmöläisten hommaa, Kuitu sanoo.

Saavutettavat palvelut kaikille Tampereella

Tampereellakin on säästöpaineita ja tarve talouden tasapainottamiseen.

– Tässä tilanteessa on harkittava, mihin käytämme resurssejamme. Meillä on mahtava kaupunki ja aika paljon resursseja käytössä. Niiden ohjaaminen oikeisiin asioihin ja palveluiden järjestäminen siten, että ne ovat oikeasti kaikille saavutettavia ja palvelevat kaikkia, on tärkeää. Kun rahaa ei tule lisää mistään, on keskeistä tarkastella vanhoja rakenteita ja toimintatapoja uudestaan. Pormestariohjelmakin nojaa siihen, että valtuustossa olisi yhteiset talkoot, ajattelutalkoot, Kuitu pohtii.

Tiedolla johtaminen korostuu Kuidun ajattelussa.

– Oli hienoa, että kun neuvottelut käynnistettiin, tuleva pormestari Ilmari Nurminen sanoi aloituspuheessaan, että asioita aletaan tehdä uudella tavalla ja päätöksiä aletaan ohjata tiedolla. Kai tieto ei tunnu olevan kovin relevantti asia. Toivon, että me demarit rohkenemme ohjata päätöksiä tiedolla, Kuitu päättää.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Milla Zuev

Saana Kuusipalo nousi kaupunginvaltuutetuksi kesäkuussa 2024 – ja jatkaa valtuutettuna kuntavaalien 453 äänen äänisaaliilla alkavalla kaudella. Myös aluevaaleissa hän saavutti hyvän tuloksen ja pääsi viidenneksi varavaltuutetuksi.

Kuusipalo kehuu erityisesti demarinuorten kampanjointia.

– Meistä nuorista neljä pääsi valtuustoon, mikä on todella kova tulos. Tässä näkyy työ, jonka teimme. Kävimme yölläkin paistamassa makkaraa vaalimökillä ja jaoimme useita tunteja viikossa kaikkien ehdokkaiden flyereita. Teimme myös paljon sometyötä yhdessä. Välillä olimme vaalimökillä jopa yli puolen yön, Kuusipalo kertoo.

Iltaiset ja öiset keskustelut osoittautuivat hedelmällisiksi.

– Ihmiset olivat illalla kiinnostuneempia keskustelemaan verrattuna aamupäiviin toreilla. Pääsimme kertomaan työstä, jota kuluneella kaudella on tehty ja siitä, mitä eri lautakunnat ovat tehneet. Mielestäni voisimme useamminkin esimerkiksi jakaa iltaisin ruokaa, Kuusipalo ehdottaa.

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus

Kuusipalo näkee, että tulevalla valtuustokaudella painottuvat sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja ekologiseen kestävyyteen liittyvät teemat, sillä Suomen hallitus tekee kurjistavaa, lyhytnäköistä ja kuntalaisten arkeen heikentävästi vaikuttavaa politiikkaa.

– Tähän vaikuttavat sosiaaliturvaleikkaukset ja ara-tuotannon sekä erityisryhmien asuntotuotannon alasajo. Meillä on asunnottomuus lisääntynyt, ja uusina asunnottomien ryhminä nähdään pienituloiset työssäkäyvät ja lapsiperheet, mikä on todella huolestuttavaa. Ruokajonot ovat lisääntyneet. Meillä on Tampereella nyt todella suuri vastuu ja uskon, että pääsemme pormestaripuolueena tekemään hyvää työtä, Kuusipalo sanoo.

Yle uutisoi 8.5.2025 sosiaalibarometrin tuloksista ja toimeentulotuen myöntämisen kriteerien tiukentumisesta hyvinvointialueilla. 51 prosenttia sosiaalibarometriin vastanneista sosiaalityöntekijöistä ilmoitti, että hyvinvointialue ei myönnä täydentävää toimeentulotukea ruokaan, vaan ruokaa tarvitseva asiakas ohjataan ruokajakeluun. Toimeentulotuen myöntämistä on kiristänyt myös Pirha.

– Ruokajonoihin ohjaaminen on käsittämätöntä, lyhytnäköistä ja törkeää – ongelman laastarointia. En hyväksy sitä. Mielestäni ylipäänsä sosiaaliturvan siirtäminen hyväntekeväisyyspainotteiseksi on väärin, eikä kuulu sosialidemokraattisiin arvoihin. Meidän täytyy keskittyä siihen, että kuntalaisilla on hyvä ja toimiva arki – lisätään siis työllisyyttä, kaupunkiympäristön viihtyisyyttä ja harrastusmahdollisuuksia, Kuusipalo toteaa.

Ekologinen kestävyys

Kuusipalo kertoo innostuneensa viime aikoina entistä enemmän ympäristö- ja luontopolitiikasta. Hän toivoo, että hänen kädenjälkensä tulee näkymään tulevalla kaudella enemmän juuri tällä alueella. Kuusipalo jätti viime kesänä valtuustoaloitteen erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan suojelemiseksi Tampereen toiminnassa.

– Tämä ei koske ainoastaan jokihelmisimpukkaa, vaan myös erittäin uhanalaisia taimenta ja saukkoa. Taustalla on se, että Tampereen kaupunki aloitti 1970-luvulla vedenoton Pinsiönharjusta, mille ei enää ole tarvetta. Vedenottoluvat myönnettiin aikanaan kriisitilanteessa varantona käytettäviksi. Alue kuitenkin toimii paremmin varantona, jos sieltä ei joka päivä pumpata neljää tuhatta kuutiometriä vettä, Kuusipalo taustoittaa.

Pinsiönharju kuuluu Natura 2000-suojeluohjelmaan. Myös ympäristölainsäädäntö on muuttunut vedenottolupien myöntämisen jälkeen. Kuusipalon mukaan nykytilanteessa lupaa vedenottoon ei myönnettäisi. Tampereen Vesi Oy kuitenkin suhtautuu Kuusipalon mukaan vastahakoisesti vedenoton lopettamiseen. Kuusipalo aikookin ehdottaa muutosesityksessä, että Tampereen Vesi vähentäisi vedenoton Pinsiönharjusta maksimissaan 20 prosenttiin nykyisestä 4000 päivittäisestä kuutiometristä, eli 800 kuutiometriin päivässä.

– Tampereen Vedellä on kuitenkin tuotevastuu, ja Tampere on sitoutunut Lumo-ohjelmaan, Kuusipalo muistuttaa.

Kuusipalo on tehnyt muutosesitysyhteistyötä useiden tahojen, kuten ympäristöasiantuntijoiden ja juridiikkaa tuntevien henkilöiden kanssa.

– Olemme keränneet yhdeksän liitetiedostoa muutosesitykseen perusteluineen. Paikallisten pinsiöläisten allekirjoituksia on toista kymmentä. Lisäksi liitteenä on aikalaiskertomus ja valokuvia siitä, millaista alueella on ollut ennen vedenottoa ja millaista siellä on nykyään. Ero on silminnähtävä ja kauhea, Kuusipalo lisää.

Aloite etenee käsittelyyn 19. toukokuuta.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Milla Zuev