Saana Kuusipalo jatkaa toiselle kaudelle – merkittävä luonnon monimuotoisuutta lisäävä aloite etenee pian käsittelyyn

Saana Kuusipalo nousi kaupunginvaltuutetuksi kesäkuussa 2024 – ja jatkaa valtuutettuna kuntavaalien 453 äänen äänisaaliilla alkavalla kaudella. Myös aluevaaleissa hän saavutti hyvän tuloksen ja pääsi viidenneksi varavaltuutetuksi.

Kuusipalo kehuu erityisesti demarinuorten kampanjointia.

– Meistä nuorista neljä pääsi valtuustoon, mikä on todella kova tulos. Tässä näkyy työ, jonka teimme. Kävimme yölläkin paistamassa makkaraa vaalimökillä ja jaoimme useita tunteja viikossa kaikkien ehdokkaiden flyereita. Teimme myös paljon sometyötä yhdessä. Välillä olimme vaalimökillä jopa yli puolen yön, Kuusipalo kertoo.

Iltaiset ja öiset keskustelut osoittautuivat hedelmällisiksi.

– Ihmiset olivat illalla kiinnostuneempia keskustelemaan verrattuna aamupäiviin toreilla. Pääsimme kertomaan työstä, jota kuluneella kaudella on tehty ja siitä, mitä eri lautakunnat ovat tehneet. Mielestäni voisimme useamminkin esimerkiksi jakaa iltaisin ruokaa, Kuusipalo ehdottaa.

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus

Kuusipalo näkee, että tulevalla valtuustokaudella painottuvat sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja ekologiseen kestävyyteen liittyvät teemat, sillä Suomen hallitus tekee kurjistavaa, lyhytnäköistä ja kuntalaisten arkeen heikentävästi vaikuttavaa politiikkaa.

– Tähän vaikuttavat sosiaaliturvaleikkaukset ja ara-tuotannon sekä erityisryhmien asuntotuotannon alasajo. Meillä on asunnottomuus lisääntynyt, ja uusina asunnottomien ryhminä nähdään pienituloiset työssäkäyvät ja lapsiperheet, mikä on todella huolestuttavaa. Ruokajonot ovat lisääntyneet. Meillä on Tampereella nyt todella suuri vastuu ja uskon, että pääsemme pormestaripuolueena tekemään hyvää työtä, Kuusipalo sanoo.

Yle uutisoi 8.5.2025 sosiaalibarometrin tuloksista ja toimeentulotuen myöntämisen kriteerien tiukentumisesta hyvinvointialueilla. 51 prosenttia sosiaalibarometriin vastanneista sosiaalityöntekijöistä ilmoitti, että hyvinvointialue ei myönnä täydentävää toimeentulotukea ruokaan, vaan ruokaa tarvitseva asiakas ohjataan ruokajakeluun. Toimeentulotuen myöntämistä on kiristänyt myös Pirha.

– Ruokajonoihin ohjaaminen on käsittämätöntä, lyhytnäköistä ja törkeää – ongelman laastarointia. En hyväksy sitä. Mielestäni ylipäänsä sosiaaliturvan siirtäminen hyväntekeväisyyspainotteiseksi on väärin, eikä kuulu sosialidemokraattisiin arvoihin. Meidän täytyy keskittyä siihen, että kuntalaisilla on hyvä ja toimiva arki – lisätään siis työllisyyttä, kaupunkiympäristön viihtyisyyttä ja harrastusmahdollisuuksia, Kuusipalo toteaa.

Ekologinen kestävyys

Kuusipalo kertoo innostuneensa viime aikoina entistä enemmän ympäristö- ja luontopolitiikasta. Hän toivoo, että hänen kädenjälkensä tulee näkymään tulevalla kaudella enemmän juuri tällä alueella. Kuusipalo jätti viime kesänä valtuustoaloitteen erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan suojelemiseksi Tampereen toiminnassa.

– Tämä ei koske ainoastaan jokihelmisimpukkaa, vaan myös erittäin uhanalaisia taimenta ja saukkoa. Taustalla on se, että Tampereen kaupunki aloitti 1970-luvulla vedenoton Pinsiönharjusta, mille ei enää ole tarvetta. Vedenottoluvat myönnettiin aikanaan kriisitilanteessa varantona käytettäviksi. Alue kuitenkin toimii paremmin varantona, jos sieltä ei joka päivä pumpata neljää tuhatta kuutiometriä vettä, Kuusipalo taustoittaa.

Pinsiönharju kuuluu Natura 2000-suojeluohjelmaan. Myös ympäristölainsäädäntö on muuttunut vedenottolupien myöntämisen jälkeen. Kuusipalon mukaan nykytilanteessa lupaa vedenottoon ei myönnettäisi. Tampereen Vesi Oy kuitenkin suhtautuu Kuusipalon mukaan vastahakoisesti vedenoton lopettamiseen. Kuusipalo aikookin ehdottaa muutosesityksessä, että Tampereen Vesi vähentäisi vedenoton Pinsiönharjusta maksimissaan 20 prosenttiin nykyisestä 4000 päivittäisestä kuutiometristä, eli 800 kuutiometriin päivässä.

– Tampereen Vedellä on kuitenkin tuotevastuu, ja Tampere on sitoutunut Lumo-ohjelmaan, Kuusipalo muistuttaa.

Kuusipalo on tehnyt muutosesitysyhteistyötä useiden tahojen, kuten ympäristöasiantuntijoiden ja juridiikkaa tuntevien henkilöiden kanssa.

– Olemme keränneet yhdeksän liitetiedostoa muutosesitykseen perusteluineen. Paikallisten pinsiöläisten allekirjoituksia on toista kymmentä. Lisäksi liitteenä on aikalaiskertomus ja valokuvia siitä, millaista alueella on ollut ennen vedenottoa ja millaista siellä on nykyään. Ero on silminnähtävä ja kauhea, Kuusipalo lisää.

Aloite etenee käsittelyyn 19. toukokuuta.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Milla Zuev