Ryhmäaloite julkisten vesipisteiden saamiseksi Tampereelle johtamassa tuloksiin

Tampereen Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä jätti kesäkuussa 2023 valtuustoaloitteen julkisten vesipisteiden lisäämiseksi ulkotiloihin Tampereella. Aloitteella tavoiteltiin julkisia vesipisteitä ulkotiloihin, jotka lisäisivät tamperelaisten ja tänne tulevien matkailijoiden hyvinvointia etenkin kuumina kesäpäivinä.

Tampereella oli julkisia vesipisteitä laajasti tarjolla vuoden 2018 nuorten yleisurheilun MM-kisojen aikaan, ja tästä oli erittäin hyviä kokemuksia.

Aloitetta on käsitelty marraskuussa asunto- ja kiinteistölautakunnassa. Aloitevastauksessa nostetaan esille toteutettavaksi vesipisteitä keskusta-alueelle vuoden 2024 aikana ja vesipisteitä on suunniteltu asennettavan yhteensä noin kuusi kappaletta.

– Valtuustoryhmämme on erittäin tyytyväinen aloitteemme saamaan vastaukseen ja siihen, että kaupungissa puututaan tähän ongelmaan, kertoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi.

Aloitevastauksen mukaan jo kesälle 2024 parannetaan 1-3 julkisen vesipisteen käyttömahdollisuuksia, joista kerätään kokemuksia tulevien vesipisteiden lisäämiseksi.

– Odotamme ryhmässämme jo innolla kokemuksien tuloksia ja niiden pohjalta tulevia uusia vesipisteitä. On hienoa nähdä, kun aloitteella saadaan tuloksia aikaiseksi, jotka parantavat tamperelaisten hyvinvointia, toteaa Salmi.

Ryhmäpuheenvuoro budjettivaltuusto 13.11.2023

”Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut!

Kuntataloudessa on takana kolme vahvaa vuotta. Olemme tehneet ylijäämäisiä tilinpäätöksiä vuodesta 2020 lähtien ja myös kuluva vuosi tulee olemaan ylijäämäinen. Yleiseen talouskehitykseen liittyvä epävarmuus on kuitenkin kasvanut kuluneen vuoden aikana. Ukrainan sota vaikutti inflaation nousuun, joka puolestaan vaikutti korkotasoon. Rakennusala on laskusuhdanteessa, ja uusien asuntojen rakentaminen on vähentynyt merkittävästi. Myönteisiä näkymiä on kuitenkin jo horisontissa, kun reaalipalkat nousevat ensi vuonna ja ihmisten ostovoima paranee. Tämä alkaa vaikuttamaan kansantalouteen positiivisesti. Myös rakennusala toipuu todennäköisesti ensi vuoden aikana pahimmasta notkahduksesta ainakin Tampereen seudulla, jossa voimakas kasvu luo kysyntää niin asunnoille, palveluille kuin erilaisille tuotteille.

Pormestari Kalervo Kummolan ensimmäinen talousarvioehdotus on Sosialidemokraattien näkökulmasta kannatettava. Talousarvio on ilman satunnaisia eriä alijäämäinen. Alijäämästä huolimatta talous on hallinnassa, peruspalvelut saadaan turvattua, kaupungin kasvuun satsataan ja viedään eteenpäin useita sosialidemokraateille tärkeitä tavoitteita. Talousarvioehdotuksen keskeisin viesti on, että kaikki pidetään mukana ja palvelulupauksista pidetään kiinni. Talousarvio vie myös pormestariohjelman ja strategian tavoitteita eteenpäin.

Keskeinen talousarvion lähtökohta on, että kaupunki varautuu voimakkaaseen kasvuun, joka on ottanut uusia kierroksia viime vuosina. Tämä tarkoittaa panostuksia mm. palveluihin, kaavoittamiseen ja infraan. Nettoinvestoinnit ovat 234 miljoonaa euroa, josta suurin osa, 128 miljoonaa euroa, menee talonrakentamiseen siis ennen kaikkea koulujen ja päiväkotien korjaamiseen sekä rakentamiseen.

Kasvun kannalta keskeistä on varmistaa hyvä työllisyyskehitys. Työttömyysaste lähti kasvuun kevään jälkeen. Osaajapulasta siirryttiin yt-neuvotteluihin. Kaupungin suurimmat haasteet liittyvät nykyisestä suhdannetilanteesta selviämiseen ja uuden kasvun mahdollistamiseen, kun sen aika koittaa. Panostuksia osaavan työvoiman saatavuuteen ja työllisyydenhoidon kehittämiseen on edelleen jatkettava. Kaupunkikonsernin yhteensä yli puolen miljardin investoinnit ovat tärkeä täsmälääke taloussuhdanteeseen. Kun yksityinen puoli ei investoi, on tärkeää, että julkinen investoi. Myös ensi vuonna alkava henkilöratapihan yli 200 miljoonan investointi luo uskoa tulevaisuuteen.

Kaupungin kehittämisen ja kasvun keskellä on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että kaupungissamme asuu noin 30 000 pienituloista ihmistä, jotka kamppailevat vakavien toimeentulo-ongelmien keskellä. Ruuan ja energian hintojen nousu ovat osuneet juuri tähän ihmisryhmään kaikista voimakkaimmin. On tärkeää tukea köyhyyden vastaista työtä. Köyhyystyöryhmän esityksestä rahaa on käytetty mm. ruoka-apuun, aktiivipassiin, harrastusten mahdollistamiseen ja puistoruokailuun. 150 000 euron lisäys köyhyystyöryhmän käyttöön tulee todelliseen tarpeeseen. Esimerkiksi aktiivipassin määrärahat ovat loppuneet kesken jo puolessa välissä vuotta.

Kaupunki jatkaa vahvoja panostuksiaan koulujen ja päiväkotien rakentamiseen. Ensi vuoden talousarvio mahdollistaa usean huonosta sisäilmasta ja heikosta kunnosta kärsivän koulurakennuksen ja päiväkodin korjaamisen. Nämä ovat todella odotettuja ja toivottuja investointeja, jotka merkitsevät paljon kullakin asuinalueella. Ensi vuonna valmistuvat Kisapuiston, Messukylän, Eteläpuiston ja Ojalan päiväkodit ja perusparannukset saadaan loppuun Raholan ja Tasanteen päiväkodeissa. Ahvenisjärven uusi peruskoulu, Kissanmaan koulun perusparantaminen ja Lamminpään koulun uudisrakentaminen lähtevät liikkeelle. Peltolammille rakennetaan uusi koulu 2025–2026 ja Kaukajärvelle 2026–2027. Tämän jälkeen isoimpien lähiöiden koulut on joko korvattu uusilla koulurakennuksilla tai vanha perusparannettu. SDP:n näkökulmasta kouluihin ja päiväkoteihin satsaaminen on erittäin tärkeää ja olemmekin tehneet tämän asian eteen paljon vaikuttamistyötä.

Kaupungin talonrakennusinvestoinnit ovat perustellusta syystä korkeat. On kuitenkin tärkeää toimia kustannustehokkaasti ja välttää liiallinen velkaantuminen. Olemmekin keskustelleet paljon investointiprosesseista. Talonrakennusinvestointien suunnittelu- ja rakentamisprosessia onkin tarpeen kehittää. Tavoitteena on oltava hyvään laatuun tähtäävä, mutta resurssiviisas ja taloudellisesti kestävä toimintatapa.

Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa panostetaan henkilöstöresursseihin, varaudutaan oppilaiden ja lasten lukumäärän kasvuun ja vahvistetaan alueellista tasa-arvoa. Perusopetuksessa kolmiportaisen tuen saatavuutta vahvistetaan ja ryhmäkoot eivät kasva. Näitä panostuksia on tarpeen jatkaa myös tulevina vuosina. 6-luokkalaisten ilmaiset kannettavat tietokoneet parantavat digitaitoja ja perheiden välistä yhdenvertaisuutta. SDP:n valtuustoryhmä kannattaa koulutukseen ja sivistykseen panostamisista. Ne ovat pienen kansakunnan tärkeimpiä investointeja, jotka takaavat menestyksen myös tulevaisuudessa.

Myös nuoriin satsataan. Ammatillisessa koulutuksessa tehdään avauksia koulunuorisotyön kehittämiseksi ja opintojen keskeytystä ennaltaehkäistään opintojen etenemisen seurannalla. Lukion aloituspaikkamäärää kasvatetaan 90 paikalla, mikä on tärkeää, jotta keskiarvorajat saataisiin pidettyä kohtuullisella tasolla. Nuorisotyöhön panostetaan palkkaamalla Vuoreksen nuorisotilaan henkilökuntaa ja Koskikeskuksen nuorisotilat saadaan avatuksi alkuvuodesta. Lisäksi esityksestämme saatiin lisättyä 100 000 euroa nuorisotyön avustuksiin. Tämä raha suunnataan kolmannen sektorin hankkeisiin, jotka ehkäisevät nuorten syrjäytymistä. Tässä ajassa panostukset nuorten hyvinvointiin ovat välttämättömiä.

Olemme erittäin tyytyväisiä myös panostuksiin vapaa-ajan palveluihin. Isoin satsaus tehdään uimahallien käyttöön. Ensi vuonna yli 65-vuotiaat saavat maksuttomat seniorirannekkeet käyttöönsä ja edulliset kausiliput tulevat kaikkien saataville. Palveluverkkopuolella tapahtuu paljon. Pitkään odotettu uusi jalkapalloilun pyhäkkö Tammelan stadion otetaan käyttöön ja jalkapalloilun olosuhteet nousevat aivan uudelle tasolle. Tampereen taidemuseon uudisrakennus ja Nekalan koulun korjaus kulttuurin tiloiksi saadaan liikkeelle. Vuoreksen kirjaston avaamista vuonna 2025 selvitetään. Ryhmämme kantana on, että kirjasto pitää Vuorekseen tulla. Lisäksi uudet tekojääradat otetaan käyttöön Hervannassa ja Lielahdessa. Pyynikin palloiluhallin korvaavalle uudelle palloiluhallille on varaus vuodelle 2026. Tampereen kaupunki varautuu myös tukemaan Tampereen teatterin ja Tampereen työväen teatterin perusparannuksia tulevina vuosina. Nyt on tärkeää saada myös valtio mukaan tukemaan teattereiden peruskorjaushankkeita. Näiden panostusten myötä Tampereen asema sekä urheilu- että kulttuurikaupunkina vahvistuu merkittävästi.

Ilmastobudjetti on mukana talousarviossa viidettä kertaa. Ilmaston muutoksen torjunnassa kaupungin suurin panostus on energian tuotannon suuntaaminen yhä enemmän uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Tampereen Energian Naistenlahden voimalaitoksen investointi mahdollistaa biopohjaisen polttoaineen aikaisempaa suuremman käytön. Myös investointi sähkökattiloihin laskee CO2-päästöjä merkittävästi.

Tesoman seisakkeen valmistumisen myötä lähijunaliikenteestä on tullut kiinteä osa Tampereen joukkoliikennettä. Toivottavasti lähivuosina saadaan avattua useita uusia seisakkeita. Lähijunaliikenteen kehittämiselle on laaja tuki Tampereella. Muut merkittävät panostuksia hiilineutraaliuden lisäämiseen liittyvät mm. kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen, luonnonmukaisiin hulevesiratkaisuihin, hiilijalanjäljen pienentämiseen ja uusiutuvan energiantuotannon lisäämiseen rakentamisessa sekä ulkovalaistuksen LED-valojen vaihtoihin.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja,

Tässä sosialidemokraattisen valtuustoryhmän näkemykset talousarvioon. Kannatan lämpimästi pormestari Kalervo Kummolan tekemiä muutosesityksiä ja talousarvioesityksen hyväksymistä. Haluan lausua myös kiitokseni ryhmien neuvottelijoille, pormestarille ja virkamiehille rakentavasta yhteistyöstä niin kuluneen vuoden kuin talousarvioneuvotteluiden osalta. Budjettisopu on historiallinen, sillä kaikki ryhmät ovat siinä mukana. Kiitos siitä kaikille ryhmille! Tampere on tekemisen kaupunki. Nyt voidaan sanoa, että Tampere on yhdessä tekemisen kaupunki.

Pekka Salmi,
Valtuustoryhmän puheenjohtaja,
Tampereen kaupunginvaltuusto 13.11.2023

Varavaltuutettu Anne Liimolan puheenvuoro 23.10.2023 kaupunginvaltuustossa

Olen jo vuosina 2017, 2018 ja 2021 tehnyt valtuustoaloitteita liittyen varhaiskasvatuksen laadun varmistamiseen. Olen tuonut esille kaupungin pito- ja vetovoiman merkityksen henkilökunnan työhyvinvointiin ja rekrytointiin liittyen. Toin esille rekrytointiongelmat, vakituisten varahenkilöiden merkityksen ja huolen siitä, miten toteutuu uusi henkilöstörakenneuudistus 2030 lähtien. Varhaiskasvatuksen erityisopettajien saatavuudesta ja uusien vakanssien lisäämisen merkityksen otin myös aloitteissani esille.

Aloitteissa esiin ottamiini asioihin ei tartuttu tuolloin riittävällä tarmolla vaan luotettiin kaupungin vetovoimaan. Tiedossahan oli myös eläkkeelle siirtyvien suuri määrä tulevina vuosina ja jo tuolloin huolta herätti myös työolot: kokemus siitä pystyykö tekemään laadukasta työtä.

Aloitteiden tavoite oli se, että kaupunki olisi ajoissa liikkeellä ja tekisi toimenpiteitä millä alan vetovoimaisuus Tampereella turvataan, varsinkin kun käyttöastekin oli nousussa. Varhaiskasvatuksen merkitys on suuri kun lapsiperheet miettivät muuttoa Tampereelle tai sitä, että pysytäänkö Tampereella.

Kaupungin vastauksissa luotettiin kaupungin vetovoimaan ja korostettiin sitä, että lastenhoitajia koulutetaan varhaiskasvatuksen sosionomeiksi, tehtävä, joka on uusi varhaiskasvatuksessa. Huolta ei niinkään kannettu siitä miten kandeja ja maistereita saadaan varhaiskasvatukseen töihin. Uuden lain perusteella henkilökunnasta on oltava 2/3 korkeimmin koulutettuja. Varhaiskasvatuksen sosionomeja ei tarvitse olla jokaisessa päiväkodissa, mutta varhaiskasvatuksen opettajia on oltava aina vähintään puolet henkilökunnasta. Henkilökunnan sitoutumisessa työnantajaan oli tapahtunut jo selkeä muutos, kun tein aloitteeni vuonna 2021.

Onneksi nyt on olemassa suunnitelma, miten edetään varhaiskasvatuksessa henkilökunnan rekrytoinnissa, pito- ja vetovoimassa ja varmistetaan lain mukainen henkilökunta. On oleellista, että valtuusto varmistaa ja vahvistaa taloudellista panostusta varhaiskasvatukseen tänä vuonna ja tulevina vuosina. Laadukas varhaiskasvatus muodostuu hyvästä johtamisesta, osallisuudesta, koulutetusta henkilökunnasta, ja sopivan kokoisista lapsiryhmistä. Laatua on myös se, että kokee onnistuvansa työssään. Henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen on oleellista varmistettaessa alan vetovoimaan.

Varhaiskasvatus on lapsen oikeus, siksipä kasvatuksen ja opetuksen on oltava laadukasta. Varhaiskasvatus on kustannustehokasta ja jokainen sijoitettu euro tuottaa vähintään seitsemän euroa. Varhainen tuki ja puuttuminen on oleellista. Pienten lasten on koettava oppimisen iloa ja saatava leikkiä, ihmetellä ja kokea. Ajattelu alkaa ihmettelystä!

Anne Liimola
Puheenvuoro kaupunginvaltuuston kokouksessa 23.10.2023

Tavase Oy:n tekopohjavesihankkeelle ei esitetä jatkoa

Tampereen kaupunginhallituksen konsernijaoston kokouksessa käsiteltiin tänään vedenhankinnan pitkän ajan investointivaihtoehtoja.

– konsernijaosto oli yksimielinen siitä, että kaupunki aloittaa muiden Tavase Oyn osakkaiden kanssa neuvottelut yhtiön purkamisesta tai toimialan muuttamisesta. Oli aika tehdä asiassa päätös. Ruskossa pidän uutta laitosta ensisijaisena mutta uusi valittu hallitus saa tehtäväkseen viedä tätäkin asiaa eteenpäin, kunhan saavat ensin toimitusjohtajan valituksi. Tavase etenee nyt kaupunginhallitukseen ja sitten kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Joka tapauksessa historiallinen päätös, toteaa konsernijaoston puheenjohtaja Anne Liimola.

Konsernijaoston päätös poikkeaa kokouksen päätösesityksestä, jossa esitettiin, että Tavasen hanketta jatkettaisiin. Konsernijaoston päätös mukaili Tampereen Vesiliikelaitoksen johtokunnan lausuntoa kesäkuulta.

Tampereen sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on käsitellyt investointivaihtoehtoja viime viikon kokouksessaan.

– Valtuustoryhmän jäsenet muodostavat mielipiteensä asiaan, kun se tulee valtuuston päätettäväksi, mutta viime viikon kokouksen keskustelun pohjalta on nähtävissä, että enemmistö ryhmämme jäsenistä on sen kannalla, että Tavase -hanke tulisi lakkauttaa, kommentoi valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi.

Investointivaihtoehtoja käsitellään konsernijaoston jälkeen kaupunginhallituksessa ja asia tulee lopullisesti päätettäväksi kaupunginvaltuustoon näillä näkymin marraskuussa.

SDP: Tampereelle laadittava energiapoliittinen ohjelma

Tampereen sosialidemokraattinen valtuustoryhmä jätti maanantaina 20.3. valtuustoaloitteen energiapoliittisen ohjelman laatimiseksi Tampereelle. Aloitteen mukaan Tampereen kaupungin tulee pikimmiten ryhtyä laatimaan kaupungin energiapoliittista ohjelmaa, joka huomioi kaupungin hiilineutraalisuustavoitteet. Tampereen kaupungin tavoite on hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä.

– Ajatus liittyy vallitsevaan maailmantilanteeseen ja siihen, että kysymys energiasta ja sähköstä on noussut vuoden sisällä aivan uudenlaiseen valoon. Euroopan kontekstissa esimerkiksi Saksa on Krimin valtauksen jälkeenkin perustanut oman teollisuutensa venäläisen fossiilienergian varaan, vaikka merkit tilanteen kärjistymisestä ovat olleet ilmassa jo pitkään. Venäjän tarkoitusperiä ei olla ymmärretty oikein, ja talousyhteistyön suhteen on oltu naiiveja. Suomessa tilanne on onneksi ollut parempi, kommentoi valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi.

– Tampereen tulee kaupunkina pystyä uudessa tilanteessa tarkastelemaan energiapolitiikkaa kokonaisuutena ja hahmottamaan, mitä halutaan tehdä. Vihreä siirtymä – joka ei perussuomalaisten mukaan ole ollenkaan järkevää, mutta jota kaikki muut pitävät oikein järkevänä – perustuu tällä hetkellä paljolti rannikkoseuduilta saatavaan edulliseen tuulivoimaan. Kysymys on, miten Tampere sisämaakaupunkina pärjää tässä kilpailussa.

Aloite sai valtuustossa paljon tukea ja ymmärrystä.

– Tämä on erittäin hyvä ja hyvin ajankohtainen avaus demareilta, Salmi kommentoi.

Tavoitteena on, että energiapoliittinen ohjelma menisi nopeasti valmisteluun.

– Nyt odotamme tulevia valtakunnallisia hallitusohjelmalinjauksia ja sitä, minkä verran mielenkiintoa tulevalla hallituksella on energiapolitiikkaan. Täytyy toivoa, että demarit ovat hallituksessa, sillä meitä tämä kiinnostaa. Se on selvä.

Aloitteessa pohditaan esimerkiksi, onko vihreän metanolin käyttö mahdollista TKL:n nykyisessä liikennekalustossa. Joukkoliikenteessä tulisi pyrkiä käyttämään vihreämpiä energiamuotoja.

Energiapolitiikassa huomioitava yhteiskunnan toiminnot laajasti

Energia ja sen laatu vaikuttavat käytännössä kaikkiin yhteiskunnan toimintoihin, joten myös energiapoliittisen ohjelman tulee ottaa huomioon laajoja kokonaisuuksia. Salmen mukaan tarvitaan kokonaisvaltainen ohjelma, jossa tematiikkaa pohditaan yli yhtiö- ja hallintorajojen.

Koska Tampere ei sisämaakaupunkina todennäköisesti tule olemaan suuri tuulivoiman tuottaja, myös muita järkeviä tapoja tuottaa energiaa on löydettävä. Tällä hetkellä esimerkiksi biokaasu ja vihreä metanoli ovat potentiaalista vihreää energiaa, joita Pirkanmaan alueella voidaan tuottaa ja hyödyntää. Esimerkiksi biojätettä syntyy jatkuvasti, joten käytännössä Koukkujärven biomylly voi tuottaa loputtomasti biokaasua.

– Energiapoliittisella ohjelmalla pyritään ilmastonmuutoksen hallintaan ja oman huoltovarmuuden varmistamiseen. Kotimaista energiaa tulee olla vähintään tarpeeksi saatavilla, eikä haittaisi, jos sitä voitaisiin viedä myös ulkomaille Ranskan tapaan.

– Vihreä siirtymä mahdollistaa myös elinkeinopuolen kehittymisen, mikäli sen ympärille syntyisi vahvoja yhtiöitä, jotka toisivat työpaikkoja, liikevaihtoa ja verotuloja, Salmi kaavailee.

Energiasiirtymä liittyy myös koulutuspolitiikkaan: Tampereen kaupunki on suuri koulutuksen järjestäjä ja tukija, jolla on mahdollisuus kouluttaa monen alan ja tason osaajia energiaan liittyville aloille. Siirtymällä olisi varmasti vaikutusta erilaisiin koulutusohjelmiin.

Energiakäännöstä on tehty Tampereen Sähkölaitoksella jo pitkään. Sähkölaitos on investoinut uusiutuviin energianlähteisiin. 1990-luvun tasosta päästöjä on leikattu jo 40 prosenttia alaspäin.

Joukkoliikenteessä kohti päästöttömyyttä

Suurin osa hiilidioksidipäästöistä syntyy liikenteestä, asumisesta ja kiinteistöistä. Tampereen tasolla joukkoliikenne onkin yksi iso energiapoliittinen kysymys.

– TKL on meidän liikennelaitoksemme, eikä siellä ole kovin paljon tehty asioita päästöjen vähentämisen eteen. On selvitettävä, millä aikajänteellä TKL on uusimassa kalustonsa pois dieselbusseista. Sähkö on kuitenkin järkevin joukkoliikenteen käyttövoima.

– Jätehuolto on jo muuttamassa omia jäterekkojaan kaasukäyttöisiksi, mikä on pieni, mutta merkittävä askel, Salmi huomauttaa.

Aloite pähkinänkuoressa

Tampereen kaupungin tavoite on päästöttömyys vuoteen 2030 mennessä.
Jotta tavoitteeseen päästään, tarvitaan valtakunnallisen ja EU-tason kanssa yhtenevä kaupungin energiapoliittinen ohjelma.
Vihreän siirtymän kautta paitsi ehkäistään ilmastonmuutosta, myös rikastetaan elinkeinoelämää.
Tampereella tuulivoiman sijaan esimerkiksi biokaasu ja metanoli ovat potentiaalisia tuotettavia vihreän energian muotoja.
Ohjelmassa tulee huomioida Tampereen kaupunkikonsernin rooli ja mahdollisuudet tuottaa energiaa hiilivapaasti.
Ohjelmassa tulee tarkastella siirtymän asettamia vaatimuksia kaupungin kaavoitukselle, julkiselle ja yksityiselle liikenteelle, elinkeino- ja koulutuspolitiikalle sekä kaupungin rakennustoiminnalle.
Ohjelman tulee sisältää konkreettinen investointiohjelma.

Lue valtuustoaloite

Teksti: Milla Zuev

Kuvat: Milla Zuev

Valtuustoaloite Tampereen teollisuuden kehittämisen edellyttämien tietojen selvittämisestä

Uusien kuntien toiminnassa korostuu elinkeinopolitiikka. Tampereen ja Pirkanmaan kohdalla erityinen huomio on kiinnitettävä teollisuuden kehittämiseen ja kaupungin asemaan maakunnan keskuksena. Teollisuus muodostaa merkittävimmän aluetalouden elinkeinohaaran.

Teollisuuden kehittymistarpeita, yhteiskunnallisia ja aluetaloudellisia vaikutuksia sekä tilaa on selvitettävä. Painopiste selvityksessä on oltava teollisuuden kehittämisen mahdollisuuksissa. Kysymys mm. uusista tuotteista ja teknologiasta, yritysmalleista, toimintaedellytyksistä ja liiketoimintasuunnitelmista.

Toimintaympäristön muutokset vaikuttavat teollisuuden kehittämisen tarpeeseen. Muutosajureina toimivat mm. globalisaation murros, energiskriisi ja vetytalouden kehittyminen, digitalisaatio ja tekoäly, pandemia ja kansainvälinen kilpailu teollisesta kilpailukyvystä. Huomioitavia asioita ovat Venäjän sota Ukrainassa, erityisesti luontokadon edellyttämä Vihreä siirtymä sekä Euroopan Unionin tavoittelema aikaisempaa suurempi taloudellinen itsenäisyys mm. komponenttien valmistuksessa ja siruteknologiassa. Keskeisissä teollisuusmaissa tehtävä kehittämistyö teollisuuspolitiikan saralla haastaa teollisuuden myös Tampereella.

Toimintaympäristön ilmiöiden ja tekijöiden huomioimisen lisäksi tarvitaan arviointitapoja ja mittareita teollisuuspolitiikan toimien vaikutusten arvioimiseksi. Teollisuuspolitiikan tulosalueina voi nähdä mm. teollisuuden taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden ja lisääntymisen, taloudellisten ja yhteiskunnallisten kerrannaisvaikutusten määrän suhteessa yhteiskunnan panostuksiin, kansallisen huoltovarmuuden ja arvoketjujen toimivuuden, työpaikkojen määrän ja laadun. Tärkeä teollisten investointien vaikutus on myös kysymys työpaikkojen pysyvyydestä, laadusta ja työurien kestosta.

Kaupungilla on merkittävä rooli teollisuuden edistäjänä ja kehittäjänä. Kaupungin suorat panostukset koulutukseen, kansainvälisten osaajien houkutteluun, infraan ja saavutettavuuden parantamiseen, kehityshankkeisiin ja ohjelmakehittämiseen vaikuttavat teollisuuden kilpailukykyyn ja sijoittumispäätöksiin. On tärkeää selvittää, miten kaupungin roolia tulisi kehittää ja miten kaupunki voisi mahdollistaa teollisuuden uudistumisen.

Kaupungin tavoitteiden asettaminen monialaiselle elinkeinojen ja teollisuuden kehittämiselle edellyttää tietoperustan vahventamista ja jatkuvan tiedonmuodostuksen turvaamista. Tarvitaan yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyötä kaupungin kanssa. Tampereen kaupungilla on oltava kokoava ja yhdistävä rooli teollisuuden kehittämisessä. Kaupungin hallinnolla tulee näin ollen olla myös laaja, yhtenäinen ja karttuva tiedonmuodostus teollisuudesta ja sen kehitysnäköaloista sekä aiheen ympärillä toimivista tahoista.

Pystyäkseen arvioimaan ja asettamaan tavoitteita teollisuuden tulevaisuudelle ja hahmottamaan kaupungin roolia teollisuuden kehityksen mahdollistajana, on kaupungin käynnistettävä selvitys- ja tutkimusprojekti, jossa teollisuuden tila, kehitystarpeet ja -mahdollisuudet huomioidaan. Selvitystyön tukena voi olla toimijoiden ja sidosryhmien yhteistyöalusta, johon tuotetaan selvitystä ja tutkimusta tukevaa tietoa. Selvityksessä tulee myös kehittää kaupungin teollisuuspolitiikan arvioinnin mittarit ja laadulliset arvioinnin tavat. Selvitystä on myös mahdollista hyödyntää Tampereen kaupungin strategian ja todennäköisesti tarvittavan teollisuuspoliittisen ohjelman tekemisessä.

Tampereella 30.1.2023

Tampereen Sosialidemokraattinen Valtuustoryhmä

SDP tukee Tampereen Veden yhtiöittämistä, jyrkkä ei yksityistämiselle

Tampereen Sosialidemokraattinen Valtuustoryhmä kävi 23.1. pidetyssä ryhmäkokouksessaan pitkän keskustelun Tampereen Veden yhtiöittämisestä, josta päätetään tulevana maanantaina kaupunginvaltuuston kokouksessa. Valtuustoryhmä päätyi tukemaan Tampereen Vesi Liikelaitoksen yhtiöittämistä, kunhan ryhmälle tärkeitä reunaehtoja noudatetaan.

Sen sijaan sosialidemokraatit eivät tule hyväksymään Tampereen Veden yksityistämistä missään olosuhteissa. Ero yhtiön ja yksityisen yrityksen välillä liittyy omistamiseen. Esimerkiksi Tampereen kaupungilla on useita yhtiöitä, jotka ovat Tampereen kaupungin omistuksessa, eivätkä ne näin ollen ole yksityisiä yrityksiä. Kaupungin kokonaan omistamissa yhtiöissä kaupungilla on määräysvalta. Kaupunki mm. valitsee yhtiöiden hallitukset, linjaa yhtiöiden strategioita ja keskeisiä investointeja.

Monia liikelaitoksia on viime vuosina yhtiöitetty, esimerkiksi Tilapalvelut ja Tampereen Voimia.
– Lähtökohtaisesti SDP on ollut kriittinen yhtiöittämisten suhteen. Kokemuksen kautta on kuitenkin huomattu, että yhtiömalli toimii. Aiemmin pelkona on ollut esimerkiksi tehokkuuden parantaminen asettamalla työntekijöille kohtuuttomia vaatimuksia tai nostamalla hintoja, mutta näin ei ole tapahtunut, vaan itse asiassa niin tuottavuus kuin työhyvinvointikin ovat parantuneet. Henkilöstö on myös saanut edustuksen yhtiöiden hallituksiin, joten vuorovaikutus on toiminut hyvin, perustelee valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi.

Päätöksenteon valmistelussa on linjattu, että uusi vesiyhtiö säilyy julkisomisteisena. Muina omistajina voivat olla vain muut kunnat tai niiden omistamat yhtiöt, mutta eivät yksityiset sijoittajat tai yhtiöt. Lisäksi osaakaan Tampereen Vesi Oy:stä ei voida myydä ilman kaupunginvaltuuston päätöstä. Näin varmistetaan se, että yhtiö säilyy Tampereen kaupungin omistuksessa.

Eduskunta on käynnistänyt selvitystyön kansalaisaloitteen pohjalta, jotta vesi säilytettäisiin julkisomisteisena lain määrityksellä. Selvitys on määrä valmistua vuoden 2024 aikana, ja julkisomisteisuudelle on laaja koko eduskunnan kattava kannatus.
– Ryhmän mielestä lakimuutos on kannatettava. Puhdas vesi on elämänehto. Sitä ei voi alistaa voitontavoittelulle missään olosuhteissa, linjaa Salmi.

Veden hinta poliittiseen kontrolliin

Yhtiömuotoinen Tampereen Vesi mahdollistaa myös veden asiakashinnan pysymisen kohtuullisena.
– SDP vaatiikin, että yhtiön tarkoitus ei ole tuottaa suuria osinkoja, vaan pitää veden hinta mahdollisimman alhaisena. Asian jatkokäsittelyssä tulee kiinnittää huomiota siihen, että veden hintaa korotetaan tulevaisuudessa keskuspuhdistamon valmistuttua vain inflaation verran. SDP haluaa tämän seikan selkeämmin mukaan kaupunginvaltuuston päätökseen ja yhtiön peruslähtökohtiin, kertoo Salmi.

Lisäksi valtuustoryhmä vaatii Tampereen Vesi Oy:n toiminnan olevan avointa ja julkista, vaikka se ei yhtiönä enää automaattisesti olisi julkisuusvaatimuksen alainen. Jos yhtiö perustetaan, sen toiminnan tulee olla niin avointa kuin mahdollista asiakkaiden, päättäjien ja omistajien suuntaan. Tampereen Vesi tulisi kuitenkin olemaan kokonaan kaupungin omistama yhtiö ja monopoliasemassa. Sen ei siis ole tarpeen pitää päätöksiään salassa esimerkiksi kilpailuun vedoten.

Antti Hiitin puheenvuoro kaupunginvaltuuston kokouksessa 14.11.2022

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Talousarviota on valmisteltu hyvässä yhteistyössä, ja lähes kokonaan sivistys- ja kulttuurilautakunnassa yksimielisesti. Vasemmistoliitto ja perussuomalaiset ovat nyt kokouksessa esittäneet muutoksia Sivistys- ja kulttuurilautakunnan toimialaan kuuluviin asioihin, kuten kirjastopalvelut ja uimahallimaksut, mutta kuitenkin lautakunnassa kaikki ryhmät näidenkin osalta hyväksyivät talousarvioesityksen. Aamupalakokeilusta tehtiin siellä vasemmiston esitys.

Talousarvio huomioi hyvin lapset, nuoret ja koulutuksen kysymykset. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osalta olen tyytyväinen siihen, että talousarvio vastaa oppilasmäärän kasvuun, mm. ryhmäkoot eivät kasva. Opiskelijoiden hyvinvointiin panostetaan toisen asteen koulutuksessa. Toisaalta, Suomen kaltaisessa maassa ja Tampereen kaltaisessa kaupungissa, jossa tärkein pääoma on korkea osaaminen, kunnianhimoa koulutuksen osalta voisi olla enemmänkin. Tämä on kuitenkin hyvä perusta.

Olen erityisen iloinen siitä, että varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa määrätietoisesti vahvistetaan kolmiportaista tukea sekä alueellista tasa-arvoa. Jokaisen lapsen ja nuoren koulutuksen ja koulussa viihtymisen kannalta on tärkeää, että jokainen tukea tarvitseva saa sitä siinä muodossa, kun tarvitsee. Tämän on aivan hiljattain eduskunnan oikeusasiamieskin vahvistanut. On sitten kyse laaja-alaisesta erityisopetuksesta yleisopetuksen tukena, tai pienryhmässä opiskelusta. Molempia tarvitaan. Samasta syystä on myös olennaista, että resursseja kohdennetaan niille alueille ja niihin kouluihin, joissa niitä eniten tarvitaan.

Kaupunki tekee merkittäviä panostuksia liikunnan ja urheilun olosuhteisiin mm. uusien tekojääratojen ja tekonurmikenttien merkeissä. Myös huippu-urheilun olosuhteita kehitetään. On hyvä, että lasten ja nuorten liikuntamaksut eivät nouse. Monen muun ryhmän osalta kustannusten nousu kuitenkin heikentää mahdollisuuksia omaehtoiseen liikuntaan. Tampereen pitäisi kiinnittää entistä enemmän huomiota liikunnan merkitykseen terveyden edistämisessä. Miten voimme tukea niiden liikkumista, joille siitä olisi terveyden kannalta kaikkein eniten hyötyä?

Kustannusten noustessa on kuitenkin hyvä asia, että pystymme vahvistamaan köyhyystyöryhmän työtä. Erityisesti kesällä järjestettävät lasten ja nuorten puistoruokailut ovat toimintaa, jonka jatko on erittäin iloinen asia. Tämä on toivottavasti jäämässä kaupungin pysyväksi toiminnaksi ja sitä voisi vielä laajentaa.

Taloussuunnitelmakaudella jatketaan tärkeitä panostuksia päiväkotien ja koulujen peruskorjauksiin. Koulut ovat kaupungin toimintojen kannalta olennaisimpia kiinteistöjä, joten tämä linja on järkevää. Kuten Pekka Salmi hyvässä ryhmäpuheenvuorossa totesi, kun Kaukajärven uusi ja laajennettu koulu vuonna 2027 valmistuu, kaikki Tampereen isot lähiökoulut on uusittu. Tämä on iso ja erinomainen saavutus.

Hyvää on myös se, että talousarviossa varaudutaan pientalorakentamisen lisäämiseen, ja yhteensovitetaan se kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa. Erilaisten asumisvaihtoehtojen tarjoaminen on erityisen tärkeää, jossa jokainen Tampereella haluava, ja heitähän on paljon, löytää täältä itselleen mieluisan tavan asua. Eli ei voi kyllä sanoa, että pelkkää yksiötä olisi tulossa. Monipuolinen asuntotuotanto on tärkeää myös asuinalueiden eriytymisen ehkäisyn kannalta.

Asuinalueiden kehittämiseen liittyy myös talousarvion kirjaus Kaukajärvi-Annalan lähiöohjelmasta, joka käynnistyy heti ensi vuoden alussa. Asuinalueiden kehittämiseen keskittyvä työryhmä aloittaa myös ensi vuonna. On olennaista, että kaupunki huomioi tällä tavoin myös ne asuinalueet, jotka eivät luonnollisesti nouse esiin ratikan tai muiden isojen infrahankkeiden kautta. Alueen asukkaiden osallistaminen tähän työhön on ensiarvoisen tärkeää.

Kaiken kaikkiaan talousarvio antaa hyvän suunnan vuodelle 2023.

Vielä ilmastotavoitteista: Perussuomalaiset väittävät, että ilmastotavoitteiden lykkääminen ei ole keneltäkään pois. Päinvastoin, se on kaikilta pois. Kuten nuorisovaltuuston edustaja sanoi, se mikä varsinaisesti ahdistusta aiheuttaa on tekemättömyys. Perussuomalaisten mukaan ilmastonmuutosta ja sen aiheuttamia ongelmia ei ratkaista pelkästään Suomessa tai Tampereella. Ja se on totta. Me tarvitsemme globaaleja toimia, ja niiden pitäisi olla nopeampia. Eli tässä on yksinkertainen valinta, ollaanko osa ongelmaa vai osa ratkaisua. Ja minä olen mieluummin osa ratkaisua.

Kaupunginvaltuusto 14.11.2022

Antti Hiitti
kaupunginvaltuutettu

Sofia Julinin puheenvuoro kaupunginvaltuuston kokouksessa 14.11.2022

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Taloudesta on tärkeää pitää huolta, sillä kun taloutemme on kunnossa, voimme pitää huolta myös tamperelaisista. Vakaalla pohjalla oleva talous takaa ja turvaa sen, että voimme tehdä politiikkaa, jonka myötä Tampere on tulevaisuudessakin Suomen paras paikka elää ja asua.

Ensi vuoden talousarvio ei toki ole täydellinen, mutta siellä on useita erinomaisia kirjauksia. Onkin syytä kiinnittää huomiota myös niihin kaikkiin hyviin asioihin, joita ensi vuoden budjetti sisältää.

Noin puolet suomalaisista kärsii jo yksinäisyydestä, mitä voidaan pitää inhimillisesti ja taloudellisesti kestämättömänä tilanteena. On hienoa, että meillä Tampereella on strategisena tavoitteena vähentää ihmisten kokemaa yksinäisyyttä.

Nämä hienot lauseet tarvitsevat kuitenkin resursseja toteutuakseen, minkä johdosta on tärkeää, että tavoite yksinäisyyden vähentämisestä näkyy myös ensi vuoden budjetissa. Onkin hyvä, että ensi vuonna perusopetuksessa panostetaan lasten ja nuorten sekä henkilöstön kiireettömään kohtaamiseen sekä esimerkiksi yhteisöllistä oppilashuoltoa ja kouluvalmentajamallia vahvistetaan sekä resurssiopettajia ja tukiopetusta lisätään.

Vaikka lapset ja nuoret ovat tämän maan tulevaisuus, me olemme myös tässä ja nyt. Koronakriisin jälkihoidossa onkin panostettava lasten ja nuorten hyvinvointiin, jotta nyt epävarmoina tulevaisuuteen katsovat lapset ja nuoret voisivat voida paremmin sekä saada tulevaisuudenuskonsa takaisin. Lapsiin ja nuoriin panostaminen takaa meille paremman huomisen.

Ensi vuoden budjetissa on onneksi panostuksia lapsiin ja nuoriin. Juuri tulevaisuuden kannalta on ehdottoman tärkeää, että esimerkiksi nuorten ahdistuneisuuden sekä koulukiusaamisen vähentämiseen kiinnitetään yhä enemmän huomiota ja perusopetuksen ryhmäkoot säilyvät ennallaan. Näiden avulla voimme mahdollistaa sen, että lasten ja nuorten hyvinvointi voi parantua.

Yksi lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttava asia on myös monipuoliset harrastusmahdollisuudet. On hienoa huomata, että ensi vuonna parannamme merkittävästi liikuntaolosuhteita. Esimerkiksi Hakametsän Sport Campuksen suunnittelutyön eteneneminen, kahden uuden tekojääradan rakentaminen sekä Hervannan jäähallin remontoiminen ovat asioita, joilla tuetaan liikuntamahdollisuuksia Tampereella. Tärkeä arvovalinta meiltä on myös esimerkiksi se, että lasten ja nuorten harrastusmaksut eivät nouse.

Kokonaisuudessaan ensi vuoden budjetti rakentaa tulevaisuuden Tamperetta sekä antaa mahdollisuuksia tehdä rohkeaa ja oikeudenmukaista politiikkaa.

Kaupunginvaltuusto 14.11.2022

Sofia Julin
kaupunginvaltuutettu

Aila Dündar-Järvisen puheenvuoro valtuuston kokouksessa 14.11.2022

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on heikentänyt koko maailmantaloutta vakavasti. Suomalaisten arjessa sota näkyy nyt erityisesti kohonneiden hintojen muodossa. Hintojen nousu iski ensin polttoaineisiin ja sähköön. Myös elintarvikkeet ovat kallistuneet rajusti ja nousu jatkuu yhä. Erityisen tiukoille ovat joutuneet pienituloiset, lapsiperheet, yksinhuoltajat, yksinasuvat, opiskelijat ja ikäihmiset. Tamperelaiset joutuvat nyt kohtuuttomien maksujen eteen. Sähkölasku voi nousta moninkertaisesti, jopa 1200-1500 euroon kuukaudessa. Tämä on täysin kestämätöntä. Harva perhe selviää tällaisista laskuista, vaikka sähköyhtiöt antaisivatkin maksuerien pidentämistä. Pahimmillaan perheet joutuvat ulosottoon, turvaudutaan pikavippeihin ja lainoihin. Pahimmassa tapauksessa joudutaan asunnottomiksi. Tampereen tulee reagoida kuntalaisten hätään nopeasti ja päättäväisesti. Toivon, että valtuutetut ovat samaa mieltä kanssani, että sähkön hintaa tulee laskea välittömästi. Olen jättänyt kuntalaisten auttamisesta valtuustoaloitteen tämän vuoden elokuun valtuustossa.

Kulunut vuosi on ollut monella tapaa vaiherikas, jopa raskas. Tammikuussa pidettiin hyvinvointialuevaalit ja pirkanmaalaiset antoivat luottamuksensa 79 valtuutetulle. Me, jotka tulimme valituksi, vuosi on tuonut paljon uutta ja mielenkiintoista valmistautumista sote-uudistukseen ja hyvinvointialueen rakentamiseen. Uudistus vaikuttaa merkittävästi myös kuntatasolla. Sote-palvelujen ja pelastustoimen järjestämisvastuu ja niiden kustannukset siirretään kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta. Tampereen vuoden 2023 talousarvio on valmisteltu uuden 7,61 tuloveroprosentin ja nykyisten kiinteistöveroprosenttien mukaan. Kaikkien kuntien kunnallisveroprosentteja alennetaan 12,64 prosenttiyksiköllä. Ensi vuonna kaupungin korollisen velan ei arvioida kasvavan lainkaan, jos kaupungin kiinteistöomaisuuden myynnit toteutuvat suunnitellusti. Asukaskohtaisen lainamäärän arvioidaan laskevan ensi vuonna 3 728 euroon.

Talousarvion 2023 toiminnan tavoitteet perustuvat Tampereen strategian valtuustokauden tavoitteisiin. Talousarvioon 2023 valmistelluista tavoitteista suurin osa on samansuuntaisia kuin tämän vuoden tavoitteet. Uusia vuodelle 2023 kohdistuvia tavoitteita on valmisteltu mm. nuorten ja aikuisten päihteiden käyttöön, kiusaamiseen, yksinäisyyteen, vaikuttamismahdollisuuksiin, asuinalueiden kehittämiseen sekä keskustan siisteyteen liittyen. Lisäksi osassa tavoitteissa tavoitetta on kohdennettu vuodelle 2023 uudelleen. Tällaisia tavoitteita ovat mm. yritystapahtumiin, lasten, nuorten ja aikuisten liikkumiseen, hyvinvointialueen käynnistymiseen sekä digitaalisten palvelujen kehittämiseen liittyen. Hyvinvointialueen käynnistyessä sosiaali- ja terveyslautakunnalle vuoden 2022 aikana kohdistut tavoitteet ovat asunnottomuuden vähentämiseen liittyvää tavoitetta lukuun ottamatta poistuneet. Kaupungille jää kuitenkin terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.

Kaupunginhallitus aloitti keväällä talous- ja tuottavuusohjelman valmistelun sekä Tampere 2023 valmistelun. Työvoiman saatavuuden haasteet kohdentuvat jatkossa erityisesti varhaiskasvatuksen ja opetuksen henkilöstöön sekä asiantuntijatehtäviin ICT- tehtävissä, teknisillä aloilla ja työllisyyspalveluissa. Tampere 2023 eli Tulevaisuuden tekemisen kaupunki on hyvässä vauhdissa ja työ Tampereen kehittämiseksi jatkuu. Kiitos.

Kaupunginvaltuusto 14.11.2022

Aila Dündar-Järvinen
kaupunginvaltuutettu