Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Talousarviota on valmisteltu hyvässä yhteistyössä, ja lähes kokonaan sivistys- ja kulttuurilautakunnassa yksimielisesti. Vasemmistoliitto ja perussuomalaiset ovat nyt kokouksessa esittäneet muutoksia Sivistys- ja kulttuurilautakunnan toimialaan kuuluviin asioihin, kuten kirjastopalvelut ja uimahallimaksut, mutta kuitenkin lautakunnassa kaikki ryhmät näidenkin osalta hyväksyivät talousarvioesityksen. Aamupalakokeilusta tehtiin siellä vasemmiston esitys.

Talousarvio huomioi hyvin lapset, nuoret ja koulutuksen kysymykset. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osalta olen tyytyväinen siihen, että talousarvio vastaa oppilasmäärän kasvuun, mm. ryhmäkoot eivät kasva.  Opiskelijoiden hyvinvointiin panostetaan toisen asteen koulutuksessa. Toisaalta, Suomen kaltaisessa maassa ja Tampereen kaltaisessa kaupungissa, jossa tärkein pääoma on korkea osaaminen, kunnianhimoa koulutuksen osalta voisi olla enemmänkin. Tämä on kuitenkin hyvä perusta.

Olen erityisen iloinen siitä, että varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa määrätietoisesti vahvistetaan kolmiportaista tukea sekä alueellista tasa-arvoa. Jokaisen lapsen ja nuoren koulutuksen ja koulussa viihtymisen kannalta on tärkeää, että jokainen tukea tarvitseva saa sitä siinä muodossa, kun tarvitsee. Tämän on aivan hiljattain eduskunnan oikeusasiamieskin vahvistanut. On sitten kyse laaja-alaisesta erityisopetuksesta yleisopetuksen tukena, tai pienryhmässä opiskelusta. Molempia tarvitaan. Samasta syystä on myös olennaista, että resursseja kohdennetaan niille alueille ja niihin kouluihin, joissa niitä eniten tarvitaan.

Kaupunki tekee merkittäviä panostuksia liikunnan ja urheilun olosuhteisiin mm. uusien tekojääratojen ja tekonurmikenttien merkeissä. Myös huippu-urheilun olosuhteita kehitetään. On hyvä, että lasten ja nuorten liikuntamaksut eivät nouse. Monen muun ryhmän osalta kustannusten nousu kuitenkin heikentää mahdollisuuksia omaehtoiseen liikuntaan. Tampereen pitäisi kiinnittää entistä enemmän huomiota liikunnan merkitykseen terveyden edistämisessä. Miten voimme tukea niiden liikkumista, joille siitä olisi terveyden kannalta kaikkein eniten hyötyä?

Kustannusten noustessa on kuitenkin hyvä asia, että pystymme vahvistamaan köyhyystyöryhmän työtä. Erityisesti kesällä järjestettävät lasten ja nuorten puistoruokailut ovat toimintaa, jonka jatko on erittäin iloinen asia. Tämä on toivottavasti jäämässä kaupungin pysyväksi toiminnaksi ja sitä voisi vielä laajentaa.

Taloussuunnitelmakaudella jatketaan tärkeitä panostuksia päiväkotien ja koulujen peruskorjauksiin. Koulut ovat kaupungin toimintojen kannalta olennaisimpia kiinteistöjä, joten tämä linja on järkevää. Kuten Pekka Salmi hyvässä ryhmäpuheenvuorossa totesi, kun Kaukajärven uusi ja laajennettu koulu vuonna 2027 valmistuu, kaikki Tampereen isot lähiökoulut on uusittu. Tämä on iso ja erinomainen saavutus.

Hyvää on myös se, että talousarviossa varaudutaan pientalorakentamisen lisäämiseen, ja yhteensovitetaan se kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa. Erilaisten asumisvaihtoehtojen tarjoaminen on erityisen tärkeää, jossa jokainen Tampereella haluava, ja heitähän on paljon, löytää täältä itselleen mieluisan tavan asua. Eli ei voi kyllä sanoa, että pelkkää yksiötä olisi tulossa. Monipuolinen asuntotuotanto on tärkeää myös asuinalueiden eriytymisen ehkäisyn kannalta.

Asuinalueiden kehittämiseen liittyy myös talousarvion kirjaus Kaukajärvi-Annalan lähiöohjelmasta, joka käynnistyy heti ensi vuoden alussa. Asuinalueiden kehittämiseen keskittyvä työryhmä aloittaa myös ensi vuonna. On olennaista, että kaupunki huomioi tällä tavoin myös ne asuinalueet, jotka eivät luonnollisesti nouse esiin ratikan tai muiden isojen infrahankkeiden kautta. Alueen asukkaiden osallistaminen tähän työhön on ensiarvoisen tärkeää.

Kaiken kaikkiaan talousarvio antaa hyvän suunnan vuodelle 2023.

Vielä ilmastotavoitteista: Perussuomalaiset väittävät, että ilmastotavoitteiden lykkääminen ei ole keneltäkään pois. Päinvastoin, se on kaikilta pois. Kuten nuorisovaltuuston edustaja sanoi, se mikä varsinaisesti ahdistusta aiheuttaa on tekemättömyys. Perussuomalaisten mukaan ilmastonmuutosta ja sen aiheuttamia ongelmia ei ratkaista pelkästään Suomessa tai Tampereella. Ja se on totta. Me tarvitsemme globaaleja toimia, ja niiden pitäisi olla nopeampia. Eli tässä on yksinkertainen valinta, ollaanko osa ongelmaa vai osa ratkaisua. Ja minä olen mieluummin osa ratkaisua.

Kaupunginvaltuusto 14.11.2022

Antti Hiitti
kaupunginvaltuutettu

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Taloudesta on tärkeää pitää huolta, sillä kun taloutemme on kunnossa, voimme pitää huolta myös tamperelaisista. Vakaalla pohjalla oleva talous takaa ja turvaa sen, että voimme tehdä politiikkaa, jonka myötä Tampere on tulevaisuudessakin Suomen paras paikka elää ja asua.

Ensi vuoden talousarvio ei toki ole täydellinen, mutta siellä on useita erinomaisia kirjauksia. Onkin syytä kiinnittää huomiota myös niihin kaikkiin hyviin asioihin, joita ensi vuoden budjetti sisältää.

Noin puolet suomalaisista kärsii jo yksinäisyydestä, mitä voidaan pitää inhimillisesti ja taloudellisesti kestämättömänä tilanteena. On hienoa, että meillä Tampereella on strategisena tavoitteena vähentää ihmisten kokemaa yksinäisyyttä.

Nämä hienot lauseet tarvitsevat kuitenkin resursseja toteutuakseen, minkä johdosta on tärkeää, että tavoite yksinäisyyden vähentämisestä näkyy myös ensi vuoden budjetissa. Onkin hyvä, että ensi vuonna perusopetuksessa panostetaan lasten ja nuorten sekä henkilöstön kiireettömään kohtaamiseen sekä esimerkiksi yhteisöllistä oppilashuoltoa ja kouluvalmentajamallia vahvistetaan sekä resurssiopettajia ja tukiopetusta lisätään.

Vaikka lapset ja nuoret ovat tämän maan tulevaisuus, me olemme myös tässä ja nyt. Koronakriisin jälkihoidossa onkin panostettava lasten ja nuorten hyvinvointiin, jotta nyt epävarmoina tulevaisuuteen katsovat lapset ja nuoret voisivat voida paremmin sekä saada tulevaisuudenuskonsa takaisin. Lapsiin ja nuoriin panostaminen takaa meille paremman huomisen.

Ensi vuoden budjetissa on onneksi panostuksia lapsiin ja nuoriin. Juuri tulevaisuuden kannalta on ehdottoman tärkeää, että esimerkiksi nuorten ahdistuneisuuden sekä koulukiusaamisen vähentämiseen kiinnitetään yhä enemmän huomiota ja perusopetuksen ryhmäkoot säilyvät ennallaan. Näiden avulla voimme mahdollistaa sen, että lasten ja nuorten hyvinvointi voi parantua.

Yksi lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttava asia on myös monipuoliset harrastusmahdollisuudet. On hienoa huomata, että ensi vuonna parannamme merkittävästi liikuntaolosuhteita. Esimerkiksi Hakametsän Sport Campuksen suunnittelutyön eteneneminen, kahden uuden tekojääradan rakentaminen sekä Hervannan jäähallin remontoiminen ovat asioita, joilla tuetaan liikuntamahdollisuuksia Tampereella. Tärkeä arvovalinta meiltä on myös esimerkiksi se, että lasten ja nuorten harrastusmaksut eivät nouse.

Kokonaisuudessaan ensi vuoden budjetti rakentaa tulevaisuuden Tamperetta sekä antaa mahdollisuuksia tehdä rohkeaa ja oikeudenmukaista politiikkaa.

Kaupunginvaltuusto 14.11.2022

Sofia Julin
kaupunginvaltuutettu

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on heikentänyt koko maailmantaloutta vakavasti. Suomalaisten arjessa sota näkyy nyt erityisesti kohonneiden hintojen muodossa. Hintojen nousu iski ensin polttoaineisiin ja sähköön. Myös elintarvikkeet ovat kallistuneet rajusti ja nousu jatkuu yhä. Erityisen tiukoille ovat joutuneet pienituloiset, lapsiperheet, yksinhuoltajat, yksinasuvat, opiskelijat ja ikäihmiset. Tamperelaiset joutuvat nyt kohtuuttomien maksujen eteen. Sähkölasku voi nousta moninkertaisesti, jopa 1200-1500 euroon kuukaudessa. Tämä on täysin kestämätöntä. Harva perhe selviää tällaisista laskuista, vaikka sähköyhtiöt antaisivatkin maksuerien pidentämistä. Pahimmillaan perheet joutuvat ulosottoon, turvaudutaan pikavippeihin ja lainoihin. Pahimmassa tapauksessa joudutaan asunnottomiksi. Tampereen tulee reagoida kuntalaisten hätään nopeasti ja päättäväisesti. Toivon, että valtuutetut ovat samaa mieltä kanssani, että sähkön hintaa tulee laskea välittömästi. Olen jättänyt kuntalaisten auttamisesta valtuustoaloitteen tämän vuoden elokuun valtuustossa.

Kulunut vuosi on ollut monella tapaa vaiherikas, jopa raskas. Tammikuussa pidettiin hyvinvointialuevaalit ja pirkanmaalaiset antoivat luottamuksensa 79 valtuutetulle. Me, jotka tulimme valituksi, vuosi on tuonut paljon uutta ja mielenkiintoista valmistautumista sote-uudistukseen ja hyvinvointialueen rakentamiseen. Uudistus vaikuttaa merkittävästi myös kuntatasolla. Sote-palvelujen ja pelastustoimen järjestämisvastuu ja niiden kustannukset siirretään kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta. Tampereen vuoden 2023 talousarvio on valmisteltu uuden 7,61 tuloveroprosentin ja nykyisten kiinteistöveroprosenttien mukaan. Kaikkien kuntien kunnallisveroprosentteja alennetaan 12,64 prosenttiyksiköllä.  Ensi vuonna kaupungin korollisen velan ei arvioida kasvavan lainkaan, jos kaupungin kiinteistöomaisuuden myynnit toteutuvat suunnitellusti. Asukaskohtaisen lainamäärän arvioidaan laskevan ensi vuonna 3 728 euroon.

Talousarvion 2023 toiminnan tavoitteet perustuvat Tampereen strategian valtuustokauden tavoitteisiin. Talousarvioon 2023 valmistelluista tavoitteista suurin osa on samansuuntaisia kuin tämän vuoden tavoitteet. Uusia vuodelle 2023 kohdistuvia tavoitteita on valmisteltu mm. nuorten ja aikuisten päihteiden käyttöön, kiusaamiseen, yksinäisyyteen, vaikuttamismahdollisuuksiin, asuinalueiden kehittämiseen sekä keskustan siisteyteen liittyen. Lisäksi osassa tavoitteissa tavoitetta on kohdennettu vuodelle 2023 uudelleen. Tällaisia tavoitteita ovat mm. yritystapahtumiin, lasten, nuorten ja aikuisten liikkumiseen, hyvinvointialueen käynnistymiseen sekä digitaalisten palvelujen kehittämiseen liittyen. Hyvinvointialueen käynnistyessä sosiaali- ja terveyslautakunnalle vuoden 2022 aikana kohdistut tavoitteet ovat asunnottomuuden vähentämiseen liittyvää tavoitetta lukuun ottamatta poistuneet. Kaupungille jää kuitenkin terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.

Kaupunginhallitus aloitti keväällä talous- ja tuottavuusohjelman valmistelun sekä Tampere 2023 valmistelun. Työvoiman saatavuuden haasteet kohdentuvat jatkossa erityisesti varhaiskasvatuksen ja opetuksen henkilöstöön sekä asiantuntijatehtäviin ICT- tehtävissä, teknisillä aloilla ja työllisyyspalveluissa. Tampere 2023 eli Tulevaisuuden tekemisen kaupunki on hyvässä vauhdissa ja työ Tampereen kehittämiseksi jatkuu. Kiitos.

Kaupunginvaltuusto 14.11.2022

Aila Dündar-Järvinen
kaupunginvaltuutettu

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Aluksi toivotan kaikille hyvää lasten oikeuksien viikkoa. Lasten oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia.

Puheenvuoroni käsittelee kaupungin pito- ja vetovoimaa.

Henkilöstö on meidän voimavaramme ja siksipä Tampereen on varmistettava, että kaupungin imago työnantajana ei huonone vaan päinvastoin kohentuu.

Takana päin ja toivottavasti ohi ovat koronavuodet, jotka erityisesti ihmissuhde työssä ovat olleet henkisesti hyvin rankkoja. Varautumissuunnitelmia on opittu tekemään ja nyt on vuorossa sähkökatkoihin varautumiset. Samaan aikaan henkilökunta kuormittuu koska sijaisia on vaikea saada. Sijaispula on vaivannut jo pitkään esim. varhaiskasvatusta ja perusopetusta.

Fyysinen ja henkinen kuormitus kasvaa, kun joudutaan jatkuvasti venymään ja onhan kyse jo turvallisuudestakin, jos riittävää lakisääteistä henkilökuntaa ei saada työtehtäviin. Kuntarekrystä ei juurikaan sijaisia saa. Eläkkeeltä töihin palaavat työntekijät ovatkin nyt kysyttyjä. Toivottavasti ensi vuonnakin eläkkeellä olevat jaksavat tulla sijaistamaan.

Työmäärän pitää olla ihmisen kokoinen, eli pitää olla tosiasiallinen mahdollisuus selviytyä päivittäisestä työstä. Jatkuva kuormittuminen johtaa pitkäkestoiseen uupumiseen ja sairaslomat lisääntyvät. Sairaslomia pitäisi kuitenkin saada vähentymään, mutta vaikuttaa siltä, että poissaolot vaan lisääntyvät monien kuormitustekijöiden vuoksi. Tärkeätä on myös, että yhteistyö työterveyden kanssa on onnistunutta.

Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö vaikuttaa työnantajaimagoon oleellisesti. Työhyvinvoinnille on oleellista myös se, että esihenkilöllä on mahdollisuus suoriutua työstään eli hänellä on aikaa henkilökunnalle, ja hän omalta osaltaan mahdollistaa työntekemisen onnistumisen.  Johtajien työkokonaisuudet on oltava myös kohtuullisia. Lähijohtajien määrää ei saa enää vähentää. Esihenkilöiden työhyvinvointi varmistaa koko työpaikan hyvinvointia.

Työhyvinvointia lisää myös se, että jokainen kokee tulleensa kuulluksi ja voi osallistua ja vaikuttaa asioihin organisaation eri tasoilla.

Lopuksi totean, että kaupungin tulee tiivistää oppilaitosyhteistyötä entistä enemmän.  Työpaikkaohjaajien kouluttaminen ja mentoroinnin tehostaminen voivat auttaa kaupunkiin sitoutumista ja imagon parantamista.

Kaupunginvaltuusto 14.11.2022

Anneli Liimola
varavaltuutettu

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut!

Talouden ja kuntakentän kannalta viimeiset vuodet ovat olleet poikkeuksellisia. Ensin meitä ravisteli maailmanlaajuinen koronapandemia ja kuluneen vuoden aikana pitkä rauhan aika Euroopassa päättyi Venäjän hyökätessä Ukrainaan. Emme pysty täysin arvioimaan, miten kasvanut inflaatio, energiakriisi ja epävarmuus vaikuttavat talouteemme tulevina vuosina. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyminen hyvinvointialueille muuttaa kuntakenttää ja kuntien roolia merkittävästi. Kiihtynyt kilpailu työntekijöistä on myös keskeinen haaste nyt ja tulevaisuudessa. Kaupungin on huolehdittava vetovoimastaan niin työehtojen ja palkkauksen kuin työnantajaimagon näkökulmasta.

Maailmanlaajuisista kriiseistä huolimatta taloutemme näyttää kuitenkin vahvalta. Kaupungin talouden kuva kääntyi vuonna 2020 positiiviseen suuntaan. Kuluvasta vuodesta on tulossa jo kolmas peräkkäinen ylijäämäinen vuosi. Viime valtuustokaudella tehdyt vaikeat päätökset nostivat kaupungin talouden tasapainoon. Myös maan hallituksen toimilla on ollut positiivinen vaikutus. Koronan aiheuttamat kustannukset on korvattu kunnille.

Pormestari Anna-Kaisa Ikosen talousarvioehdotus on Sosialidemokraattien näkökulmasta kannatettava. Talous on tasapainossa, uuttaa velkaa ei oteta, peruspalvelut saadaan turvattua, kaupungin kasvuun satsataan ja viedään eteenpäin useita sosialidemokraateille tärkeitä tavoitteita. Talousarvioehdotuksen keskeisin viesti on, että kaikki pidetään mukana ja palvelulupauksista pidetään kiinni. Talousarvio vie myös pormestariohjelman ja strategian tavoitteita eteenpäin.

Keskeinen talousarvion lähtökohta on, että kaupunki varautuu 3000 asukkaan kasvuvauhtiin. Tämä tarkoittaa panostuksia mm. palveluihin, kaavoittamiseen ja infraan. Nettoinvestoinnit ovat 227 miljoonaa euroa, josta suurin osa, 109 miljoonaa euroa, menee talonrakentamiseen siis ennen kaikkea koulujen ja päiväkotien korjaamiseen sekä rakentamiseen.

Kasvun kannalta keskeistä on varmistaa hyvä työllisyyskehitys. Työttömyysaste on laskenut nopeasti yhteiskunnan avauduttua koronarajoitusten purkamisen jälkeen, mutta on edelleen liian korkea, noin 9,5 prosenttia. Kaupungin suurimmat haasteet liittyvät osaavan työvoiman saatavuuteen ja työllisyydenhoidon kehittämiseen. Monet yritykset kärsivät työntekijäpulasta. Jatkuva hakeutuminen toisen asteen ammatilliseen koulutukseen on joustava tapa vastata haasteeseen, mutta tärkeää on myös lisätä työvoimapulasta kärsivien alojen houkuttelevuutta.

Kaupungin kehittämisen ja kasvun keskellä on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että kaupungissamme asuu noin 30 000 pienituloista ihmistä, jotka kamppailevat vakavien toimeentulo-ongelmien keskellä. Ruuan ja energian hintojen nousu osuu juuri tähän ihmisryhmään kaikista voimakkaimmin. Saimme talousarvioneuvotteluissa läpi esityksen 100 000 euron lisärahoituksesta köyhyystyöryhmän käyttöön. Raha käytetään ruoka-apuun, harrastuspassiin ja puistoruokailun laajentamiseen.

Kaupunki jatkaa vahvoja panostuksiaan koulujen ja päiväkotien rakentamiseen. Ensi vuoden talousarvio mahdollistaa usean huonosta sisäilmasta ja heikosta kunnosta kärsivän koulurakennuksen ja päiväkodin korjaamisen. Nämä ovat todella odotettuja ja toivottuja investointeja, jotka merkitsevät paljon kullakin asuinalueella. Etelä-Hervannan uusi peruskoulu ja Ikurin koulu ja päiväkoti sekä Hyhkyn ja Messukylän koulujen peruskorjaukset valmistuvat. Liikkeelle lähtevät Eteläpuiston koulun ja päiväkodin sekä Lamminpään koulun uudisrakennuksen rakentaminen sekä Pyynikintie 2:n ja Härmälän koulun perustaminen.  Ahvenisjärvelle rakennetaan uusi koulu 2024–2025, Peltolammille 2025–2066 ja Kaukajärvelle 2026-2027. Tämän jälkeen isoimpien lähiöiden koulut on joko korvattu uusilla koulurakennuksilla tai vanha perusparannettu. SDP:n näkökulmasta kouluihin ja päiväkoteihin satsaaminen on erittäin hieno asia ja olemmekin tehneet tämän asian eteen paljon vaikuttamistyötä.

Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa panostetaan henkilöstöresursseihin, varaudutaan oppilaiden ja lasten lukumäärän kasvuun ja vahvistetaan alueellista tasa-arvoa. Perusopetuksessa kolmiportaisen tuen saatavuutta vahvistetaan ja ryhmäkoot eivät kasva.  Näitä panostuksia on tarpeen jatkaa myös tulevina vuosina. SDP:n valtuustoryhmä kannattaa koulutukseen ja sivistykseen panostamisista. Ne ovat pienen kansakunnan tärkeimpiä investointeja, jotka takaavat menestyksen myös tulevaisuudessa.

SDP:n pitkään ajama oppivelvollisuus laajentuu edelleen n. 1300 opiskelijalla ensi syksynä. Uudistuksen vaikutukset alkavat näkyä keskeytysten vähenemisenä. On erittäin tärkeää, että koko ikäluokka saa jatkossa vähintään toisen asteen tutkinnon, koska tämän päivän työelämässä vaaditaan korkeaa osaamista. Lukion keskiarvorajat saatiin viime kevään haun jälkeen maltilliselle tasolle. Tilannetta on syytä seurata tiiviisti ja lisätä aloituspaikkoja tarpeen mukaan.

Olemme erittäin tyytyväisiä myös panostuksiin vapaa-ajan palveluihin. Saimme neuvotteluissa lisättyä liikuntatoimen avustuksia matalan kynnyksen harrastustoimintaan kuten skeittaukseen, frisbeegolfiin ja tekonurmiin. SDP:n valtuustoryhmä on tyytyväinen myös siihen, että lasten ja nuorten liikuntapaikkamaksuja ei korotettu. Palveluverkkopuolella tapahtuu paljon. Pitkään odotettu uusi jalkapalloilun pyhäkkö Tammelan stadion valmistuu vihdoin ja jalkapalloilun olosuhteet nousevat aivan uudelle tasolle. Viemme myös Kaupin uutta jalkapallokatsomon ja oheistilojen rakentamista eteenpäin. Hanke valmistuu 2024. Ensi vuonna tehdään myös loppuun Kaupin hiihto- ja pesäpallostadionin oheistilojen rakentaminen. Hervannan vapaa-aikakeskuksen perusparantaminen lähtee liikkeelle. Lisäksi uudet tekojääradat rakennetaan Hervantaan ja Lielahteen sekä Pyynikin palloiluhallin korvaavalle uudelle palloiluhallille on varaus vuodelle 2026. Monet kulttuuripuolen tärkeät hankkeet etenevät. Nekalan koulun perusparantaminen kulttuuritoimijoiden tiloiksi ja Tullikamarin perusparantaminen toteutetaan 2024–2025, Sara Hildenin uusi taidemuseo toteutunee yhteishankkeena vuonna 2026 ja Tampereen taidemuseon laajennus sekä peruskorjaus 2027–2029. Tampereen kaupunki varautuu myös tukemaan Tampereen teatterin ja Tampereen työväen teatterin perusparannuksia tulevina vuosina. Näiden panostusten myötä Tampereen asema sekä urheilu- että kulttuurikaupunkina vahvistuu merkittävästi.

Eniten talousarvioprosessissa ryhmäämme puhutti joukkoliikenteen taksojen korotukset. Kaupunkiympäristön palvelualueen esityksessä kehysneuvotteluissa oli arvioitu joukkoliikenteen kustannustason nousuksi 10 prosenttia ja tämän pohjalta palvelualue esitti peräti seitsemän prosentin hinnankorotuksia taksoihin. Ryhmämme vaatimuksesta korotus laskettiin viiteen prosenttiin ja myöhemmin neuvotteluissa korotuksen aikataulua saatiin lykättyä toukokuun alkuun, joten vuositasolla korotus on keskimäärin 3,3 prosenttia. Alkuperäiseen esitykseen nähden korotus saatiin siis puolitettua. Kaikkein parasta olisi tietenkin, ettei korotusta tarvitsisi tehdä lainkaan. Olemme kuitenkin tyytyväisin, että olemme kyenneet neuvotteluteitse vaikuttamaan asiaan, ja korotus on kohtuullinen kustannusnousu huomioiden.

Ilmastobudjetti on mukana talousarviossa neljättä kertaa. Ilmaston muutoksen torjunnassa kaupungin suurin panostus on energian tuotannon suuntaaminen yhä enemmän uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Sähkölaitoksen Naistenlahden voimalaitoksen investointi mahdollistaa biopohjaisen polttoaineen aikaisempaa suuremman käytön. Kaupungin CO2-päästöt tulevatkin laskemaan merkittävästi saneerauksen myötä.

Tesoman seisakkeen valmistumisen myötä lähijunaliikenteestä on tullut kiinteä osa Tampereen joukkoliikennettä. Toivottavasti lähivuosina saadaan avattua useita uusia seisakkeita. Lähijunaliikenteen kehittämiselle on laaja tuki Tampereella.  Muut merkittävät panostuksia hiilineutraaliuden lisäämiseen liittyvät mm. kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen, luonnonmukaisiin hulevesiratkaisuihin, hiilijalanjäljen pienentämiseen ja uusiutuvan energiantuotannon lisäämiseen rakentamisessa sekä ulkovalaistuksen LED-valojen vaihtoihin. Erittäin iso arvovalinta on, ettei peruskoulun tai päivähoidon ryhmäkokoja nostettu. Myös subjektiivinen päivähoito-oikeus säilyy. Nämä ovat tärkeitä pormestariohjelman ja SDP:n vaaliohjelman linjauksia. Niistä lupauksista pidetään kiinni.

Talousarviomateriaalin liitteenä on myös Eero Laesterän laatima raportti ”Kasvun hinta Tampereella” ja siihen liittyvä Keinot ja Kehitysesitykset -liite. On hyvä, että kaupunki käyttää myös ulkopuolista osaamista keinojen etsimiseen talouden tasapainottamisessa ja Laesterän työssä on noussut esiin useita kannatettavia ajatuksia. Joukossa on kuitenkin myös sellaisia esityksiä, kuten perusopetuksen ryhmäkokojen kasvattaminen, joiden takana ryhmämme ei voi seistä. Raportti toimiikin lähinnä tausta-aineistona ja keskustelun herättäjänä.

Tiukasta taloustilanteesta huolimatta esityksen sisältöön ovat vaikuttaneet kuluneen vuoden ikävät uutiset mm. lasten suojelun palveluiden ruuhkautumisesta, nuorten päihteiden käytön kasvusta, mielenterveysongelmaisten sekä koulupudokkaiden määrän kasvusta. Monet kaupungin työntekijät ovat helisemässä kasvaneiden sosiaalisten ongelmien keskellä. Olenkin tyytyväinen, että Lyly esittää lisää voimavaroja työllisyyden hoitoon, lasten suojeluun, päihde- ja mielenterveyspalveluihin sekä perusterveydenhuoltoon. Lisäpanostukset tulevat enemmän kuin tarpeeseen.

Iso plussa tulee myös Tammelan stadionin uudistamisen käynnistämisestä. Olen ollut viemässä hanketta eteen päin useamman vuoden ajan, ja on hienoa, että lapio kaikkien hallintovalitusten ja vääntöjen jälkeen lyödään maahan ensi vuoden lopussa. Tamperelainen jalkapalloilu kiittää ja kumartaa.

Muita tärkeitä liikunnan edistämisen hankkeita ovat Sorsapuiston tekojäärata ja Kaupin liikuntapuiston kehittäminen. Mansen naiset ja miehet pääsevät kohta pelaaman kunnollisen katsomon edessä, kun pesäpallokenttä siirretään nykyisten tekonurmien tilalle ja tekonurmet puolestaan nykyisen pesäpallokentän paikalle. Myös hiihto hyötyy tästä siirrosta.

Isoin miinus tulee erilaisten maksujen korotuksista niin sote kuin vapaa-ajan puolella. Ne on nyt viety tappiin. Muun muassa joukkoliikenteen taksoja korotetaan ensi vuonna 5,5 %. Toinen vaikea asia minulle on kulttuurilaitoksille kohdistetut säästöt. Niitä tulee kahta kautta. Ensinnäkin kaupungin avustuksia leikataan jälleen kerran ja toiseksi yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroa korotetaan. Tällaista tuplaleikkuria en voi hyväksyä.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja,

Tässä sosialidemokraattisen valtuustoryhmän näkemykset talousarvioon. Kannatan lämpimästi pormestari Anna-Kaisa Ikosen tekemiä muutosesityksiä ja talousarvioesityksen hyväksymistä. Haluan lausua myös kiitokseni ryhmien neuvottelijoille, pormestari Anna-Kaisa Ikoselle ja virkamiehille rakentavasta yhteistyöstä niin kuluneen vuoden kuin talousarvioneuvotteluiden osalta. Kiitos!

Kaupunginvaltuusto 14.11.2022
Pekka Salmi (sd), ryhmäpuheenvuoro

Tasavallan presidentti on myöntänyt kaupunginvaltuutettu Anneli Kivistölle kiinteistöneuvoksen arvonimen 10.6.2022.

Kivistö on toiminut kaupunginvaltuutettuna vuodesta 1988 lähtien. Hän toimii tällä hetkellä Tampereen Vuokra-asunnot Oy:n hallituksen varapuheenjohtajana. Kivistö toimi aiemmin pitkään Tampereen vuokratalosäätiön hallituksen puheenjohtajana.

Kivistö on ammatiltaan vastaava työnsuunnittelija.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Täytyy heti alkuun todeta, että nyt käsittelyssä oleva vuoden 2021 tilinpäätös on paras tilinpäätös, jonka Tampereen kaupunki on tehnyt sinä aikana, kun itse olen ollut kaupunginvaltuuston jäsenenä vuodesta 2009 alkaen. Vuosi 2020 oli jo ylijäämäinen ja nyt teimme toisen ylijäämäisen tilinpäätöksen peräkkäisinä vuosina. Erityisesti tilinpäätöksessä huomio kiinnittyy muhkeaan 76 miljoonan euron ylijäämään ja vahvaan 181 miljoonan euron vuosikatteeseen. On myös hyvin poikkeuksellista, että lainamäärä pieneni 23,7 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Kaupunki kuitenkin investoi 228 miljoonalla eurolla. Kaikki mittarit ovat siis oikean suuntaisia.

Hyvän talouskehityksen taustalla on useita tekijöitä. Ensinnäkin ex-pormestari Lauri Lylyn johdolla tehtiin laajassa yhteistyössä vaikuttava säästöohjelma, joka tasapainotti kaupungin talouden. Valtio on tukenut merkittävästi kuntien ponnisteluja koronan negatiivisia vaikutuksia vastaan, ja saimme viime vuonna 12,6 miljoonaa euroa ylimääräistä kompensaatiota koronasta aiheutuneiden menojen kasvun vuoksi. Kiinteistötoimen myyntitulot olivat poikkeuksellisen suuret. Lisäksi verotulojen kasvu oli suotuisaa ja nettomenot kasvoivat vain 2,3 prosenttia. Useista kertaluonteisista tuloeristä huolimatta talous olisi ollut ylijäämäinen ilman niitäkin.

Viime vuosi oli jälleen voimakkaan kasvun aikaa. Tampereen väestö kasvoi 3 306 asukkaalla vuoden 2021 aikana (1,4%). Kun ottaa huomioon kaupungin kasvun ja investointitason, ovat edellä mainitsemani talousluvut erinomaisia.

Myönteinen kehityssuunta oli myös työttömyysasteen osalta. Työttömyysaste oli laskenut joulukuussa 2021 Tampereella 11,4 %. Edellisenä vuonna vastaavana aikana työttömyysaste oli Tampereella 15,3 %.  Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien määrä laski 35 % verrattuna joulukuuhun 2020, myös ulkomaalaisten työllisyystilanne parani merkittävästi ja uusia avoimia työpaikkoja oli kaksinkertainen määrä vuoden 2020 joulukuuhun verrattuna. Hyvä työllisyyskehitys on jatkunut vuoden 2022 puolella, ja työttömyysaste hipoo jo maagista 10 prosentin tasoa. Uskon, että tältä sektorilta on odotettavissa lisää hyviä uutisia kevään aikana.

Jälleen kerran suuret kiitokset tarkastuslautakunnalle hyvästä työstä. Lautakunnalla hyviä huomioita mm. henkilöstön mielenterveysongelmien kasvusta, esteettömyyden huomioimisesta, lasten ja nuorten hyvinvointieroista ja mittareiden sekä tavoitteiden paremmasta muotoilusta.