Valtuustoryhmän puheenjohtaja Johanna Loukaskorven ryhmäpuheenvuoro

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja Kummola, pormestari Nurminen, hyvät valtuutetut ja tamperelaiset,
Olemme tänään kokoontuneet päättämään Tampereen vuoden 2027 talousarviosta, joka pohjautuu sosialidemokraattisen pormestarin Ilmari Nurmisen julkaisemaan talousarvioesitykseen: Tulevaisuus rakennetaan vastuullisesti. Vastuullisuus on talousarviomme ydinviesti: vastuu taloudesta, kuntalaisille tärkeistä palveluista ja Tampereen tulevaisuudesta. Vastuu on yhteinen. Pormestarin talousarvioon ovat sitoutuneet sosialidemokraattisen valtuustoryhmän ohella kokoomuksen ja rkp:n, vihreiden, vasemmistoliiton ja keskustan valtuustoryhmät. Lisäksi perussuomalaisten valtuustoryhmän enemmistö tukee sosialidemokraattien johdolla tehtyä budjettia. Kiitänkin näiden ryhmien valtuutettuja yhteisestä sitoutumisesta Tampereen hyväksi ja harmittelen sitä, että kristillisdemokraattien ryhmä jättäytyi talousarviosovun ulkopuolelle.

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä haluaa rakentaa Tamperetta oikeudenmukaisesti ja kestävästi. Meidän Tampereemme on yhdenvertainen, turvallinen ja inhimillinen – kaupunki, jossa jokaisella kuntalaisella on mahdollisuus hyvään ja arvokkaaseen elämään. Pormestari Ilmari Nurminen on rakentanut toista talousarviotaan erittäin vaikeassa tilanteessa. Tampereen työttömyysaste on 15,9 prosenttia, talousarvio on 43,9 miljoonaa euroa alijäämäinen ja kaupungin talouden tasapainottamista on jatkettu ja joudutaan edelleen jatkamaan. Olemme tehneet 60 miljoonan euron pysyvät sopeutukset, ja pormestariohjelmassa asetettu alkuperäinen tasapainotustavoite on saavutettu etupainotteisesti. Lautakunnissa on etsitty säästöjä määrätietoisesti. Kun säästöjä on etsitty, yhtäkään kiveä ei ole jätetty kääntämättä, eikä nurkkaa tutkimatta. Tämän seurauksena esimerkiksi joukkoliikenteen, kulttuurin ja liikunnan maksut nousevat. Myös kaupunkikonsernin yhtiöt ovat lähteneet talkoisiin mukaan ja ratkoneet talouden haastetta yhdessä kaupungin kanssa. Talouden tasapainottaminen on vaatinut vaikeita ratkaisuja, mutta yhtä periaatetta emme ole halunneet horjuttaa: kaupungin taloutta ei laiteta kuntoon heikentämällä palveluita, joihin kaupunkilaiset arjessaan luottavat. Olemme tehneet tietoisen arvovalinnan. Lasten, nuorten ja ikääntyneiden palvelut olemme pyrkineet rajaamaan leikkausten ulkopuolelle. Tiukassakin taloustilanteessa me sosialidemokraatit haluamme pitää huolta niistä, jotka tarvitsevat palveluita eniten.

Tampere ei kamppaile taloutensa kanssa yksin. Kuntatalouden haasteet koskettavat lähes koko kuntakenttää. Kuntaliiton syksyn 2026 talousbarometrissa peräti 40 prosenttia kuntien talousjohtajista tunnisti paineen korottaa kunnan veroprosenttia ja valtaosa arvioi sopeuttamista tarvittavan jatkossakin. Kuntatalouden ahdinko ei johdu vain kuntien omista päätöksistä. Maan hallituksen päätökset ovat kiristäneet kuntien taloutta samaan aikaan, kun heikko työllisyystilanne kasvattaa kuntien menoja ja vähentää verotuloja. Kunnilta on leikattu valtionosuuksia, vaikka niille on samaan aikaan siirretty yhä suurempi vastuu työllisyyden hoidosta ja työttömyyden kustannuksista.

Erityisen hankala tilanne on meillä Tampereella, jossa työttömyystuen kuntaosuudet ovat jo 50 miljoonan euron luokkaa. Samaan aikaan työllisyydenhoidon kustannusten kasvaessa on tasapainotettava taloutta, vastattava kasvavan väestön palvelutarpeisiin, investoitava päiväkoteihin ja kouluihin, rakennettava uusia asuinalueita, ehkäistävä segregaatiota ja pidettävä huolta elinvoimasta. Valtion politiikan pitäisi vahvemmin tukea kaupunkien kykyä onnistua tässä kaikessa; ei tehdä tehtävästä kuntapäättäjille entistä hankalampaa. Sosialidemokraattiselle valtuustoryhmällemme oli suuri pettymys, että valtionosuusuudistusta ei saatu korjattua oikeudenmukaisemmaksi tällä hallituskaudella. Tuskin kukaan tässä salissa on kanssani eri mieltä, että ei ole oikein, että Espoo saa valtionosuutta peruspalveluidensa rahoittamiseksi ensi vuonna yli 440 miljoonaa euroa, kun Tampere saa niitä vain 26,5 miljoonaa.

Talouden suurin kompastuskivemme on työttömyys. Yli 21 000 tamperelaista on työttömänä, ja näistä pitkäaikaistyöttömiä on yli 9500. Vaikeaa tilannetta ratkoimme jo keväällä yhdessä kaupungin, yritysten ja muiden toimijoiden kesken. Tunnistimme erilaisia ryhmiä, jotka tarvitsevat erilaisia toimenpiteitä työllistyäkseen. Talousarviossa työllisyyspaketin toimeenpano jatkuu. Työllisyyspaketissa laajennetaan tuotantokannustimia ja rekrytointitukia, kehitetään välityömarkkinoita yhdessä järjestökentän kanssa, lisätään nuorille harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja ja selvitetään pitkäaikaistyöttömien työ- ja toimintakykyä. Ryhmämme edellyttää, että erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien tilanteeseen tartutaan nopeasti.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Tässä salissa kuulee usein väitettävän, että perheet ja hyvätuloiset karkaavat Tampereelta naapurikuntiin asumisen ja verotuksen vuoksi. On totta, että muuttoliikettä naapurikuntiin tapahtuu, mutta väite Tampereen kalleudesta ei kestä lähempää tarkastelua. Ratkaisevaa on kokonaisuus: mitä asuminen, liikkuminen ja palvelut maksavat ja mitä niiden vastineeksi saa. Tässä kokonaisuudessa Tampere kestää vertailun naapurikuntiinsa hyvin. Kuntaverotus on useissa naapurikunnissamme Tamperetta kireämpää. Sosialidemokraattisen pormestarin johtama Tampere tekee tässä talousarviossa selvän valinnan: emme korota kunta- ja kiinteistöveroa. Haluamme jatkossakin pitää Tampereen houkuttelevana kaupunkina asua, yrittää, tehdä työtä ja kasvattaa perhettä.

Meidän sosialidemokraattien kädenjälki näkyy budjetissa kaikkein tärkeimmässä: lapsissa ja nuorissa. Varhaiskasvatuksessa lisätään esiopetuksen erityisryhmiä ja monikulttuuristen lasten määrän kasvaessa erityis- ja S2-opettajia. Perusopetuksessa ryhmäkoot pidetään ennallaan. Oppimisen tukea vahvistetaan lisäämällä erityisluokanopettajia. Tasa-arvorahoitusta jatketaan alueellisten oppimiserojen kaventamiseksi. Lukutaitotyöhön ja liikunnallisen elämäntavan edistämiseen panostetaan. Lukioiden aloituspaikkoja lisätään, jotta tamperelaisten nuorten on helpompi päästä lukioon. Kaupunki investoi vahvasti terveisiin ja turvallisiin oppimisympäristöihin. Harjun, Kämmenniemen ja Aleksanterin koulujen perusparannukset valmistuvat ja muun muassa Hatanpään ja Tammelan koulujen peruskorjaukset etenevät. Kanjoniin, Kaukajärvelle ja Peltolammille rakentuu tulevina vuosina kokonaan uudet koulut. Meille sosialidemokraateille kyse ei ole vain rakennuksista vaan alueellisesta tasa-arvosta. Lapsen oikeus hyvään kouluun ei saa riippua siitä, missä päin Tamperetta hän asuu. Siksi olemme halunneet suunnata investointeja määrätietoisesti lähiöihin ja ehkäistä kaupunginosien eriytymistä.

Tampereella joka kolmas yksin asuva on pienituloinen. Ryhmämme on huolissaan köyhyyden kasvusta ja syventymisestä Tampereella. Erityisen huolissamme olemme köyhien lapsiperheiden tilanteesta. Kouluissa opettajat kuulevat lasten kertovan, ettei ole varaa ehjiin vaatteisiin tai harrastuksiin. Tampereella emme ole halunneet katsoa tätä sivusta. Siksi lisäämme kohtaamispaikkoja ja ruoka-apua eri kaupunginosissa, järjestämme Kaikkien Tampere -ohjelman kautta maksuttomia yhteisöruokailuja ja panostamme naapurustotyöhön ja arjen turvallisuuden vahvistamiseen. Talousarviossa jatkamme edelleen ikääntyneiden maksuttomia uintivuoroja ja laajennamme Aktiivipassin käyttöä, jotta vähävaraisilla tamperelaisillakin on mahdollisuus päästä liikunnan ja kulttuurin äärelle. Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän vaatimuksesta järjestöavustuksia ei Tampereella leikata ja järjestöjen toimintaedellytykset pyritään turvaamaan.

Kaupunki ei voi kuitenkaan paikata sosiaaliturvaleikkauksia ja työttömyyden aiheuttamaa taloudellista aukkoa. Me voimme tarjota ruoka- apua, edullisia harrastuksia ja matalan kynnyksen tukea, mutta kunnallisilla päätöksillä emme voi korvata opiskelijoilta, työttömiltä tai pienituloisilta perheiltä leikattua toimeentuloa. Köyhyyden seurauksia ei voi jättää vain kuntien, seurakuntien ja järjestöjen hoidettavaksi. Valtion vastuulla on harjoittaa sellaista työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa, joka ehkäisee köyhyyttä jo ennen kuin ihminen joutuu ruokajonoon.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Ryhmämme on tyytyväinen talousarviossa oleviin kulttuuri- ja liikuntapanostuksiin. Tampereen taidemuseo lähtee vihdoinkin kunnolla käyntiin. Jalkapallon harrastaminen talvella helpottuu, kun Toimelankadulle tulee uusi futishalli ja Ikuriin saadaan voimistelulle hyvät olosuhteet. Ratikan rakentaminen etenee rivakasti Pirkkala–Linnainmaa -osuudella. Härmäläläisenä odotan itsekin, pääsenkö ratikan kyytiin jo loppuvuodesta 2027 vai pitääkö malttaa odottaa vuoteen 2028. Ratikan lisäksi kaupungin joukkoliikenteeseen tuo helpotusta Plusbussi, joka sekin aloittaa ensi vuoden jälkeen liikennöinnin.

Budjetin kiinnostavin avaus on pormestarin ideoima Tampereen Tulevaisuusrahasto. Rahaston ajatuksena on sijoittaa osa kaupungin vapautuvasta pääomasta pitkäjänteisesti ja saada kaupungin varallisuudelle parempaa tuottoa investointien rahoittamiseksi. Mahdollisen rahaston säännöt ja toimintaperiaatteet tuodaan valtuuston päätettäväksi ensi keväänä. Tulevaisuusrahastossa on kiinnostavaa ennen kaikkea ajattelutavan muutos. Miten saamme kaupungin omaisuuden tuottamaan hyvää tamperelaisille myös tulevaisuudessa?

Hyvät kuulijat,

Kiitän pormestari Nurmista hyvästä talousarvioesityksestä, jossa koalition tavoitteet on sovitettu yhteen. Lämmin kiitos kuuluu myös kaupungin virkakunnalle, apulaispormestareille, ryhmäpuheenjohtajille ja valtuustoryhmille hyvästä yhteistyöstä ja rakentavasta hengestä talousarvion valmistelussa. Meillä on yhteinen tavoite ja tahto – saada Tampereen talous kestävälle pohjalle vuoteen 2029 mennessä. Tämä edellyttää jatkossakin tuottavuuden parantamista, toimintatapojen uudistamista ja kaupungin tulopohjan vahvistamista. Mutta taloutta ei saada kestävälle pohjalle vain sopeuttamalla. Tampere tarvitsee kasvua, työtä ja investointeja. Tamperelaiset tarvitsevat toivoa ja tulevaisuudenuskoa. Tampere on historiansa aikana selvinnyt monista vaikeista ajoista, koska täällä on uskallettu katsoa seuraavaa vuotta pidemmälle kohti seuraavaa vuosikymmentä. Samaa rohkeutta tarvitaan nytkin. Rohkeutta rakentaa Tamperetta, jonka haluamme jättää seuraaville sukupolville.

Toivotan lopuksi kaikille hyvää lasten oikeuksien viikkoa!

Kiitos.

Tampereella 16.11.2026
Valtuustoryhmän puheenjohtaja Johanna Loukaskorpi (sd.)

Valtuustokysely hankintaosaamisesta ja pk-yritysten toimintaedellytyksistä Tampereella

Kaupunginvaltuutetut Tuila Jaatinen ja Pilvi Kuitu esittivät oheisen valtuustokyselyn valtuustonkyselytunnilla 19.10.2026.

Tampereen pormestariohjelmassa 2025–2029 asetetaan selkeä tavoite pk-yritysten toimintaedellytysten vahvistamiselle ja kilpailutuksiin osallistumisen mahdollisuuksien parantamiselle. Kaupungin hankintojen strategisena tavoitteena on lisäksi varmistaa, että hankinnat ovat eri kokoisille tarjoajille houkuttelevia ja mahdollistavat vastuullisesti elinvoiman kasvua.

Tavoitteen toteutuminen ei kuitenkaan ratkea yksittäisillä kilpailutuskriteereillä. Siihen vaikuttavat jo hankinnan valmisteluvaiheessa esimerkiksi markkinavuoropuhelu, hankinnan tarkoituksenmukainen koko, rakenne ja esimerkiksi hankinnan jakaminen pienempi kokonaisuuksiin, soveltuvuusvaatimukset sekä hinta–laatusuhteen näkemyksellinen määrittely. Näissä ratkaisuissa tarvitaan sekä hankintalain että markkinoiden ja eri toimialojen tuntemusta.

Tampereen kaupungin hankinnat ovat vuositasolla mittava kokonaisuus. Lisäksi kaupungin tytäryhtiöillä on merkittävä hankintavolyymi ja vaikutus tamperelaisten yritysten toimintaympäristöön. Siksi on perusteltua tarkastella hankintaosaamista ja pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia koko kaupunkikonsernin näkökulmasta.

Kysymme:

Miten Tampere varmistaa, että pormestariohjelman tavoite pk-yritysten osallistumismahdollisuuksien parantamisesta toteutuu kaupungin ja koko kaupunkikonsernin hankinnoissa, ja miten konsernitasolla varmistetaan tähän tarvittava hankinta-, markkina- ja kilpailutusosaaminen?

Lisäksi kysyn:

  1. Miten kaupunki arvioi ja seuraa sitä, miten hankintojen valmistelussa ja kilpailutusten rakenteessa toteutuvat pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia koskevat strategiset tavoitteet?
  2. Miten kaupunkikonsernissa varmistetaan, että kaupungin hankintojen strategiset tavoitteet, kuten pk-yritysten ja pirkanmaalaisten toimittajien osallistumismahdollisuudet, huomioidaan myös merkittävissä tytäryhteisöjen hankinnoissa, ja miten niiden toteutumista seurataan konsernitasolla?
  3. Onko kaupungilla suunnitelmaa vahvistaa hankintaosaamista, markkinavuoropuhelua ja hankintojen vaikutusten seurantaa siten, että hankintojen strategiset tavoitteet näkyvät nykyistä paremmin myös käytännön kilpailutuksissa?

 

Pormestari Ilmari Nurmisen vastaus Pilvi Kuidun ja Tuila Jaatisen valtuustokyselyyn: 

Tavoite pk-yritysten osallistumismahdollisuuksien parantamisesta on kirjattu kaupungin hankinnan strategisiin painopisteisiin 2026–2029. Siihen on liitetty toimenpide ja mittarit, ja sen toteutumisesta raportoidaan vuosittain kaupunginhallitukselle. Tavoitetta edistetään erityisesti hankintojen valmisteluvaiheessa. Keinoja ovat markkinavuoropuhelu, hankintojen tarkoituksenmukainen rajaus ja osiin jakaminen, oikeasuhtaiset soveltuvuusvaatimukset sekä hankinnan kohteeseen liittyvät vertailuperusteet. Tytäryhteisöjä ohjataan konserniohjeen, omistajaohjauksen ja talousarviossa asetettavien tavoitteiden kautta. Hankintaosaamista vahvistetaan keskitetyllä hankintapalvelulla, kategoriajohtamisella, koulutuksella sekä hankintaprosessin ja hankintatiedon digitalisoinnilla.

Miten Tampere varmistaa, että pormestariohjelman tavoite pk-yritysten osallistumismahdollisuuksien parantamisesta toteutuu kaupungin ja koko kaupunkikonsernin hankinnoissa, ja miten konsernitasolla varmistetaan tähän tarvittava hankinta-, markkina- ja kilpailutusosaaminen? 

Kaupunginhallitus hyväksyi 27.4.2026 kaupungin hankinnan strategiset painopisteet vuosille 2026–2029. Painopisteitä on neljä: taloudellinen vakaus, vaikuttava uudistuminen, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys sekä toimintavarmuus. Taloudellista vakautta koskevaan painopisteeseen sisältyy toimenpide, jolla varmistetaan, että kaupungin hankinnat ovat houkuttelevia eri kokoisille tarjoajille ja mahdollistavat elinvoiman kasvua. Mittareina ovat pk-yritysten osuus sopimuskumppaneista ja pirkanmaalaisten yritysten osuus tarjoajista. Tavoitetta tukevat myös kilpailun ylläpitämistä koskeva toimenpide, jonka mittarina on saatujen tarjousten määrä, sekä markkinayhteistyötä koskeva toimenpide, jonka mittarina on tehtyjen markkinakartoitusten osuus.

Painopisteet ohjaavat lautakuntien hankintalinjauksia. Ne tarkentuvat kategoriasuunnitelmissa tavoitteiksi, toimenpiteiksi ja mittareiksi, ja yksittäisen hankinnan valmistelussa ne viedään hankinnan laajuuteen, vaatimuksiin ja vertailuperusteisiin. Painopisteet on otettava huomioon myös kansallisen kynnysarvon alittavissa pienhankinnoissa.

Kaupungin hankintaosaaminen on koottu talousyksikön keskitettyihin hankintapalveluihin. Hankintapalvelut kilpailuttaa kynnysarvon ylittävät hankinnat, tukee palvelualueita hankinnan suunnittelusta sopimuskauden loppuun ja varmistaa yhdessä lakiasiainyksikön kanssa hankintojen lainmukaisuuden.

Hankintalain vuoksi yrityksen kokoa tai sijaintia ei voida käyttää tarjoajaa suosivana perusteena. Pk-yritysten osallistumista edistetään siksi syrjimättömin keinoin, jotka parantavat kilpailua.

1. Miten kaupunki arvioi ja seuraa sitä, miten hankintojen valmistelussa ja kilpailutusten rakenteessa toteutuvat pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia koskevat strategiset tavoitteet? 

Seurantaa tehdään kolmella tasolla:

  • Kaupunkitaso: Vuonna 2025 pk-yritysten osuus sopimuskumppaneista oli 50 prosenttia ja pirkanmaalaisten toimittajien osuus 40 prosenttia. Kilpailutuksissa saatiin keskimäärin 6,26 tarjousta.
  • Kategoriataso: Hankintajohto ja palvelualueet seuraavat yhdessä kategoriasuunnitelmien tavoitteita ja mittareita.
  • Hankintakohtainen taso: Valmistelussa arvioidaan hankinnan laajuus ja osiin jakaminen, soveltuvuusvaatimusten oikeasuhtaisuus, sopimuskausi, markkinavuoropuhelun tarve sekä vertailuperusteiden yhteys hankinnan tavoitteisiin.

Lisäksi tarjoajilta kerätään palautetta tarjouspyyntöjen laadusta ja kilpailutuksen sujuvuudesta, ja kilpailutuskäytäntöjä arvioidaan jälkikäteen. Toimittajien näkökulmasta mitattava innovaatio- ja yhteistyökykyindeksi oli 79. Painopisteiden toteutumisesta raportoidaan vuosittain kaupunginhallitukselle hankintatoimen tilannekatsauksessa.

2. Miten kaupunkikonsernissa varmistetaan, että kaupungin hankintojen strategiset tavoitteet, kuten pk-yritysten ja pirkanmaalaisten toimittajien osallistumismahdollisuudet, huomioidaan myös merkittävissä tytäryhteisöjen hankinnoissa, ja miten niiden toteutumista seurataan konsernitasolla? 

Tytäryhteisöt ovat itsenäisiä oikeushenkilöitä, ja julkisoikeudellisina laitoksina ne ovat omia hankintayksiköitään. Kaupunki ohjaa niitä omistajaohjauksen kautta. Keskeiset ohjauksen välineet ovat:

  • valtuuston hyväksymä tytäryhteisöjen konserniohje (19.5.2025 § 59)
  • omistajaohjauksen periaatteet (10.11.2025 § 177)
  • kaupunginhallituksen hyväksymä Hyvä hallinto- ja johtamistapa -ohje (6.11.2023 § 453).

Hyvä hallinto- ja johtamistapa -ohjeen mukaan konsernijohto voi antaa koko konsernia koskevia ohjeita myös julkisista hankinnoista. Tytäryhteisön hallituksen on valvottava, että hankintalakia noudatetaan.

Valtuusto asettaa talousarviossa tytäryhteisökohtaiset toiminnan ja talouden tavoitteet. Vuodelle 2025 niitä asetettiin 66, ja niiden toteutumista seurataan osana konsernivalvontaa. Tytäryhteisöjen hankintaprosesseja arvioidaan myös konserniohjeen noudattamista koskevissa tarkastuksissa. Kaupunki selvittää, miten hankintojen strategisten painopisteiden mittarit, kuten pk-yritysten ja pirkanmaalaisten toimittajien osuus, voidaan ottaa mukaan merkittävimpien tytäryhteisöjen tavoitteisiin ja konsernitason raportointiin.

3. Onko kaupungilla suunnitelmaa vahvistaa hankintaosaamista, markkinavuoropuhelua ja hankintojen vaikutusten seurantaa siten, että hankintojen strategiset tavoitteet näkyvät nykyistä paremmin myös käytännön kilpailutuksissa? 

Kyllä. Painopisteille laaditaan toimenpidesuunnitelmat, ja markkinoiden kanssa tehtävää yhteistyötä kehitetään. Markkinakartoitusten osuutta seurataan mittarina, ja tulevista hankinnoista viestitään ennakoivasti hankintasuunnitelmien avulla. Hankintapalvelut kouluttaa palvelualueita, ja kategoriajohtaminen tuo substanssi- ja markkinaosaamisen hankintojen valmisteluun.

Vaikutusten seurantaa parannetaan hankintatietovarantoa koskevaan lakiin varautumalla. Laki mahdollistaa hankintojen seurannan laskutasolla. Lisäksi kehitetään hankinta- ja sopimushallintajärjestelmiä sekä ostamisen ja tilauksesta maksuun -prosessin järjestelmiä. Hankintaprosessin kehittämisessä ja tekoälyn hyödyntämisessä tehdään yhteistyötä Tampereen yliopiston kanssa. Näin strategiset tavoitteet voidaan kytkeä nykyistä systemaattisemmin yksittäisiin kilpailutuksiin ja niiden tuloksiin.

Valmistelijat: talousjohtaja Mikko Koskela ja kehittämispäällikkö Marika Pakkanen, konsernihallinto / talousyksikkö

Valtuustokysely henkilöstön osallistamisesta talouden tasapainottamiseen

Tampereen kaupungin taloudellinen tilanne edellyttää tällä hetkellä säästötoimia ja toimintojen uudelleenarviointia.

Vaikeissa taloustilanteissa useissa eurooppalaisissa julkisen sektorin organisaatioissa on pyritty löytämään säästöjä ja tuottavuusparannuksia henkilöstöä osallistamalla. Esimerkiksi Ison-Britannian NHS-organisaatioissa on korostettu niin sanottua bottom-up-lähestymistapaa, jossa henkilöstö osallistuu säästöjen, toiminnan tehostamisen ja uusien toimintatapojen suunnitteluun. Ajatuksena on, että työntekijät tuntevat työn arjen, päällekkäisyydet, pullonkaulat ja kehittämiskohteet parhaiten.

Myös suomalaisissa kunnissa on korostettu henkilöstön osallistumisen merkitystä tuottavuuden, työhyvinvoinnin ja toiminnan kehittämisen kannalta. Kunta-alan yhteisissä suosituksissa todetaan, että tuloksellisuuden ja tuottavuuden kehittäminen edellyttää yhteistoimintaa henkilöstön kanssa.

Edellä olevan perusteella kysyn:

  1. Miten Tampereen kaupungin henkilöstöä on tähän mennessä osallistettu talouden tasapaino-ohjelman valmisteluun ja säästötoimien suunnitteluun?
  2. Kuinka paljon henkilöstöltä on kerätty konkreettisia ehdotuksia toiminnan tehostamisesta, kustannusten vähentämisestä tai palveluiden järjestämisestä uudella tavalla?
  3. Onko kaupungilla käytössä tai suunnitteilla henkilöstölähtöinen kehittämis- ja säästöohjelma, jossa työntekijöiden ehdotukset käsitellään systemaattisesti ja niiden vaikutukset arvioidaan avoimesti?
  4. Onko kaupungilla suunnitelmia lisätä henkilöstön osallistumismahdollisuuksia ennen uusien talouden sopeuttamistoimien valmistelua?

 

Nina Lindberg (sd.)
varavaltuutettu
Kaupunginvaltuuston kyselytunti 24.8.2026

Pormestari Ilmari Nurmisen vastaus valtuustokyselyyn annetaan valtuuston kyselytunnilla 24.8.2026.

Valtuustokysely Härmälän rottaongelmasta

Härmälän alueen asukkaat ovat tuoneet esiin kasvavaa huolta rottahavainnoista asuinalueellaan. Rottia on havaittu pihoissa, puistoissa ja katutilassa. Rottia näkee jo päiväsaikaan ja ne ovat tulleet pelottomiksi. Rottien määrän lisääntyminen heikentää asuinalueen viihtyisyyttä, aiheuttaa terveydellisiä riskejä sekä lisää huolta lasten ja lemmikkien turvallisuudesta.

Alueen asukkaiden näkökulmasta on tärkeää, että kaupunki selvittää tilanteen laajuuden ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin ongelman hallitsemiseksi.

Kysyn:

  1. Onko Tampereen kaupungilla käytettävissään ajantasaista tietoa Härmälän rottakannan määrästä tai alueella tehdyistä rottahavainnoista?
  2. Onko kaupunki saanut viime vuosina lisääntyneitä yhteydenottoja tai ilmoituksia rottaongelmasta Härmälän alueelta?
  3. Mitä konkreettisia torjuntatoimenpiteitä kaupunki on tehnyt tai suunnittelee tekevänsä rottakannan vähentämiseksi Härmälässä?
  4. Onko Härmälässä tunnistettu erityisiä kohteita tai syitä, jotka ylläpitävät rottaongelmaa, kuten jätehuoltoon, rakennustyömaihin tai viheralueisiin liittyviä tekijöitä?
  5. Millä aikataululla kaupunki arvioi voivansa toteuttaa mahdollisia uusia toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi?

Härmälän asukkaat odottavat, että kaupunki ryhtyy ennakoiviin ja vaikuttaviin toimenpiteisiin alueen viihtyisyyden, turvallisuuden ja terveyden turvaamiseksi.

Johanna Loukaskorpi (sd.)
kaupunginvaltuutettu
Kaupunginvaltuuston kyselytunti 24.8.2026

 

Apulaispormestari Ilkka Porttikiven vastaus valtuustokyselyyn annetaan valtuuston kyselytunnilla 24.8.2026.

Valtuustoaloite: Maksuton joukkoliikennelippu yli vuoden työttömänä oleville velvoittavaan työnhakukeskusteluun

Tausta
Työttömien työnhakijoiden velvollisuudet kiristyvät vuonna 2026 voimaan tulevien lainsäädäntömuutosten myötä. Samalla työttömien taloudellinen tilanne on heikentynyt entisestään, eikä työllisyyden paranemisesta lähiaikoina ole merkkejä. Työttömien tilanne on monessa mielessä kohtuuton.

Marraskuun 2025 työllisyyskatsauksen mukaan Tampereen kaupungissa oli marraskuun lopussa yhteensä noin 20 000 työtöntä työnhakijaa, joista noin 7 600 on pitkäaikaistyötöntä (yli vuoden työttömänä olleita).

Pohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa painotetaan työnhakijoiden kohtaamista ja tiivistä palveluprosessia, jolloin käyntiajat pyritään järjestämään pääsääntöisesti kasvokkain työllisyyspalveluiden toimistoilla noin 3kk välein. Käyntiajat ovat velvoittavia ja mikäli työtön ei saavu käyntiajalle, voidaan hänelle määrätä työttömyyspäivärahan karenssi ja hänen työnhakunsa katkeaa. Laki määrittelee sen, mikä on pätevä syy olla osallistumatta, siirtää tai peruuttaa käyntiaika. Päteviä syitä ovat esimerkiksi sairastuminen tai työhaastattelu. Laki jättää viranomaiselle tarvittavaa tulkinnanvaraa, koska tilanteet ovat erilaisia.

Ongelmaksi on muodostunut kaupungin linjaus, jonka mukaan velvoittavaa käyntiaikaa ei siirretä tai peruta, vaikka työtön ilmoittaisi, ettei hänellä ole varaa matkustaa toimistolle. Varattomuudesta johtuva käyntiajalle saapumatta jättäminen aiheuttaa jo valmiiksi vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevalle työttömälle lisäongelmia karenssin muodossa. Karenssista johtuvaa työttömyyspäivärahan leikkausta ei kompensoida toimeentulotuesta, vaan se on peruste leikata toimeentulotukea. Tilanne luo köyhyyden kierteen, ja samalla se syventää viranomaisvastaisuutta sekä rapauttaa luottamusta.

Monilla työttömillä ei ole tosiasiallista mahdollisuutta käyttää joukkoliikennettä hintojen nousun vuoksi. Luonnonvarakeskuksen mukaan elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet vuodesta 2022 noin 18 %. Samaan aikaan bussilipun hinta on noussut 2,10 eurosta 2,80 euroon (lähimaksulla maksettuna). Lisäksi arvonlisäveron korotus syksyllä 2024 nosti hintoja entisestään ja hyvinvointialue korotti terveydenhuollon maksuja vuoden 2026 alusta keskimäärin 6,9%.

Työttömyyspäiväraha ei ole pysynyt hintojen perässä sosiaaliturvaleikkausten vuoksi. Työttömyysetuuksiin kohdistuu indeksijäädytykset vuosina 2024- 2027 sekä lukuisia muita leikkauksia, kuten lapsikorotuksen sekä suojaosan poisto.

Maksuttoman joukkoliikennelipun tarjoaminen pitkäaikaistyöttömille työnhakukeskusteluun osallistumisen varmistamiseksi ehkäisisi taloudellisen noidankehän syntymistä. Vaikeassa työllisyystilanteessa on tärkeää huomioida työtä hakevat ihmiset ja varmistaa heidän mahdollisuutensa osallistua työllisyyspalveluihin ja lakisääteisten suunnitelmien laadintaan. Käynti toimistossa vähentäisi myös eristäytymistä ja helpottaisi samalla muiden asioiden hoitamista kaupungin keskustassa.

Ehdotus:
Kaupunginvaltuusto päättää, että:

1. Yli vuoden työttömänä olleille työnhakijoille tarjotaan maksuton joukkoliikennelippu, kun he matkustavat velvoittavaan työnhakukeskusteluun työllisyyspalveluihin ja sieltä kotiin.

Tampereella 19.1.2026
Mira Hirvonen (sd.)

Valtuustoaloite Rakentamisen tuottavuuden parantamiseksi Tampereella

Christopher Görschin väitöskirjatutkimuksen (Aalto-yliopisto, 2024) mukaan rakennustyömailla pahimmillaan vain 20 % työajasta kohdistuu varsinaiseen työn tekemiseen. Merkittävä osa ajasta kuluu odotteluun, siirtymiin, uudelleenjärjestelyihin ja häiriöiden selvittelyyn, mikä pirstoo rutiineja, heikentää tuottavuutta ja venyttää aikatauluja.

Tutkimuksen mukaan työnsuunnittelu ja reaaliaikainen koordinointi eivät ole riittävän tarkkoja eikä työntekijöiden käytännön tietoa hyödynnetä ajoissa. Tämän seurauksena rakennustuotannon virta on hajanainen ja häiriöherkkä, eli työmaan tehtävät eivät etene sujuvana, jatkuvana ja häiriöttömänä prosessina. Keskeinen havainto tutkimuksessa on se, että työntekijöiden näkökulmien tuominen työnsuunnitteluun varhaisessa vaiheessa parantaa tehtävien suorittamista, vähentää tehottomuutta ja kehittää sekä rakennettavuutta (constructability) että työmaan logistiikkaa.

Tehottomat prosessit johtavat tuottavuuden heikkenemiseen, aikataulujen venymiseen ja kustannusten kasvamiseen. Keskeytykset ja kiirevaiheet heikentävät työturvallisuutta, -motivaatiota ja -tyytyväisyyttä, sekä lisäävät virheiden ja jälkikorjauksen riskiä. Rakentamisen laatu ja lopputuloksen luotettavuus vaarantuvat.

Pienikin tuottavuuden parannus voi tuoda kustannussäästöjä. Käytännön esimerkkinä Tampereella talonrakennushankkeiden yhteenlasketut nettoinvestoinnit vuodelle 2026 on noin 105,4 miljoonaa euroa. Jos oletetaan, että tuottavuuden parantaminen näkyisi kustannuksissa 5 prosentin säästönä, se merkitsisi 5,27 miljoonan euron säästöä. Jokainen lisäprosentti vastaisi 1,05 miljoonaa euroa.

Esitän, että Tampereen kaupunki käynnistää korkeakoulukumppaneiden kanssa selvityksen ja pilottiohjelman kaupungin rakennuttamissa hankkeissa. Selvityksessä tarkastellaan mm. työtehtävien ja tuotannon suunnittelua, valvontaa ja johtamisrakenteita, ja siinä mitataan arvoa tuottavan työajan osuutta. Tavoitteena on tunnistaa keskeisiä kehityskohteita, sekä laatia toimenpide-ehdotuksia, työkaluja ja seurantamittareita tuottavuuden parantamiseksi. Korkeakouluyhteistyössä toteutettu pilotti voitaisiin kohdentaa ensisijaisesti sellaisiiin kohteisiin, joissa kaupungilla on isompi rooli ja vastuu.

Tampereella 15.12.2025
Saana Kuusipalo, kaupunginvaltuutettu (sd.)

Valtuustoaloite: Yleinen WC Hervannan keskustaan

Hervannassa on toiminut jo useita vuosia Turvallisuustyöryhmä, joka koostuu paikallisista toimijoista. Mukana on edustus Tampereen kaupunginkirjastolta, kaupungin työsuojelusta, seurakunnalta, Pirkanmaa hyvinvointialueen etsivästä työstä, Tampereen A-Killasta, Kauppakeskus Duolta ja Securitakselta sekä Yhdessä selviytymisen tuki YSTI ry:stä.

Tämä aloite perustuu Turvallisuustyöryhmän toiveeseen ja esitykseen.

Esitämme, että Hervannan keskustaan Valtaraitille saataisiin yleinen wc. Tällä hetkellä wc:n puute aiheuttaa alueella siisteyden ja turvallisuuden kannalta kielteisiä vaikutuksia.

Esityksen perustelut:

  • Ympäristön siisteydellä on merkitystä turvallisuuden tunteelle. Nykytilanteessa Hervannan keskustan alue, jossa sijaitsevat kirjasto, terveyspalvelut, neuvola ja nuorisotila, ovat epäsiistissä kunnossa. Rakennusten piha-alueita ja seinänvierustoja käytetään yleisenä käymälänä. Alueella liikkuu paljon lapsia ja nuoria. Siivottomuus edesauttaa turvattomuuden kokemusta ja on myös terveysriski. Esim. kirjasto on jo vuosia saanut jatkuvasti asiakaspalautetta piha-alueiden siivottomuudesta.
  • Turvallisempi Hervanta -kyselyssä nousee esille kadulla aikaansa viettävien ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten oma tarve yleiselle vessalle. Kyse on ihmisarvoisesta kohtelusta (mahdollisuus päästä käyttämään vessaa yksityisesti kadulla tai pusikossa asioinnin sijaan) sekä turvallisuudesta (esim. naiset kokevat turvattomuutta joutuessaan hoitamaan asiansa kadulla). Turvallisuusnäkökulmasta lukittava wc-tila voi olla ilta- ja yöaikaan myös paikka, jonne päästä turvaan soittamaan apua vaarallisessa tilanteessa, jossa on väkivallan uhka.
  • Wc-tila olisi käytössä 24/7 vrt. kauppakeskus Duon ja kirjaston wc-tilat, jotka ovat käytössä vain palvelujen aukioloajan mukaan. Asunnottomuus on lisääntynyt, yöaikaiselle wc:lle on tarvetta.
  • Yleinen wc palvelee yleisemminkin alueen siisteyttä ja viihtyisyyttä. Ahvenisjärven ympäristö soveltuu erinomaisesti virkistys- ja tapahtumakäyttöön, mutta vessojen puute on aiheuttanut sen, että asukkaat ovat tuoneet esiin huolensa alueen siivottomuudesta: viheralueiden käytön yleisenä käymälänä sekä roskaamisen. (esim. Hervannan sanomat 6.8.2025, s.8)
  • Hervannan keskusta-aluetta on uudistettu, esim. Hervannan vapaa-aikakeskus on peruskorjattu ja avataan pian uudessa loistossaan. On kaikkien etu pitää myös ulkoalueet siisteinä ja viihtyisinä.
  • Hervanta on iso asuinalue, jonne ratikka tuo ihmisiä myös muualta. Yleisellä siisteydellä on suuri merkitys Hervannan maineelle ja turvallisuuden kokemukselle. Julkinen wc olisi yksi käytännöllinen ja suhteellisen edullinen keino vaikuttaa asiaan, jotta mainetta saataisiin parannettua. Keskusta-alueella tähän asiaan on jo satsattu ja nyt kaupungin olisi hyvä kohdistaa katseensa Hervantaan.

Pormestariohjelmassa on nostettu vahvasti esiin kaupunginosien yhdenvertainen kehittäminen, jota tämä käytännön toimi osaltaan tukisi.

Tämän lisäksi on yleisemminkin kartoitettava kaikkia toimia, joilla Hervannan keskusta saadaan turvallisemmaksi ja viihtyisämmäksi.

Tampereella 15.12.2025
Tampereen Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä

Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän ryhmäpuhe Tampereen talousarviokokouksessa 10.11.2025

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja tamperelaiset,

Olemme kokoontuneet Tampere-taloon päättämään Tampereen kaupungin uudesta strategiasta ja talousarviosta. SDP:n valtuustoryhmän vahva kädenjälki näkyy molemmissa kokonaisuuksissa.

Tampereen kaupungin strategia 2035 rakentuu edelleen tekemisen kaupungin vision ympärille. Tampere tunnetaan kaupunkina, jossa tehdään eikä meinata. Visio herättää mielikuvan rohkeasta, kestävää kasvua tavoittelevasta, yhteisöllisestä ja elinvoimaisesta Tampereesta. Visio ei ole vain mielikuva vaan se on myös tahtotila. Olemme ja haluamme olla jatkossakin tunnettu tekemisen kaupunkina, emmekä pelkää tehdä siitä numeroa. Tulevaisuuden Tampere tehdään yhdessä. Yhdessä on tehty tämä strategiakin. Sitä on valmisteltu laajassa ja avoimessa yhteistyössä eri sidosryhmiä, kaupungin henkilöstöä ja asukasryhmiä osallistaen sekä Ilmari Nurmisen pormestariohjelman Meidän Tampere – tulevaisuus tehdään yhdessä pohjalta. Valtuutetut ja valtuustoryhmät ovat moneen otteeseen päässeet kommentoimaan strategialuonnosta. Valtuustoryhmämme kiittää viranhaltijoita ja muita puolueita hyvästä yhteistyöstä strategiavalmistelussa.

SDP:n valtuustoryhmä on tyytyväinen strategiaan kokonaisuutena ja erityisesti sen neljään painopisteeseen: elämäniloa, kestävyyttä, edelläkävijyyttä ja yhdessä. Valtuustoryhmämme haluaa nostaa strategiasta yhdenvertaisuuden korostamisen, laadukkaat hyvinvointipalvelut, hyvinvointierojen tasaamisen ja kaupunginosakehittämisen. Näemme tärkeäksi lasten ja nuorten koulumotivaation parantamisen, alueellisten oppimiserojen kaventamisen, nuorten työllisyyden tukemisen, uusien yritysten synnyn edistämisen ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisen. Strategiassamme sitoudumme Tampereella vahvasti ilmastonmuutoksen hillintään ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen, mikä on erinomainen asia ja tukee kestävää kaupunkipolitiikkaa. Ryhmämme tulee seuraamaan tiiviisti strategian toteutumista valtuustokauden aikana.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Pormestari Ilmari Nurminen julkaisi 22.10. ensi vuoden talousarvioesityksensä, jonka tänään hyväksymme valtuustossa. Pormestari Nurminen on joutunut rakentamaan ensimmäistä budjettiaan äärettömän hankalassa tilanteessa. Yleinen taloustilanne Suomessa on heikko, mikä hidastaa myös kuntien verotulojen kehitystä. Tampereellakaan verotulot eivät ole kasvaneet toivotulla tavalla ja työllisyystilanteen heikkeneminen on vaikuttanut negatiivisesti kaupungin talouteen. Peruspalvelujemme valtionosuudet ovat jääneet kauas pääkaupunkiseudun kunnista, vaikka painimme samojen kasvavan kaupungin haasteiden kanssa. Pormestari Nurminen on sitoutunut pormestariohjelmassa yhdessä ohjelman allekirjoittaneiden puolueiden kanssa tasapainottamaan Tampereen talouden. Nurmisen talousarvion myötä Tampere puolittaakin alijäämänsä.

Pormestari Nurmisen ja SDP:n tahtotilana on ollut, ettemme nosta kunta- ja kiinteistöveroa monen muun kunnan tapaan.  Tasapainotamme Tampereen taloutta tekemällä kohdennettuja säästöjä ja etsimällä yhdessä kaupungin henkilöstön kanssa määrätietoisesti ratkaisuja. Nurmisen talousarvioesitys sisältää yli 18 miljoonan euron tasapaino-ohjelman, jossa on 112 eri toimenpidettä. Koalitioryhmien valtuustoryhmien puheenjohtajat ovat neuvotelleet toimenpiteistä jo kesällä talousarviokehyksen yhteydessä. Ryhmät olivat yksimielisiä, ettei säästöjä lähdetä hakemaan esimerkiksi perusopetuksen ryhmäkokoja kasvattamalla, lakkauttamalla lähikirjastoja tai yhdistysten avustuksia leikkaamalla. Tasapaino-ohjelman toimenpiteiden osalta lautakunnat ovat kohdentaneet leikkauksia ei-lakisääteisiin palveluihin ja tarkastelleet esityksiä siten, että heikennykset osuvat mahdollisimman vähän kuntalaisille tärkeisiin palveluihin. Kiitänkin apulaispormestareita ja lautakuntien jäseniä hyvästä työstä.

Talousarvio sisältää yli 10 miljoonan henkilöstökulujen vähennyksen. Tämä yhteistoimintakokonaisuus on ollut SDP:n valtuustoryhmälle kaikkein vaikein asia hyväksyä. YT-prosessi on ollut mielestämme kohtuuttoman pitkä ja on lisännyt kaupungin työntekijöissä epävarmuutta ja kuormittanut työyhteisöjä. Ryhmämme on kantanut huolta kaupungin henkilöstön jaksamisesta, työhyvinvoinnista sekä työilmapiiristä. YT-neuvottelujen tuloksena kaupunki irtisanoo yli 120 työntekijää. Irtisanomisista noin 70 prosenttia kohdistuu hallinnon tehtäviin.  Ryhmämme on tyytyväinen siitä, että irtisanomisten määrä jäi pienemmäksi kuin alun perin esitettiin, mutta samalla olemme huolissamme siitä, miten jäljelle jäävä hallinnon henkilöstö kykenee hoitamaan lisääntyvät työtehtävät.

Hyvät kuulijat,

Tämän vuoden alussa toteutettu TE-uudistus siirsi työllisyyspalvelut kunnille ja laajensi kuntien rahoitusvastuuta työttömyysetuuksista. Aiemmin kunnat maksoivat osan työmarkkinatuesta 300 työttömyyspäivän jälkeen, mutta nyt vastuu alkaa jo 100 päivän päästä. Rahoitusmalli on kuntien osalta kohtuuton. Kunnille on sälytetty lähes mahdoton tehtävä. Työttömyyden taustalla on usein rakenteellisia ongelmia, ja avoimia työpaikkoja on yksinkertaisesti liian vähän. Maan hallituksen päätös on merkittävästi lisännyt Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon kustannuksia. Tampereella työttömyyden hoidon hinta on tänä vuonna noin 47,5 miljoonaa euroa.

Työttömänä työnhakijana oli syyskuussa yli 18 500 tamperelaista, mikä on lähes 2300 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut edellisvuodesta 33%. Työllisyysjaostolle kohdistuu talousarviossa kolme sitovaa toiminnan tavoitetta. Tavoitteet ovat kovin työnantajalähtöisiä ja jäimme ryhmänä kaipaamaan rinnalle tavoitetta pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi. Talousarvio sisältää Tampereen maksuosuuden työllisyysalueesta ja kaupungille työttömyysturvasta tulevat maksut. Tasapainotustoimet työllisyysalueella pienentävät kaupungin maksuosuutta, mutta vaikea työttömyystilanne kasvattaa työttömyysturvakustannuksia. Ryhmämme on huolissaan työttömyyden aiheuttamista inhimillisistä ongelmista. Työttömyys lisää mielenterveyden haasteita, taloudellista epävarmuutta, köyhyyttä ja vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin. Olemme erityisen huolissamme kasvavasta nuorisotyöttömyydestä.

Meillä ei ole varaa menettää nuoria sukupolvia ja syrjäyttää heitä työelämästä. Olemme tyytyväisiä, että talousarviossa korostetaan eri tahojen kanssa tehtävää yhteistyötä nuorten työllisyyden edistämiseksi ja että keskiössä on nuorten työllisyysohjelman toteutus. Kaupungin tulee vahvistaa yhteistyötä kuntouttavan työtoiminnan toimijoiden ja Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa. Tamperelaisten pitkäaikais- ja nuorisotyöttömien etu on, ettei kuntouttavan työtoiminnan resurssointia leikata kohtuuttomasti Pirhankaan puolella.

Väestönkasvu edellyttää kasvavassa kaupungissa palveluverkon uusimista ja lisärakentamista. SDP:n valtuustoryhmä on painottanut investoinneissa päiväkoti- ja koulurakentamista. Ensi vuonna valmistuvat Ahvenisjärven, Kissanmaan ja Harjun koulut. Tulevana vuonna alkaa myös Hatanpään, Pyynikin, Kaukajärven, Takahuhdin ja Kämmenniemen koulujen perusparannukset ja Peltolammin hyvinvointikeskuksen koulu, päiväkoti, nuorisotila ja kirjastokin saavat alkusysäyksen. Järvensivun asukkaat voivat vihdoin huokaista helpotuksesta, sillä pormestari Nurminen on lisännyt talousarvioon Järvensivun pienten lasten yksikön suunnittelurahan. Kulttuuripuolellakin voidaan hymyillä, sillä kauan odotettu Tampereen taidemuseon laajennus aloitetaan, Nekalan kulttuurikeskus avautuu ja pitkään toivotut taiteilijoiden työtilat toteutuvat. Ryhmämme tervehtii ilolla myös pormestarin avausta muumeista ja muumien näkyvyyden hyödyntämistä matkailussa.  Saunojia hellitään Rauhaniemen saunan perusparantamisella.

SDP:n valtakunnallinen tavoite on pitää peruskoulujen ryhmäkoot maltillisina. Pormestari Nurminen on varjellut perusopetusta, ja ryhmäkoot eivät kaupungissamme kasva. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstömäärää lisätään 45:llä. SDP:n kynänjälki näkyy siinä, että perusopetuksen tasa-arvorahaa lisätään merkittävästi. Meille on tärkeätä, että jokaisella lapsella ja nuorella Tampereella on mahdollisuus kasvaa, oppia ja harrastaa taustastaan ja asuinympäristöstään huolimatta. Kiitämme myös panostuksista oppimisen tukeen ja lukutaitotyöhön. Ryhmämme on tyytyväinen lukiopaikkojen lisäämisestä ja Pyynikin lukion uudesta englanninkielisestä lukiolinjasta.

Raitiotien rakentaminen jatkuu Pirkkalan ja Linnainmaan suuntaan. Talousarviossa edistetään kohtuuhintaista asumista ja tätä avitetaan kaavoittamalla yli 3000 tonttia vuodessa. Luonnonsuojeluohjelma päivitetään ensi vuonna, pyöräilyväylä Valssipadonraitti rakennetaan ja erilaisia ilmasto- ja luonnon monimuotoisuustoimenpiteitä toteutetaan ympäri kaupunkia. Valtuustoryhmämme on erityisen tyytyväinen pormestarin julkistamaan kaikkien Tampere -kehitysohjelmaan, jossa korostuu yhdenvertaisuus, osallisuus ja yhteisöllisyys – juuri ne arvot, joita tässä ajassa tarvitaan. Kehitysohjelman avulla lisätään kädentaitopajoja, kohtaamispaikkoja, kaupunginosatoimintaa, ruoka-apua ja köyhyystyötä ja vähennetään asunnottomuutta yhteistyössä hyvinvointialueen ja järjestöjen kanssa.

Kiitän pormestari Nurmista hyvästä talousarvioesityksestä, jossa on huomioitu koalitioryhmien toiveet. Kiitän lämpimästi kaupungin virkakuntaa, apulaispormestareita, koalition ryhmäpuheenjohtajia ja valtuustoryhmiä yhteistyöstä ja -hengestä talousarvion valmistelussa. Tampereella osataan vaikeinakin aikoina löytää ratkaisuja yhdessä. Tämä luo vahvan pohjan kaupungin kehittämiselle ja lisää asukkaiden ja kaupungin työntekijöiden luottamusta päätöksentekoon. Uskon, että yhdessä saamme Tampereen talouden suunnan kääntymään.

Johanna Loukaskorpi, 
valtuustoryhmän puheenjohtaja

Valtuustoaloite työvoiman hyväksikäytön torjumiseksi rakennusalalla RT:n ohjekortin avulla

Esitämme, että Tampereen kaupunki ja kaupunkikonserni ottavat käyttöön Rakennustiedon Työvoiman hyväksikäytön torjunta rakennusalalla -ohjekortin mukaiset toimintaperiaatteet kaikissa rakennushankkeissa, joissa ne toimivat tilaajana tai sopimusosapuolena.

Työperäinen hyväksikäyttö on vakava yhteiskunnallinen ongelma, joka koskettaa erityisesti rakennusalaa. Hyväksikäyttöä ilmenee mm. alipalkkauksena, kevytyrittäjyyden väärinkäyttönä, sekä monimutkaisissa alihankintaketjuissa, joissa ongelmien tunnistaminen ja valvonta eivät toimi. Rakennusalan toimijat, kuten Rakennusteollisuus, Rakennusliitto ja Euroopan Kriminaalipolitiikan Instituutti HEUNI, sekä ammattimaisten kiinteistönomistajien ja rakennuttajien järjestö RAKLI ja Helsingin kaupunki ovat kehittäneet uuden RT:n ohjekortin torjumaan työvoiman hyväksikäyttöä.

RT 103754 on valtakunnallinen ohjekortti, joka sisältää konkreettisia toimenpiteitä ja työkaluja työvoiman hyväksikäytön ennaltaehkäisemiseksi, tunnistamiseksi ja siihen puuttumiseksi. Ohjekortti on otettu käyttöön jo useissa kunnissa, kuten Vantaalla, Keravalla ja Helsingissä.

Ohjeiden noudattaminen ja sisällyttäminen kaupungin ja konserniyhtiöiden rakennushankkeisiin edistää reilujen työolojen ja terveen kilpailun toteutumista. Aloite tukee pormestariohjelman kirjausta harmaan talouden ja työperäisen hyväksikäytön torjunnasta sekä konserniohjeen mukaista sosiaalisesti vastuullista toimintaa. Toteutuksella voidaan parantaa kaupungin mainetta vastuullisena tilaajana, sekä vähentää riskiä osallistua työperäiseen hyväksikäyttöön.

Tampereen kaupungin tulee sisällyttää RT 103754 -ohjekortin periaatteet osaksi kaikkia rakennushankkeita, joissa kaupunki tai sen konserniyhtiöt ovat osallisina. Kaupungin ja konserniyhtiöiden tulee velvoittaa sopimuskumppaneitaan noudattamaan kortin ohjeita koko urakkaketjussa, sekä seurata ja valvoa toteutumista esimerkiksi työmaiden pistotarkastuksilla. Lisäksi tulisi kehittää ilmoituskanavia ja palautemekanismeja, joiden kautta työmailla työskentelevät voivat nimettömästi ilmoittaa mahdollisista epäasiallisista työoloista tai hyväksikäyttöepäilyistä. Hankintayksiköiden, sekä rakennuttamisen ja työmaavalvonnan henkilöstöä tulee kouluttaa tunnistamaan ja torjumaan hyväksikäyttöä.

Tampereella 14.06.2025
Saana Kuusipalo,                                             Ele Rantasalmi,
kaupunginvaltuutettu (sd.)                           varavaltuutettu (sd.)

Tampereen Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä järjestäytyi

Tampereen Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä piti järjestäytymiskokouksensa 22.4.2025, jossa valittiin ryhmälle puheenjohtaja sekä varapuheenjohtajat. Valtuustoryhmä valitsi puheenjohtajakseen Johanna Loukaskorven. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Antti Asp. Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Tuila Jaatinen ja kolmanneksi varapuheenjohtajaksi valittiin Kirsi Kaivonen.

Loukaskorpi on ensimmäinen nainen Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtajana Tampereella.