Anne Liimolan puheenvuoro valtuuston kokouksessa 14.11.2022

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Aluksi toivotan kaikille hyvää lasten oikeuksien viikkoa. Lasten oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia.

Puheenvuoroni käsittelee kaupungin pito- ja vetovoimaa.

Henkilöstö on meidän voimavaramme ja siksipä Tampereen on varmistettava, että kaupungin imago työnantajana ei huonone vaan päinvastoin kohentuu.

Takana päin ja toivottavasti ohi ovat koronavuodet, jotka erityisesti ihmissuhde työssä ovat olleet henkisesti hyvin rankkoja. Varautumissuunnitelmia on opittu tekemään ja nyt on vuorossa sähkökatkoihin varautumiset. Samaan aikaan henkilökunta kuormittuu koska sijaisia on vaikea saada. Sijaispula on vaivannut jo pitkään esim. varhaiskasvatusta ja perusopetusta.

Fyysinen ja henkinen kuormitus kasvaa, kun joudutaan jatkuvasti venymään ja onhan kyse jo turvallisuudestakin, jos riittävää lakisääteistä henkilökuntaa ei saada työtehtäviin. Kuntarekrystä ei juurikaan sijaisia saa. Eläkkeeltä töihin palaavat työntekijät ovatkin nyt kysyttyjä. Toivottavasti ensi vuonnakin eläkkeellä olevat jaksavat tulla sijaistamaan.

Työmäärän pitää olla ihmisen kokoinen, eli pitää olla tosiasiallinen mahdollisuus selviytyä päivittäisestä työstä. Jatkuva kuormittuminen johtaa pitkäkestoiseen uupumiseen ja sairaslomat lisääntyvät. Sairaslomia pitäisi kuitenkin saada vähentymään, mutta vaikuttaa siltä, että poissaolot vaan lisääntyvät monien kuormitustekijöiden vuoksi. Tärkeätä on myös, että yhteistyö työterveyden kanssa on onnistunutta.

Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö vaikuttaa työnantajaimagoon oleellisesti. Työhyvinvoinnille on oleellista myös se, että esihenkilöllä on mahdollisuus suoriutua työstään eli hänellä on aikaa henkilökunnalle, ja hän omalta osaltaan mahdollistaa työntekemisen onnistumisen. Johtajien työkokonaisuudet on oltava myös kohtuullisia. Lähijohtajien määrää ei saa enää vähentää. Esihenkilöiden työhyvinvointi varmistaa koko työpaikan hyvinvointia.

Työhyvinvointia lisää myös se, että jokainen kokee tulleensa kuulluksi ja voi osallistua ja vaikuttaa asioihin organisaation eri tasoilla.

Lopuksi totean, että kaupungin tulee tiivistää oppilaitosyhteistyötä entistä enemmän. Työpaikkaohjaajien kouluttaminen ja mentoroinnin tehostaminen voivat auttaa kaupunkiin sitoutumista ja imagon parantamista.

Kaupunginvaltuusto 14.11.2022

Anneli Liimola
varavaltuutettu

Ryhmäpuheenvuoro kaupunginvaltuuston kokouksessa 14.11.2022

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut!

Talouden ja kuntakentän kannalta viimeiset vuodet ovat olleet poikkeuksellisia. Ensin meitä ravisteli maailmanlaajuinen koronapandemia ja kuluneen vuoden aikana pitkä rauhan aika Euroopassa päättyi Venäjän hyökätessä Ukrainaan. Emme pysty täysin arvioimaan, miten kasvanut inflaatio, energiakriisi ja epävarmuus vaikuttavat talouteemme tulevina vuosina. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyminen hyvinvointialueille muuttaa kuntakenttää ja kuntien roolia merkittävästi. Kiihtynyt kilpailu työntekijöistä on myös keskeinen haaste nyt ja tulevaisuudessa. Kaupungin on huolehdittava vetovoimastaan niin työehtojen ja palkkauksen kuin työnantajaimagon näkökulmasta.

Maailmanlaajuisista kriiseistä huolimatta taloutemme näyttää kuitenkin vahvalta. Kaupungin talouden kuva kääntyi vuonna 2020 positiiviseen suuntaan. Kuluvasta vuodesta on tulossa jo kolmas peräkkäinen ylijäämäinen vuosi. Viime valtuustokaudella tehdyt vaikeat päätökset nostivat kaupungin talouden tasapainoon. Myös maan hallituksen toimilla on ollut positiivinen vaikutus. Koronan aiheuttamat kustannukset on korvattu kunnille.

Pormestari Anna-Kaisa Ikosen talousarvioehdotus on Sosialidemokraattien näkökulmasta kannatettava. Talous on tasapainossa, uuttaa velkaa ei oteta, peruspalvelut saadaan turvattua, kaupungin kasvuun satsataan ja viedään eteenpäin useita sosialidemokraateille tärkeitä tavoitteita. Talousarvioehdotuksen keskeisin viesti on, että kaikki pidetään mukana ja palvelulupauksista pidetään kiinni. Talousarvio vie myös pormestariohjelman ja strategian tavoitteita eteenpäin.

Keskeinen talousarvion lähtökohta on, että kaupunki varautuu 3000 asukkaan kasvuvauhtiin. Tämä tarkoittaa panostuksia mm. palveluihin, kaavoittamiseen ja infraan. Nettoinvestoinnit ovat 227 miljoonaa euroa, josta suurin osa, 109 miljoonaa euroa, menee talonrakentamiseen siis ennen kaikkea koulujen ja päiväkotien korjaamiseen sekä rakentamiseen.

Kasvun kannalta keskeistä on varmistaa hyvä työllisyyskehitys. Työttömyysaste on laskenut nopeasti yhteiskunnan avauduttua koronarajoitusten purkamisen jälkeen, mutta on edelleen liian korkea, noin 9,5 prosenttia. Kaupungin suurimmat haasteet liittyvät osaavan työvoiman saatavuuteen ja työllisyydenhoidon kehittämiseen. Monet yritykset kärsivät työntekijäpulasta. Jatkuva hakeutuminen toisen asteen ammatilliseen koulutukseen on joustava tapa vastata haasteeseen, mutta tärkeää on myös lisätä työvoimapulasta kärsivien alojen houkuttelevuutta.

Kaupungin kehittämisen ja kasvun keskellä on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että kaupungissamme asuu noin 30 000 pienituloista ihmistä, jotka kamppailevat vakavien toimeentulo-ongelmien keskellä. Ruuan ja energian hintojen nousu osuu juuri tähän ihmisryhmään kaikista voimakkaimmin. Saimme talousarvioneuvotteluissa läpi esityksen 100 000 euron lisärahoituksesta köyhyystyöryhmän käyttöön. Raha käytetään ruoka-apuun, harrastuspassiin ja puistoruokailun laajentamiseen.

Kaupunki jatkaa vahvoja panostuksiaan koulujen ja päiväkotien rakentamiseen. Ensi vuoden talousarvio mahdollistaa usean huonosta sisäilmasta ja heikosta kunnosta kärsivän koulurakennuksen ja päiväkodin korjaamisen. Nämä ovat todella odotettuja ja toivottuja investointeja, jotka merkitsevät paljon kullakin asuinalueella. Etelä-Hervannan uusi peruskoulu ja Ikurin koulu ja päiväkoti sekä Hyhkyn ja Messukylän koulujen peruskorjaukset valmistuvat. Liikkeelle lähtevät Eteläpuiston koulun ja päiväkodin sekä Lamminpään koulun uudisrakennuksen rakentaminen sekä Pyynikintie 2:n ja Härmälän koulun perustaminen. Ahvenisjärvelle rakennetaan uusi koulu 2024–2025, Peltolammille 2025–2066 ja Kaukajärvelle 2026-2027. Tämän jälkeen isoimpien lähiöiden koulut on joko korvattu uusilla koulurakennuksilla tai vanha perusparannettu. SDP:n näkökulmasta kouluihin ja päiväkoteihin satsaaminen on erittäin hieno asia ja olemmekin tehneet tämän asian eteen paljon vaikuttamistyötä.

Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa panostetaan henkilöstöresursseihin, varaudutaan oppilaiden ja lasten lukumäärän kasvuun ja vahvistetaan alueellista tasa-arvoa. Perusopetuksessa kolmiportaisen tuen saatavuutta vahvistetaan ja ryhmäkoot eivät kasva. Näitä panostuksia on tarpeen jatkaa myös tulevina vuosina. SDP:n valtuustoryhmä kannattaa koulutukseen ja sivistykseen panostamisista. Ne ovat pienen kansakunnan tärkeimpiä investointeja, jotka takaavat menestyksen myös tulevaisuudessa.

SDP:n pitkään ajama oppivelvollisuus laajentuu edelleen n. 1300 opiskelijalla ensi syksynä. Uudistuksen vaikutukset alkavat näkyä keskeytysten vähenemisenä. On erittäin tärkeää, että koko ikäluokka saa jatkossa vähintään toisen asteen tutkinnon, koska tämän päivän työelämässä vaaditaan korkeaa osaamista. Lukion keskiarvorajat saatiin viime kevään haun jälkeen maltilliselle tasolle. Tilannetta on syytä seurata tiiviisti ja lisätä aloituspaikkoja tarpeen mukaan.

Olemme erittäin tyytyväisiä myös panostuksiin vapaa-ajan palveluihin. Saimme neuvotteluissa lisättyä liikuntatoimen avustuksia matalan kynnyksen harrastustoimintaan kuten skeittaukseen, frisbeegolfiin ja tekonurmiin. SDP:n valtuustoryhmä on tyytyväinen myös siihen, että lasten ja nuorten liikuntapaikkamaksuja ei korotettu. Palveluverkkopuolella tapahtuu paljon. Pitkään odotettu uusi jalkapalloilun pyhäkkö Tammelan stadion valmistuu vihdoin ja jalkapalloilun olosuhteet nousevat aivan uudelle tasolle. Viemme myös Kaupin uutta jalkapallokatsomon ja oheistilojen rakentamista eteenpäin. Hanke valmistuu 2024. Ensi vuonna tehdään myös loppuun Kaupin hiihto- ja pesäpallostadionin oheistilojen rakentaminen. Hervannan vapaa-aikakeskuksen perusparantaminen lähtee liikkeelle. Lisäksi uudet tekojääradat rakennetaan Hervantaan ja Lielahteen sekä Pyynikin palloiluhallin korvaavalle uudelle palloiluhallille on varaus vuodelle 2026. Monet kulttuuripuolen tärkeät hankkeet etenevät. Nekalan koulun perusparantaminen kulttuuritoimijoiden tiloiksi ja Tullikamarin perusparantaminen toteutetaan 2024–2025, Sara Hildenin uusi taidemuseo toteutunee yhteishankkeena vuonna 2026 ja Tampereen taidemuseon laajennus sekä peruskorjaus 2027–2029. Tampereen kaupunki varautuu myös tukemaan Tampereen teatterin ja Tampereen työväen teatterin perusparannuksia tulevina vuosina. Näiden panostusten myötä Tampereen asema sekä urheilu- että kulttuurikaupunkina vahvistuu merkittävästi.

Eniten talousarvioprosessissa ryhmäämme puhutti joukkoliikenteen taksojen korotukset. Kaupunkiympäristön palvelualueen esityksessä kehysneuvotteluissa oli arvioitu joukkoliikenteen kustannustason nousuksi 10 prosenttia ja tämän pohjalta palvelualue esitti peräti seitsemän prosentin hinnankorotuksia taksoihin. Ryhmämme vaatimuksesta korotus laskettiin viiteen prosenttiin ja myöhemmin neuvotteluissa korotuksen aikataulua saatiin lykättyä toukokuun alkuun, joten vuositasolla korotus on keskimäärin 3,3 prosenttia. Alkuperäiseen esitykseen nähden korotus saatiin siis puolitettua. Kaikkein parasta olisi tietenkin, ettei korotusta tarvitsisi tehdä lainkaan. Olemme kuitenkin tyytyväisin, että olemme kyenneet neuvotteluteitse vaikuttamaan asiaan, ja korotus on kohtuullinen kustannusnousu huomioiden.

Ilmastobudjetti on mukana talousarviossa neljättä kertaa. Ilmaston muutoksen torjunnassa kaupungin suurin panostus on energian tuotannon suuntaaminen yhä enemmän uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Sähkölaitoksen Naistenlahden voimalaitoksen investointi mahdollistaa biopohjaisen polttoaineen aikaisempaa suuremman käytön. Kaupungin CO2-päästöt tulevatkin laskemaan merkittävästi saneerauksen myötä.

Tesoman seisakkeen valmistumisen myötä lähijunaliikenteestä on tullut kiinteä osa Tampereen joukkoliikennettä. Toivottavasti lähivuosina saadaan avattua useita uusia seisakkeita. Lähijunaliikenteen kehittämiselle on laaja tuki Tampereella. Muut merkittävät panostuksia hiilineutraaliuden lisäämiseen liittyvät mm. kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen, luonnonmukaisiin hulevesiratkaisuihin, hiilijalanjäljen pienentämiseen ja uusiutuvan energiantuotannon lisäämiseen rakentamisessa sekä ulkovalaistuksen LED-valojen vaihtoihin. Erittäin iso arvovalinta on, ettei peruskoulun tai päivähoidon ryhmäkokoja nostettu. Myös subjektiivinen päivähoito-oikeus säilyy. Nämä ovat tärkeitä pormestariohjelman ja SDP:n vaaliohjelman linjauksia. Niistä lupauksista pidetään kiinni.

Talousarviomateriaalin liitteenä on myös Eero Laesterän laatima raportti ”Kasvun hinta Tampereella” ja siihen liittyvä Keinot ja Kehitysesitykset -liite. On hyvä, että kaupunki käyttää myös ulkopuolista osaamista keinojen etsimiseen talouden tasapainottamisessa ja Laesterän työssä on noussut esiin useita kannatettavia ajatuksia. Joukossa on kuitenkin myös sellaisia esityksiä, kuten perusopetuksen ryhmäkokojen kasvattaminen, joiden takana ryhmämme ei voi seistä. Raportti toimiikin lähinnä tausta-aineistona ja keskustelun herättäjänä.

Tiukasta taloustilanteesta huolimatta esityksen sisältöön ovat vaikuttaneet kuluneen vuoden ikävät uutiset mm. lasten suojelun palveluiden ruuhkautumisesta, nuorten päihteiden käytön kasvusta, mielenterveysongelmaisten sekä koulupudokkaiden määrän kasvusta. Monet kaupungin työntekijät ovat helisemässä kasvaneiden sosiaalisten ongelmien keskellä. Olenkin tyytyväinen, että Lyly esittää lisää voimavaroja työllisyyden hoitoon, lasten suojeluun, päihde- ja mielenterveyspalveluihin sekä perusterveydenhuoltoon. Lisäpanostukset tulevat enemmän kuin tarpeeseen.

Iso plussa tulee myös Tammelan stadionin uudistamisen käynnistämisestä. Olen ollut viemässä hanketta eteen päin useamman vuoden ajan, ja on hienoa, että lapio kaikkien hallintovalitusten ja vääntöjen jälkeen lyödään maahan ensi vuoden lopussa. Tamperelainen jalkapalloilu kiittää ja kumartaa.

Muita tärkeitä liikunnan edistämisen hankkeita ovat Sorsapuiston tekojäärata ja Kaupin liikuntapuiston kehittäminen. Mansen naiset ja miehet pääsevät kohta pelaaman kunnollisen katsomon edessä, kun pesäpallokenttä siirretään nykyisten tekonurmien tilalle ja tekonurmet puolestaan nykyisen pesäpallokentän paikalle. Myös hiihto hyötyy tästä siirrosta.

Isoin miinus tulee erilaisten maksujen korotuksista niin sote kuin vapaa-ajan puolella. Ne on nyt viety tappiin. Muun muassa joukkoliikenteen taksoja korotetaan ensi vuonna 5,5 %. Toinen vaikea asia minulle on kulttuurilaitoksille kohdistetut säästöt. Niitä tulee kahta kautta. Ensinnäkin kaupungin avustuksia leikataan jälleen kerran ja toiseksi yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroa korotetaan. Tällaista tuplaleikkuria en voi hyväksyä.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja,

Tässä sosialidemokraattisen valtuustoryhmän näkemykset talousarvioon. Kannatan lämpimästi pormestari Anna-Kaisa Ikosen tekemiä muutosesityksiä ja talousarvioesityksen hyväksymistä. Haluan lausua myös kiitokseni ryhmien neuvottelijoille, pormestari Anna-Kaisa Ikoselle ja virkamiehille rakentavasta yhteistyöstä niin kuluneen vuoden kuin talousarvioneuvotteluiden osalta. Kiitos!

Kaupunginvaltuusto 14.11.2022
Pekka Salmi (sd), ryhmäpuheenvuoro

Kaupunginvaltuutettu Anneli Kivistölle myönnetty kiinteistöneuvoksen arvonimi

Tasavallan presidentti on myöntänyt kaupunginvaltuutettu Anneli Kivistölle kiinteistöneuvoksen arvonimen 10.6.2022.

Kivistö on toiminut kaupunginvaltuutettuna vuodesta 1988 lähtien. Hän toimii tällä hetkellä Tampereen Vuokra-asunnot Oy:n hallituksen varapuheenjohtajana. Kivistö toimi aiemmin pitkään Tampereen vuokratalosäätiön hallituksen puheenjohtajana.

Kivistö on ammatiltaan vastaava työnsuunnittelija.

Valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmen puhe valtuuston kokouksessa 16.5.2022

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Täytyy heti alkuun todeta, että nyt käsittelyssä oleva vuoden 2021 tilinpäätös on paras tilinpäätös, jonka Tampereen kaupunki on tehnyt sinä aikana, kun itse olen ollut kaupunginvaltuuston jäsenenä vuodesta 2009 alkaen. Vuosi 2020 oli jo ylijäämäinen ja nyt teimme toisen ylijäämäisen tilinpäätöksen peräkkäisinä vuosina. Erityisesti tilinpäätöksessä huomio kiinnittyy muhkeaan 76 miljoonan euron ylijäämään ja vahvaan 181 miljoonan euron vuosikatteeseen. On myös hyvin poikkeuksellista, että lainamäärä pieneni 23,7 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Kaupunki kuitenkin investoi 228 miljoonalla eurolla. Kaikki mittarit ovat siis oikean suuntaisia.

Hyvän talouskehityksen taustalla on useita tekijöitä. Ensinnäkin ex-pormestari Lauri Lylyn johdolla tehtiin laajassa yhteistyössä vaikuttava säästöohjelma, joka tasapainotti kaupungin talouden. Valtio on tukenut merkittävästi kuntien ponnisteluja koronan negatiivisia vaikutuksia vastaan, ja saimme viime vuonna 12,6 miljoonaa euroa ylimääräistä kompensaatiota koronasta aiheutuneiden menojen kasvun vuoksi. Kiinteistötoimen myyntitulot olivat poikkeuksellisen suuret. Lisäksi verotulojen kasvu oli suotuisaa ja nettomenot kasvoivat vain 2,3 prosenttia. Useista kertaluonteisista tuloeristä huolimatta talous olisi ollut ylijäämäinen ilman niitäkin.

Viime vuosi oli jälleen voimakkaan kasvun aikaa. Tampereen väestö kasvoi 3 306 asukkaalla vuoden 2021 aikana (1,4%). Kun ottaa huomioon kaupungin kasvun ja investointitason, ovat edellä mainitsemani talousluvut erinomaisia.

Myönteinen kehityssuunta oli myös työttömyysasteen osalta. Työttömyysaste oli laskenut joulukuussa 2021 Tampereella 11,4 %. Edellisenä vuonna vastaavana aikana työttömyysaste oli Tampereella 15,3 %. Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien määrä laski 35 % verrattuna joulukuuhun 2020, myös ulkomaalaisten työllisyystilanne parani merkittävästi ja uusia avoimia työpaikkoja oli kaksinkertainen määrä vuoden 2020 joulukuuhun verrattuna. Hyvä työllisyyskehitys on jatkunut vuoden 2022 puolella, ja työttömyysaste hipoo jo maagista 10 prosentin tasoa. Uskon, että tältä sektorilta on odotettavissa lisää hyviä uutisia kevään aikana.

Jälleen kerran suuret kiitokset tarkastuslautakunnalle hyvästä työstä. Lautakunnalla hyviä huomioita mm. henkilöstön mielenterveysongelmien kasvusta, esteettömyyden huomioimisesta, lasten ja nuorten hyvinvointieroista ja mittareiden sekä tavoitteiden paremmasta muotoilusta.

Valtuustokysely koskien Bussilinja 26 tyhjäkäyntiä ja webaston käyttöä päätepysäkillä Petsamo (Piennarkatu)

Jo usean kuukauden ajan bussilinja 26 päätepysäkin läheisyydessä asuvat asukkaat ja taloyhtiöiden edustajat Petsamossa ovat ottaneet yhteyttä Tampereen kaupungin joukkoliikenneyksikköön, Pirkanmaan Tilausliikenne Oy:n ja omakotiyhdistykseen sekä allekirjoittaneeseen. Syynä on jatkuva, päivittäinen bussilinjan 26 tyhjäkäynti päätepysäkillä ja rikkoutuneen webaston aiheuttama meteli ja tärinä. Asukkaiden ja allekirjoittaneen yhteydenotot sekä joukkoliikenneyksikköön että Pirkanmaan Tilausliikenne Oy:n on tuonut muutaman päivän parannuksen tilanteeseen, mutta ongelmat ovat taas alkaneet uudelleen. Joukkoliikenneyksiköstä on myös oltu yhteydessä Pirkanmaan Tilausliikenteeseen, tuloksetta. Tampereen Omakotiyhdistysten Keskusjärjestön hallituksessa on asiaa myös käsitelty.

Autojen tyhjäkäynti on kielletty ja kyseisellä linjalla ja päätepysäkillä bussilinjaa tyhjäkäytetään jopa 20 minuuttia yhteen menoon. Lisäksi autoissa on äänekkäät webastot, jotka aiheuttavat kovaa ääntä, meteliä ja tärinää, jotka kuuluvat selkeästi ja häiritsevästi lähellä asuviin taloihin ja asukkaiden koteihin. Meteliä alkaa kuulua usein heti aamun ensimmäisillä vuoroilla, noin klo 5.50 alkaen, jatkuen sitten pitkin päivää. Monet asukkaat nukkuvat vielä tuolloin, lisäksi monet tekevät kotonaan etätöitä.

Päätepysäkin sijainti on tällä hetkellä hyvin lähellä asuintaloja, ja keskellä vilkasta katua. Tämä aiheuttaa erityisesti talvella ongelman, siten että pysäkillä olevan auton ohiajo tapahtuu kevyenliikenteen väylää pitkin. Asukkaat tunnustavat linjan tarpeellisuuden, mutta muitakin päätepysäkin sijaintikohtia alueella olisi, esim. UKK-instituutin edessä, jossa olisi myös kääntöpaikka linja-autolle. Muita mahdollisia päätepysäkkivaihtoehtoja olisi Koljontie 31:n kohdalla ja Kaupin sairaalan lähellä.

Jatkuva meteli tyhjäkäynnistä ja rikkinäisistä linja-autoista kantautuu taloihin sekä resonoinnin että volyymin (dB) kautta, sekä auton moottoritilan sijainnin kautta (Piennarkatu 43:n tontissa kiinni). Tyhjäkäynti-, webasto- ja meluongelmat nykyisellä päätepysäkillä ovat kestämättömällä tasolla.

Nykyinen liikennöitsijä ei ole saanut tilannetta kuriin kuin vain ajoittaisesti, ja edellä kuvatut ongelmat ovat jatkuneet päätepysäkillä jo pidempään.

Samoja ongelmia oli myös väliaikaisella pysäkillä Koljontiellä. Bussilinja on tärkeä Petsamon asukkaille, mutta epäkohdat pitää saada välittömästi korjattua.

Kysyn:

Mihin toimenpiteisiin Tampereen kaupunki aikoo ryhtyä bussilinjan tyhjäkäynnin ja webaston aiheuttaman metelin ja tärinän poistamiseksi?
Onko päätepysäkki nyt oikealla kohdalla alueella? Voidaanko sijaintiin vaikuttaa?
Saadaanko muutoksia liikennöintiin jollain keinolla?

Tampereella 4.4.2022

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu (sd)

Valtuustoaloite: Järjestöjen toimintaedellytysten varmistaminen Sote-uudistuksen toimeenpanovaiheessa

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistus vaikuttaa Sote-järjestöjen toimintaan. Toimintaympäristön muutos haastaa järjestöt rakentamaan yhteistyötä hyvinvointialueiden ja kuntien kanssa. Järjestöjen toiminnalla edistetään ja vahvistetaan asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Järjestöjen toiminta täydentää julkisia palveluita. Järjestöjen tarjoama tuki voi olla esimerkiksi osa palveluketjua tai -kokonaisuutta. Järjestöjen toiminnan tukeminen on myös jatkossa kuntien vastuulla, koska hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yhä edelleen myös kuntien vastuulla.

Monet Suomen kunnat eivät vielä tiedä, miten ne aikovat jatkaa järjestöjen avustamista vuonna 2023 sen jälkeen, kun soten ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille. Tämä tieto käy ilmi marraskuussa julkaistun SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n ja alueellisten verkostojärjestökumppaneiden muodostaman Järjestöjen sote-muutostuen kyselystä. Kunnille suunnatun kyselyn mukaan noin kolmasosa kunnista ei tiedä, miten avustaminen jatkuu hyvinvointialueiden rinnalla.

On tärkeää, että näistä toimintatavoista sovitaan yhdessä hyvinvointialueen kanssa niin, etteivät järjestöjen toimintamahdollisuudet vaarannu muutosvaiheessa. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa tilojen käytön varmistamista, järjestöavustuksien turvaamista sekä kuntien ja hyvinvointialueiden välisestä työnjaosta sopimista. Sosiaali- ja terveysjärjestöissä tehdään arvokasta työtä, jolla on suuri merkitys apua tarvitsevien ihmisten elämään: lasten, nuorten, iäkkäiden, päihde- ja mielenterveysongelmaisten, vähemmistöjen, vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja pitkäaikaistyöttömien. Nyt on tärkeä aika varmistaa, että tämä työ ei lopu tai siihen ei tule katkoja uuden Pirkanmaan hyvinvointialueen käynnistysvaiheessa.

Esitämme, että vuoden 2022 aikana Tampereen kaupunki laatii yhdessä tulevan hyvinvointialueen kanssa toimintaperiaatteet järjestöjen tukemisesta, joilla turvataan järjestöjen toimintaedellytykset myös tulevaisuudessa sekä määrittelee vastuutahot, joille kuuluu kaupungissa jatkossa järjestöjen tukeminen.

Tampereella 22.11.2021

Tampereen Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä

Ryhmäpuheenvuoro valtuuston kokouksessa 15.11.2021

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut!

Kuntakenttää ja myös Tampereen kaupungin toimintaympäristöä määrittävät kansainväliset ja kansalliset muutosvoimat. Aikaisemmin niistä ovat olleet merkittävimmät kaupungistuminen, globalisaatio, ilmaston muutos ja väestön ikääntyminen. Viime vuosina meitä on puolestaan ravistellut maailmanlaajuinen koronaepidemian. Ensi vuonna sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyminen hyvinvointialueille muuttaa kuntakenttää ja kuntien roolia merkittävästi. Kaupungin talous kytkeytyy suoraa tai välillisesti näihin muutosvoimiin.

Kaupungin talouden kuva kääntynyt viime vuoden aikana positiiviseen suuntaan. Kuluvasta vuodesta on tulossa jo toinen peräkkäinen ylijäämäinen vuosi. Viime kaudella tehdyt vaikeat päätökset nostivat kaupungin talouden tasapainoon. Myös maan hallituksen toimilla on ollut positiivinen vaikutus. Koronan aiheuttamat kustannukset on korvattu kunnille.

Pormestari Anna-Kaisa Ikosen talousarvioehdotus on Sosialidemokraattien näkökulmasta kannatettava. Alijäämä on siedettävällä tasolla, peruspalvelut saadaan turvattua, kaupungin kasvuun satsataan ja viedään eteenpäin useita sosialidemokraateille tärkeitä tavoitteita. Talousarvioehdotuksen keskeisin viesti on, että kaikki pidetään mukana ja palvelulupauksista pidetään kiinni. Talousarvio vie myös strategian tavoitteita eteenpäin.

Vuosi 2022 on viimeinen vuosi, kun Tampereen kaupunki vastaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Vuoden 2023 alusta sote-palvelut siirtyvät Pirkanmaan hyvinvointialueelle. Kysymys on historian suurimmasta hallintouudistuksesta Suomessa. Se vaikuttaa muun muassa kuntien tehtäviin ja niitä koskevaan rahoitukseen, verotusoikeuteen ja valtionosuusjärjestelmään, omaisuuteen, velkoihin ja sopimuksiin sekä henkilöstöön. Työntekijämäärämme vähenee merkittävästi. Ensi vuoden aikana tehtävässä valmistautumisessa tehtävien siirtoon on onnistuttava. Kuntalaisille muutoksen ei tule näkyä, vaan palveluiden on pelattava. Henkilöstölle uudistus on iso muutos. Johtamiseen, tiedon kulkuun ja vuorovaikutukseen on panostettava aikaisempaa enemmän.

Keskeinen talousarvion lähtökohta on, että kaupunki varautuu 3000 asukkaan kasvuvauhtiin. Tämä tarkoittaa panostuksia mm. palveluihin, kaavoittamiseen ja infraan. Nettoinvestoinnit ovat 234 miljoonaa euroa, josta suurin osa, 96 miljoonaa euroa, menee talonrakentamiseen siis ennen kaikkea koulujen ja päiväkotien korjaamiseen sekä rakentamiseen.

Kasvun kannalta keskeistä on varmistaa hyvä työllisyyskehitys. Työttömyysaste on laskenut nopeasti yhteiskunnan avauduttua koronarajoitusten purkamisen jälkeen, mutta on edelleen liian korkea noin 11 prosenttia. Kaupungin suurimmat haasteet liittyvät kohtaanto-ongelman ratkaisuun ja työllisyydenhoidon kehittämiseen. Monet yritykset valittavat työntekijäpulasta, mutta samaan aikaan Tampereella on yli 13 700 työtöntä työnhakijaa. Avoimia työpaikkoja on 6000 kpl. Selvästi työt ja niiden tekijät eivät kohtaa. Jatkuva hakeutuminen toisen asteen ammatilliseen koulutukseen on joustava tapa vastata haasteeseen, mutta tärkeää on lisätä työvoimapulasta kärsivien alojen houkuttelevuutta.

Työllisyydenhoidon kuntakokeilu pääsee ensi vuonna täyteen vauhtiin, ja saamme aiempaa paremmat työkalut pitkäaikaistyöttömyyttä ja syrjäytymistä vastaan. Tampereella on kaikesta vetovoimasta ja kasvusta huolimatta laaja rakennetyöttömyys, joka ei ole sulanut edes talouden hyvinä vuosina. Pitkäaikaistyöttömien määrä on noin 5000 henkeä eli 36 prosenttia kaikista työttömistä. Keinovalikoima on laaja. Itse painotan koulutuksen merkitystä ja räätälöityjä ratkaisuita ihmisen tarpeista lähtien.

Kaupunki jatkaa vahvoja panostuksiaan koulujen ja päiväkotien rakentamiseen. Ensi vuoden talousarvio mahdollistaa usean huonosta sisäilmasta kärsivän koulurakennuksen ja päiväkodin korjaamisen. Nämä ovat todella odotettuja ja toivottuja investointeja, jotka merkitsevät paljon kullakin asuinalueella. Ahvenisjärven kokonaan uusi koulurakennus on SDP:n näkökulmasta erittäin hieno asia ja olemmekin tehneet tämän asian eteen paljon vaikuttamistyötä. Jätimme mm. tammikuun valtuuston kokouksessa ryhmäaloitteen uudesta koulurakennuksesta. Mm. Hyhkyn koulun ja Pyynikintie 2:n korjausten toteutukset ovat käynnissä ja jatkuvat ensi vuonna. Tammelan koulun korjaushanke lähtee liikkeelle. Lisäksi Kämmenniemen koulun peruskorjausta on aikaistettu. Suunnittelu käynnistyy vuonna 2024 ja hanke toteutetaan vuonna 2025. Myös Lamminpään koulun uudisrakennus etenee ja yhteensä neljä päiväkotirakennusta saa talousarviossa suunnittelurahoituksen.

SDP:n pitkään ajama oppivelvollisuus laajentuu edelleen n. 1200 opiskelijalla syksyllä 2022. Uudistuksen vaikutukset alkavat näkyä keskeytysten vähenemisenä. On erittäin tärkeää, että koko ikäluokka saa jatkossa vähintään toisen asteen tutkinnon. Tämän päivän työelämässä ei pelkällä peruskoulun käymisellä pitkälle pötkitä. Lukiopaikkojen määrää nostetaan viidellä paikalla per lukio. Lisäksi tehdään suunnitelma lukiopaikkojen vaiheittaisesta kasvattamisesta tuleville vuosille.

Varhaiskasvatuksessa panostetaan henkilöstöresursseihin ja vahvistetaan alueellista tasa-arvoa. Perusopetuksessa varaudutaan oppilasmäärän kasvuun ja ryhmäkoot eivät kasva. Lisäksi tehdään lisäpanostuksia oppimisen tukeen ja tasa-arvorahaan. Näitä panostuksia on tarpeen jatkaa myös tulevina vuosina. SDP:n valtuustoryhmä kannattaa koulutukseen ja sivistykseen panostamisista. Ne ovat pienen kansakunnan tärkeimpiä investointeja, jotka takaavat menestyksen myös tulevaisuudessa.

Sosialidemokraatit ovat olleet merkittävässä roolissa vaikuttamassa iäkkäiden henkilöiden tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon henkilöstömitoituksen kirjaamisesta lakiin. Sitova 0,7 henkilöstömitoitus säädettiinkin laissa porrastaen. 1.1.2022 alkaen mitoituksen on oltava vähintään 0,6 työntekijää asiakasta kohden ja tähän myös Tampere valmistautuu tulevassa talousarviossa. Vaikeasta hoitajapulasta ja rekrytointivaikeuksista huolimatta, meistä oli ehdottoman tärkeää, että tulevaan talousarvioon tehdään varaus hoitajien palkkaamista varten.

SDP:lle on ollut tärkeää huolehtia talousarviossa mielenterveyspalveluiden vahvistamisesta ja koronan aiheuttamien hoitojonojen purkamisesta. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa ja lastensuojelussa lisäämme henkilöstöä ja lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa käynnistämme nuorten terapiatakuun Tampereen mallin. Aikuisten mielenterveyspalveluissa parannetaan terveysasemien matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita ja lisätään ehkäisevää päihdetyötä ja yksilöllisiä huumehoitoja.

SDP:n valtuustoryhmä on tyytyväinen myös siihen, että liikuntapaikkamaksujen korotukset saatiin torjuttua. Jatkossa liikuntapaikkojen rahoitusta pitäisi nostaa kattamaan nykyiset kulut, jotta vältytään korotuksilta tulevaisuudessa sekä päästään pormestariohjelman tavoitteiseen, jossa alle 18-vuotiaiden liikuntapaikkamaksuja madalletaan. Liikuntapaikkarakentamisessa Tammelan stadion ja Kaupin urheilupuisto etenevät. Lisäksi Hervannan vapaa-aikakeskus saa suunnittelurahoituksen. Skeittauksen ja skeittilukion olosuhteet paranevat, kun uudet streetin tilat Hiedanrannan muovitehtaalla saadaan käyttöön.

Ilmastobudjetti on mukana talousarviossa kolmatta kertaa. Ilmaston muutoksen torjunnassa kaupungin suurin panostus on energian tuotannon suuntaaminen yhä enemmän uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Sähkölaitoksen Naistenlahden voimalaitoksen investointi mahdollistaa biopohjaisen polttoaineen aikaisempaa suuremman käytön. Kaupungin CO2-päästöt tulevatkin laskemaan merkittävästi saneerauksen myötä.

Tesoman seisakkeen valmistumisen myötä lähijunaliikenteestä on tullut kiinteä osa Tampereen joukkoliikennettä. Toivottavasti lähivuosina saadaan avattua useita uusia seisakkeita. Lähijunaliikenteen kehittämiselle on laaja tuki Tampereella. Muut merkittävät panostuksia hiilineutraaliuden lisäämiseen liittyvät mm. kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen, luonnonmukaisiin hulevesiratkaisuihin, hiilijalanjäljen pienentämiseen ja uusiutuvan energiantuotannon lisäämiseen rakentamisessa sekä ulkovalaistuksen LED-vaihtoihin. Hiilineutraaleja tekoja kehitysohjelma käynnistyy ensi vuonna. Ohjelman avulla pyritään vaikuttamaan asukkaiden kulutus- ja liikkumistottumusten muutokseen, edistetään yritysten kiertotalousliiketoimintaa ja viedään eteenpäin luonnon monimuotoisuus -ohjelmaa.
Erittäin iso arvovalinta on, ettei peruskoulun tai päivähoidon ryhmäkokoja nostettu. Myös subjektiivinen päivähoito-oikeus säilyy. Nämä ovat tärkeitä pormestariohjelman ja SDP:n vaaliohjelman linjauksia. Niistä lupauksista pidetään kiinni.

Sitten muutama sana vielä strategiasta. Strategia on kaupungin johtamisjärjestelmän tärkein osa. Strategia antaa toiminnalle suunnan ja tarkoituksen sekä auttaa priorisoimaan. Se luo toiminnalle määrätietoisuutta ja tehokkuutta. Oleellista on, että strategiassa linjatut tavoitteet näkyvät konkreettisina toimina. Strategiaa tarvitaan toiminnan uudistamiseen, haasteiden ratkaisemiseen ja varmistamaan myönteinen kehitys.

Strategian visio on ”Tekemisen kaupunki”. Se kuvaa hyvin Tampereen kuuluisaa brändiä tekemisestä. Tampereella osataan tehdä päätöksiä, ja yleensä aina oikeita. Olemme olleet aina rohkeasti etukenossa ja valmiita kokeilemaan uusia asioita. Näistä esimerkkeinä mm. pormestarimalli ja allianssimalli. Strategian tavoitteita ja mittareita on valmisteltu laajassa yhteistyössä poliittisten ryhmien ja virkamiesten kesken. Sosialidemokraatit ovat tyytyväisiä strategian painopisteisiin, jotka tukevat meille tärkeitä teemoja.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja,

Tässä sosialidemokraattisen valtuustoryhmän näkemykset talousarvioon ja strategiaan. Kannatan lämpimästi pormestari Anna-Kaisa Ikosen tekemiä muutosesityksiä ja talousarvioesityksen hyväksymistä. Haluan lausua myös kiitokseni ryhmien neuvottelijoille, pormestari Anna-Kaisa Ikoselle ja virkamiehille rakentavasta yhteistyöstä niin kuluneen vuoden kuin talousarvioneuvotteluiden osalta. Kiitos!

Kaupunginvaltuusto 15.11.2021
Ryhmäpuheenvuoro

Pekka Salmi
Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja

Pormestarin talousarvioehdotus: SDP tyytyväinen koulutusinvestointeihin

Tampereen Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on tyytyväinen pormestarin talousarvioehdotuksessa esitettyihin koulutusinvestointeihin. Mm. Hyhkyn koulun ja Pyynikintie 2:n korjausten toteutukset ovat käynnissä ja jatkuvat ensi vuonnakin. Tammelan koulun korjaushanke lähtee liikkeelle. Ahvenisjärven koulu Hervannassa saa kokonaan uuden koulurakennuksen. Lisäksi Kämmenniemen koulun peruskorjausta on aikaistettu. Suunnittelu käynnistyy vuonna 2024 ja hanke toteutetaan vuonna 2025.

Lisäksi varhaiskasvatuksessa panostetaan henkilöstöresursseihin ja vahvistetaan alueellista tasa-arvoa. Perusopetuksessa varaudutaan oppilasmäärän kasvuun ja ryhmäkoot eivät kasva.

Lisäksi tehdään lisäpanostuksia oppimisen tukeen ja tasa-arvorahaan. Näitä panostuksia on tarpeen jatkaa myös tulevina vuosina. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen resursseista huolehtiminen on SDP:lle ensiarvoisen tärkeää, toteaa SDP:n valtuustoryhmän 2. varapuheenjohtaja Antti Hiitti.

Vanhusten hoidon henkilöstömitoitus paranee

1.1.2022 alkaen mitoituksen on oltava vähintään 0,6 työntekijää asiakasta kohden ja tähän myös Tampere valmistautuu tulevassa talousarviossa. Vaikeasta hoitajapulasta ja rekrytointivaikeuksista huolimatta, meistä oli ehdottoman tärkeää, että tulevaan talousarvioon tehdään varaus hoitajien palkkaamista varten. Se on mielestämme tärkeä signaali sille, että hoitajia on saatava lisää ja siihen on myös varauduttu, kertoo SDP:n valtuustoryhmän 1. varapuheenjohtaja Kirsi Kaivonen.

SDP:lle on ollut tärkeää huolehtia talousarviossa mielenterveyspalveluiden vahvistamisesta ja koronan aiheuttamien hoitojonojen purkamisesta.

Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa ja lastensuojelussa lisäämme henkilöstöä ja lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa käynnistämme nuorten terapiatakuun Tampereen mallin. Aikuisten mielenterveyspalveluissa parannetaan terveysasemien matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita ja lisätään ehkäisevää päihdetyötä ja yksilöllisiä huumehoitoja, toteaa sosiaali- ja terveyspalveluiden apulaispormestari Johanna Loukaskorpi.

Ensi vuoden talousarviota päästään toteuttamaan hyvistä lähtökohdista, sillä Lauri Lylyn pormestarikauden aikana tehdyn työn kautta on päästy tilanteeseen, jossa tilinpäätösennuste vuodelle 2021 osoittaa, että kaupungin tilinpäätös tulisi olemaan toista kertaa peräkkäin ylijäämäinen.

Valtuustoaloite Tampereen bussilinjojen, pysäkkien ja aikataulujen muuttamisesta kuntalaisia paremmin palveleviksi

Bussilinjat muuttuivat Tampereella merkittävästi tänä vuonna, kun ratikkalinjat avattiin Hervannasta ja Kaupin kampukselta keskustaan. Bussilinjasto uudistettiin, jotta se palvelisi seudun asukkaita parhaalla mahdollisella tavalla raideliikenteen rinnalla. Linjastouudistuksen suunnittelu käynnistyi vuoden 2018 alussa. Vuoden 2019 huhtikuussa Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta vahvisti suunnitelman. Linjaston uudistus tehtiin askel kerrallaan. Keväällä päivitettiin keskustan pysäkkialueita ja ratikkatyömaan aikainen bussien kiertoreitti Koskipuistossa palautettiin Hatanpään valtatielle. Kesällä osa uusista bussilinjoista aloitti liikennöinnin. Syksyllä uusi linjasto on jo palvellut täydellä teholla ja ratikan rakentamisen on tarkoitus jatkua länteen. Uuden linjaston periaatteina on ollut mm. Tampereen keskustan saavutettavuus, päällekkäisten linjojen minimointi ja toimivat vaihtoyhteydet. Bussit eivät aja samoja linjoja kuin ratikat. Lisäksi linjojen numerotunnukset sekä useita pysäkkinimiä on muutettu loogisemmiksi. Ratikan aloitettua säännöllisen toimintansa, bussiliikenne keskustassa on vähentynyt. Linjastossa on pyritty kustannustehokkuuteen. Uusi linjastonumerointi perustuu linjojen palvelutasoon. Tiheimmin liikennöivät linjat saivat linjatunnukset 1–10. Hieman harvemmalla vuorovälillä liikennöidään tunnuksilla 11–29. Linjat 30–39 ovat täydentäviä tai poikittaisia yhteyksiä. Kangasalle on varattu linjatunnukset 40–49, Lempäälään ja Vesilahdelle 50–59, Valkeakoskelle 60–69, Nokialle 70–79, Ylöjärvelle 80–89 ja Teisko–Aitolahti-alueelle sekä Orivedelle 90–99. Tapahtumiin tai erityisillä kausilla ajaville busseille annetaan kolminumeroiset tunnukset.

Me Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän jäsenet olemme saaneet paljon palautetta uuden bussilinjaston epäkohdista, pysäkkien sijainneista, reiteistä ja aikatauluista. Linjastouudistus on ollut historiallisen suuri ja sen toimivuus nähdään vain käytännössä, kuntalaisten päivittäisessä elämässä. Myös Tampereen joukkoliikenteen uusi linjakartta on saanut kaupunkilaisten keskustelussa osakseen kriittistä palautetta. Sitä on pidetty sekavana ja vaikeasti luettavana. Ohessa vain muutamia palautteita epäkohdista, joita olemme saaneet:

Itä-Tampereelta tultaessa liian moni bussilinja on muuttunut ”tynkälinjaksi” eli ratikan syöttöliikenteeksi. Hervannasta päin bussilinjat on yhdistetty pitkiksi ns. maisemareiteiksi, joiden matkareitit tuntuvat erikoisilta ja kaarteilevilta. Matka-ajat ovat myös pitkittyneet, koska painotuksena on ratikan ensisijaisuus. Olisi hyvä palauttaa muutamia järkeviä, edes harvavälisiä, peruslinjoja esimerkiksi idästä keskustaan Itsenäisyydenkadun kautta Hämeenpuistoon ja Hervannasta Teiskontien kautta Itsenäisyydenkadulle, edelleen Hämeenpuistoon, ilman edellytystä ratikkaan vaihtamisesta. Itsenäisyydenkadulta ei ole enää suoraa bussiyhteyttä keskustorille, ainoastaan ratikalla pääsee keskustaan.

Hervannan suunnasta linjat 13 ja 19 ovat ns. maisemareittejä, jotka ovat aika epäkäytännöllisiä. Etelä-Hervannan perältä, eli aikaisemman linjan 3 päätealueella on huonot yhteydet uusilla linjoilla: bussi- tai ratikkapysäkille on matkaa vähintään 500-700m, joista linja 13 on ”maisemareitti”

Hervannan osalta on iso puute, että nyt ei mene ainuttakaan suoraa nopeaa bussilinjaa TAYSille. Aikaisemmin toimiva linja 32 välillä Hatanpää-Hervanta-TAYS helpotti ja mahdollisti nopean liikkumisen kaupunginosien välillä sekä myös mahdollisti suoran pääsyn lähelle työpaikkaa tai koulua. Myös Vuorekseen tulisi saada sujuva bussiliikenne, esim. Vuoreksessa asuu paljon Taysin henkilökuntaa.

Vanhaa linjaa 20 on kaivattu: nopea linja keskustaan Hermian alueelta, josta ei tällä hetkellä mene ainuttakaan linjaa keskustaan järkevällä matka-ajalla, ainoastaan maisemareitit 13 ja 19 (oletus ratikalla kulkemisesta). Hermiankadulla on monta sataa metriä ratikkaraidetta, jolta ei kulje linjaa: Hermiankadulta menee raiteet ratikkavarikolle, mutta ei yhtään liikennöintilinjaa. Tämä on käsittämätöntä kalliiden raiteiden hukkaamista. Voisiko esim. osan Hervannan ratikoiden päätepysäkki olla varikolla? Hermian alueella on kuitenkin paljon oppilaitoksia ja työpaikkoja ja paljon kulkua. Linjan 20 lopettaminen on aiheuttanut todella pitkät kävelymatkat lähimmälle pysäkille ainakin Hikivuorenkadun alkupäästä sekä Hirvikallion asuinalueelta.

Leinolan suunnalta linjayhteydet ovat huolestuttavan huonot. Aikaisempi linja 17 on pilkottu kahdeksi, nyt linjoiksi 7 ja 17. Vestonkadun suunnalta ei tule yhtäkään suoraa linjaa keskustaan, vaan ainoastaan yksi syöttölinja 17 ratikalle tai pitää vaihtaa jo Koilliskeskuksella toiseen bussiin 7. Matka-ajat Leinolasta keskustaan ovat pidentyneet. Myös Vehmaisista kulku hankaloitunut nimenomaan Vestonkadun päästä, Kangasalantien suunnalta. Sama ongelma on myös Atalan suunnasta: linja 18 on tynkälinja, ratikan syöttölinja; Atalan perukoilta ainoa yhteys mihinkään.

Hallilassa ratikan tultua busslinja 12 lakkautettiin, jonka myötä loppui syöttöliikenne ratikkapysäkille. Lähimmälle ratikkapysäkille on Hallilan länsireunalta matkaa noin 1,5 kilometriä eikä syöttöliikennettä ole. Hallilan neuvolapalvelut siirrettiin viime vuonna Nekalan Mustametsään ja nyt sinne lopetettiin toimiva yhteys. Turtolasta Nekalan kautta menee bussilinja 14. Hallilasta tuolle vaihdolle on matkaa kuitenkin 1–2 kilometriä, joten Nekalan Mustametsän neuvolapalveluihin meneville pienten lasten perheille vaihto on erittäin hankalaa. Bussilinjan 14 reitin muuttaminen alkavaksi Turtolan sijasta Hallilasta entistä bussin 12 reittiä olisi tärkeä muutos. Tällöin päätepysäkiltä ja koululta lähtevät pääsisivät sekä Nekalan että ratikan syöttöliikenteen pariin. Näin kävelymatka Länsi – Hallilaan lyhenisi jopa kilometrin verran.

Monet Linnainmaan asukkaat kokevat, että työmatkaliikenne hidastuu ja vaikeutuu, kun pitää vaihtaa bussista ratikkaan ja takaisin, jos haluaa päästä keskustan läpi. Entinen runkolinja 1, joka kulki Koskipuiston kautta Pirkkalaan, on vaihtunut Linnainmaan osalta linjaksi 6, jonka päätepysäkki on Länsi-Hervanta. Edelleenkään ei ole suoraa yhteyttä keskustorille. Yhteys Linnainmaalta Kalevaan on heikentynyt. Ennen pääsi suoraan bussilla mm. uimakeskukseen. Matka Kalevan uimahalliin Sammonkadun pysäkille tarkoittaa nykyisin kahta vaihtoa – aikaisemmin sinne pääsi suoraan yhdellä bussilla. Uimahallin vesiliikunta on tärkeää monille, myös ikäihmisille ja liikuntarajoitteisille. Myös matka-aika pitenee huomattavasti aikaisemmasta joustavasta ja suorasta bussiyhteydestä.

Bussilinjan 17 ilta -vuorot ovat herättäneet keskustelua, illalla ei pääse esim. teatterin tai elokuvien jälkeen Vehmaisiin klo 22 lähtien. Vehmaisten koulupolun joukkoliikenteestä on tullut myös palautetta: Tällä hetkellä koulupolku kulkee Kaukajärvelle yläkouluun. Vehmaisten uuden koulurakennuksen myötä oppilasmäärä kasvoi. Junaradan pohjoispuolelta kulkevat linjat 17 TAYSille ja linja 6 keskustaan. Mikään linja ei siis kuljeta oppilaita radan pohjoispuolelta Kaukajärvelle tai edes Kangasalantielle. Vehmaisissa asuvat voivat kyllä hyödyntää linjaa 40, mutta Leinolasta ja Holvastista on kohtuuton matka pysäkille, noin 2-3 km. Aikaisemmin Vehmaisten koulusta mentiin mm. Takahuhtiin ja entiseen Klasuun, molempiiin oli hyvät bussiyhteydet. Kun koulupolku muutettiin Kaukajärvelle, kulki Vehmaisista vielä linja 8 Kangasalantietä, mutta linja lakkautettiin hyvin pian koulupolkumuutoksen jälkeen. Nyt olisi tärkeää saada koululaisia kuljettava linja, joka kulkisi junaradan pohjoispuolelta Holvastinkatua ja Kaukajärventietä Kangasalantielle ja Kaukajärvelle. Ilman tällaista yhteyttä oppilas joutuu pahimmillaan kävelemään ensin 2-3 km, kulkemaan bussilla noin 2-3 km ja sitten kävelemään Kaukajärven päässä vielä kilometrin. Tai hänen täytyy käyttää kahta bussia ja vaihtaa keskustassa.

Annalan linjojen (9 Annala- Keskustori- Lentävänniemi ) sekä 19 (Hervanta-Annala-Keskustori-Lentävänniemi) olisi tarkoitus kulkea tasavälein ja täydentää toisiaan, koska kyseessä on runkolinja. Kuitenkin linjojen erilainen reitti Annalan sisällä sekä linjan 19 päätepysäkin sijainti pidemmällä Hervannassa aiheuttavat sen, että tasaus ei täysin toimi ja bussit eivät palvele asukkaita etenkään ruuhka-aikoina kuten runkolinjan tiheän vuorovälin on tarkoitus. Linja 13 eli Lintuhytti-Hallila asuinalueilta tuleva linja on näennäisesti suunniteltu suoraksi yhteydeksi keskustaan, mutta ei käytännössä tarjoa sitä eikä edes järkevää vaihtoa ratikkaan. Se menee pitkin Ratinan siltaa eikä edes pysähdy linja-autoaseman kohdalla.

Useat Atalan Rissossa asuvat ovat turhaan lähestyneet Tampereen Joukkoliikennettä koskien bussi numero 29 reittiä. Bussi kääntyy Rissonkadun jälkeen Atalaan päin.Toiseen suuntaan kääntyessään Orimuskadulta Mäentakusen kadulle reitin varrelta löytyisi kauppoja, Leinolan koulu ja päiväkoti, Itätuulen päiväkoti, Linnainmaan koulu, Linnainmaan seurakuntakeskus ja kauppakeskus. Rissosta kulkee myös nuoria painotuskouluihin, joiden liittymäbussit ovat Mäentakusenkadulla, jonne bussilla ei pääse.

Tesoman alueella kulkee kaksi runkolinjaa: bussit numerot 7 ja 8. Ne kulkevat samaa reittiä Mediapoliksen ja Tohlopinrannan kautta Epilään. Toinen linja kannattaisi kääntää Tesoman keskustan jälkeen kulkemaan Tesoman valtatietä ja siitä Nokiantietä Epilään. Näin saataisiin runkolinjojen vaikutusaluetta laajennettua. Tulevina vuosina mm. Tammermaticin alueen kaavoitus tuo alueelle paljon uusia asukkaita. Lisäksi Tesoman alueelta ei ole suoraa yhteyttä Rautatieasemalle tai TAYS:n suuntaan, mikä on suuri heikennys aikaisempaan tilanteeseen nähden.

Korkinmäki-Veisun asukkaat ovat erittäin harmissaan, että tärkeä linja 31 lopetti kokonaan alueella. Kävelymatkat ovat pidentyneet huomattavasti ja oman auton käyttö on lisääntynyt, koska keskustaan on jollain päästävä, kerrotaan palautteessa.

Sorilan koulun (Olkahisen koulun Sorilan koulutalo) vanhempainyhdistyksen palautteen mukaan bussilla kulkevat alueella pääsääntöisesti ylemmät luokat ja yläluokkalaiset. Kouluun tulee lapsia usealta alueelta. Bussiyhteys Aitoniemestä (Hirviniemestä) ei palvele aikataulujen osalta kunnolla ketään, vaihtoajat ovat pitkiä tai todella niukkoja. Bussi kulkee harvoin ja aikataulut aiheuttavat joko pitkän (40 min) odotuksen bussipysäkillä ison tien varressa toista bussia odottaessa tai pitkän kierroksen toisella bussilla Viitapohjan kautta Kämmenniemeen eli reilun lisäyksen matkaan, joka hyvillä yhteyksillä sujuisi noin 30 minuutissa. Bussien vähyys/aikataulut aiheuttavat myös läheisen yksityisen koulun (kristillinen koulu) osalta oppilaiden kuljettamista. Koululaiset liikkuvat myös jalkaisin Aitoniementiellä, jossa ei ole kevyenliikenteen väylää. Myöskään Pulesjärventiellä ei ole kevyenliikenteen väylää, vaikka läheisyydessä olevien soranottopaikkojen ympäristö/toimintaluvissa on ollut aikanaan ehto, että tielle rakennetaan kevyenliikeenteen väylä.

Uusi bussilinjasto ei palvele optimaalisesti myöskään ikäihmisten liikkumista. Monet ikäihmiset käyttävät liikkumisensa avuksi apuvälineitä, joten pitkät kävelymatkat ovat monelle ylivoimaisia. Kaupungin strategiassa kannustetaan kotona asumiseen mahdollisimman pitkään, joka ei onnistu, jos liikkuminen muodostuu esteeksi. Ongelmia syntyy myös, jos ahkerassa käytössä oleva bussilinja lopetetaan kokonaan. Näin on käynyt esimerkiksi Ali-Huikkaantien bussiyhteydelle, joka uudessa linjastossa lopetettiin kokonaan. Kadun varrella asuu satoja ikäihmisiä, joiden liikkuminen on erittäin vaikeaa. Olisi tärkeää saada kokonaan lopetettujen linjojen tilalle ainakin muutaman kerran päivässä kulkeva yhteys keskustaan välttämättömiä asiointeja varten. Palvelubussilla tämä asia ei korjaannu.

Ratikkalinjastossa on myös ns. ”pussinperiä”. Tunnistettujen ”pussinperien” osalta tulee mielestämme kiireellisesti etsiä toimivia ratkaisuja. Yksi sellainen löytyy esim. Hervannasta, jossa Näyttelijänkadun ja sen poikkikatujen asukkaiden bussiyhteydet ovat vaikeutuneet, eikä syöttöliikenteeksi ratikkapysäkille ole vielä toimivaa ratkaisua. Näyttelijänkadulle on ratikkapäätöstä tehtäessä luvattu syöttöliikenne. Tämä lupaus hervantalaisille tulee myös lunastaa. Asiakaspalvelun vastaus oli, että kannattaa käyttää PALI-bussia. Valitettavasti PALI-bussi kulkee vain osan aikaa päivästä eikä sen palvelutarjonta ole sama kuin normaalin bussiliikenteen tarjonta, varauksineen ja rajoitteisine aikatauluineen.

Edellä kuvatut palautteet osoittavat, että nykyisessä bussilinjastossa, yhteyksissä, syöttöliikenteessä, pysäkkien sijainneissa ja aikatauluissa on paljon parantamisen varaa. Mielestämme on erittäin tärkeää, että kuntalaisilla on myös helposti saatavaa tietoa, mistä ja milloin uudet bussilinjat kulkevat. Netistä ja mobiilisovelluksista löytyy karttoja ja hakumahdollisuuksia. Kuitenkaan kaikilla ei ole mahdollisuutta netin ja mobiilisovellusten kautta näitä hakea, ja ne saatetaan joiltain osin kokea vaikeiksi. Siksi on tärkeää, että myös perinteisiä linjastokarttoja ja aikatauluja on saatavilla ja helposti nähtävillä mahdollisimman monessa paikassa, jotta asiakkaat voivat hahmottaa myös sitä kautta mahdollisuudet liikkua paikasta toiseen.

Esitämme, että Tampereen bussilinjat, ratikan syöttöliikenne, pysäkkien sijainnit ja aikataulut muutetaan ja korjataan kuntalaisia paremmin palveleviksi mahdollisimman pian.

Tampereella 20.9.2021

Tampereen Sosialidemokraattinen Valtuustoryhmä

Ryhmäpuheenvuoro kaupunginstrategian valmistelutilanteeseen

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut!

Strategia on kaupungin johtamisjärjestelmän tärkein osa. Strategia antaa toiminnalle suunnan ja tarkoituksen sekä auttaa priorisoimaan. Se luo toiminnalle määrätietoisuutta ja tehokkuutta. Oleellista on, että strategiassa linjatut tavoitteet näkyvät konkreettisina toimina. Strategiaa tarvitaan myös siihen, että kaupunki pystyy uudistamaan toimintaansa, ratkaisemaan haasteita ja varmistamaan myönteisen kehityksen.

Strategian rakenne on muuttumassa tiiviimmäksi ja yleisemmäksi. On tärkeää kuitenkin varmistaa, että tavoitteet ovat riittävän konkreettisia ja mittarit kelvollisia. Muutoin strategia jää liian yleiselle tasolle. Merkittävä ero aikaisempaan on palvelusuunnitelmien laatiminen. Ne ohjaavat lautakuntien vuosisuunnitelmia ja niiden pitäisi ohjata myös talousarvion suunnittelua, mikä ei ainakaan vielä käy ilmi taustamateriaalista.

Strategian valmistelun yhteydessä on keskusteltu paljon pormestariohjelman ja strategian suhteesta. Demokraattisiin organisaation perusperiaatteisiin kuuluu, että ensin käydään vaalit ja sen jälkeen aletaan miettiä tulevan kauden linjauksia ja tavoitteita. Nyt vaalien ajankohta vaikutti siihen, että strategiatyö oli jo aika pitkällä ennen kuin uusi valtuusto aloitti työnsä. Tätä marssijärjestystä kannattaa miettiä seuraavalla kerralla hieman paremmin. Tärkeintä kuitenkin on, että kaikki pormestariohjelman keskeiset tavoitteet tulevat mukaan joko strategiaan tai sitten palvelusuunnitelmiin.

SDP:n valtuustoryhmä tukee visiota ”Tekemisen kaupunki”. Se kuvaa hyvin Tampereen kuuluisaa brändiä tekemisestä. Tampereella osataan tehdä päätöksiä, ja yleensä aina oikeita. Olemme olleet aina rohkeasti etukenossa ja valmiita kokeilemaan uusia asioita. Näistä esimerkkeinä mm. pormestarimalli ja allianssimalli.

Sitten ryhmämme huomioita painopisteisiin:

Yhdenvertaiset yksilöt:

Tavoitteisiin pitäisi lisätä kohta yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyydestä.
Köyhyydestä ei puhuta mitään, vaikka se koskettaa yli 30 000 tamperelaista. Meidän pitäisi tavoitella köyhyyden alentamista, ja mitata sitä pienituloisten määrällä.

Pormestariohjelman tärkeä tavoite harrastustakuusta tulisi saada mukaan mittareihin. Myös pienituloisten perheiden lapsilla on oltava mahdollisuus harrastaa.

Ryhmämme ihmetteli Mitä teemme kohdan kirjausta ”Teemme kaupungista lapsiystävällisen”. Eikö kaupunki ole jo lapsiystävällinen? Meillä on käytössä lapsivaikutusten arviointi ja panostamme lasten hyvinvointiin ja osallisuuteen monella tapaa.
Koulutus on mukana osiossa, mutta sitä pitäisi korostaa enemmän. Koulutuksen merkitys on kaupungille aivan ratkaisevaa. Ilman 50 000 opiskelijaa toisella ja korkea-asteella Tampere ei olisi Tampere. Koulutuksen laadulle pitäisi myös kehittää mittareita.

Hiilineutraaleja tekoja

Hiilineutraalius tavoitteen saavuttamisen kannalta on tärkeää panostaa myös ihmisten sujuvaan arkeen. Kaavoituksessa on suosittava täydennysrakentamista ja sekoittunutta kaupunkirakennetta, jossa asuminen, palvelut ja työpaikat löytyvät samoilta alueilta. Peruspalvelut on oltava sujuvia ja niiden on oltava helposti saavutettavia. Asuinalueiden joukkoliikenne- ja kevyenliikenteenyhteydet keskustaan ja muihin alueisiin on oltava kunnossa jne.

Tulevaisuuden edelläkävijyyttä

On hyvä, että työ ja työllisyysasiat ovat vahvasti mukana osiossa. Työn korrelaatio hyvinvointiin ja työllisyyden korrelaatio kaupungin talouteen olisi hyvä näkyä vielä paremmin.

Yleisellä tasolla totean vielä, että kansainvälisyys mainitaan esimerkki tavoitteissa vain kerran. Kansainvälisyys on kuitenkin aina ollut ja tulee olemaankin kaupungin elinehto. Se pitäisi näkyä eri tasoilla strategiassa.

Kaupunginvaltuusto 20.9.2021
Pekka Salmi (sd)
Valtuustoryhmän puheenjohtaja