Tampereen Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on toimittanut vastaukset Anna-Kaisa Ikosen kysymyksiin pormestariohjelmaneuvottelujen pohjaksi. Vastasimme seuraavaa:

Kysymykset Tampereen valtuustoryhmille/puolueille

1. KASVUTAVOITE: Tampereen kaupungin väkiluvun kasvu on viime vuosina ollut noin 3000 henkilöä/vuosi. Strategiassa ja PALM – valmistelussa on käytetty kasvulukuna 1,4% kaupungin palvelujen ja kaupunkikehittämisen suunnittelun pohjana. Onko nykyinen kasvuvauhti mielestänne oikealla tasolla? Ja jos se ei ole, niin mikä olisi oikea tavoitetaso? Miten varmistamme kaupungin kasvun jatkumisen sillä tasolla, jota esitätte? Miten vahvistaisitte kaupungin pitovoimaa (erityisesti opintonsa päättävistä nuorista aikuisista)? Miten näette kasvun mukanaan tuomat haasteet ja niiden ratkaisemisen? 

• Kaupungistumisen myötä Tampere kasvaa pääosin muualta muuton seurauksena. Kaupungin kehittämistä, palveluihin vastaamista ja kaupunkirakenteen kasvua pitäisi jatkaa noin 3 000 henkilön (1,2 – 1,3%) kasvun perusteella. On muistettava, että kasvava kaupunki tarjoaa yrityksille yritysmahdollisuuksia ja synnyttää työpaikkoja.
• Tampereen kasvu perustuu hyvään veto- ja pitovoimaan, jonka ytimessä ovat sijainti, sujuva saavutettavuus, toimivat palvelut, koulutuskeskittymä, työpaikat ja yritykset.
• Meidän on huolehdittava riittävästä asuntotuotannosta, monipuolisista asumisvaihtoehdoista, kaavoituksesta, yritysten toimintaedellytyksistä, saavutettavuudesta, opiskelijoiden kiinnittymisestä Tampereelle, työvoiman osaavuudesta ja sen kohtaamisesta alueen yrityksien tarpeiden kanssa.
• Meidän on huolehdittava arjen kannalta oleellisista asioista. Meillä on oltava asianmukaiset palvelut niin yksineläjille kuin perheellisillekin. Meillä on oltava kohtuuhintainen ja monipuolinen asuntotuotanto, etenkin edullisia koteja lapsiperheille. Meillä on oltava myös vähintään viiden vuoden kaavoitusvaranto asunto- ja yritystontille.
• Tämä edellyttää panostamista työllisyysteen, elinkeinoelämän monipuolistamista, työllisyyskokeiluun panostamista, pitovoiman lisäämistä ja palveluiden saatavuudesta sekä laadusta huolehtimisesta. Kaupungin vetovoimaa kansainvälisesti houkuttelevana ja Suomen suosituimpana opiskelukaupunkina ja merkittävänä innovaatiokaupunkina tulee lisätä tiivistämällä yhteistyötä oppi- ja tutkimuslaitosten sekä elinkeinoelämän kanssa. On tärkeää, että Tampere on houkutteleva paikka jäädä töihin opintojen jälkeen. Korkeakouluopiskelijoiden työllistymistä tulee parantaa. Tampereen on oltava Suomen paras opiskelukaupunki.
• Teollisuuden merkitys talouden perustana ja työllistäjänä on Tampereella edelleen merkittävä. Teollisuuden uudistamiskyvystä on huolehdittava erityisesti talouden vihreän siirtymän perustavoitteet huomioon ottaen. Huolehditaan siitä, että elinkeinojen tukitoiminnot, kuten Business Tampere, toimivat tehokkaasti ja sopeuttavat joustavasti toiminnat muutosten edellyttämään tilanteeseen.
• Tampereella pitovoiman ydintä ovat työpaikat, yritykset, kaupungin viihtyisyys, lähellä oleva luonto, monipuoliset virkistys-, liikunta- ja harrastusmahdollisuudet sekä lasten ja nuorten kunnolliset, turvalliset ja terveyttä ylläpitävät oppimisympäristöt. Opintonsa päättäville nuorille aikuisille on oltava aitoja mahdollisuuksia työllistyä niin, että asuminen Tampereella on sujuvan arjen vaihtoehto sisältäen palvelut, monimuotoiset asumisen vaihtoehdot, sujuvat liikenneyhteydet kaupungin sisällä ja kaupunkien välillä sekä toimivat palvelut, esimerkiksi lapsiperheiden tueksi.
• Kaupungin kasvu haastaa palveluverkon, talouden ja voi synnyttää segregaatiota. Segregaatiota on torjuttava ennakoivin toimenpitein, esimerkiksi palveluverkkovalinnoilla, kaupunkirakenteen kehittämisellä ja kaavoittamalla monipuolista asumista. Segregaatiota havaittaessa tarvitaan lisäpanostuksia kouluihin ja palvelurakenteisiin.
• Henkilökunta tekee kaupungin palvelut ja osaltaan vaikuttaa, miten kaupunki onnistuu tehtävissään. Tästä syystä henkilökunnan työhyvinvoinnista on huolehdittava, ja näin on varmistettava myös kaupungin vetovoimaisuus työnantajana.

2. PALVELUIDEN PAINOTUKSET: Palvelujen tarve kasvaa muun muassa kaupungin kasvun ja ikääntymisen seurauksena. Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät palvelut ja miten priorisoisitte niiden kehittämistä? Panostaisitteko johonkin nykyistä enemmän? Mistä palveluista ja palveluverkosta olisitte valmiita supistamaan? Voidaanko jostain luopua? Miten kehittäisitte palvelurakenteita ja uudistaisitte toimintatapoja? Mihin asioihin mahdollisen sotesiirron jälkeen kaupungin on erityisesti panostettava?

• Palveluihin on panostettava pitkäjänteisesti, sillä niillä on keskeinen merkitys pito- ja vetovoimaan. Näiden edellytyksenä esitämme monipuolisia toimenpiteitä tulevalle valtuustokaudelle seuraavasti:
• SDP lähtee siitä, että kuntalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kasvatuksen ja koulutuksen peruspalvelut on turvattava, ja niihin tulee panostaa. Haluamme turvata varhaiskasvatuksen ja perus- sekä toisen asteen resurssit sekä pienentää ryhmäkokoja kaikilla koulutusasteilla. Ikäihmisten kotihoidon palveluista on SDP:n mukaan erittäin tärkeätä huolehtia ja palveluasumisessa hoitajamitoitus on toteutettava lain edellyttämällä tavalla. Mielenterveyspalveluiden helpompi saatavuus on meille kunniakysymys, ja päihdehoidon palveluiden kehittämistä tulee jatkaa päihdehoidon tiekartan ja pormestarin nimeämän päihdehoidon kehittämisen työryhmän linjausten mukaisesti. Mielenterveys- ja päihdehoidon osalta molempien vaikuttavuutta on parannettava tutkittuun tietoon perustuen.
• Perusterveydenhoidossa on pyrittävä valtuustokauden aikana nopeuttamaan hoitoon pääsyä hallituksen hoitotakuuajattelun mukaisesti.
• SDP panostaisi ennaltaehkäiseviin palveluihin ja perusterveydenhoidon saatavuuden parantamiseen, ikäihmisten kotihoidon työhyvinvoinnin ja rekrytoinnin vahvistamiseen ja varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen oppimisympäristöjen laadukkuuteen ja yhdenvertaisuuden vahvistamiseen.
• Tehtäessä sote-palveluiden siirto hyvinvointialueelle on äärimmäisen tärkeää, että kuntalaisilla on tieto ja varmuus tulevista sosiaali- ja terveyspalveluista. Palvelujen ja palveluprosessien siirtäminen pitää tapahtua asiakaslähtöisesti. Myös sote-palveluiden siirron kehittämis- ja suunnittelutyön (THL ja PirSote) integrointi pitää viedä lähemmäs asiakas- ja työntekijärajapintaa.
• SDP näkee, että varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen eriarvoisuuskehitys on pysäytettävä vahvistamalla tasa-arvorahaa, lisäämällä aikuisia kouluihin ja päiväkoteihin, pienentämällä ryhmäkokoja ja lisäämällä mm. kuraattoreja, psykologeja, kulttuuritulkkeja, kouluvalmentajia, koulunkäynninohjaajia ja nuorisotyöntekijöitä. Mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantaminen sekä nuorten että aikuisten osalta on meille erityisen tärkeätä. Lähiöiden lähipalvelut ja terveelliset ja turvalliset oppimis- ja työskentelyolosuhteet ovat meille tärkeitä.
• Emme ole valmiit supistamaan kasvavan kaupungin palveluita. Joitakin yksittäisiä rönsyjä voidaan lautakunnissa leikata ja joitakin palveluiden kriteerejä tiukentaa, mutta SDP lähtee siitä, että kunnan tehtävä on huolehtia kuntalaisille tärkeistä peruspalveluista. Sote-kiinteistöjen myyntiä tulee jatkaa.
• Tässä vaiheessa emme ole valmiit lyömään lukkoon yksittäisiä asioita, joista luopua. Niistä pitää valtuustokauden aikana neuvotella yhteisesti.
• Haluamme lisätä julkista palveluntuotantoa muun muassa vammaispalveluiden asumispalveluiden ja lastensuojelun sijaishuoltoyksiköiden osalta. Varhaiskasvatuksessa tavoitteenamme on lisätä kunnan omaa varhaiskasvatustuotantoa. Kannatamme digipalveluiden käytettävyyden vahvistamista ja asukkaiden ohjaamista käyttämään ensisijaisesti digipalveluita, kuitenkin huolehtien digisyrjäytymisen estämisestä.
• Perheiden tulee saada nopeasti apua ongelmiinsa. Lastensuojelun työntekijöiden työtaakkaa tulee helpottaa ja asiakasmääriä yhtä työntekijää kohti tulee vähentää. Perheneuvolaan pääsyä tulee nopeuttaa.
• SDP:lle varhaiskasvatus, perusopetus, toisen asteen koulutus ja tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset kulttuuri- ja liikuntapalvelut ovat ensisijaisen tärkeitä. Lukiopaikkoja tulee myös pikaisesti lisätä, jotta tamperelaisten nuorten pääsy lukiokoulutukseen myös turvataan. Katsomme tärkeäksi, että kaupunki miettii toimenpiteitä, joilla voidaan turvata demokratia ja kuntalaisten osallisuus tasavertaisemmin ja lisätä lähiöissä asuvien ihmisten osallisuutta, äänestysaktiivisuutta ja mahdollisuuksia vaikuttaa omaan lähiympäristöönsä ja asuinalueeseensa. Kaupungin henkilöstön työhyvinvointi ja työssäjaksamisen tukeminen on SDP:lle myös ensisijaista.

3. IDEAT JA KEINOT PALVELUIDEN KEHITTÄMISEKSI: Miten vahvistaisitte Tamperetta lasten ja nuorten hyvänä kasvuympäristönä ja ehkäisisitte nuorten syrjäytymistä? Miten kehittäisitte päiväkoteja, kouluja ja niiden oppimisympäristöjä? Sitoutuisitteko harrastustakuuseen? Miten muuten panostaisitte kulttuuriin, liikuntaan ja lähiluontoon? Millä keinoilla kehittäisitte vanhuspalveluita? Miten vahvistaisitte mielenterveyspalveluiden saatavuutta ja hoitoonpääsyä laajemminkin? Miten lisäisitte palveluiden yksilöllisyyttä? Miten suhtaudutte yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotantoon ja palvelusetelien hyödyntämiseen palvelutuotannossa?

• SDP kannattaa köyhyysohjelmatyön jatkamista, Tampere Junior -ohjelman eriarvoisuuden ehkäisemiseen suunnattujen toimenpiteiden kehittämistä enemmän konkreettisiksi toimenpiteiksi, esimerkiksi puistoruokailua lähiöissä, harrastusten tarjoamista matalalla kynnyksellä, maahanmuuttajanuorten kotouttamisen vahvistamista, kulttuuriyhteisöjen ja liikuntaseurojen avustusten lisäämistä ja uudistamista. Edellytämme myös harrastus- ja liikuntamahdollisuuksien tarjoamista koko kaupungin alueella ja siitä huolehtimista, että tasa-arvoisten mahdollisuuksia tarjotaan erityisesti lähiöiden lapsille monisukupolvisen köyhyyden kierteen ehkäisemiseksi. Lähikirjastot on myös säilytettävä, ja kirjastoverkkosuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä tulee edistää.
• Vahvistaisimme kolmiportaisen tuen toteuttamista ja tasa-arvorahaa ja lisäisimme mm. kouluvalmentajia, koulunkäynninohjaajia ja nuorisotyöntekijöitä. Koulukiusaamisen ehkäisyyn on etsittävä uusia keinoja. Koulukiusaamiseen ja -väkivaltaan tulee olla nollatoleranssi kaikissa kouluissa. Priorisoisimme päiväkotien ja koulujen peruskorjaukset ja pyrkisimme segregaation ehkäisemiseksi uudisrakentamiseen erityisesti lähiökoulujen osalta. Varhaiskasvatuksen henkilöstön rekrytoinnin osalta on huolehdittava varhaiskasvatuslain henkilöstömuutoksien velvoitteista. On myös huomioitava, että varhaiskasvatuksen henkilöstörakenne muuttuu 2030, jolloin korkeammin koulutettua henkilökuntaa on oltava 2/3. Alueilla, joissa tarvitaan enemmän sosiaalista tukea, tulee rekrytoida varhaiskasvatuksen sosionomeja lapsiryhmiin.
• Lapsivaikutusten arviointi tulee huomioida kaikessa päätöksenteossa.
• Julkisen taiteen prosenttiperiaate on otettava vielä vahvemmin mukaan julkiseen rakentamiseen. Tampereen taidemuseon ja Sara Hildenin taidemuseoiden rakentaminen tulee aloittaa tällä valtuustokaudella. Myös Ruskon kokoelmakeskus tulee korjata. Kulttuuri- ja liikunta-avustuksia tulee korottaa, jotta järjestöjen mahdollisuudet tarjota mielekkäitä vapaa-ajan toimintoja ja kulttuurielämyksiä kuntalaisille mahdollistuvat koronan jälkeisessä ajassa. SDP ehdottaa, että Tampere tekee kansalaisjärjestötoiminnan ”investointiohjelman”, jonka myötä nostamme tukea, tarjoamme maksuttomia ja edullisempia tiloja.
• Nekalan taide- ja kulttuurikeskuksen rakentaminen tulee aloittaa, ja taiteilijoiden työtiloja on mahdollistettava myös Nekalan taidetalon suunnittelun ja rakentamisen aikana esimerkiksi tarjoamalla tiloja Rollikkahallilta. Puistoja, viheralueita ja monipuolisia luontoympäristöjä tulee olla joka puolella kaupunkia. Viihtyisyyden lisääminen viherrakentamisen keinoin, ennallistaminen sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ovat meille tärkeitä asioita.
• Vanhuspalveluiden kehittämisessä tulee kiinnittää erityistä huomioita Tredun lähihoitajakoulutukseen ja opiskelijoiden lähiopetuksen vahvistamiseen ja ammatilliseen ohjaukseen, oppisopimuspaikkojen lisäämiseen ja Tampereen hyvän työnantajaimagon vahvistamiseen. On huolehdittava, että nykyiset hoitajat viihtyvät työssään, kokevat työnsä mielekkääksi ja haluavat olla Tampereen tekijöitä. Hoitajamitoitus on toteutettava tehostettavassa palveluasumisessa, ja kotihoidon kehittämishankkeen toimenpiteet otettava käyttöön. Omaishoitajien työtaakkaa tulee helpottaa, ja omaiset tulee ottaa ikäihmisten palveluissa paremmin huomioon.
• Oppilas- ja opiskelijahuoltoa tulee vahvistaa ja lisätä kuraattoreja sekä koulupsykologeja etenkin toisen asteen oppilaitoksiin ja kannustaa henkilöstöä näyttöön perustuvien vaikuttavien työmenetelmien käyttöön. Nuorisovastaanoton resurssien tulee olla riittävät, jotta nuoret eivät ajaudu vaativampiin erikoissairaanhoidon palveluihin. Vanhempien päihdeongelmiin tulee puuttua aiemmin, ja ennaltaehkäisevää päihdetyötä ja päihdeosaamista on vahvistettava kaikissa kaupungin peruspalveluissa.
• Lisäksi mielenterveyskuntoutujien työllistymistä tulee helpottaa, samoin osatyökykyisten mahdollisuutta osallistua työelämään tulee parantaa. Mielenterveyspalvelut tulee saada matalalla kynnyksellä, ja hoitoketjujen tulee olla sujuvia.
• Kannatamme palveluseteleitä yhtenä palvelutuotannon muotona.

4. YRITYSYSTÄVÄLLISYYS JA TYÖLLISYYS: Työ- ja opiskelumahdollisuudet ovat Tampereelle merkittävä vetovoimatekijä. Millä keinoilla ryhmänne vahvistaa yritysten toimintaedellytyksiä? (Esim. kaavoitus- ja lupa-asioiden nopeus ja yritysmyönteisyys, startupien synnyn ja kehityksen tukeminen, koronasta toipumisen varmistaminen ravintola-, tapahtuma- ja majoitusalalla, seudun teollisuuden kilpailukyvyn edistäminen koronan jälkeisessä uudessa normaalissa) Miten kehittäisitte yhteistyötä kaupungissa toimivien korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten kanssa? Mitä toimenpiteitä tai panostuksia ryhmänne esittää osaavan työvoiman varmistamiseen alueella? Mitä ratkaisuja ryhmänne esittää työttömyyden vähentämiseen Tampereella?
   

• Yrityksien antaman viestin mukaan kaupunki on pidettävä kasvussa ja on huolehdittava osaavasta työvoimasta. Nämä kaksi tekijää ovat yrityksien palautteiden mukaan tärkeimmät edellytykset toiminnalle. Tampereen seudun korkeakouluista ja toiselta asteella opiskelee ammattiin 50 000 uutta osaajaa, jotka ovat yritys- ja elinkeinoelämän käytettävissä.
• Vahvalla yhteistyöllä yritysten, korkeakoulujen ja toisen aseteen oppilaitosten kanssa on haettava Tampereella toimivien elinkeinoalojen monipuolistamista. Näihin panostamalla saamme lisää työllistymismahdollisuuksia. On parannettava yritysten toimintaedellytyksiä muun muassa ammattitaitoisen työvoiman saamisessa ja alueen hyvän saavutettavuuden varmistamisessa.
• Yritys- ja työvoimapalveluihin on saatava yhden luukun periaate. Yrityksien lupamenettelyn käsittelyaika on saatava alkuperäiseen 1 kuukauden tavoitteeseen.
• Teollisuuden merkitys talouden perustana ja työllistäjänä on Tampereella edelleen merkittävä. Teollisuuden uudistamiskyvystä on erityisesti huolehdittava talouden vihreän siirtymän perustavoitteet huomioon ottaen. Huolehditaan siitä, että elinkeinojen tukitoiminnot, kuten Business Tampere, toimivat tehokkaasti ja sopeuttavat joustavasti toiminnat muutosten edellyttämään kuosiin. Yritysten, valtion ja Tampereen tavoitteellisessa yhteistoiminnassa on nopean syventämisen paikka. Tärkeää on yhteistyö tutkimuksen ja koulutuksen kanssa.
• Kunnallinen työllisyyskokeilu ja työllisyyspalvelujen sekä elinkeinopalvelujen siirto vuonna 2024 kunnille antavat mahdollisuuden kehittää uusia välineitä yrityspalveluiden ja työttömyyden hoitoon, ja näillä voidaan parantaa työllisyyttä. Lisäksi saamme kohtaanto-ongelman ratkaisemiseen työkaluja. Erityisesti mielenterveys- ja päihdeongelmasta kärsineiden vajaakuntoisten henkilöiden tehostettujen työllistämistoimia on vakinaistettava, esim. tuetun työllistämisohjelman tai perustettavien sosiaalisten yritysten kautta.
• Koronan jälkeinen toipuminen on varmistettava Tampereen elämys- ja tapahtumateollisuudessa (viihde, kulttuuri, urheilu, kongressit). Tämä edellyttää kaupungilta alustana toimimista ja markkinointia. Kaupungin tukea suurtapahtumille on jatkettava, ja suurtapahtumien hakemisessa on oltava jatkossakin aktiivisia. Lisäksi meidän on yhteistyössä osattava hyödyntää Areenan, Tampere-talon, messukeskuksen, teattereiden ja muiden tapahtumatilojen potentiaalia työllistäjänä ja matkailun sekä elämystalouden vahvistajana. Yksi merkittävä tekijä on Tampereen kansainvälisyyden ja kansainvälisen brändin vahvistaminen.
• Startup-talon toimintaa on laajennettava.
• Lisäksi on varmistettava uuden asemakeskuksen toteutuminen ja rahoitus yhdessä valtion sekä sen toimijoiden kanssa. On kehitettävä ja ajettava määrätietoisesti pääkonttoritoimintojen ja valtion virastojen sekä valtionhallinnon työpaikkojen etätyöskentelypisteiden synnyttämistä/tarjoamista.
• Tiivis yhteistyö korkeakoulujen kanssa on solmittu puitesopimuksella, jolla mahdollistamme tutkimuskohteita ja saamme hyödynnettyä kaupunkiorganisaatiossa korkeakouluissa olevaa osaamista.

5. KANSAINVÄLISYYS: Kaupungin kansainvälistymiskehityksen vahvistaminen on entistä tärkeämpää tulevaisuudessa. Miten ryhmänne edistäisi tätä kehitystä? Miten ryhmänne edistäisi kaupungin matkailua, tapahtuma- ja elämystaloutta, elokuvatuotantoa sekä kokous- ja kongressitoimintaa? Millä tavoin edesauttaisimme ulkomaalaisten investointien, yritysten ja osaajien sijoittumista Tampereelle? Pitäisikö ryhmänne mielestä vahvistaa työperäistä maahanmuuttoa? Millä keinoilla kaupunki voi tukea paikallisten yritysten vientiponnistuksia ja kansainvälistä kasvua?

• Tampereen kaupunki on merkittävä toimija useissa kansainvälisissä kaupunkipolitiikan ja yhteistyön verkostoissa. Tampere tekee näkyvää kumppanuustyötä myös ystävyyskaupunkien kanssa. Nämä kansainväliset verkostot on ymmärrettävä myös osana matkailu- ja elämystoimintaa, etenkin konferenssi- ja kongressitoiminnassa. Lisäksi verkostoissa on potentiaalisten työvoiman ja työperäisen maahanmuuton voimavaroja. Lisäksi Tampere on sitoutunut toteuttamaan Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -haussa tehdyn ohjelmakokonaisuuden elementtejä pienimuotoisemmin kuin voittotilanteessa olisi ollut mahdollista. Tämä tukee kansainvälistymistä. Lisäksi muut suuret tapahtumat (esimerkiksi kansainvälinen tasa-arvopalkinto IGEP, WOMEX) ovat olleet kaupungin näyteikkunoita kansainvälistymiskehityksen vauhdittamisessa, ja näin pitää olla jatkossakin. Tampereen roolia pohjoismaiden merkittävänä kongressi- ja kokouskaupunkina on vahvistettava.
• Kaupunki tukee Business Tampereen toimintaa, vientiponnisteluja markkinoimalla aluettamme, antamalla ns. arvovaltapalveluja (kuten Raatihuoneen vastaanottoja, illallisia, lounaita, juhlapuhujia, tervehdyksiä ja kirjoituksia). Lisäksi Tampere on perustanut viime valtuustokaudella pormestari Lylyn aloitteesta Tampere Business Forum -tapahtuman, jossa kaupunki ja Tampereen kauppakamari luovat yhteistyössä mahdollisuuden esitellä Tampereelle sijoittumisen parhaita puolia potentiaalisille investoreille vuosittain järjestettävässä tapahtumassa. Näiden ohella erityisiä kasvualakohtaisia määrärahoja on jatkettava myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi kaupungin talousarvioon ja budjettiin on varattava määrärahoja muun muassa suurtapahtumiin ja av-alan tuotantokannustimiin.
• Uusia keinoja vahvistaa yrityksien ja osaajien sijoittumista on etsittävä monipuolisella yhteistyöllä. Esimerkki tällaisesta on koronaexit-työskentely, jossa yhdistetään eri tahojen voimavarat ja osaaminen parhaiden ratkaisujen hakemiseksi.
• Työperäistä maahanmuuttoa on vahvistettava, erityisesti hoiva-alalle. Koulutuspaikkoja ja mahdollisuuksia on oltava monilla kielillä, kuten englanniksi ja mahdollisuuksien mukaan muilla yleisesti puhutuilla kielillä (esimerkiksi saksa ja espanja), jotta koulutuspaikat ja opiskelumahdollisuudet antavat polkuja työelämään. Lisäksi on huolehdittava riittävästä kielikoulutuksesta, ettei suomen kielen osaaminen nouse esteeksi työelämässä. Maahanmuuttajataustaisten naisten suomen kielen koulutusta pitää tukea.
• Tampereelle muuttaneille kansainvälisten osaajien kiinnittymisessä on huomioitava koko perhe ja heidän yhdessä tarvitsemat palvelut.

6. TALOUS: Kaupungin talouden pitäminen tasapainossa on palvelujen turvaamiseksi erityisen tärkeää. Mitkä ovat tärkeimmät keinot tämän varmistamiseksi niin menojen kuin tulojenkin osalta? Oletteko valmiita sitoutumaan kaupungin talouden tasapainottamiseen ja pidättäytymään veronkorotuksista? Minkälaista omistajapolitiikkaa Tampereen tulisi harjoittaa? Miten hyödyntäisitte kaupungin omaisuutta investointien rahoittamisessa? Miten suhtaudutte liikelaitosten yhtiöittämiseen? Miten ryhmänne suhtautuu velanottoon?

• Tampereen talouden tasapainossa pitäminen on tärkeää. Erityisesti talous pitäisi olla tasapainossa vuoden 2023 sote-uudistuksen toteutumisen jälkeen. Vuosi 2022 on välivuosi.
• Palvelujen rahoitus on pystyttävä aina turvaamaan, siihen on oltava rahat, vaikka taloutta pidetään tasapainossa.
• Veroratkaisuja ei pitäisi tehdä ennen vuoden 2023 sote-ratkaisua. Tämän uudistuksen toteutumisen jälkeen arvioidaan kaupungin tulot ja menojen rahoitus.
• Kaupungin omaisuutta voidaan hyödyntää uusien investointien rahoituksessa.
• Velanoton nousuvahtia tulisi hillitä. Velkaa voidaan ottaa vain investointien rahoittamiseen.
• Tampereen vesi -liikelaitos voidaan yhtiöittää, mikäli se on toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevää. Pitkässä juoksussa on myös arvioitava vesiliiketoiminnassa toimivien Tampereen Veden ja Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n yhdistäminen.
• Talouden tasapainottamisen keskeiset keinot pitää löytää muualta kuin kaupungin ja kaupunkikonsernin henkilöstön karsimisesta ja vähentämisestä. Kaupungin ja kaupunkikonsernin on oltava esimerkillisiä työnantajia.

7. MAANKÄYTTÖ JA ASUMINEN: Tampereella on valmistunut viime vuosina noin 3 500 – 4 000 asuntoa vuodessa ja niistä iso osa on ollut pieniä asuntoja. Asuminen, sen laatu, viihtyisyys ja kustannukset ovat tärkeitä tekijöitä ihmisten arjessa. Näettekö ongelmaa nykyisessä kehityksessä ja mitä asioita ryhmänne mielestä on syytä huomioida tulevaisuudessa? Mille alueille tai mihin suuntaan kasvu olisi ohjattava? Miten ryhmänne näkee pohjoisen alueen kehittämisen? Onko kaavoitushankkeita, joita ryhmänne haluaisi edistää? Miten asunto- ja maapolitiikan linjauksia pitäisi tarkistaa? Mitä keinoja esitätte kohtuuhintaisen asumisen varmistamiseksi ja miten ratkoisitte vuokratonttien kysymyksen? Oletteko valmiita lisäämään isompien perheasuntojen, pientalojen ja omakotitonttien tarjontaa? Miten lisäisitte keskustan ja asuinalueiden viihtyisyyttä ja turvallisuutta?

• Kaupungin on tärkeää varautua jatkossakin yli 3000 asukkaan kasvuun kaavoituksessa ja asuntotuotannossa. Kasvua on ohjattava erityisesti raitiotien vaikutusalueelle ja aluekeskuksiin.
• Monipuolisen, kohtuuhintaisen asuntotuotannon rakentamisesta sekä toimivien ja houkuttelevien asuinalueiden kehityksestä on huolehdittava. Kaavoituksella on ohjattava rakentamista erikokoisiin asuntoihin ja huomioitava etenkin perheasuntojen rakentaminen. Koronan aiheuttamat, osin pysyviksi jäävät, muutokset työelämässä, muuttavat myös asumisen tarpeita. Koteihin tarvitaan lisätilaa työskentelyyn ja uusiin asuinrakennuksiin tarvitaan työskentelyn näkökulmasta erilaisia yhteiskäyttötiloja.
• Sosialidemokraatit kannattavat monipuolista asuntopolitiikkaa. Kohtuuhintaisten kerrostaloasuntojen lisäksi tarvitaan myös tiivistä ja matalaa rakentamista, keskitehokasta rakentamista, omakotitaloja, rivitaloja ja paritaloja. Sosialidemokraatit ajavat voimakkaasti yhteisöllistä rakentamista ja asumista. Tarvitaan myös elämänkaariajattelusta lähtevää korttelisuunnittelua, joka mahdollistaa eri ikäisten ihmisten asumisen ja kohtaamisen. Monipuolinen asuntopolitiikka ja sekoittunut asuntohallintajakauma takaavat parhaan lopputuloksen kaupunkikehityksen kannalta.
• Kohtuuhintaisen asuntotuotannon edistämisessä avainasemassa on riittävä tonttitarjonta. Erityisesti on tärkeää turvata kaupungin omien asuntoyhteisöjen tonttitarjonta. Kaavoitushankkeissa on otettava huomioon kohtuuhintaisen asumisen tarpeet ja edellytykset. Kohtuuhintaisen asumisen tuotantotavoitteet pidetään vähintään nykyisellä tasolla. Opiskelija- ja nuorisoasuntoja on rakennettava lisää.
• Asunnottomuus on poistettava Tampereelta. Asunnottomuuden poistamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota asunnottomien yksilöllisiin, riittäviin ja räätälöityihin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä asumisneuvontaan. Erityisryhmien asumisen pysäköintinormia on kevennettävä.
• Esteettömyyteen tulee kiinnittää huomiota kaikissa julkisissa tiloissa ja tapahtumissa. Erityisryhmien asumista lisätään kaupunkiin pitkäjänteisesti, ja näin huolehditaan siitä, että esimerkiksi vammaisille, mielenterveyskuntoutujille ja päihdeasukkaille on riittävästi heidän tarpeitaan vastaavia asuntoja.
• Keskustan ja asuinalueiden viihtyisyyden ja turvallisuuden kehittäminen on tärkeää. Viihtyisyyttä parannetaan pitämällä huolta julkisista alueista, kuten puistoista ja leikkipuistoista. Infran kunnossapitoon on kiinnitettävä huomiota. Harrastusmahdollisuuksia kehitetään tasapuolisesti eri puolella kaupunkia. Muun muassa skeittauksen ja frisbeegolfin harrastusmahdollisuuksia parannetaan.
• Pohjois-Tampereen strateginen yleiskaava toimii pohjoisen alueen kehittämisen lähtökohtana. Sitä päivitetään tarpeiden mukaan.
• Kaupungin on oltava jatkossakin aktiivinen toimija maapolitiikassa ja raakamaan hankinnassa. Kaupunki kaavoittaa ensisijaisesti omalle maalleen. Vain siten voidaan turvata asuntopolitiikan edellytykset, ja rakennuttajien kilpailu asuntomarkkinoilla. Yksityisten maille voidaan kaavoittaa silloin, kun se on tarkoituksenmukaista.
• Kaupungin maankäyttöpolitiikan tavoitteina on oltava alueiden (erilaistumisen) eriarvoistumisen ehkäisy ja koko kaupungin asuinympäristöjen laadukas kehittäminen. Kaupunkisuunnittelun lähtökohtana on oltava viihtyisän ja turvallisen ympäristön rakentaminen, laadukas rakentaminen, sujuva liikkuminen ja palvelujen saatavuuden turvaaminen. Lähiöitä kehitetään niin, että niiden palvelut turvataan.
• Lähiöiden kehittämiseksi laaditaan kokonaisvaltainen ohjelma, johon kerätään toimia eri hallinnonaloilta. Multisilta ja Peltolammi ovat nyt mukana myös valtion lähiöiden kehittämisohjelmassa, ja tästä saatavia myönteisiä kokemuksia ja käytäntöjä ”monistetaan” myös muihin lähiöihin. Asuinalueiden turvallisuutta on kehitettävä yhteistyössä eri viranomaisten kanssa.
• Vuokratonttien ehtojen tarkistamisessa on olut paljon haasteita viime vuosina. Vuokratonttien vuokrien nousu on ollut huimaa vuokrasopimusten uudistamisen yhteydessä. SDP ehdottaa, että uusien maanvuokrasopimusten hintojen korotukset pitäisi tulla voimaan asteittain. Lisäksi tonteilla, joilla ei voida hyödyntää rakennusoikeutta kokonaisuudessaan, tulisi vuokraa maksaa vain toteutuneista kerrosneliöistä. Suojeltujen rakennusten osalta vuokralaisilla tulisi olla oikeus ostaa vuokratontti itselleen.

8. LIIKENNE JA SAAVUTETTAVUUS: Tulevalla valtuustokaudella on tehtävä isoja liikenne- ja kaupunkikehittämisen ratkaisuja. On päätettävä muun muassa ratikan jatkosta Härmälään ja Koilliskeskukseen, Asemakeskuksesta ja henkilöratapihasta, pyöräily- ja kävelyolosuhteiden parantamisesta, Vaitinaron liittymästä, 9-tien kehittämisestä, Näsisaaresta, Kunkun parkista, lähijuniin panostamisesta, Särkäniemen alueen kehittämisestä ja Suomi-radasta. Miten ryhmänne suhtautuu edellä oleviin liikenne- ja kaupunkikehityshankkeisiin ja miten olisitte valmis resursoimaan ko. hankkeita? Onko ryhmänne valmis pidättäytymään ruuhkamaksuista? Oletteko valmiita sitoutumaan tavoitteeseen, että keskusta on jatkossakin saavutettavissa kaikilla kulkuneuvoilla? Miten turvaisitte joukkoliikenteen joukkoliikennekäytävien ulkopuolella? Oletteko valmiita sitoutumaan oman lentokenttämme yhteyksien edistämiseen?

• Toimiva julkinen liikenne sekä kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantaminen ovat avainasemassa tulevaisuuden Tampereella. Ne ovat sekä veto- että pitovoimatekijöitä, ja lisäksi liikkuminen pyörällä ja jalan (sekä julkisilla) tuo väkisinkin vaikutuksia kansanterveyteen ja voi siten tuoda säästöjä. Kävelemisen ja pyöräilyn liikkumismuotojen osuuksia kaupunkilaisten liikkumisessa on pyrittävä nostamaan.
• Joukkoliikenteen kehitystä on jatkettava päämäärätietoisesti. Raitiotietä on jatkettava ympäryskuntiin, lähijunaliikennettä lisättävä ja päärata perusparannettava. Näsisaaren rakentaminen on välttämätöntä raitiotien läntisen haaran rakentamiseksi. Sosialidemokraatit kannattavat raitiotien rakentamista Härmälään ja Koilliskeskukseen, päätökset näistä on tehtävä ensi valtuustokauden aikana. Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen on oltava sujuvaa, syöttöliikenteen ja liityntäpysäköintien on oltava toimivia, jotta yhä useampi siirtyisi joukkoliikenteen käyttäjäksi. Tämä tukee myös Tampereen ilmastotavoitteita. TKL:n asemaa joukkoliikennepalveluiden tuottajana on vahvistettava. Bussiliikenne on edelleen tärkeässä asemassa monin kulkuyhteyksien osalta, ja bussilinjojen reittejä on kehitettävä ja matka-aikoja parannettava. On varmistettava, että bussilinjat palvelevat hyvin jatkossakin. Suorat, sujuvat bussiyhteydet keskustaan ja keskustasta ovat edelleen tärkeässä asemassa monien asuinalueiden kulkuyhteyksinä.
• Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen olosuhteiden kehittäminen ei tarkoita yksityisautoilun vastustamista. Kaupungin on tuettava ja mahdollistettava yksityisautoilun siirtymää kohti päästöttömyyttä mm. kaavoituksella ja tarjoamalla sähköautojen latauspisteitä. Keskustaan ja palveluiden luo on tulevaisuudessakin päästävä kaikilla kulkumuodoilla. Kaupungin omaa ajoneuvokalustoa on uudistettava ympäristöystävällisemmäksi.
• Tampereen kansallisen ja kansainvälisen saavutettavuuden parantamisen on oltava jatkossakin keskeinen tavoite. Pidemmän aikavälin tavoitteena on oltava suoran ja nopean junayhteyden avaaminen Tampereelta Pietariin. Päärata on kunnostettava ja kapasiteetin kasvattamiseksi sekä nopeuden nostamiseksi on Suomi-rata toteutettava. Kaupungin elinvoimaisuuden kannalta myös Pirkkalan lentokentän toimintaedellytysten ylläpito ja kehittäminen on tärkeää.
• SDP tukee asemakeskuksen, henkilöratapihan, 9-tien, Vaitinaron liittymän ja Särkänniemen kehittämistä. Valtiolla on oltava keskeinen asema isojen infrahankkeiden rahoittamisessa. Kunkun parkki on toteutettava ilman kaupungin investointeja ja Amurin tunnelia. Uusi ajoyhteys Kunkun parkkiin on löydettävä asemakaavan muutoksen kautta.
• Ruuhkamaksut eivät ole perusteltuja tai ajankohtaisia Tampereella.

9. KESTÄVYYS: Tampereen kaupunki on asettanut hiilineutraalisuustavoitteen vuoteen 2030. Onko ryhmänne tukemassa tätä tavoitetta ja millä keinoilla olette valmiita työskentelemään tavoitteen toteuttamiseksi tulevalla valtuustokaudella? Myös luonnon monimuotoisuuden edistäminen on noussut yhä tärkeämmäksi ympäristötavoitteeksi. Miten ryhmänne suhtautuu luonnon monimuotoisuuden edistämiseen kaupungin toimin ja mitkä keinot koette tärkeimmiksi tavoiksi tavoitella tätä asiaa?

• SDP:n ryhmä sitoutuu hiilineutraaliustavoitteeseen 2030 ja haluaa edistää sen toteutumista Tampereen kaupungin laatiman tiekartan mukaisesti. Tiekarttaa ja toimenpiteitä on voitava tarvittaessa päivittää vastaamaan nykytilannetta. Tulevalla valtuustokaudella on jatkettava ilmastobudjetin, vaikuttavuusmittareiden ja kulkutapaosuuksien tarkastelun hyödyntämistä.
• Investointeja joukkoliikenteeseen ja raideliikenteeseen on jatkettava (muun muassa ratikan jatkolinjat, lähijunaliikenne, uusi asemakeskus, ratapihahanke). Tampereelle muuttaneille kansainvälisten osaajien kiinnittymisessä on huomioitava koko perhe ja heidän yhdessä tarvitsemat palvelut.
• Luonnon monimuotoisuuden edistämiseen ryhmä suhtautuu positiivisesti. Tärkeimmät keinot monimuotoisuuden edistämisessä ovat kansallisen kaupunkipuistohankkeen toteuttaminen, metsien ja viheralueiden uudistaminen, uusien suojelualueiden perustaminen (kuten viime kaudella Kintulampi, Hervantajärvi), kehittämällä luontomatkailua, hyödyntämällä luontopohjaisia ratkaisuja kaupunkirakenteessa (viime kaudella Hiedanrannan Syötävä puisto) ja ennen kaikkea ottamalla monimuotoisuus huomioon maankäytön suunnittelussa. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja lisääminen keskustan välittömässä läheisyydessä toteutetaan parhaiten jättämällä Iidesjärven 40 hehtaarin alue Nekalantien ja rannan välillä luonnotilaiseksi ja ennallistamalla Nekalantien varrella olevat alueet luonnon monimuotoisuuden lähtökohdista.
• Osana ilmastonmuutoksen vastaista työtä ja hiilineutraaliustavoitteiden toteuttamista on huomioitava päätöksien ja toimien sosiaaliset vaikutukset kuntalaisiin.
• Tampere on iso hankkija ja ostaja, ja sen pitää huomioida hankintapolitiikassaan ja kriteeristössään kestävän kasvun edellytykset. Hankintapäätöksissä tulisi käyttää kestävän kasvun mahdollistavia kriteerejä.

10. DIGITALISAATIO JA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN: Teknologinen kehitys mahdollistaa palveluiden tuottamisen uusin tavoin. Palveluita on mahdollista kehittää kuntalaisia paremmin palveleviksi. Ihmisten osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet korostuvat. Tiedolla johtamisen mahdollisuudet lisääntyvät jatkuvasti. Myös hallinnon kehittäminen on tärkeää kaupungin roolin mahdollisesti mullistuessa valtakunnallisissa hallinnonuudistuksissa. Mitkä asiat tässä muutoksessa ryhmänne mielestä pitää huomioida ja mitä kehittämisesityksiä teillä on joko palveluiden, palvelualueiden tai koko kaupungin tasolla?
    

• Kunta luodaan uudelleen sote-palveluiden siirron ja työllisyyspalveluiden tulemisen jälkeen. Tämä antaa mahdollisuuden katsoa hallinnon rakenteita ja toimintatapoja uudella tavalla. Hallinnon kehittämistyö pitää aloittaa nyt, jotta vuonna 2023 olemme valmiit etenemään uudella rakenteella ja uusilla toimintamalleilla.
• Kaupungin palveluverkkoa on tarkasteltava, voidaanko joitain toimintoja automatisoida ja siirtää vaiheittain käsiteltäväksi. Esimerkiksi ohjelmistorobottikokeilussa 2018 havaittiin, että robotti käsitteli aamu- ja iltapäivätoiminnan hakemukset selvästi ripeämmin kuin koulutussihteerit, joiden työaikaa robotti vapautti toisiin tehtäviin. Tällaisia kokeiluita, joissa robotisaatiolla voidaan hoitaa ensimmäisen vaiheen työ, jonka ammattilainen tarvittaessa täydentää tai varmentaa, kannattaa ottaa jatkotarkasteluun uutena mahdollisuutena palvelualueilla.
• Digitalisaatiota on hyödynnettävä kaupungin toiminnassa huomioiden EU:n saavutettavuuskriteerit. Digitalisaatio mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman sekä helpommin totutettavissa olevan vuorovaikutuksen, esimerkiksi sote-palveluissa chat-vastaanotot, koronavilkun oirekyselyt ja muut vastaavat, jotka voivat olla sovellettavissa myös muilla palvelualueilla.
• Kaupungin toiminnassa on jatkettava osallistavaa otetta, esimerkiksi osallistuvaa budjetointia ja joukkorahoitushankkeita, joissa kuntalaiset pääsevät itse vaikuttamaan.
• Kaupungin henkilöstön toiminnassa on huomioitava hybrityöskentely, päätöksenteon valmistelussa turvattava asiantuntijakuulemiset ja hyödynnettävä kaupungin tietopalveluiden sekä korkeakoulujen valmistelemia tieto- ja tilastoaineistoja valmistelutyössä. Henkilöstön koulutus uusiin työtapoihin ja teknologioihin pitää vahvistaa ja huolehtia kuntoon.

11. KYNNYSKYSYMYKSET: Onko ryhmällänne jokin erityiskysymys, jolla on ratkaiseva merkitys halukuudellanne tehdä yhteistyötä muiden ryhmien kanssa?

• Erityiskysymyksenä on, riittävän vahva pormestariohjelmaan sitoutunut koalitio ja se, miten SDP:n tavoitteet toteutuvat pormestariohjelmassa.

12. SITOUTUMINEN YHTEISTYÖHÖN: Onko ryhmänne valmis sitoutumaan pormestariohjelmaneuvottelujen tulokseen ja toimimaan yhteisten ohjelmatavoitteiden toteuttamiseksi tulevalla valtuustokaudella sekä tukemaan pormestariehdokasta pormestarivaalissa?

• Ryhmä sitoutuu pormestarineuvottelujen tulokseen, mikäli pormestariohjelma toteuttaa SDP:n asettamat keskeiset tavoitteet tulevalle valtuustokaudelle, ja SDP:n asema valtuuston suurimpana puolueena turvataan paikkajaossa. Ryhmä on valmis tukemaan edellä mainitun kaltaisen pormestariohjelman pormestariehdokasta.