Valtuustoaloite: Tampereen kaupungin valmistelut humanitaariseen yhteistyöhön Gaza Cityn kanssa ja ystävyyskaupunkisuhteen edistäminen

Tampereen kaupunki on kansainvälinen ja arvoiltaan solidaarinen kaupunki, joka tunnetaan
aktiivisesta roolistaan yhdenvertaisuuden edistäjänä. Allekirjoittaneet valtuutetut katsovat, että
Tampereen tulee osoittaa humanitaarista vastuunkantoa myös kansainvälisesti, etenkin Palestiinan
tilanteissa, joissa siviiliväestö on kärsinyt valtavaa tuhoa ja inhimillistä kärsimystä.

Gaza City Palestiinassa on sodan vuoksi kärsinyt laajamittaisesta tuhosta. Kaupunki on
käytännössä raunioitunut, ja tulevaisuudessa sen jälleenrakennus tulee olemaan yksi aikamme
suurimmista humanitaarisista haasteista.

Tampereella on mahdollisuus olla eturintamassa kaupunkina, joka rakentaa yhteyttä myös niihin,
joihin on kohdistunut mittaamattoman suuri inhimillinen kärsimys. Esitämme että Tampereen
kaupunki aloittaa valmistelut humanitaariseen yhteistyöhön tähtäävän yhteyden luomiseksi Gaza
Cityyn ja selvittää edellytyksiä mahdolliselle ystäväkaupunkisuhteen käynnistämiselle.

Valmistelussa voidaan selvittää muun muassa:

• yhteistyössä Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa mahdollisuuksia käytöstä poistettujen
ambulanssien, lääkintäkaluston tai sairaalatarvikkeiden luovuttamiseen Gazan siviiliväestön
käyttöön,
• kaupungin koordinoiman humanitaarisen avustuskeräyksen järjestämistä yhdessä
kansalaisjärjestöjen kanssa,
• kulttuurivaihdon suunnittelua
• sekä myöhemmässä vaiheessa kaupunkien välistä ystävyyskaupunkitoimintaa.

Aloitteella ei ole merkittävää vaikutusta kaupungin kustannusrakenteeseen. Mahdollinen
humanitaarinen yhteistyö voidaan toteuttaa pääosin olemassa olevien verkostojen,
yhteistyökumppaneiden ja lahjoitusten kautta. Samalla Tampereen kaupunki vahvistaa mainettaan
solidaarisuuden ja kansainvälisen vastuun edistäjänä, mikä tukee kaupungin strategisia arvoja,
kansainvälistä näkyvyyttä ja vetovoimaa.

Esitys:
Allekirjoittaneet valtuutetut esittävät, että Tampereen kaupunki:

1. Aloittaa valmistelut humanitaariseen yhteistyöhön tähtäävän yhteyden luomiseksi Gaza
Cityyn.

2. Selvittää yhteistyössä ulkoministeriön, Kuntaliiton ja humanitaaristen toimijoiden kanssa
mahdollisuudet humanitaarisen tuen ja ystävyyskaupunkisuhteen käynnistämiseen
jälleenrakennusvaiheen käynnistyessä.

Tampereella, 9.10.2025
Atte Virolainen, SDP

Valtuustoaloite kansalaisosallistumisen vahvistamiseksi Tampereella ottamalla käyttöön puntaroiva kansalaispaneeli

Kansalaisten kiinnostus poliittiseen päätöksentekoon ja puoluetoimintaan on heikentynyt, ja jopa kaksi kolmesta suomalaisesta ei luota voivansa vaikuttaa päätöksentekoon. Kuntatasolla tapahtuva päätöksenteko on poliittisen päätöksenteon rakenteista lähimpänä kansalaisia, mutta kansalaisten kiinnostus sitä kohtaan on heikkoa. Esimerkiksi Tampereen kuntavaaleissa äänestysprosentti ei ole ylittänyt vuoden 1992 jälkeen 60 prosenttia.

Suomen perustuslain mukaan kunnan hallinnon tulee perustua asukkaiden itsehallintoon. Kuntalaissa säädetään tarkemmin kuntalaisten osallistumisoikeuksista ja velvoitetaan kuntia tarjoamaan kuntalaisille monipuolisia ja vaikuttavia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.

Tampereella on käytössä monia kansalaisosallistumisen muotoja, kuten lakisääteisiä vaikuttamistoimielimiä, kyselyitä ja keskustelutilaisuuksia. Suoran osallistumisen muotojen tulisi kuitenkin ulottua entistä laajempiin ihmisryhmiin, mikä vahvistaisi kansalaisten osallisuutta päätöksentekoon.

Tampereen sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että Tampereelle perustetaan puntaroiva kansalaispaneeli. Kuntaliiton mukaan kansalaispaneeli on yksi suoran osallistumisen malli, joka yhdistää suoraa kansalaisosallistumista puntaroivaan demokratiaan. Puntaroivassa demokratiassa poliittista päätöksentekoa edeltää yhdenvertainen ja toisia kunnioittava tietopohjainen keskustelu, jossa omat näkökannat perustellaan ja muita kuunnellaan.

Kansalaispaneeli perustuu satunnaisotokseen, jolloin kaikilla kuntalaisilla on yhtä suuri todennäköisyys tulla kutsutuksi paneeliin. Näin varmistetaan, että paneelissa on monipuolinen edustus kuntalaisia eikä osallistuminen kasaudu vain aktiivisimmille tai äänekkäimmille. Paneeli keskustelee monipuoliseen asiantuntijatietoon pohjautuen ja antaa suosituksen päätöksentekijöille.

Kansalaispaneelit sopivat parhaiten tukemaan päätöksentekoa aiheissa, joihin liittyy vaikeita arvovalintoja tai poliittisen kompromissin rakentaminen on poikkeuksellisen vaikeaa. Ne tarjoavat päätöksentekijöille mielipidemittauksia ja kyselytutkimuksia syvällisempää ymmärrystä kuntalaisten ajatuksista ja huolista, ja siten täydentävät ja tukevat demokraattista päätöksentekoa vaikeissa kysymyksissä. Kansalaispaneeleita on kunnissa käytetty muun muassa liikenteen päästövähennysten arviointiin (Helsinki), strategian valmisteluun (Vantaa), lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen (Turku) sekä talouden tasapainottamistoimenpiteiden valmisteluun (Jyväskylä).

Turussa kansalaispaneeli on vakiintunut osaksi kaupungin päätöksentekoa ja samaa suunnitellaan myös Jyväskylässä. Lisäksi Helsinki ja Espoo ovat hiljattain hyväksyneet valtuustoaloitteet kansalaispaneelien käyttöönotosta päätöksentekonsa tukena ja Vantaalla on jätetty vastaavanlainen valtuustoaloite. Myös Pirkanmaan hyvinvointialueella on ollut käytössä kansalaispaneeli, jota on toteutettu yhteistyössä Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran kanssa.

Tampereen tulee ottaa vahvempi rooli uusien asukasosallistumisen muotojen kehittämisessä ja ottaa käyttöön puntaroiva kansalaispaneeli. Kansalaispaneeli voisi toimia osana kaupungin osallisuus- ja yhteisöllisyystyötä ja vahvistaa hyvinvoinnin kehitysohjelman tavoitteita.

Tampereella 13.10.2025 Tampereen sosialidemokraattinen valtuustoryhmä

Valtuustoaloite vaikuttavamman pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työllistymisen tuen mallin kehittäminen Tampereelle

Taustaa
Pitkäaikaistyöttömien määrä Tampereella on kaksinkertaistunut kahden vuoden aikana. Tällä hetkellä yli vuoden työttömänä olleita on yli 7 000. Tampereen kaupunki maksaa noin 48 miljoonaa euroa vuodessa pitkäaikaistyöttömien työttömyysturvaan liittyviä kustannuksia (nk. sakkomaksut). Kaupungin maksuosuus kasvaa aina työttömyysjakson pidentyessä. Palkkatukijärjestelmän tarkoituksena on ollut tukea vaikeasti työllistettävien ja pitkäaikaistyöttömien työllistymistä. Järjestöillä on osaamista heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen tukemisessa ja merkittävä rooli palkkatukityön tarjoajana. Vuoden 2025 alusta palkkatukijärjestelmän ehtoja on heikennetty sekä kaupungin, järjestöjen että työntekijän näkökulmasta. Palkkatukijaksot eivät enää kerrytä työntekijöiden työssäoloehtoon vaadittavia päiviä eikä katkaise kaupungin maksuvelvoitetta kasvattavaa päiväkertymää. Järjestöille palkkatukityöllistäminen on aiempaa kalliimpaa. Lahden kaupunki on parhaillaan pilotoimassa palkkatukijärjestelmän rinnalle järjestöjen kanssa kehitettyä nk. välityömarkkinoiden avustusmallia, jolla voittoa tavoittelemattomat järjestöt ja yhdistykset ja yhteisöt pysyvät tarjoamaan haastavassa työmarkkina-asemassa oleville työtä, ja tukea työllistymistä jatkossa. Jakson toteutetaan ”normaalina” palkkatyönä, jolloin palkkatuen ehtojen heikennysten vaikutukset voidaan ohittaa.

Aloite
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kaupunki kehittää palkkatukijärjestelmän rinnalle Tampereen mallin pitkäaikaistyöttömien ja työtä vailla olevien nuorten työnhakijoiden työllistymisen tueksi. Malli kehitetään yhdessä kulttuuri-, liikunta- ja sote-järjestöjen sekä elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. Kehittämistyössä huomioidaan Lahden pilotista saadut kokemukset. Mallia toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kaupungin ja pirkanmaalaisten järjestöjen kesken. Toimijat kehittävät yhdessä jatkotyöllistymisen polkuja sekä seuraavat ja raportoivat säännöllisesti mallin vaikutuksista pitkäaikaistyöttömyyden kehitykseen.

Perustelut
Pitkäaikaistyöttömyys aiheuttaa merkittäviä taloudellisia ja sosiaalisia kustannuksia niin yksilöille kuin kaupungille. Varhainen ja tehokas tuki työllistymiseen ehkäisee syrjäytymistä, parantaa hyvinvointia ja vahvistaa koko kaupungin elinvoimaa. Työllisyyspalveluiden tukitoimien vaikuttava kohdentaminen, pitkäaikaistyöttömien ja nuorten toimijuuden tukeminen, työmahdollisuuksien suunnitelmallinen lisääminen ja työelämävalmiuksien vahvistaminen ovat keskeisiä keinoja tilanteen parantumiseen. Kehitettävällä Tampereen mallilla voidaan vastata nopeasti kasvaneeseen pitkäaikaistyöttömyyteen, palkkatukiehtojen heikennyksiin ja niistä seuraaviin kerrannaishaasteisiin ja kasvaviin kustannuksiin.

Tampereella 22.9.2025

Pilvi Kuitu, kaupunginvaltuutettu (sd.)

Pia Viitanen jatkaa Tampereen kaupunginvaltuustossa – jo vuodesta 1996 asti

Pia Viitanen on ollut Tampereen kaupunginvaltuutettuna jo vuodesta 1996. Vuoden 1992 kuntavaaleissa hän saavutti varasijan – nämä olivat hänen ensimmäiset vaalinsa. Viitanen jatkaa odotetusti Tampereen kaupunginvaltuustossa samaan aikaan kun hoitaa työtään kansanedustajana.

– Pääsin jo ensimmäisellä valtuustokaudellani usein kokouksiin ja olin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan jäsen nuorena ehdokkaana, joka oli saanut paljon ääniä. Kansanedustajaksi nousin vuonna 1995, Viitanen muistelee.

Hän siis oli varavaltuutettuna ja kansanedustajana samaan aikaan 1990-luvulla.

Keskustelujentäyteinen kampanja

Viitanen kertoo päässeensä kevään kunta- ja aluevaalien vaalikentillä keskustelemaan paljon kaupunkilaisten kanssa. Kampanjaa hän kuvailee hyväksi ja ulospäinsuuntautuneeksi koko porukan osalta.

– Koin, että vaalisloganillemme ”Kaiken voi tehdä reilummin” oli kysyntää. Moni ihminen tuli puhumaan huolistaan, jotka liittyvät valtakunnanpolitiikkaan ja palvelutasojen heikentymiseen sekä leikkauksiin. Kuntapuolelta huolta herättivät kulttuuripuolen leikkaukset, Viitanen kertoo.

– Oli hienoa huomata, että Tampereella ja Suomessa sosialidemokraatit saivat niin paljon luottamusta. Lähden edelleen innokkaasti jatkamaan Tampereen kuntapolitiikassa, Viitanen toteaa.

Erityisesti Viitanen kehuu SDP Tampereen vaalien alla järjestämiä lähiökierroksia. Hän kertoo aina olleensa lähiöihminen ja olevansa sitä edelleen.

– Oli todella kiva, että demarit lähtivät lähiökierroksille mukaan valtuustoryhmän johdolla. Näitä kierroksia tehtiin tammikuusta asti. Halusimme olla tavoitettavissa. Olen tottunut kiertämään paljon ja olemaan tavoitettavissa vaalien välilläkin. Tätä olisi syytä jatkaa. Kaikkein tärkein palaute on kuitenkin kuntalaisten kokemukset ja toiveet. Toivon henkilökohtaisesti, että koko porukkamme jatkaa aktiivista läsnäoloa, Viitanen sanoo.

 Talous haasteena alkaneella valtuustokaudella

Monien muiden valtuutettujen tapaan Viitanen nostaa talouden haasteet esille puhuttaessa alkaneen valtuustokauden haasteista.

– On todella tärkeää, että talous laitetaan kuntoon viisaalla tavalla. Toiveikas olen siksi, että pormestariohjelmassamme on viisaita näkemyksiä. Turvaamme laadukkaat palvelut ja pidämme ihmisten hyvinvoinnin keskiössä. Saksia heiluttamalla ei saada aikaan hyviä tuloksia. Nyt esimerkiksi työllisyys on ennätyshuonolla tasolla, eikä kasvua ole syntynyt. Luottamus markkinoihin on heikentynyt. Viimeistään nyt olisi syytä nähdä, että saksipolitiikka ei synnytä yhtään työpaikkaa, Viitanen muistuttaa.

Tampereella kannattaakin Viitasen mielestä panostaa eritoten kulttuuriin ja luovaan taloukseen. Pormestariohjelmassa onkin vahvoja kulttuurikirjauksia. Viitasen mukaan lähikirjastojen, taiteen ja muun elämystalouden kautta on mahdollista luoda kasvua, jolloin talouden sopeutus helpottuu. Lisäksi olisi nähtävä, mitä Tampereen kaupunki itse voi tehdä ihmisten työllistäjänä helpottaakseen työllisyyden positiivista kehitystä.

– Tampereen kaupunki voi tehdä työllistäjänä itse paljon. Kaupunki voi työllistää nuoria kesätöihin. Samaan aikaan kaupunki voi ottaa roolin sellaisen rakenteen luojana, joka saa aikaan yrityksiä ja työnantajia. Yrittäjyyden tulisi lisääntyä. Yrittäjyyden osalta ohjelmassa onkin vahvoja kirjauksia. Pientä ja keskisuurta yrittäjää tulee tukea paremmin, mikä ei näy lainkaan valtakunnanpolitiikassa, Viitanen toteaa.

Katse lapsiin ja ikäihmisiin

Viitasen mukaan pormestariohjelmassa on sitouduttu koululaisten tasa-arvoon ja siihen, että ryhmäkokoja ei kasvateta. Lisäksi tasa-arvorahaa lisätään. Asuinalueiden kehittäminen ja se, että kaikilla lapsilla on hyvä koulu, on Viitasen mielestä todella tärkeää.

Ikäihmisten tilannetta Viitanen pitää surullisena.

– Nyt esimerkiksi lähitoreja on ajettu alas. Ne ovat monipuolisia tukitahoja. Niissä on mahdollisuuksia yhteisölliseen toimintaan, sekä kulttuuria, liikuntaa, digitukea ja apua esimerkiksi asumistuen hakemiseen. Paikalla on terveydenhoitaja, joka voi tehdä verenpainemittauksia ja antaa rokotteita. Nämä ovat monipuolisia ja tärkeitä keskuksia, Viitanen toteaa.

Jatkossakin ikäihmisille tulisi turvata vastaavanlaiset palvelut. Lisäksi Viitanen on huolissaan kotihoidosta.

– On harmi, että vanhusten kotihoidosta on muka pakko tehdä säästöjä esimerkiksi digin kautta. Digi ei koskaan korvaa toista ihmistä. Onneksi ikäihmisten päivätoiminnan digitalisoituminen kaatui aluevaltuustossa. Apua ja sosiaalisia kohtaamisia tulee olla saatavilla. Tämä on myös ennaltaehkäisevää, toimintakykyä ylläpitävää palvelua, Viitanen päättää.

Teksti: Milla Zuev

Atanas Aleksovski tuplasi äänimääränsä vaaleissa: “Meillä on nyt iso vastuu – tämä on demareille suuri testi”

Valtuutettuna jatkava Atanas Aleksovski kertoo kevään kuntavaalien vaalityön poikenneen aiemmista vaaleista; hän toimi ryhmän puheenjohtajana Pekka Salmen aloitettua elinvoiman palvelualueen johtajana Tampereella.

– Tällä kertaa olin vahvasti esillä ja liikkeellä kentällä. Toimin ryhmäpuheenjohtajana, joten vastuu oli aiempaa laajempi. Aiemmin keskityin lähinnä omaan kampanjointiin, nyt vedin kokonaisuutta puolueen hyväksi, Aleksovski kertoo.

Kuntavaaleissa Aleksovski sai yli 1000 ääntä ja aluevaaleissa lähes 1300 – äänimäärä tuplaantui aikaisemmista vaaleista

Rakenteellisia ratkaisuja, ei tilapäisiä paikkaustoimia

Kaupunginvaltuustossa Aleksovski toimii valtuutettuna, minkä lisäksi hän on aluevaltuutettu sekä hyvinvointialueen konsernijaoston puheenjohtaja.

Tampereella yksi keskeisimmistä haasteista on talouden tasapainottaminen.

– Alijäämä on huomattava. Emme voi paikata ongelmia vain väliaikaisilla ratkaisuilla. On tehtävä rakenteellisia muutoksia, Aleksovski painottaa.

Taloudellista painetta koetaan myös Pirkanmaan hyvinvointialueella, missä palveluiden saatavuus on heikentynyt.

– Lastensuojelussa on jopa kymmenen kuukauden jono. Ikäihmisten palveluissa on pitkiä viiveitä. Täytyy miettiä, ovatko ihmiset oikeassa palvelutasossa. Esimerkiksi ikäihmiset, joiden luona käy kotihoito viisi tai kuusi kertaa päivässä – voisiko heidän tilanteensa olla parempi palvelutalossa tai yhteisöllisessä asumisessa, Aleksovski pohtii.

Aleksovski korostaa, että ennen kuin puhutaan veronkorotuksista, on mietittävä, miten työllisyyttä ja tuottavuutta voidaan vahvistaa.

– On myös arvioitava, mitkä hankkeet todella kannattaa toteuttaa nyt, ja mitä voidaan lykätä.

Nuorten tulevaisuus ja työttömyys huolestuttavat

Yksi Aleksovskin suurimmista huolenaiheista on nuorten tilanne. Hän pitää koulutuksen tason laskua ja mielenterveysongelmien yleistymistä hälyttävinä.

– Tällä hetkellä peruskoulusta valmistuu nuoria, jotka eivät osaa kunnolla lukea tai laskea. Se on hälyttävää.

Työttömyys on toinen kipupiste. Aleksovski muistuttaa, että Suomessa työttömyysaste on yli 10 prosenttia.

– Se on hirvittävä määrä. Erityisen huolissani olen niistä, joiden osaaminen ei riitä nykypäivän työmarkkinoille. Mitä pidempään työttömänä on, sitä vaikeampi on palata takaisin, Aleksovski toteaa.

Haasteista huolimatta Aleksovski toivoo, että hyvä yhteistyö kantaa pitkälle.

– Olen optimistinen ja uskon, että hyvällä yhteistyöllä ja rohkealla vastuunkannolla voimme löytää kestäviä ratkaisuja.

Aleksovski painottaa, että demarit ovat nyt monilla paikkakunnilla, kuten Tampereella ja Turussa, vahvoilla. Edessä olevat eduskuntavaalit ovat seuraava iso mittari.

– Tämä on meille suuri testi, Aleksovski päättää.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Milla Zuev

Nina Lindberg ensimmäiseksi varavaltuutetuksi – ja kasvatus- ja opetuslautakunnan varapuheenjohtajaksi

Nina Lindberg valittiin kevään kuntavaaleissa Tampereen SDP:n valtuustoryhmän ensimmäiseksi varajäseneksi. Nämä olivat Lindbergin toiset kuntavaalit ja hyvin erilaiset verrattuna hänen ensimmäisiinsä, jotka järjestettiin korona-aikana.

– Ensimmäisenä vaalivuonna oli korona, mikä leimasi kampanjointia paljon. Ei päässyt tutustumaan porukkaan kunnolla ja yhteisöllisyys jäi heikoksi. Tänä vaalikeväänä oli hyvä meininki ja ihmisiä oppi tuntemaan hyvin. Ensimmäisenä varavaltuutettuna pääsee myös hyvin valtuustoryhmään sisään. Olin jo ensimmäisessä kokouksessa läsnä, kun kaksi valtuutettua oli esteellisiä. Jatkossakin tulen olemaan tiiviisti mukana, Lindberg kertoo.

Lindberg sai myös merkittäviä luottamuspaikkoja: kasvatus- ja opetuslautakunnan varapuheenjohtajan paikan sekä konsernijaoston varajäsenen paikan. Ääniä hän sai yhteensä 389. Hän toimi kasvatus- ja opetuslautakunnassa myös päättyneellä kaudella.

– Olen iloinen päästessäni jatkamaan työtä ja vielä varapuheenjohtajana. Tämä on iso ja tärkeä tehtävä. Lautakunnan alainen toiminta on iso osa kaupungin palveluita – noin puolet kaupungin budjetista kuuluu kasvatus- ja opetuslautakunnan alaiseen toimintaan, Lindberg kertoo.

”Hyvinvointi on poikkihallinnollinen asia”

Lindberg oli pormestariohjelmaa tehtäessä mukana demarien sisäisessä hyvinvoinnin ja vapaa-ajan taustaryhmässä. Taustaryhmässä pohdittiin, mitä pormestariohjelman kirjauksia demarit esittävät. Lindberg työskentelee Artteli-kumppanuusyhdistyksen toiminnanjohtajana. Hänelle hyvinvointiin liittyvät kysymykset ovat työnsäkin puolesta tärkeitä–  ihmisten heikentynyt hyvinvointi näkyy suoraan sote-järjestöjen työssä.

– Minulle oli tärkeää, että ohjelmaan tuli kirjaus siitä, että hyvinvointi on poikkihallinnollinen asia. Hyvinvointia edistetään kaikissa palveluissa ja myös yhteistyössä hyvinvointialueen ja järjestöjen kanssa. Toki esimerkiksi koulujen ensisijainen tehtävä on opetuksen järjestäminen laadukkaasti, mutta lapset ja nuoret viettävät silti merkittävän roolin päivästään päiväkodissa tai koulussa. Lisäksi hyvinvointiin liittyvät muutkin palvelut, kuten työllisyys ja kaavoitus. Tärkeää on, että kaikessa otetaan hyvinvointinäkökulma huomioon, Lindberg pohtii.

Lindbergin mielestä lasten, nuorten ja perheiden arki sekä turvallinen ja laadukas oppimisympäristö ovat kuntien tärkeimpiä tehtäviä.

– On kunnia-asia päästä vaikuttamaan näihin kasvatus- ja opetuslautakunnassa. Nämä olivat itselleni myös kärkivaaliteemoja, Lindberg toteaa.

Lasten ja nuorten turvaaminen tärkeää taloutta tasapainottaessa

Tampereen talous kaipaa kipeästi tasapainotusta. Lindberg on varapuheenjohtajana lautakunnassa, jonka asiat kattavat puolet Tampereen kaupungin budjetista. Häntä mietityttääkin, millä tavoin säästöt tulevat vaikuttamaan tulevan kauden päätöksiin, kun jo päättyneellä kaudella jouduttiin tekemään kipeitä päätöksiä.

– Lapset ja nuoret täytyy turvata siten, että säästöt eivät vaikeuta heidän arkeaan. Haluan tehdä parhaani sen eteen, että tämä puoli pysyisi mahdollisimman koskemattomana. Säästöjä ei saisi tehdä niin, että ne näkyvät lasten ja nuorten hyvinvoinnissa tai opetuksen laadussa, Lindberg päättää.

Teksti: Milla Zuev

Kuva:  Nina Lindbergin kotialbumi

Kalle Kallio uutena valtuustoon – ja kaupunginhallitukseen

Pitkään Tampereella sosialidemokraateissa toiminut Kalle Kallio valittiin kaupunginvaltuustoon uutena jäsenenä 444 äänellä. Edellisissä kuntavaaleissa hän saavutti varapaikan – ehdolle hän lähti ensimmäistä kertaa väitöskirjansa valmistumisen aikoihin. Jo edellisellä valtuustokaudella Kallio toimi joukkoliikennelautakunnassa kahden vuoden ajan, ja samoin kahden vuoden ajan kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnassa.

Nyt Kalliota kutsuu myös viikoittain kokoustava kaupunginhallitus.

– Oli iloinen yllätys tulla valituksi. Kaupunginhallitus tarkoittaa suoraan syvään päähän menemistä. Olin myös mukana tekemässä vaaliohjelmaa, ja neuvottelemassa Ilmarin joukoissa pormestariohjelmasta. Olen innoissani asioista, joita olemme saaneet kirjattua ohjelmaan. Vaikka taloudessa ja yhteiskunnassa on monella tavalla hankala vaihe, uskon, että onnistumme näissäkin oloissa tekemään hyvää, järkevää ja vastuullista sosialidemokraattista politiikkaa, Kallio kommentoi valintaansa.

Tampereelle kaavoitetaan jalkapalloharjoitteluhalli

Yhdeksi tärkeäksi pormestariohjelman uudistukseksi Kallio mainitsee harjoitteluhallin kaavoittamisen jalkapalloharrastajille.

– Jalkapallo on ehdottoman suosittu lasten harrastus Tampereella. Ongelma on siinä, että oikeita harjoittelutiloja on Tampereella vähän. Pirkkahallissa on paikkoja, mutta sinne ei usein messujen vuoksi pääse. Lapset harjoittelevat talvella muovinappikset jalassa pakkasessa. Kaupissa on kyllä sulatettavia tekonurmia, joiden sulattamiseen menee muuten melko paljon energiaa. Kun katsoo Tampereen ympäryskuntia, niin Ylöjärvellä on melko iso halli, samoin Valkeakoskella. Meillä suhteessa harrastajamäärään harrastusfasiliteetit ovat huonoja, Kallio toteaa.

Urheiluseurat paikkaavat harrastustilaongelmaa pystyttämällä Hervantaan Ahvenisjärven lähistölle talvisin jalitsu-hallin, mutta Kallion mukaan kuplahallin kankaat alkavat olla heikossa kunnossa.

– Halli ei kestä enää montaa vuotta. On tärkeää saada järjestettyä tila pelaajille, varsinkin kun pelaajia tulee koko ajan lisää, ettei hangessa tarvitsisi pelata. Hallin rakentaminen ei tule toteutumaan tällä valtuustokaudella, mutta seuraavalla kaudella se toteutuu. Se on oikeasti hieno juttu, Kallio kehuu.

Talouden tasapainottaminen reilusti tärkeää

Kallion mukaan Tampere on onnellisessa tilanteessa siinä mielessä, että kaupunki kasvaa. Kasvu kuitenkin aiheuttaa jatkuvaa tarvetta parantaa palveluita ja tehdä asioita uudella tavalla. Vaikka kaupungin väkimäärä kasvaa, Kallion mukaan asukaskohtainen velka ei saisi kasvaa.

– Talouden oikaiseminen on oikeasti todella keskeinen asia. Tulevien neljän vuoden aikana tullaan tekemään isoja ratkaisuja esimerkiksi joukkoliikenteessä ja ratikan suhteen. Samalla tärkeää on huolehtia siitä, että kaupungin keskeiset palvelut, oli kyse sitten koulutuksesta, kulttuurista, liikuntapalveluista ja perusinfraan liittyvistä asioista, pidetään kunnossa, Kallio toteaa.

– Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa on menty oikeasti todella hyvään suuntaan, mutta vielä on ratkaistavia asioita, jotka pitää ratkaista fiksulla tavalla. Nämä asiat eivät muutu puhumalla, vaan tarvitaan tekoja – konkreettisia tekoja ja toimia, joilla saadaan ratkaistua talouden problematiikka ja kaupungin kehitykseen liittyvät asiat, Kallio jatkaa.

Yhdyspinta kaupungin ja hyvinvointialueen välille

Kallion mukaan hyvinvointialueuudistuksen jälkeen on päädytty erikoiseen pallottelutilanteeseen, jossa kaupunki ja hyvinvointialue tekevät eri suuntiin vieviä päätöksiä.

– On selvää, että ihmiset kärsivät. Nyt tähän on aidosti herätty siten, että kaupungin puolella ja Pirhan puolella on katsottu tietyt tavoitteet, että näin tehdään, ja yhdyspinta näiden kauden välillä ratkaistaan. Palveluita voidaan toteuttaa uudella tavalla vähän edullisemmin, eikä kaikesta tarvitsisi koko aikaa leikata. Esimerkiksi sama tila voi olla päivällä vanhusten ja illalla nuorisopalveluiden käytössä, Kallio ehdottaa.

Neljän vuoden kuluttua Kallio haluaa nähdä Tampereen ihmisen mittaisena kaupunkina.

– Toivoisin, että pystyisimme tekemään inhimillistä politiikkaa, jotta kaupunki koettaisiin yhteisölliseksi ja hyväksi paikaksi olla. Visioni on se, että kaupunki on ihmisten kaupunki, ei vain lasia, terästä ja rahaa. Kaupungin rakentuminen ja laajentuminen tapahtuu, mutta yhteisön pitää olla keskiössä, Kallio päättää.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Milla Zuev

Ilkka Porttikivi jatkaa innolla kaupunkiympäristön palvelualueen apulaispormestarina

Jatkava apulaispormestari Ilkka Porttikivi kertoo olevansa häkeltynyt Tampereen ja Pirkanmaan vaalituloksesta. Vaikka voittoa tietenkin toivoi ja siihen uskoi, oli ilmassa kuitenkin jännitys siitä, kiriikö Kokoomus ohi. Lopulta tulos oli niin selkeä, että ei jäänyt Porttikiven mukaan jossittelun varaa.

– Vaalitulos on todella hyvä. Apulaispormestarin paikka tuli ja se oli tavoiteltua, hyvä näin. Toivoin alueelta paikkaa tarkastuslautakunnassa – sekin toteutui ja pääsin varapuheenjohtajaksi. Ei voi olla muuta kuin tyytyväinen, Porttikivi toteaa.

Aluevaaleissa Porttikivi saavutti 1053 ääntä – kuntavaaleissa 666.

Innolla uuteen valtuustokauteen

Porttikivi astuu innolla uuteen valtuustokauteen jo siksi, että nyt Tampereella on SDP:n oma pormestari Ilmari Nurminen.

– Aiemmin on ollut toisen puolueen pormestari, jolla on ollut omat tapansa toimia. Nyt apulaispormestarin pestiin pystyy sitoutumaan eri tavalla, koska se on pidempiaikainen. Oman puoleen pormestarin kanssa on eri tilanne lähteä tekemään politiikkaa. Uskon, että meillä on nyt politiikallemme parempi selkänoja Ilmarin ollessa ruorissa. Pääsemme paremmin viemään asioita läpi, neuvottelemaan ja suunnittelemaan ajan kanssa. On mukavaa, että pystyy avoimesti puhumaan tavoitteista, suunnitelmista, ajatuksista ja politiikan suunnasta, Porttikivi kuvailee.

Porttikivi uskoo, että tulevaisuudessa Tampere ottaa paremmin huomioon asukkaiden erilaisia näkemyksiä ja toteuttaa yhdenvertaisempaa, reilumpaa politiikkaa, jossa myös luonto otetaan paremmin huomioon.

– Mitään kovin radikaalia tuskin tulee – Tampere on tunnettu siitä, että sovitusta pidetään kiinni. Tamperetta ihaillaan – olen käynyt monessa paikassa keskustelemassa Tampereesta ja siitä, miksi meillä menee näin hyvin. Tästä saa olla ylpeä ja tämän kauden jälkeen vielä ylpeämpi, että olemme menneet vielä parempaan suuntaan, Porttikivi toteaa.

Kaikkien aikojen parhaat vaalit

Porttikiven mielestä kevään 2025 kunta- ja aluevaalit olivat mukavimmat vaalit, joihin hän on ottanut osaa. Vaalit erottuivat aikaisemmista vaaleista positiivisesti monella tavalla.

– Olen tehnyt jo monet vaalit. Näissä vaaleissa kansalaisilta ei tullut lainkaan negatiivista palautetta. Kaikilla oli hyvä tunnelma, mukaan tuli paljon uusia ihmisiä ja kaikki olivat hyvin aktiivisia. Vaalityötä tehtiin porukalla ja oli hyvä yhteishenki. Tämä oli selkeästi paras vaalikampanja, jossa olen ollut mukana, Porttikivi päättää.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Milla Zuev

Tampereen sosialidemokraattisen valtuustoryhmän ensimmäinen varapuheenjohtaja Antti Asp arvostaa puolueiden välistä yhteistyötä

Antti Asp tuli valituksi kaupunginvaltuustoon 410 kuntavaaliäänellä. Lisäksi hänet valittiin Tampereen sosialidemokraattisen valtuustoryhmän ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi, hyvinvointialueen tarkastuslautakunnan jäseneksi, elinvoima- ja osaamislautakunnan jäseneksi ja kaupunginhallitukseen pormestarin varajäseneksi. 28-vuotias pian hallintotieteiden maisteriksi valmistuva Asp kertoo olevansa tyytyväinen vaalitulokseensa sekä SDP:n yleiseen tulokseen Tampereella ja valtakunnallisesti.

– Valtakunnallinenkin tilanne heijasteli sitä, että ihmiset ovat pettyneitä hallituksen toteuttamaan politiikkaan ja päätöksiin, joiden seuraukset näkyvät negatiivisesti ihmisten arjessa, Asp sanoo.

Luottamuspaikoistaan Asp on hyvin kiitollinen.

– Olen äärimmäisen innoissani tästä kaikesta ja kiitollinen luottamuksesta. Uskon, että saamme tehtyä porukalla SDP:n arvojen mukaista politiikkaa, ja että saamme hyviä asioita aikaan, Asp sanoo.

Kampanjan tekeminen oli Aspin mielestä mukavaa. Demareilla oli hyvä porukka kasassa ja tukea sai hyvin niin puolueelta kuin muilta ehdokkailtakin.

– Henki oli hyvä muidenkin puolueiden ehdokkaiden kesken – tulimme hyvin toimeen keskenämme, Asp kertoo.

Oman ajattelun haastaminen tärkeää

Aspille on ollut tärkeää tutustua myös muiden puolueiden ajatuksiin, jotta välttyisi niin sanotulta kuplaantumiselta.

– Enemmän lähdin politiikkaan mukaan viime aluevaalien aikaan. Olen jonkin verran liikkunut aiemmin muidenkin puolueiden tapahtumissa, sillä olen halunnut kuulla argumentteja muiltakin puolilta saadakseni erilaisia näkemyksiä asioihin. Näin omia näkemyksiä tulee perusteltua kunnolla ja välttyy muiden näkemysten vähättelemiseltä. Toisia on tärkeää oikeasti kuulla ja haastaa omaa ajatteluaan siten, että ei vietä aikaa vain täysin samanmielisten kesken. Muuten tulee liian helposti vain hyväksyttyä asioita kyseenalaistamatta, Asp pohtii.

SDP on kuitenkin arvojensa vuoksi valikoitunut Aspin omaksi puolueeksi.

– Koen, että tämä on kuitenkin arvojeni kannalta lähinnä minua oleva puolue. Meillä on todella osaavia ihmisiä ja hyvä meininki. Kokonaisarvion perusteella tämä on ylivoimaisesti minun paikkani, Asp toteaa.

Palvelut tulee säilyttää laadukkaina

Asp toivoo alkavalta nelivuotiskaudelta sitä, että Tampere tulisi pysymään elinvoimaisena ja vetovoimaisena kaupunkina, jossa on edelleen laadukkaat ja toimivat palvelut.

– Nämä ovat aivan kärkiasioita. Toivon, että pystymme myös huolehtimaan joukkoliikenteestä koko Tampereella, ja että saamme työllisyyspalvelut toteutettua hyvin, Asp sanoo.

Toki talouden reunaehtoja joudutaan miettimään tarkkaan.

– Tärkeintä on saada talouden tasapainottaminen toteutettua niin, että palveluiden laatu ei kohtuuttomasti heikkene, ja että kuitenkin päästään taloustavoitteisin. Luotan kyllä siihen, että tällä porukalla saadaan toteutettua politiikkaa, jota äänestäjät ovat toivoneet, Asp päättää.

Teksti: Milla Zuev
Kuva: Milla Zuev

Tuila Jaatinen: ”Kovat arvot eivät kehitä yhteiskuntaa eteenpäin”

Kahvilayrittäjä ja rockbändimuusikko Tuila Jaatinen on valittu yhdeksi Tampereen sosialidemokraattisen valtuustoryhmän varapuheenjohtajista.

Jaatinen oli kolmatta kertaa ehdolla kuntavaaleissa ja saavutti 651 ääntä. Aluevaaleissa hän sai 692 ääntä. Jaatinen kuvailee poliittista uraansa nousujohteiseksi: edelliset kuntavaalit poikivat hänelle varajäsenen paikan.

Työnsä ja politiikan tekemisen lisäksi Jaatinen kertoo toimineensa pitkään erilaisissa luottamustehtävissä politiikan ulkopuolellakin. Alkuperäiseltä ammatiltaan hän on opettaja.

– Halusin itse varapuheenjohtajaksi, ja minut äänestettiin sille paikalle. Meillä on hyvä porukka kasassa ja haluan olla mukana luomassa hyvää ryhmähenkeä. Oli mahtavaa tulla valituksi, ja kiitollisena minua äänestäneille otan paikan vastaan. Tässä tehtävässä täytyy olla hyvin kartalla kaupungin tapahtumista ja tietää, mitä tekee, Jaatinen toteaa.

Järjestöt ja kulttuuri tärkeitä

Jaatinen myöntää, että edessä on tiukka talouskuri – mutta tästä huolimatta hän haluaa antaa panoksia kulttuurille, liikunnalle, järjestöille ja yleensä kolmannelle sektorille.

– Kansalaisten hyvinvointia edistävä järjestötyö on tärkeää. Sote-puolella on tällä hetkellä hirveitä reikiä, joita eri järjestöt paikkailevat. Autan tässä, minkä pystyn. Tämä on yhdessä tekemistä – valtuusto koostuu kaikkien puolueiden tekijöistä, Jaatinen muistuttaa.

– Kulttuurin ja liikunnan merkitystä hyvinvoinnille meille kaikille ei voi unohtaa, niihin liittyvät asiat ovat minulle tärkeitä. Loppupeleissä en aja politiikassa omaa etuani, vaan kuuntelen herkällä korvalla äänestäjiäni – mitä asioita nousee esille. Reagoin niihin sitten politiikan keinoin. Joskus joudutaan tekemään kompromisseja. Yleisesti tavoitteenani on saada asioissa win-win-tilanne, silloin kaikki hyötyvät, Jaatinen jatkaa.

Jaatinen kehuu myös pormestariohjelmaa.

– Pormestariohjelma kertoo arvoistamme ja tulevaisuudestamme. Tähän sitoudutaan. Ohjelman vieminen eteenpäin yhdessä muiden kanssa on hyvä tavoite ja toivon monipuolista vuoropuhelua, Jaatinen toteaa.

Hyvä kampanjahenki

Monien muiden ehdolla olleiden tapaan Jaatinen kehuu kampanjaa tehneiden ehdokkaiden yhteishenkeä.

– Kampanjoimme vaalipäällikköni Pekka Kujansivun kanssa aktiivisesti. Ihmiset suhtautuivat kampanjointiin asiallisesti. Välillä satoi räntää ja sitten paistoi aurinko, mutta sellaista katukampanjointi on. Kampanjan jälkeen kyllä väsytti, täytyy myöntää, Jaatinen muistelee.

Demarien vaalivoittoa Tampereella Jaatinen piti liki väistämättömänä.

– Valtakunnallisen hallitustyön jäljiltä näin täytyi tapahtua. Historia toistaa itseään. Demarit korjaavat jälleen oikeistopolitiikan jälkiä. Kovat arvot eivät kehitä yhteiskuntaa eteenpäin, päinvastoin, Jaatinen päättää.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Tuila Jaatinen