Valtuustoaloite: Maksuton joukkoliikennelippu yli vuoden työttömänä oleville velvoittavaan työnhakukeskusteluun

Tausta
Työttömien työnhakijoiden velvollisuudet kiristyvät vuonna 2026 voimaan tulevien lainsäädäntömuutosten myötä. Samalla työttömien taloudellinen tilanne on heikentynyt entisestään, eikä työllisyyden paranemisesta lähiaikoina ole merkkejä. Työttömien tilanne on monessa mielessä kohtuuton.

Marraskuun 2025 työllisyyskatsauksen mukaan Tampereen kaupungissa oli marraskuun lopussa yhteensä noin 20 000 työtöntä työnhakijaa, joista noin 7 600 on pitkäaikaistyötöntä (yli vuoden työttömänä olleita).

Pohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa painotetaan työnhakijoiden kohtaamista ja tiivistä palveluprosessia, jolloin käyntiajat pyritään järjestämään pääsääntöisesti kasvokkain työllisyyspalveluiden toimistoilla noin 3kk välein. Käyntiajat ovat velvoittavia ja mikäli työtön ei saavu käyntiajalle, voidaan hänelle määrätä työttömyyspäivärahan karenssi ja hänen työnhakunsa katkeaa. Laki määrittelee sen, mikä on pätevä syy olla osallistumatta, siirtää tai peruuttaa käyntiaika. Päteviä syitä ovat esimerkiksi sairastuminen tai työhaastattelu. Laki jättää viranomaiselle tarvittavaa tulkinnanvaraa, koska tilanteet ovat erilaisia.

Ongelmaksi on muodostunut kaupungin linjaus, jonka mukaan velvoittavaa käyntiaikaa ei siirretä tai peruta, vaikka työtön ilmoittaisi, ettei hänellä ole varaa matkustaa toimistolle. Varattomuudesta johtuva käyntiajalle saapumatta jättäminen aiheuttaa jo valmiiksi vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevalle työttömälle lisäongelmia karenssin muodossa. Karenssista johtuvaa työttömyyspäivärahan leikkausta ei kompensoida toimeentulotuesta, vaan se on peruste leikata toimeentulotukea. Tilanne luo köyhyyden kierteen, ja samalla se syventää viranomaisvastaisuutta sekä rapauttaa luottamusta.

Monilla työttömillä ei ole tosiasiallista mahdollisuutta käyttää joukkoliikennettä hintojen nousun vuoksi. Luonnonvarakeskuksen mukaan elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet vuodesta 2022 noin 18 %. Samaan aikaan bussilipun hinta on noussut 2,10 eurosta 2,80 euroon (lähimaksulla maksettuna). Lisäksi arvonlisäveron korotus syksyllä 2024 nosti hintoja entisestään ja hyvinvointialue korotti terveydenhuollon maksuja vuoden 2026 alusta keskimäärin 6,9%.

Työttömyyspäiväraha ei ole pysynyt hintojen perässä sosiaaliturvaleikkausten vuoksi. Työttömyysetuuksiin kohdistuu indeksijäädytykset vuosina 2024- 2027 sekä lukuisia muita leikkauksia, kuten lapsikorotuksen sekä suojaosan poisto.

Maksuttoman joukkoliikennelipun tarjoaminen pitkäaikaistyöttömille työnhakukeskusteluun osallistumisen varmistamiseksi ehkäisisi taloudellisen noidankehän syntymistä. Vaikeassa työllisyystilanteessa on tärkeää huomioida työtä hakevat ihmiset ja varmistaa heidän mahdollisuutensa osallistua työllisyyspalveluihin ja lakisääteisten suunnitelmien laadintaan. Käynti toimistossa vähentäisi myös eristäytymistä ja helpottaisi samalla muiden asioiden hoitamista kaupungin keskustassa.

Ehdotus:
Kaupunginvaltuusto päättää, että:

1. Yli vuoden työttömänä olleille työnhakijoille tarjotaan maksuton joukkoliikennelippu, kun he matkustavat velvoittavaan työnhakukeskusteluun työllisyyspalveluihin ja sieltä kotiin.

Tampereella 19.1.2026
Mira Hirvonen (sd.)

Valtuustoaloite Rakentamisen tuottavuuden parantamiseksi Tampereella

Christopher Görschin väitöskirjatutkimuksen (Aalto-yliopisto, 2024) mukaan rakennustyömailla pahimmillaan vain 20 % työajasta kohdistuu varsinaiseen työn tekemiseen. Merkittävä osa ajasta kuluu odotteluun, siirtymiin, uudelleenjärjestelyihin ja häiriöiden selvittelyyn, mikä pirstoo rutiineja, heikentää tuottavuutta ja venyttää aikatauluja.

Tutkimuksen mukaan työnsuunnittelu ja reaaliaikainen koordinointi eivät ole riittävän tarkkoja eikä työntekijöiden käytännön tietoa hyödynnetä ajoissa. Tämän seurauksena rakennustuotannon virta on hajanainen ja häiriöherkkä, eli työmaan tehtävät eivät etene sujuvana, jatkuvana ja häiriöttömänä prosessina. Keskeinen havainto tutkimuksessa on se, että työntekijöiden näkökulmien tuominen työnsuunnitteluun varhaisessa vaiheessa parantaa tehtävien suorittamista, vähentää tehottomuutta ja kehittää sekä rakennettavuutta (constructability) että työmaan logistiikkaa.

Tehottomat prosessit johtavat tuottavuuden heikkenemiseen, aikataulujen venymiseen ja kustannusten kasvamiseen. Keskeytykset ja kiirevaiheet heikentävät työturvallisuutta, -motivaatiota ja -tyytyväisyyttä, sekä lisäävät virheiden ja jälkikorjauksen riskiä. Rakentamisen laatu ja lopputuloksen luotettavuus vaarantuvat.

Pienikin tuottavuuden parannus voi tuoda kustannussäästöjä. Käytännön esimerkkinä Tampereella talonrakennushankkeiden yhteenlasketut nettoinvestoinnit vuodelle 2026 on noin 105,4 miljoonaa euroa. Jos oletetaan, että tuottavuuden parantaminen näkyisi kustannuksissa 5 prosentin säästönä, se merkitsisi 5,27 miljoonan euron säästöä. Jokainen lisäprosentti vastaisi 1,05 miljoonaa euroa.

Esitän, että Tampereen kaupunki käynnistää korkeakoulukumppaneiden kanssa selvityksen ja pilottiohjelman kaupungin rakennuttamissa hankkeissa. Selvityksessä tarkastellaan mm. työtehtävien ja tuotannon suunnittelua, valvontaa ja johtamisrakenteita, ja siinä mitataan arvoa tuottavan työajan osuutta. Tavoitteena on tunnistaa keskeisiä kehityskohteita, sekä laatia toimenpide-ehdotuksia, työkaluja ja seurantamittareita tuottavuuden parantamiseksi. Korkeakouluyhteistyössä toteutettu pilotti voitaisiin kohdentaa ensisijaisesti sellaisiiin kohteisiin, joissa kaupungilla on isompi rooli ja vastuu.

Tampereella 15.12.2025
Saana Kuusipalo, kaupunginvaltuutettu (sd.)

Valtuustoaloite: Yleinen WC Hervannan keskustaan

Hervannassa on toiminut jo useita vuosia Turvallisuustyöryhmä, joka koostuu paikallisista toimijoista. Mukana on edustus Tampereen kaupunginkirjastolta, kaupungin työsuojelusta, seurakunnalta, Pirkanmaa hyvinvointialueen etsivästä työstä, Tampereen A-Killasta, Kauppakeskus Duolta ja Securitakselta sekä Yhdessä selviytymisen tuki YSTI ry:stä.

Tämä aloite perustuu Turvallisuustyöryhmän toiveeseen ja esitykseen.

Esitämme, että Hervannan keskustaan Valtaraitille saataisiin yleinen wc. Tällä hetkellä wc:n puute aiheuttaa alueella siisteyden ja turvallisuuden kannalta kielteisiä vaikutuksia.

Esityksen perustelut:

  • Ympäristön siisteydellä on merkitystä turvallisuuden tunteelle. Nykytilanteessa Hervannan keskustan alue, jossa sijaitsevat kirjasto, terveyspalvelut, neuvola ja nuorisotila, ovat epäsiistissä kunnossa. Rakennusten piha-alueita ja seinänvierustoja käytetään yleisenä käymälänä. Alueella liikkuu paljon lapsia ja nuoria. Siivottomuus edesauttaa turvattomuuden kokemusta ja on myös terveysriski. Esim. kirjasto on jo vuosia saanut jatkuvasti asiakaspalautetta piha-alueiden siivottomuudesta.
  • Turvallisempi Hervanta -kyselyssä nousee esille kadulla aikaansa viettävien ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten oma tarve yleiselle vessalle. Kyse on ihmisarvoisesta kohtelusta (mahdollisuus päästä käyttämään vessaa yksityisesti kadulla tai pusikossa asioinnin sijaan) sekä turvallisuudesta (esim. naiset kokevat turvattomuutta joutuessaan hoitamaan asiansa kadulla). Turvallisuusnäkökulmasta lukittava wc-tila voi olla ilta- ja yöaikaan myös paikka, jonne päästä turvaan soittamaan apua vaarallisessa tilanteessa, jossa on väkivallan uhka.
  • Wc-tila olisi käytössä 24/7 vrt. kauppakeskus Duon ja kirjaston wc-tilat, jotka ovat käytössä vain palvelujen aukioloajan mukaan. Asunnottomuus on lisääntynyt, yöaikaiselle wc:lle on tarvetta.
  • Yleinen wc palvelee yleisemminkin alueen siisteyttä ja viihtyisyyttä. Ahvenisjärven ympäristö soveltuu erinomaisesti virkistys- ja tapahtumakäyttöön, mutta vessojen puute on aiheuttanut sen, että asukkaat ovat tuoneet esiin huolensa alueen siivottomuudesta: viheralueiden käytön yleisenä käymälänä sekä roskaamisen. (esim. Hervannan sanomat 6.8.2025, s.8)
  • Hervannan keskusta-aluetta on uudistettu, esim. Hervannan vapaa-aikakeskus on peruskorjattu ja avataan pian uudessa loistossaan. On kaikkien etu pitää myös ulkoalueet siisteinä ja viihtyisinä.
  • Hervanta on iso asuinalue, jonne ratikka tuo ihmisiä myös muualta. Yleisellä siisteydellä on suuri merkitys Hervannan maineelle ja turvallisuuden kokemukselle. Julkinen wc olisi yksi käytännöllinen ja suhteellisen edullinen keino vaikuttaa asiaan, jotta mainetta saataisiin parannettua. Keskusta-alueella tähän asiaan on jo satsattu ja nyt kaupungin olisi hyvä kohdistaa katseensa Hervantaan.

Pormestariohjelmassa on nostettu vahvasti esiin kaupunginosien yhdenvertainen kehittäminen, jota tämä käytännön toimi osaltaan tukisi.

Tämän lisäksi on yleisemminkin kartoitettava kaikkia toimia, joilla Hervannan keskusta saadaan turvallisemmaksi ja viihtyisämmäksi.

Tampereella 15.12.2025
Tampereen Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä

Jyrki Koskinen jatkaa SDP Tampereen puheenjohtajana

SDP Tampereen (viralliselta nimeltään Tampereen Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry) edustajisto on valinnut hallituksen puheenjohtajaksi jatkokaudelle 2026-2027 Jyrki Koskisen. Koskinen on toiminut ao. tehtävässä kahdeksan vuotta vuodesta 2018 lähtien.

Varapuheenjohtajaksi kaudelle 2026-2027 valittiin Outi Mikkola. Hallituksen jäseniksi kaudelle 2026-2027 valittiin Maarit Hirvonen, Esa Kanerva, Jussi Lahtinen, Marjut Leppänen, Nina Lindberg, Helena Nieminen, Kari Peltovirta, Ele Rantasalmi, Johanna Santaniemi ja Sonja Tahlo.

Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän ryhmäpuhe Tampereen talousarviokokouksessa 10.11.2025

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja tamperelaiset,

Olemme kokoontuneet Tampere-taloon päättämään Tampereen kaupungin uudesta strategiasta ja talousarviosta. SDP:n valtuustoryhmän vahva kädenjälki näkyy molemmissa kokonaisuuksissa.

Tampereen kaupungin strategia 2035 rakentuu edelleen tekemisen kaupungin vision ympärille. Tampere tunnetaan kaupunkina, jossa tehdään eikä meinata. Visio herättää mielikuvan rohkeasta, kestävää kasvua tavoittelevasta, yhteisöllisestä ja elinvoimaisesta Tampereesta. Visio ei ole vain mielikuva vaan se on myös tahtotila. Olemme ja haluamme olla jatkossakin tunnettu tekemisen kaupunkina, emmekä pelkää tehdä siitä numeroa. Tulevaisuuden Tampere tehdään yhdessä. Yhdessä on tehty tämä strategiakin. Sitä on valmisteltu laajassa ja avoimessa yhteistyössä eri sidosryhmiä, kaupungin henkilöstöä ja asukasryhmiä osallistaen sekä Ilmari Nurmisen pormestariohjelman Meidän Tampere – tulevaisuus tehdään yhdessä pohjalta. Valtuutetut ja valtuustoryhmät ovat moneen otteeseen päässeet kommentoimaan strategialuonnosta. Valtuustoryhmämme kiittää viranhaltijoita ja muita puolueita hyvästä yhteistyöstä strategiavalmistelussa.

SDP:n valtuustoryhmä on tyytyväinen strategiaan kokonaisuutena ja erityisesti sen neljään painopisteeseen: elämäniloa, kestävyyttä, edelläkävijyyttä ja yhdessä. Valtuustoryhmämme haluaa nostaa strategiasta yhdenvertaisuuden korostamisen, laadukkaat hyvinvointipalvelut, hyvinvointierojen tasaamisen ja kaupunginosakehittämisen. Näemme tärkeäksi lasten ja nuorten koulumotivaation parantamisen, alueellisten oppimiserojen kaventamisen, nuorten työllisyyden tukemisen, uusien yritysten synnyn edistämisen ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisen. Strategiassamme sitoudumme Tampereella vahvasti ilmastonmuutoksen hillintään ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen, mikä on erinomainen asia ja tukee kestävää kaupunkipolitiikkaa. Ryhmämme tulee seuraamaan tiiviisti strategian toteutumista valtuustokauden aikana.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Pormestari Ilmari Nurminen julkaisi 22.10. ensi vuoden talousarvioesityksensä, jonka tänään hyväksymme valtuustossa. Pormestari Nurminen on joutunut rakentamaan ensimmäistä budjettiaan äärettömän hankalassa tilanteessa. Yleinen taloustilanne Suomessa on heikko, mikä hidastaa myös kuntien verotulojen kehitystä. Tampereellakaan verotulot eivät ole kasvaneet toivotulla tavalla ja työllisyystilanteen heikkeneminen on vaikuttanut negatiivisesti kaupungin talouteen. Peruspalvelujemme valtionosuudet ovat jääneet kauas pääkaupunkiseudun kunnista, vaikka painimme samojen kasvavan kaupungin haasteiden kanssa. Pormestari Nurminen on sitoutunut pormestariohjelmassa yhdessä ohjelman allekirjoittaneiden puolueiden kanssa tasapainottamaan Tampereen talouden. Nurmisen talousarvion myötä Tampere puolittaakin alijäämänsä.

Pormestari Nurmisen ja SDP:n tahtotilana on ollut, ettemme nosta kunta- ja kiinteistöveroa monen muun kunnan tapaan.  Tasapainotamme Tampereen taloutta tekemällä kohdennettuja säästöjä ja etsimällä yhdessä kaupungin henkilöstön kanssa määrätietoisesti ratkaisuja. Nurmisen talousarvioesitys sisältää yli 18 miljoonan euron tasapaino-ohjelman, jossa on 112 eri toimenpidettä. Koalitioryhmien valtuustoryhmien puheenjohtajat ovat neuvotelleet toimenpiteistä jo kesällä talousarviokehyksen yhteydessä. Ryhmät olivat yksimielisiä, ettei säästöjä lähdetä hakemaan esimerkiksi perusopetuksen ryhmäkokoja kasvattamalla, lakkauttamalla lähikirjastoja tai yhdistysten avustuksia leikkaamalla. Tasapaino-ohjelman toimenpiteiden osalta lautakunnat ovat kohdentaneet leikkauksia ei-lakisääteisiin palveluihin ja tarkastelleet esityksiä siten, että heikennykset osuvat mahdollisimman vähän kuntalaisille tärkeisiin palveluihin. Kiitänkin apulaispormestareita ja lautakuntien jäseniä hyvästä työstä.

Talousarvio sisältää yli 10 miljoonan henkilöstökulujen vähennyksen. Tämä yhteistoimintakokonaisuus on ollut SDP:n valtuustoryhmälle kaikkein vaikein asia hyväksyä. YT-prosessi on ollut mielestämme kohtuuttoman pitkä ja on lisännyt kaupungin työntekijöissä epävarmuutta ja kuormittanut työyhteisöjä. Ryhmämme on kantanut huolta kaupungin henkilöstön jaksamisesta, työhyvinvoinnista sekä työilmapiiristä. YT-neuvottelujen tuloksena kaupunki irtisanoo yli 120 työntekijää. Irtisanomisista noin 70 prosenttia kohdistuu hallinnon tehtäviin.  Ryhmämme on tyytyväinen siitä, että irtisanomisten määrä jäi pienemmäksi kuin alun perin esitettiin, mutta samalla olemme huolissamme siitä, miten jäljelle jäävä hallinnon henkilöstö kykenee hoitamaan lisääntyvät työtehtävät.

Hyvät kuulijat,

Tämän vuoden alussa toteutettu TE-uudistus siirsi työllisyyspalvelut kunnille ja laajensi kuntien rahoitusvastuuta työttömyysetuuksista. Aiemmin kunnat maksoivat osan työmarkkinatuesta 300 työttömyyspäivän jälkeen, mutta nyt vastuu alkaa jo 100 päivän päästä. Rahoitusmalli on kuntien osalta kohtuuton. Kunnille on sälytetty lähes mahdoton tehtävä. Työttömyyden taustalla on usein rakenteellisia ongelmia, ja avoimia työpaikkoja on yksinkertaisesti liian vähän. Maan hallituksen päätös on merkittävästi lisännyt Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon kustannuksia. Tampereella työttömyyden hoidon hinta on tänä vuonna noin 47,5 miljoonaa euroa.

Työttömänä työnhakijana oli syyskuussa yli 18 500 tamperelaista, mikä on lähes 2300 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut edellisvuodesta 33%. Työllisyysjaostolle kohdistuu talousarviossa kolme sitovaa toiminnan tavoitetta. Tavoitteet ovat kovin työnantajalähtöisiä ja jäimme ryhmänä kaipaamaan rinnalle tavoitetta pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi. Talousarvio sisältää Tampereen maksuosuuden työllisyysalueesta ja kaupungille työttömyysturvasta tulevat maksut. Tasapainotustoimet työllisyysalueella pienentävät kaupungin maksuosuutta, mutta vaikea työttömyystilanne kasvattaa työttömyysturvakustannuksia. Ryhmämme on huolissaan työttömyyden aiheuttamista inhimillisistä ongelmista. Työttömyys lisää mielenterveyden haasteita, taloudellista epävarmuutta, köyhyyttä ja vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin. Olemme erityisen huolissamme kasvavasta nuorisotyöttömyydestä.

Meillä ei ole varaa menettää nuoria sukupolvia ja syrjäyttää heitä työelämästä. Olemme tyytyväisiä, että talousarviossa korostetaan eri tahojen kanssa tehtävää yhteistyötä nuorten työllisyyden edistämiseksi ja että keskiössä on nuorten työllisyysohjelman toteutus. Kaupungin tulee vahvistaa yhteistyötä kuntouttavan työtoiminnan toimijoiden ja Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa. Tamperelaisten pitkäaikais- ja nuorisotyöttömien etu on, ettei kuntouttavan työtoiminnan resurssointia leikata kohtuuttomasti Pirhankaan puolella.

Väestönkasvu edellyttää kasvavassa kaupungissa palveluverkon uusimista ja lisärakentamista. SDP:n valtuustoryhmä on painottanut investoinneissa päiväkoti- ja koulurakentamista. Ensi vuonna valmistuvat Ahvenisjärven, Kissanmaan ja Harjun koulut. Tulevana vuonna alkaa myös Hatanpään, Pyynikin, Kaukajärven, Takahuhdin ja Kämmenniemen koulujen perusparannukset ja Peltolammin hyvinvointikeskuksen koulu, päiväkoti, nuorisotila ja kirjastokin saavat alkusysäyksen. Järvensivun asukkaat voivat vihdoin huokaista helpotuksesta, sillä pormestari Nurminen on lisännyt talousarvioon Järvensivun pienten lasten yksikön suunnittelurahan. Kulttuuripuolellakin voidaan hymyillä, sillä kauan odotettu Tampereen taidemuseon laajennus aloitetaan, Nekalan kulttuurikeskus avautuu ja pitkään toivotut taiteilijoiden työtilat toteutuvat. Ryhmämme tervehtii ilolla myös pormestarin avausta muumeista ja muumien näkyvyyden hyödyntämistä matkailussa.  Saunojia hellitään Rauhaniemen saunan perusparantamisella.

SDP:n valtakunnallinen tavoite on pitää peruskoulujen ryhmäkoot maltillisina. Pormestari Nurminen on varjellut perusopetusta, ja ryhmäkoot eivät kaupungissamme kasva. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstömäärää lisätään 45:llä. SDP:n kynänjälki näkyy siinä, että perusopetuksen tasa-arvorahaa lisätään merkittävästi. Meille on tärkeätä, että jokaisella lapsella ja nuorella Tampereella on mahdollisuus kasvaa, oppia ja harrastaa taustastaan ja asuinympäristöstään huolimatta. Kiitämme myös panostuksista oppimisen tukeen ja lukutaitotyöhön. Ryhmämme on tyytyväinen lukiopaikkojen lisäämisestä ja Pyynikin lukion uudesta englanninkielisestä lukiolinjasta.

Raitiotien rakentaminen jatkuu Pirkkalan ja Linnainmaan suuntaan. Talousarviossa edistetään kohtuuhintaista asumista ja tätä avitetaan kaavoittamalla yli 3000 tonttia vuodessa. Luonnonsuojeluohjelma päivitetään ensi vuonna, pyöräilyväylä Valssipadonraitti rakennetaan ja erilaisia ilmasto- ja luonnon monimuotoisuustoimenpiteitä toteutetaan ympäri kaupunkia. Valtuustoryhmämme on erityisen tyytyväinen pormestarin julkistamaan kaikkien Tampere -kehitysohjelmaan, jossa korostuu yhdenvertaisuus, osallisuus ja yhteisöllisyys – juuri ne arvot, joita tässä ajassa tarvitaan. Kehitysohjelman avulla lisätään kädentaitopajoja, kohtaamispaikkoja, kaupunginosatoimintaa, ruoka-apua ja köyhyystyötä ja vähennetään asunnottomuutta yhteistyössä hyvinvointialueen ja järjestöjen kanssa.

Kiitän pormestari Nurmista hyvästä talousarvioesityksestä, jossa on huomioitu koalitioryhmien toiveet. Kiitän lämpimästi kaupungin virkakuntaa, apulaispormestareita, koalition ryhmäpuheenjohtajia ja valtuustoryhmiä yhteistyöstä ja -hengestä talousarvion valmistelussa. Tampereella osataan vaikeinakin aikoina löytää ratkaisuja yhdessä. Tämä luo vahvan pohjan kaupungin kehittämiselle ja lisää asukkaiden ja kaupungin työntekijöiden luottamusta päätöksentekoon. Uskon, että yhdessä saamme Tampereen talouden suunnan kääntymään.

Johanna Loukaskorpi, 
valtuustoryhmän puheenjohtaja

Valtuustoaloite: Tampereen kaupungin valmistelut humanitaariseen yhteistyöhön Gaza Cityn kanssa ja ystävyyskaupunkisuhteen edistäminen

Tampereen kaupunki on kansainvälinen ja arvoiltaan solidaarinen kaupunki, joka tunnetaan
aktiivisesta roolistaan yhdenvertaisuuden edistäjänä. Allekirjoittaneet valtuutetut katsovat, että
Tampereen tulee osoittaa humanitaarista vastuunkantoa myös kansainvälisesti, etenkin Palestiinan
tilanteissa, joissa siviiliväestö on kärsinyt valtavaa tuhoa ja inhimillistä kärsimystä.

Gaza City Palestiinassa on sodan vuoksi kärsinyt laajamittaisesta tuhosta. Kaupunki on
käytännössä raunioitunut, ja tulevaisuudessa sen jälleenrakennus tulee olemaan yksi aikamme
suurimmista humanitaarisista haasteista.

Tampereella on mahdollisuus olla eturintamassa kaupunkina, joka rakentaa yhteyttä myös niihin,
joihin on kohdistunut mittaamattoman suuri inhimillinen kärsimys. Esitämme että Tampereen
kaupunki aloittaa valmistelut humanitaariseen yhteistyöhön tähtäävän yhteyden luomiseksi Gaza
Cityyn ja selvittää edellytyksiä mahdolliselle ystäväkaupunkisuhteen käynnistämiselle.

Valmistelussa voidaan selvittää muun muassa:

• yhteistyössä Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa mahdollisuuksia käytöstä poistettujen
ambulanssien, lääkintäkaluston tai sairaalatarvikkeiden luovuttamiseen Gazan siviiliväestön
käyttöön,
• kaupungin koordinoiman humanitaarisen avustuskeräyksen järjestämistä yhdessä
kansalaisjärjestöjen kanssa,
• kulttuurivaihdon suunnittelua
• sekä myöhemmässä vaiheessa kaupunkien välistä ystävyyskaupunkitoimintaa.

Aloitteella ei ole merkittävää vaikutusta kaupungin kustannusrakenteeseen. Mahdollinen
humanitaarinen yhteistyö voidaan toteuttaa pääosin olemassa olevien verkostojen,
yhteistyökumppaneiden ja lahjoitusten kautta. Samalla Tampereen kaupunki vahvistaa mainettaan
solidaarisuuden ja kansainvälisen vastuun edistäjänä, mikä tukee kaupungin strategisia arvoja,
kansainvälistä näkyvyyttä ja vetovoimaa.

Esitys:
Allekirjoittaneet valtuutetut esittävät, että Tampereen kaupunki:

1. Aloittaa valmistelut humanitaariseen yhteistyöhön tähtäävän yhteyden luomiseksi Gaza
Cityyn.

2. Selvittää yhteistyössä ulkoministeriön, Kuntaliiton ja humanitaaristen toimijoiden kanssa
mahdollisuudet humanitaarisen tuen ja ystävyyskaupunkisuhteen käynnistämiseen
jälleenrakennusvaiheen käynnistyessä.

Tampereella, 9.10.2025
Atte Virolainen, SDP

Valtuustoaloite kansalaisosallistumisen vahvistamiseksi Tampereella ottamalla käyttöön puntaroiva kansalaispaneeli

Kansalaisten kiinnostus poliittiseen päätöksentekoon ja puoluetoimintaan on heikentynyt, ja jopa kaksi kolmesta suomalaisesta ei luota voivansa vaikuttaa päätöksentekoon. Kuntatasolla tapahtuva päätöksenteko on poliittisen päätöksenteon rakenteista lähimpänä kansalaisia, mutta kansalaisten kiinnostus sitä kohtaan on heikkoa. Esimerkiksi Tampereen kuntavaaleissa äänestysprosentti ei ole ylittänyt vuoden 1992 jälkeen 60 prosenttia.

Suomen perustuslain mukaan kunnan hallinnon tulee perustua asukkaiden itsehallintoon. Kuntalaissa säädetään tarkemmin kuntalaisten osallistumisoikeuksista ja velvoitetaan kuntia tarjoamaan kuntalaisille monipuolisia ja vaikuttavia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.

Tampereella on käytössä monia kansalaisosallistumisen muotoja, kuten lakisääteisiä vaikuttamistoimielimiä, kyselyitä ja keskustelutilaisuuksia. Suoran osallistumisen muotojen tulisi kuitenkin ulottua entistä laajempiin ihmisryhmiin, mikä vahvistaisi kansalaisten osallisuutta päätöksentekoon.

Tampereen sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että Tampereelle perustetaan puntaroiva kansalaispaneeli. Kuntaliiton mukaan kansalaispaneeli on yksi suoran osallistumisen malli, joka yhdistää suoraa kansalaisosallistumista puntaroivaan demokratiaan. Puntaroivassa demokratiassa poliittista päätöksentekoa edeltää yhdenvertainen ja toisia kunnioittava tietopohjainen keskustelu, jossa omat näkökannat perustellaan ja muita kuunnellaan.

Kansalaispaneeli perustuu satunnaisotokseen, jolloin kaikilla kuntalaisilla on yhtä suuri todennäköisyys tulla kutsutuksi paneeliin. Näin varmistetaan, että paneelissa on monipuolinen edustus kuntalaisia eikä osallistuminen kasaudu vain aktiivisimmille tai äänekkäimmille. Paneeli keskustelee monipuoliseen asiantuntijatietoon pohjautuen ja antaa suosituksen päätöksentekijöille.

Kansalaispaneelit sopivat parhaiten tukemaan päätöksentekoa aiheissa, joihin liittyy vaikeita arvovalintoja tai poliittisen kompromissin rakentaminen on poikkeuksellisen vaikeaa. Ne tarjoavat päätöksentekijöille mielipidemittauksia ja kyselytutkimuksia syvällisempää ymmärrystä kuntalaisten ajatuksista ja huolista, ja siten täydentävät ja tukevat demokraattista päätöksentekoa vaikeissa kysymyksissä. Kansalaispaneeleita on kunnissa käytetty muun muassa liikenteen päästövähennysten arviointiin (Helsinki), strategian valmisteluun (Vantaa), lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen (Turku) sekä talouden tasapainottamistoimenpiteiden valmisteluun (Jyväskylä).

Turussa kansalaispaneeli on vakiintunut osaksi kaupungin päätöksentekoa ja samaa suunnitellaan myös Jyväskylässä. Lisäksi Helsinki ja Espoo ovat hiljattain hyväksyneet valtuustoaloitteet kansalaispaneelien käyttöönotosta päätöksentekonsa tukena ja Vantaalla on jätetty vastaavanlainen valtuustoaloite. Myös Pirkanmaan hyvinvointialueella on ollut käytössä kansalaispaneeli, jota on toteutettu yhteistyössä Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran kanssa.

Tampereen tulee ottaa vahvempi rooli uusien asukasosallistumisen muotojen kehittämisessä ja ottaa käyttöön puntaroiva kansalaispaneeli. Kansalaispaneeli voisi toimia osana kaupungin osallisuus- ja yhteisöllisyystyötä ja vahvistaa hyvinvoinnin kehitysohjelman tavoitteita.

Tampereella 13.10.2025 Tampereen sosialidemokraattinen valtuustoryhmä

Valtuustoaloite vaikuttavamman pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työllistymisen tuen mallin kehittäminen Tampereelle

Taustaa
Pitkäaikaistyöttömien määrä Tampereella on kaksinkertaistunut kahden vuoden aikana. Tällä hetkellä yli vuoden työttömänä olleita on yli 7 000. Tampereen kaupunki maksaa noin 48 miljoonaa euroa vuodessa pitkäaikaistyöttömien työttömyysturvaan liittyviä kustannuksia (nk. sakkomaksut). Kaupungin maksuosuus kasvaa aina työttömyysjakson pidentyessä. Palkkatukijärjestelmän tarkoituksena on ollut tukea vaikeasti työllistettävien ja pitkäaikaistyöttömien työllistymistä. Järjestöillä on osaamista heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen tukemisessa ja merkittävä rooli palkkatukityön tarjoajana. Vuoden 2025 alusta palkkatukijärjestelmän ehtoja on heikennetty sekä kaupungin, järjestöjen että työntekijän näkökulmasta. Palkkatukijaksot eivät enää kerrytä työntekijöiden työssäoloehtoon vaadittavia päiviä eikä katkaise kaupungin maksuvelvoitetta kasvattavaa päiväkertymää. Järjestöille palkkatukityöllistäminen on aiempaa kalliimpaa. Lahden kaupunki on parhaillaan pilotoimassa palkkatukijärjestelmän rinnalle järjestöjen kanssa kehitettyä nk. välityömarkkinoiden avustusmallia, jolla voittoa tavoittelemattomat järjestöt ja yhdistykset ja yhteisöt pysyvät tarjoamaan haastavassa työmarkkina-asemassa oleville työtä, ja tukea työllistymistä jatkossa. Jakson toteutetaan ”normaalina” palkkatyönä, jolloin palkkatuen ehtojen heikennysten vaikutukset voidaan ohittaa.

Aloite
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kaupunki kehittää palkkatukijärjestelmän rinnalle Tampereen mallin pitkäaikaistyöttömien ja työtä vailla olevien nuorten työnhakijoiden työllistymisen tueksi. Malli kehitetään yhdessä kulttuuri-, liikunta- ja sote-järjestöjen sekä elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. Kehittämistyössä huomioidaan Lahden pilotista saadut kokemukset. Mallia toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kaupungin ja pirkanmaalaisten järjestöjen kesken. Toimijat kehittävät yhdessä jatkotyöllistymisen polkuja sekä seuraavat ja raportoivat säännöllisesti mallin vaikutuksista pitkäaikaistyöttömyyden kehitykseen.

Perustelut
Pitkäaikaistyöttömyys aiheuttaa merkittäviä taloudellisia ja sosiaalisia kustannuksia niin yksilöille kuin kaupungille. Varhainen ja tehokas tuki työllistymiseen ehkäisee syrjäytymistä, parantaa hyvinvointia ja vahvistaa koko kaupungin elinvoimaa. Työllisyyspalveluiden tukitoimien vaikuttava kohdentaminen, pitkäaikaistyöttömien ja nuorten toimijuuden tukeminen, työmahdollisuuksien suunnitelmallinen lisääminen ja työelämävalmiuksien vahvistaminen ovat keskeisiä keinoja tilanteen parantumiseen. Kehitettävällä Tampereen mallilla voidaan vastata nopeasti kasvaneeseen pitkäaikaistyöttömyyteen, palkkatukiehtojen heikennyksiin ja niistä seuraaviin kerrannaishaasteisiin ja kasvaviin kustannuksiin.

Tampereella 22.9.2025

Pilvi Kuitu, kaupunginvaltuutettu (sd.)

Pia Viitanen jatkaa Tampereen kaupunginvaltuustossa – jo vuodesta 1996 asti

Pia Viitanen on ollut Tampereen kaupunginvaltuutettuna jo vuodesta 1996. Vuoden 1992 kuntavaaleissa hän saavutti varasijan – nämä olivat hänen ensimmäiset vaalinsa. Viitanen jatkaa odotetusti Tampereen kaupunginvaltuustossa samaan aikaan kun hoitaa työtään kansanedustajana.

– Pääsin jo ensimmäisellä valtuustokaudellani usein kokouksiin ja olin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan jäsen nuorena ehdokkaana, joka oli saanut paljon ääniä. Kansanedustajaksi nousin vuonna 1995, Viitanen muistelee.

Hän siis oli varavaltuutettuna ja kansanedustajana samaan aikaan 1990-luvulla.

Keskustelujentäyteinen kampanja

Viitanen kertoo päässeensä kevään kunta- ja aluevaalien vaalikentillä keskustelemaan paljon kaupunkilaisten kanssa. Kampanjaa hän kuvailee hyväksi ja ulospäinsuuntautuneeksi koko porukan osalta.

– Koin, että vaalisloganillemme ”Kaiken voi tehdä reilummin” oli kysyntää. Moni ihminen tuli puhumaan huolistaan, jotka liittyvät valtakunnanpolitiikkaan ja palvelutasojen heikentymiseen sekä leikkauksiin. Kuntapuolelta huolta herättivät kulttuuripuolen leikkaukset, Viitanen kertoo.

– Oli hienoa huomata, että Tampereella ja Suomessa sosialidemokraatit saivat niin paljon luottamusta. Lähden edelleen innokkaasti jatkamaan Tampereen kuntapolitiikassa, Viitanen toteaa.

Erityisesti Viitanen kehuu SDP Tampereen vaalien alla järjestämiä lähiökierroksia. Hän kertoo aina olleensa lähiöihminen ja olevansa sitä edelleen.

– Oli todella kiva, että demarit lähtivät lähiökierroksille mukaan valtuustoryhmän johdolla. Näitä kierroksia tehtiin tammikuusta asti. Halusimme olla tavoitettavissa. Olen tottunut kiertämään paljon ja olemaan tavoitettavissa vaalien välilläkin. Tätä olisi syytä jatkaa. Kaikkein tärkein palaute on kuitenkin kuntalaisten kokemukset ja toiveet. Toivon henkilökohtaisesti, että koko porukkamme jatkaa aktiivista läsnäoloa, Viitanen sanoo.

 Talous haasteena alkaneella valtuustokaudella

Monien muiden valtuutettujen tapaan Viitanen nostaa talouden haasteet esille puhuttaessa alkaneen valtuustokauden haasteista.

– On todella tärkeää, että talous laitetaan kuntoon viisaalla tavalla. Toiveikas olen siksi, että pormestariohjelmassamme on viisaita näkemyksiä. Turvaamme laadukkaat palvelut ja pidämme ihmisten hyvinvoinnin keskiössä. Saksia heiluttamalla ei saada aikaan hyviä tuloksia. Nyt esimerkiksi työllisyys on ennätyshuonolla tasolla, eikä kasvua ole syntynyt. Luottamus markkinoihin on heikentynyt. Viimeistään nyt olisi syytä nähdä, että saksipolitiikka ei synnytä yhtään työpaikkaa, Viitanen muistuttaa.

Tampereella kannattaakin Viitasen mielestä panostaa eritoten kulttuuriin ja luovaan taloukseen. Pormestariohjelmassa onkin vahvoja kulttuurikirjauksia. Viitasen mukaan lähikirjastojen, taiteen ja muun elämystalouden kautta on mahdollista luoda kasvua, jolloin talouden sopeutus helpottuu. Lisäksi olisi nähtävä, mitä Tampereen kaupunki itse voi tehdä ihmisten työllistäjänä helpottaakseen työllisyyden positiivista kehitystä.

– Tampereen kaupunki voi tehdä työllistäjänä itse paljon. Kaupunki voi työllistää nuoria kesätöihin. Samaan aikaan kaupunki voi ottaa roolin sellaisen rakenteen luojana, joka saa aikaan yrityksiä ja työnantajia. Yrittäjyyden tulisi lisääntyä. Yrittäjyyden osalta ohjelmassa onkin vahvoja kirjauksia. Pientä ja keskisuurta yrittäjää tulee tukea paremmin, mikä ei näy lainkaan valtakunnanpolitiikassa, Viitanen toteaa.

Katse lapsiin ja ikäihmisiin

Viitasen mukaan pormestariohjelmassa on sitouduttu koululaisten tasa-arvoon ja siihen, että ryhmäkokoja ei kasvateta. Lisäksi tasa-arvorahaa lisätään. Asuinalueiden kehittäminen ja se, että kaikilla lapsilla on hyvä koulu, on Viitasen mielestä todella tärkeää.

Ikäihmisten tilannetta Viitanen pitää surullisena.

– Nyt esimerkiksi lähitoreja on ajettu alas. Ne ovat monipuolisia tukitahoja. Niissä on mahdollisuuksia yhteisölliseen toimintaan, sekä kulttuuria, liikuntaa, digitukea ja apua esimerkiksi asumistuen hakemiseen. Paikalla on terveydenhoitaja, joka voi tehdä verenpainemittauksia ja antaa rokotteita. Nämä ovat monipuolisia ja tärkeitä keskuksia, Viitanen toteaa.

Jatkossakin ikäihmisille tulisi turvata vastaavanlaiset palvelut. Lisäksi Viitanen on huolissaan kotihoidosta.

– On harmi, että vanhusten kotihoidosta on muka pakko tehdä säästöjä esimerkiksi digin kautta. Digi ei koskaan korvaa toista ihmistä. Onneksi ikäihmisten päivätoiminnan digitalisoituminen kaatui aluevaltuustossa. Apua ja sosiaalisia kohtaamisia tulee olla saatavilla. Tämä on myös ennaltaehkäisevää, toimintakykyä ylläpitävää palvelua, Viitanen päättää.

Teksti: Milla Zuev

Atanas Aleksovski tuplasi äänimääränsä vaaleissa: “Meillä on nyt iso vastuu – tämä on demareille suuri testi”

Valtuutettuna jatkava Atanas Aleksovski kertoo kevään kuntavaalien vaalityön poikenneen aiemmista vaaleista; hän toimi ryhmän puheenjohtajana Pekka Salmen aloitettua elinvoiman palvelualueen johtajana Tampereella.

– Tällä kertaa olin vahvasti esillä ja liikkeellä kentällä. Toimin ryhmäpuheenjohtajana, joten vastuu oli aiempaa laajempi. Aiemmin keskityin lähinnä omaan kampanjointiin, nyt vedin kokonaisuutta puolueen hyväksi, Aleksovski kertoo.

Kuntavaaleissa Aleksovski sai yli 1000 ääntä ja aluevaaleissa lähes 1300 – äänimäärä tuplaantui aikaisemmista vaaleista

Rakenteellisia ratkaisuja, ei tilapäisiä paikkaustoimia

Kaupunginvaltuustossa Aleksovski toimii valtuutettuna, minkä lisäksi hän on aluevaltuutettu sekä hyvinvointialueen konsernijaoston puheenjohtaja.

Tampereella yksi keskeisimmistä haasteista on talouden tasapainottaminen.

– Alijäämä on huomattava. Emme voi paikata ongelmia vain väliaikaisilla ratkaisuilla. On tehtävä rakenteellisia muutoksia, Aleksovski painottaa.

Taloudellista painetta koetaan myös Pirkanmaan hyvinvointialueella, missä palveluiden saatavuus on heikentynyt.

– Lastensuojelussa on jopa kymmenen kuukauden jono. Ikäihmisten palveluissa on pitkiä viiveitä. Täytyy miettiä, ovatko ihmiset oikeassa palvelutasossa. Esimerkiksi ikäihmiset, joiden luona käy kotihoito viisi tai kuusi kertaa päivässä – voisiko heidän tilanteensa olla parempi palvelutalossa tai yhteisöllisessä asumisessa, Aleksovski pohtii.

Aleksovski korostaa, että ennen kuin puhutaan veronkorotuksista, on mietittävä, miten työllisyyttä ja tuottavuutta voidaan vahvistaa.

– On myös arvioitava, mitkä hankkeet todella kannattaa toteuttaa nyt, ja mitä voidaan lykätä.

Nuorten tulevaisuus ja työttömyys huolestuttavat

Yksi Aleksovskin suurimmista huolenaiheista on nuorten tilanne. Hän pitää koulutuksen tason laskua ja mielenterveysongelmien yleistymistä hälyttävinä.

– Tällä hetkellä peruskoulusta valmistuu nuoria, jotka eivät osaa kunnolla lukea tai laskea. Se on hälyttävää.

Työttömyys on toinen kipupiste. Aleksovski muistuttaa, että Suomessa työttömyysaste on yli 10 prosenttia.

– Se on hirvittävä määrä. Erityisen huolissani olen niistä, joiden osaaminen ei riitä nykypäivän työmarkkinoille. Mitä pidempään työttömänä on, sitä vaikeampi on palata takaisin, Aleksovski toteaa.

Haasteista huolimatta Aleksovski toivoo, että hyvä yhteistyö kantaa pitkälle.

– Olen optimistinen ja uskon, että hyvällä yhteistyöllä ja rohkealla vastuunkannolla voimme löytää kestäviä ratkaisuja.

Aleksovski painottaa, että demarit ovat nyt monilla paikkakunnilla, kuten Tampereella ja Turussa, vahvoilla. Edessä olevat eduskuntavaalit ovat seuraava iso mittari.

– Tämä on meille suuri testi, Aleksovski päättää.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Milla Zuev