Kaupunginvaltuutetut Tuila Jaatinen ja Pilvi Kuitu esittivät oheisen valtuustokyselyn valtuustonkyselytunnilla 19.10.2026.
Tampereen pormestariohjelmassa 2025–2029 asetetaan selkeä tavoite pk-yritysten toimintaedellytysten vahvistamiselle ja kilpailutuksiin osallistumisen mahdollisuuksien parantamiselle. Kaupungin hankintojen strategisena tavoitteena on lisäksi varmistaa, että hankinnat ovat eri kokoisille tarjoajille houkuttelevia ja mahdollistavat vastuullisesti elinvoiman kasvua.
Tavoitteen toteutuminen ei kuitenkaan ratkea yksittäisillä kilpailutuskriteereillä. Siihen vaikuttavat jo hankinnan valmisteluvaiheessa esimerkiksi markkinavuoropuhelu, hankinnan tarkoituksenmukainen koko, rakenne ja esimerkiksi hankinnan jakaminen pienempi kokonaisuuksiin, soveltuvuusvaatimukset sekä hinta–laatusuhteen näkemyksellinen määrittely. Näissä ratkaisuissa tarvitaan sekä hankintalain että markkinoiden ja eri toimialojen tuntemusta.
Tampereen kaupungin hankinnat ovat vuositasolla mittava kokonaisuus. Lisäksi kaupungin tytäryhtiöillä on merkittävä hankintavolyymi ja vaikutus tamperelaisten yritysten toimintaympäristöön. Siksi on perusteltua tarkastella hankintaosaamista ja pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia koko kaupunkikonsernin näkökulmasta.
Kysymme:
Miten Tampere varmistaa, että pormestariohjelman tavoite pk-yritysten osallistumismahdollisuuksien parantamisesta toteutuu kaupungin ja koko kaupunkikonsernin hankinnoissa, ja miten konsernitasolla varmistetaan tähän tarvittava hankinta-, markkina- ja kilpailutusosaaminen?
Lisäksi kysyn:
- Miten kaupunki arvioi ja seuraa sitä, miten hankintojen valmistelussa ja kilpailutusten rakenteessa toteutuvat pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia koskevat strategiset tavoitteet?
- Miten kaupunkikonsernissa varmistetaan, että kaupungin hankintojen strategiset tavoitteet, kuten pk-yritysten ja pirkanmaalaisten toimittajien osallistumismahdollisuudet, huomioidaan myös merkittävissä tytäryhteisöjen hankinnoissa, ja miten niiden toteutumista seurataan konsernitasolla?
- Onko kaupungilla suunnitelmaa vahvistaa hankintaosaamista, markkinavuoropuhelua ja hankintojen vaikutusten seurantaa siten, että hankintojen strategiset tavoitteet näkyvät nykyistä paremmin myös käytännön kilpailutuksissa?
Pormestari Ilmari Nurmisen vastaus Pilvi Kuidun ja Tuila Jaatisen valtuustokyselyyn:
Tavoite pk-yritysten osallistumismahdollisuuksien parantamisesta on kirjattu kaupungin hankinnan strategisiin painopisteisiin 2026–2029. Siihen on liitetty toimenpide ja mittarit, ja sen toteutumisesta raportoidaan vuosittain kaupunginhallitukselle. Tavoitetta edistetään erityisesti hankintojen valmisteluvaiheessa. Keinoja ovat markkinavuoropuhelu, hankintojen tarkoituksenmukainen rajaus ja osiin jakaminen, oikeasuhtaiset soveltuvuusvaatimukset sekä hankinnan kohteeseen liittyvät vertailuperusteet. Tytäryhteisöjä ohjataan konserniohjeen, omistajaohjauksen ja talousarviossa asetettavien tavoitteiden kautta. Hankintaosaamista vahvistetaan keskitetyllä hankintapalvelulla, kategoriajohtamisella, koulutuksella sekä hankintaprosessin ja hankintatiedon digitalisoinnilla.
Miten Tampere varmistaa, että pormestariohjelman tavoite pk-yritysten osallistumismahdollisuuksien parantamisesta toteutuu kaupungin ja koko kaupunkikonsernin hankinnoissa, ja miten konsernitasolla varmistetaan tähän tarvittava hankinta-, markkina- ja kilpailutusosaaminen?
Kaupunginhallitus hyväksyi 27.4.2026 kaupungin hankinnan strategiset painopisteet vuosille 2026–2029. Painopisteitä on neljä: taloudellinen vakaus, vaikuttava uudistuminen, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys sekä toimintavarmuus. Taloudellista vakautta koskevaan painopisteeseen sisältyy toimenpide, jolla varmistetaan, että kaupungin hankinnat ovat houkuttelevia eri kokoisille tarjoajille ja mahdollistavat elinvoiman kasvua. Mittareina ovat pk-yritysten osuus sopimuskumppaneista ja pirkanmaalaisten yritysten osuus tarjoajista. Tavoitetta tukevat myös kilpailun ylläpitämistä koskeva toimenpide, jonka mittarina on saatujen tarjousten määrä, sekä markkinayhteistyötä koskeva toimenpide, jonka mittarina on tehtyjen markkinakartoitusten osuus.
Painopisteet ohjaavat lautakuntien hankintalinjauksia. Ne tarkentuvat kategoriasuunnitelmissa tavoitteiksi, toimenpiteiksi ja mittareiksi, ja yksittäisen hankinnan valmistelussa ne viedään hankinnan laajuuteen, vaatimuksiin ja vertailuperusteisiin. Painopisteet on otettava huomioon myös kansallisen kynnysarvon alittavissa pienhankinnoissa.
Kaupungin hankintaosaaminen on koottu talousyksikön keskitettyihin hankintapalveluihin. Hankintapalvelut kilpailuttaa kynnysarvon ylittävät hankinnat, tukee palvelualueita hankinnan suunnittelusta sopimuskauden loppuun ja varmistaa yhdessä lakiasiainyksikön kanssa hankintojen lainmukaisuuden.
Hankintalain vuoksi yrityksen kokoa tai sijaintia ei voida käyttää tarjoajaa suosivana perusteena. Pk-yritysten osallistumista edistetään siksi syrjimättömin keinoin, jotka parantavat kilpailua.
1. Miten kaupunki arvioi ja seuraa sitä, miten hankintojen valmistelussa ja kilpailutusten rakenteessa toteutuvat pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia koskevat strategiset tavoitteet?
Seurantaa tehdään kolmella tasolla:
- Kaupunkitaso: Vuonna 2025 pk-yritysten osuus sopimuskumppaneista oli 50 prosenttia ja pirkanmaalaisten toimittajien osuus 40 prosenttia. Kilpailutuksissa saatiin keskimäärin 6,26 tarjousta.
- Kategoriataso: Hankintajohto ja palvelualueet seuraavat yhdessä kategoriasuunnitelmien tavoitteita ja mittareita.
- Hankintakohtainen taso: Valmistelussa arvioidaan hankinnan laajuus ja osiin jakaminen, soveltuvuusvaatimusten oikeasuhtaisuus, sopimuskausi, markkinavuoropuhelun tarve sekä vertailuperusteiden yhteys hankinnan tavoitteisiin.
Lisäksi tarjoajilta kerätään palautetta tarjouspyyntöjen laadusta ja kilpailutuksen sujuvuudesta, ja kilpailutuskäytäntöjä arvioidaan jälkikäteen. Toimittajien näkökulmasta mitattava innovaatio- ja yhteistyökykyindeksi oli 79. Painopisteiden toteutumisesta raportoidaan vuosittain kaupunginhallitukselle hankintatoimen tilannekatsauksessa.
2. Miten kaupunkikonsernissa varmistetaan, että kaupungin hankintojen strategiset tavoitteet, kuten pk-yritysten ja pirkanmaalaisten toimittajien osallistumismahdollisuudet, huomioidaan myös merkittävissä tytäryhteisöjen hankinnoissa, ja miten niiden toteutumista seurataan konsernitasolla?
Tytäryhteisöt ovat itsenäisiä oikeushenkilöitä, ja julkisoikeudellisina laitoksina ne ovat omia hankintayksiköitään. Kaupunki ohjaa niitä omistajaohjauksen kautta. Keskeiset ohjauksen välineet ovat:
- valtuuston hyväksymä tytäryhteisöjen konserniohje (19.5.2025 § 59)
- omistajaohjauksen periaatteet (10.11.2025 § 177)
- kaupunginhallituksen hyväksymä Hyvä hallinto- ja johtamistapa -ohje (6.11.2023 § 453).
Hyvä hallinto- ja johtamistapa -ohjeen mukaan konsernijohto voi antaa koko konsernia koskevia ohjeita myös julkisista hankinnoista. Tytäryhteisön hallituksen on valvottava, että hankintalakia noudatetaan.
Valtuusto asettaa talousarviossa tytäryhteisökohtaiset toiminnan ja talouden tavoitteet. Vuodelle 2025 niitä asetettiin 66, ja niiden toteutumista seurataan osana konsernivalvontaa. Tytäryhteisöjen hankintaprosesseja arvioidaan myös konserniohjeen noudattamista koskevissa tarkastuksissa. Kaupunki selvittää, miten hankintojen strategisten painopisteiden mittarit, kuten pk-yritysten ja pirkanmaalaisten toimittajien osuus, voidaan ottaa mukaan merkittävimpien tytäryhteisöjen tavoitteisiin ja konsernitason raportointiin.
3. Onko kaupungilla suunnitelmaa vahvistaa hankintaosaamista, markkinavuoropuhelua ja hankintojen vaikutusten seurantaa siten, että hankintojen strategiset tavoitteet näkyvät nykyistä paremmin myös käytännön kilpailutuksissa?
Kyllä. Painopisteille laaditaan toimenpidesuunnitelmat, ja markkinoiden kanssa tehtävää yhteistyötä kehitetään. Markkinakartoitusten osuutta seurataan mittarina, ja tulevista hankinnoista viestitään ennakoivasti hankintasuunnitelmien avulla. Hankintapalvelut kouluttaa palvelualueita, ja kategoriajohtaminen tuo substanssi- ja markkinaosaamisen hankintojen valmisteluun.
Vaikutusten seurantaa parannetaan hankintatietovarantoa koskevaan lakiin varautumalla. Laki mahdollistaa hankintojen seurannan laskutasolla. Lisäksi kehitetään hankinta- ja sopimushallintajärjestelmiä sekä ostamisen ja tilauksesta maksuun -prosessin järjestelmiä. Hankintaprosessin kehittämisessä ja tekoälyn hyödyntämisessä tehdään yhteistyötä Tampereen yliopiston kanssa. Näin strategiset tavoitteet voidaan kytkeä nykyistä systemaattisemmin yksittäisiin kilpailutuksiin ja niiden tuloksiin.
Valmistelijat: talousjohtaja Mikko Koskela ja kehittämispäällikkö Marika Pakkanen, konsernihallinto / talousyksikkö