Tampere tarvitsee järjestöpolitiikan, jossa päätetään yhdessä, mikä on järjestöjen strateginen rooli kaupungissa ja miten sitä tuetaan pitkäjänteisesti.
Tampereella toimii laaja ja monimuotoinen järjestökenttä. Järjestöt vahvistavat ihmisten hyvinvointia, osallisuutta ja toimijuutta sekä tarjoavat mahdollisuuksia harrastamiseen, kulttuuriin, liikuntaan, luontoon sekä vertaistukeen, vapaaehtoistoimintaan ja yhteisöllisyyteen. Järjestöillä on merkittävä rooli Ilmari Nurmisen pormestariohjelman ja Kaikkien Tampere -kehitysohjelman yhdenvertaisuuteen, osallisuuteen ja segregaation ehkäisyyn liittyvien tavoitteiden toteuttamisessa. Niiden merkitys korostuu erityisesti tilanteissa, joissa ihmisellä on riski jäädä palvelujen, yhteisöjen tai yhteiskunnallisen osallisuuden ulkopuolelle. Järjestöt ovat myös merkittäviä työllistäjiä ja työelämän ulkopuolella olevien ihmisten työ- ja toimintakyvyn tukijoita.
Järjestöjen toimintaedellytykset ovat heikentyneet merkittävästi. Kuluvalla hallitusohjelmakaudella tehdyt sosiaali- ja terveysjärjestöihin, kulttuuriin ja muuhun kansalaisyhteiskuntaan kohdistuneet leikkaukset heijastuvat myös Tampereelle. Samanaikaisesti hyvinvointialueuudistus on muuttanut kaupungin ja järjestöjen toimintaympäristöä ja yhteistyön rakenteita. Järjestöjen toimintaa uhkaavat rahoituksen epävarmuuden lisäksi esimerkiksi kustannusten nousu, liian vähäinen ymmärrys toiminnan vaikutuksista ja vaikuttavuudesta sekä kasvavat hallinnolliset vaatimukset. Tässä tilanteessa kaupungilla tulee olla ajantasainen tieto siitä, mitä tamperelaiselle järjestökentälle kuuluu, millaisia vaikutuksia toimintaympäristön muutoksilla on järjestöjen toimintaedellytyksiin, millaisia riskejä järjestökentän heikentyminen synnyttää ja missä asioissa kaupunki voi omilla ratkaisuillaan vahvistaa järjestöjen toimintaedellytyksiä.
Tavoitteena tulee olla kaiken kokoisten järjestöjen merkityksen tunnistaminen ja vaikuttava toimintaedellytysten turvaaminen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, miten järjestötoiminta tavoittaa eri elämäntilanteissa olevia tamperelaisia ja miten järjestöt voivat edelleen omalta osaltaan kaventaa hyvinvointi- ja osallisuuseroja. Järjestöpolitiikan tulee siksi olla osa kaupungin strategista hyvinvoinnin, yhdenvertaisuuden ja elinvoiman edistämistä – ei erillinen avustuspolitiikan osa-alue.
SDP:n valtuustoryhmä ja me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Tampereen kaupunki
1. laatii ajantasaisen tilannekuvan Tampereen järjestökentästä ja sen toimintaedellytyksistä sekä toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten vaikutuksista järjestöjen toimintaan;
2.selvittää erityisesti sote- ja kulttuurialan rahoitusleikkausten, hyvinvointialueuudistuksen, kaupungin avustus- ja tilapolitiikan sekä muiden toimintaympäristön muutosten vaikutuksia tamperelaisten järjestöjen toimintaan
3.kuvaa kaupungin, hyvinvointialueen ja järjestöjen yhdyspinnat ja työnjaon;
4.arvioi, miten kaupunki voi omilla ratkaisuillaan turvata eri kokoisten järjestöjen, vapaaehtoistoiminnan ja kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä;
5. muodostaa tilannekuvan pohjalta Tampereen järjestöstrategiset linjaukset, joissa määritellään järjestöjen strateginen rooli kaupungin hyvinvoinnin, yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja asukkaiden toimijuuden vahvistamisessa sekä kaupungin ja järjestöjen pitkäjänteisen kumppanuuden periaatteet;
6. määrittelee tilannekuvan pohjalta selkeät tavoitteet ja seurannan sekä huomioi ne avustuspolitiikassaan.
Tampereella 14.9.2026
Tampereen Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä