Väinö Linna syntyi Urjalassa ja muutti Tampereelle 18-vuotiaana, jossa hän eli elämänsä loppuun vuoteen 1992 asti. Tampereen kaupunki on jo aiemmin huomioinut arvostettua merkkihenkilöään monin eri tavoin. Väinö Linnan aukiolla olevan rakennuksen seinäsyvennyksessä on Raimo Heinon vuonna 1995 veistämä kirjailijan muotokuva. Siinä Linna katselee aukion poikki Päämääränkujalle ja sen reunassa olevaa vanhinta rakennusta Vanhaa tehdasta, jossa hän työskenteli ollessaan Finlaysonin palveluksessa. Kirjailijan kunniaksi kaupunginvaltuusto perusti vuonna 1962 Väinö Linnan rahaston, joka on jakanut Väinö Linna -palkintoja ja apurahoja yhdelletoista nykykirjailijalle.
Ensi vuonna kirjailijan syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta. Tämä tulee varmasti esille monin eri tavoin ensi vuoden kulttuuritapahtumissa. Väinö Linnan seuralla on jo vireillä lukuisia erilaisia hankkeita. Elokuiset Pentinkulman päivät Urjalassa tulee olemaan yksi päätapahtumista. Kotikaupunki Tampereen tulee myös varautua juhlavuoteen monipuolisesti ja näkyvästi.
Juhlavuoden suunnittelussa kaupunki voisi nostaa esille huolen nuorten heikosta lukutaidosta ja lukemisharrastuksen hiipumisesta ja täten koululaiset erityiseksi juhlavuoden kohderyhmäksi. Tämä tukee myös Sivistys- ja kulttuurilautakunnan näkemystä lukemisen ottamisesta painopisteeksi. Lukeva-Tampere -työryhmä tarvitsee myös tuulta purjeisiin. Väinö Linnan tuotanto tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia ilmiöpohjaisen oppimisen lähtökohdaksi ja sitä kautta myös avaa reittiä lukemisen ja kirjallisuuden maailmaan.
Tampereella työskentelee näyttelijöitä, ohjaajia, kirjailijoita ja kuvataiteilijoita, joiden tuotannossa Linnan perintö elää. Nuorille tulisi järjestää tilaisuuksia kohdata näitä taiteilijoita. Oli yllättävää ja liikuttavaa muutama vuosi sitten nähdä ja kokea, miten keskittyneesti kesän kynnyksellä ison yläkoulun oppilaat kuuntelivat näyttelijä Ahti Jokisen lausuntaa ja monologeja Pohjantähdestä ja tulivat kädestä pitäen kiittämään esityksestä. Tällaiset elämykset avaavat monelle ovia taiteen maailmaan.
On tietysti tärkeää, että suunnittelussa huomioidaan kaikenikäiset kuntalaiset. Iäkkäämmälle väestölle kirjailijan tuotanto on tietysti sangen tuttua. Seminaarit ja erilaiset kirjallisuustapahtumat sopivat tietysti myös juhlavuoteen. Väinö Linnan aukio tarjoaa kauniit puitteet tapahtumille, ja museoilla on mahdollisuus huomioida myös kirjailijan juhlavuotta. Joillekin digimaailma on omin väylä päästä Väinö Linnan jalanjäljille.
Tampereella on monia järjestöjä, yhdistyksiä, toimijoita, kulttuurilaitoksia ja tahoja, jotka kaupungin tulisi ottaa mukaan juhlavuoden suunnitteluun ja toteutukseen. Kaupungin sisällä juhlavuoden onnistuminen edellyttää hyvää yhteistyötä eri toimialojen kesken. Väinö Linnan seuran vankkaa asiantuntemusta kannattaa myös hyödyntää.
Esitän akateemikko, kirjailija Väinö Linnan juhlavuoden toteuttamiseksi yhteistyön käynnistämistä laajasti eri toimijoiden kanssa, nuorten nostamista keskiöön sekä riittävän määrärahan varaamista ensi vuoden talousarvioon.
Tampereella 11.3.2019
Riitta Ollila
kaupunginvaltuutettu, SDP