Lauantaina 9. marraskuuta Tampereen Puistotornissa järjestetyssä Valituksesta vaikuttamiseen -seminaarissa kuultiin laadukkaita ja asiantuntevia paneelikeskusteluja, tutustuttiin useiden sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan ja pääsivätpä osallistujat nostamaan esille omia huoliaan.
Tilaisuuden avasi Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ilmari Nurminen. Nurminen pohjusti tulevia keskusteluja esittelemällä paneeliotsikot: ’’Vanhusten hoivan arvoitus’’, ’’Mielet järkkyy’’, ’’Sosiaaliturvaa leikataan – mikä avuksi’’ ja ’’Työllisyyspalvelut uusiksi?’’. Hän antoi näkemyksiä myös vallitsevaan poliittiseen ilmapiiriin ja oli huolissaan leikkauspolitiikan seurauksista.
– Kolme kuukautta on pitkä aika odottaa, kun soittaa terveyskeskukseen ja tarvitsee apua, Nurminen totesi viitaten hallituksen suunnitelmaan heikentää hoitotakuuta 14 vuorokaudesta kolmeen kuukauteen.
Päivän ensimmäinen paneeli käsitteli vanhusten hoivaa. Panelisteina olivat professori Teppo Kröger, kansanedustaja Ilmari Nurminen, Koivupirtin säätiön toimitusjohtaja Johanna Santaniemi ja Pirkanmaan hyvinvointialueen monipalveluvaliokunnan puheenjohtaja Markku Virkamäki. Paneelin juontajana toimi aluevaltuutettu Arja Laitinen.
Teppo Kröger toi keskustelussa esille, että vanhusten hoivan heikentynyt tilanne on pitkän aikavälin kehityksen tulos. Ilmari Nurminen täsmensi, että edellisen hallituksen aikana tilannetta pyrittiin parantamaan mm. henkilöstömitoituksen nostamisella 0,7 hoitajaan asiakasta kohden ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Nurminen uudistusten parantaneen hoidonlaatua. Myös Kroger myönsi pitävänsä tehtyä henkilöstömitoitus uudistusta tärkeänä.
Johanna Santaniemeä huoletti, että hoivan laadusta puhutaan paljon, mutta sitä ei käytännössä mitata, vaan kilpailutusten perusteena on usein vain hinta. Myös yhteisöllisen asumisen väljä tulkinta aiheuttaa tilanteita, jossa se tarkoittaa eri alueilla erilaista palvelua.
– Lapset saavat kutakuinkin samanlaista varhaiskasvatusta eri puolilla, mutta ikääntyneet eivät samanlaista hoivaa, Santaniemi tiivisti ongelman.
Yleisökysymyksiä varten käytössä olleella sähköisellä viestiseinällä kysyttiin, että tulisiko perhepiirissä tapahtuu hoivaa kehittää ja tehdä kannustavammaksi. Juontajana toiminut Arja Laitinen totesi haasteena olevan, että toisaalta yhteiskunta olettaa keski-ikäisten olevan kiinni työelämässä, jolloin mahdollisuus laajempaan omaishoitoon on monille vaikeaa. Teppo Kröger jakoi juontajan näkemyksen lisäämisen haasteesta ja painotti omaishoitajuuden osuvan ennemmin naisiin kuin miehiin:
– Omaishoitoa pystytään lisäämään, jos keski-ikäiset naiset jäävät pois työelämästä. Monessa maassa näin on, että siitä vaan jos halutaan.
Ilmari Nurminen katsoi, että omaishoidon tuen ja palveluiden kehittämiseen pitäisi panostaa enemmän. Hän painotti, että omaishoidon kustannukset ovat moninkertaisesti pienemmät kuin ympärivuorokautisen palveluasumisen.
– Jos haluaa toimia omaishoitajana, tuet ja apu pitää olla niin kannustava, että ihminen kykenee siihen, hän linjasi.
Nurminen painotti myös, ettei omaishoidontukea pidä Pirkanmaalla tehdä määrärahasidonnaiseksi, vaan se on myönnettävä kaikille kriteerit täyttäville. Markku Virkamäki totesi määrärahasidonnaisuuden torjumisen olevan sosialidemokraateille tärkeä teema hyvinvointialueella.
– Demarien aloitteesta ryhmien yhteispäätöksellä päätettiin, ettei omaishoidontuki ole määrärahasidonnainen. Se oli tärkeä päätös. Nyt ilmeisesti on hieman keskusteltu siitä, että pitäisikö päätöksestä lipsua. Toivottavasti pystymme estämään sen, Virkamäki paalutti.
Myös kotihoidon kysymykset nousivat paneelissa esiin. Teppo Kröger piti hyvin ongelmallisena hoitajien suurta vaihtuvuutta, jolloin luottamuksen rakentuminen on haasteellista.
– Henkilöstön vaihtuvuus on myrkkyä ja oikeastaan sabotoi koko palvelun tarkoituksen. Tuttu jatkuvasti käyvä henkilöstö pitäisi olla palvelujärjestelmän prioriteetti.
Markku Virkamäki jatkoi aiheesta, että kotihoidossa on valtavan paljon hyviä ihmisiä töissä, mutta palvelujärjestelmää tulisi kehittää suuntaan, jossa luottamus hoitajien ja palvelun tarvitsijoiden välillä syntyisi helpommin.
Teksti: Leevi Karisalmi
Kuvat: Ismo Alhoniemi