Ulla Kampman valittiin Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallituksen jäseneksi aluevaltuuston kokouksessa 9.9.2024. Kampman on hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa toiminut Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa sekä alueen henkilöstöjaoston puheenjohtajana. Kampmanin mielestä hyvinvointialueen toimielimet hakevat vielä toimintatapojaan, sillä toimet ovat uusia, ja esimerkiksi entisten sairaanhoitopiirien päättäjillä on ollut totuttelemista siihen, että substanssiosaajien lisäksi asioista päättävät nykyään myös poliitikot.
– Esimerkiksi aluevaltuustossa toimiminen on kaikille uutta. Toimi on kuitenkin mielenkiintoinen – siinä tapaa ihmisiä kaikkialta Pirkanmaalta, ja oppii tuntemaan eri puolueiden ihmisiä. Toiminnassa on ymmärrettävä, että ollaan päättämässä ison porukan asioista. Kaupunginvaltuustossa on helppo hahmottaa, että kyse on vain tamperelaisista – mutta nyt on ajateltava myös niitä pieniä paikkakuntia, joissa on vain vähän asukkaita. Kyllä se on todella mielenkiintoista, Kampman kuvailee.
Kampman myös kannustaa uusia ihmisiä lähtemään ehdolle tuleviin aluevaaleihin.
– Ennen sote-asiat kuuluivat kaupungin toimialaan. Nyt niistä on tullut laajempi kokonaisuus alueellisuuden vuoksi, mutta samoja asioita ne ovat kuitenkin. Jos on kiinnostunut sote-asioista ja ihmisten hyvinvoinnista, on tämä hyvin mielenkiintoinen paikka, Kampman toteaa.
Hyvinvointialueen päätöksentekorakenne
Se, mistä hyvinvointialueen päätöksenteko rakentuu, on monelle mahdollisesti vielä vierasta. Aluehallituksen ja aluevaltuuston lisäksi päätöksenteossa on mukana erilaisia jaostoja ja valiokuntia sekä yhtiöitä, kuten Coxa ja Sydänsairaala.
Pirkanmaan hyvinvointialueella aluehallituksen alaisia jaostoja on neljä: asiakkuus- ja laatujaosto, henkilöstöjaosto, konserni- ja toimitilajaosto sekä yksilöasioiden jaosto. Myös valiokuntia on neljä: niissä valmistellaan esimerkiksi poliittista tai strategista harkintaa edellyttäviä asioita aluevaltuuston päätöksentekoon. Valiokunnat ovat hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunta, monipalveluvaliokunta, tulevaisuus- ja strategiavaliokunta ja vähän palveluita käyttävien valiokunta.
– Jaostoissa ja valiokunnissa on niin paljon työtä, että välillä tuntuu, että porukka ei edes tahdo riittää. Aluevaltuuston ja aluehallituksen tulisi kuunnella valiokuntien ääntä, Kampman kertoo.
Kohti vaaleja
Ehdokasasettelut niin kunta- kuin aluevaaleihinkin ovat tällä hetkellä käynnissä, ja myös SDP Tampere on asettanut ensimmäiset ehdokkaansa molempiin vaaleihin. Uutena mukaan lähtevän, tai oikeastaan kenen tahansa ehdokkaan kannattaa Kampmanin mielestä tähdentää itselleen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, miksi lähtee ehdolle: minkälaisia asioita haluaa lähteä ajamaan.
– Tämän ei tarvitse olla vain yksi asia, vaan mukana voi olla vaikkapa kolme asiaa. Kuitenkin ennen vuodenvaihdetta tulisi olla melko kirkkaana mielessä, miksi haluaa ehdolle. Nyt jo kannattaa jollakin tasolla alkaa tehdä omia kasvoja tunnetuiksi ja oivaltaa somen suuri merkitys. Harvalla on mahdollisuutta mainostaa itseään printtimediassa. Toreilla ja tapahtumissa käyminen ei riitä – se ei riitä kuntavaaleissa, mutta ei varsinkaan aluevaaleissa. Kriittinen aika ennen vaaleja on kolme viikkoa: suurin osa ihmisistä aktivoituu tällöin kohti vaaleja. On hyvä, jos siinä vaiheessa omat kasvot ovat tutut. Itse kampanjointi kannattaa kuitenkin mielestäni aloittaa vasta vuodenvaihteen jälkeen, Kampman neuvoo.
Kampmanille itselleen henkilöstöasiat ovat tärkeitä.
– Kuitenkin kun maan hallitus tekee kaikkensa, että saisi horjutettua sote-uudistusta ja saada maailmaa sille kannalle, että asioita hoitaa yksityinen puoli, niin kyllä henkilöstötilanne on todella ahdas. Rahaa ei ole, ja ala on sellainen, että ilman ihmisiä on mahdotonta tehdä mitään. Henkilöstöjaoston puheenjohtajana voin melkein sanoa, että kausi ei ole tuonut henkilöstölle mitään uutta, vaan olemme yrittäneet säilyttää jo olemassa olevan, Kampman kertoo.
Kampmanilla on myös toive tulevaisuudelta.
– Toivon, että ihmiset oivaltaisivat sen, että olemme vuosikymmenien aikana, tavallisten ihmisten kukkaroista verorahoilla luoneet maailmanlaajuisesti aika hyvän terveydenhuolto- ja sosiaalihuoltojärjestelmän. Emme saisi suostua siihen, että se romutetaan. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kaikilla on parempi olo, jos ei ole huonosti pärjääviä ihmisiä. Maksaisin mieluummin enemmän veroja kuin näen, että on asunnottomuutta, osattomuutta ja huonosti voivia lapsiperheitä. En tule onnelliseksi siitä, että minulla on mahdollisimman paljon, vaan siitä, että ympäristö on turvallinen ja harmoninen, Kampman päättää.
Teksti: Milla Zuev
Kuva: Milla Zuev