Työllistymistä tukevia palveluita tarjoavalle SunUra Oy:lle myönnettiin marraskuussa 2022 Kasvu Open-kilpailun Vuoden vastuullisuusteko-palkinto. SunUra on Mielen ry:n omistama yhteiskunnallinen yritys. SunUra tuottaa työllisyyden hoitoon liittyviä palveluita, eli esimerkiksi auttaa haastavassa työmarkkina-asemassa olevia ihmisiä omille urilleen. Lisäksi SunUra toteuttaa henkilöstö- ja rekrytointipalveluita.
Yhteiskunnallisen yrityksen merkki on Suomalaisen työn liiton myöntämä virallinen tunnustus, jonka saadakseen yrityksen tulee käyttää suurin osa vuotuisesta liikevoitostaan yhteiskunnallisen tavoitteen edistämiseen. SunUran tapauksessa puolet yrityksen liikevoitosta saa Mielen ry-järjestö.
– Noin kaksisataa yritystä pyrki Kasvu Open -kilpailussa palkintosijoille. Vastuullisuuspalkinto myönnettiin meille työllisyyden hoidon vastuullisista palveluista ja tietysti siitä, että itse liiketoimintamme on hyvällä uralla, eli meillä on taloudelliset ja kasvuun viittaavat mittarit kunnossa, kommentoi SunUran toimitusjohtaja Kimmo Laitinen.
SunUrassa vastuullisuus näkyy arjessa
Laitisen mukaan järjestön omistama yritys toimii eri tavalla kuin jos omistajana olisi esimerkiksi pääomasijoitusyhtiö: päätavoitteena ei ole tehokkuuden ja voiton maksimointi, vaan ihmislähtöisuus. SunUran visio on luoda hyvinvointia edistämällä työllisyyttä, sillä työ lisää hyvinvointia.
– Meilläkin on työntekijöitä monenlaisista taustoista, ja haluamme ennakkoluulottomasti antaa mahdollisuuksia. Vuosittain meidän valmennuspalveluihimme osallistuu noin tuhat asiakasta, ja työllistämme eri yrityksiin satoja asiakkaita vuodessa. Kohtaamme työssä ihmisiä, joilla on monenlaisia haasteita: keskiössä ovat erilaiset mielenterveyden haasteet ja muut terveyteen liittyvät huolet, Laitinen kertoo.
Asiakkaat tulevat SunUran palveluiden piiriin työvoimatoimiston ja kuntien ohjaamina.
Täydellistä työntekijää ei ole
Erilaisia mielenterveyden haasteita on hyvin suurella osalla ihmisistä. Haasteet eivät kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö työllistyminen ja työnteko olisi mahdollista myös niiden kanssa. Laitisen mukaan avoimen kulttuurin luominen työpaikoille on tärkeää – moni työntekijä kokee vaikeaksi puhua esimerkiksi esimiehen kanssa kokemistaan haasteista. Tämä kertoo työpaikkakulttuurista, jossa työntekijät joutuvat pitämään yllä tietynlaista kuorta, mikä voi pahentaa ongelmia.
– Yritysten pitäisi luoda avoin kulttuuri, jossa voi puhua omista haasteistaan ja heikkouksistaan. En ole koskaan kohdannut työntekijää, joka olisi kaikilta osin täydellinen. Meillä kaikilla on omat haasteemme, Laitinen kommentoi.
– Kun omista haasteista ja ongelmista puhumista ei tarvitse vältellä töissä, avoimuus voi edistää myös asioiden paranemista, kun töissä on mahdollista olla vapaasti haasteineen. Monesti ongelmat puhkeavat ja pahenevat juuri siksi, että kuorta täytyy pitää yllä. Tietenkin esimerkiksi sairausloman tarpeen arvioi lääkäri ja asianmukaisen avun hakeminen terveydenhoidosta on tärkeää.
Avoimuuden kulttuurin luominen vaatii paljon sekä työnantajalta että työntekijältä.
– Työnantajan ei tule pelätä mahdollisia eteen tulevia haasteita, vaan niissä kannattaa opetella näkemään positiivisiakin mahdollisuuksia. Oma johtamistapani on kannustava: toivon ihmisten puhuvan heikkouksistaan, että vahvuuksistaan. Etenemme vahvuudet edellä, mutta heikkoudet huomioiden. Toiset eivät esimerkiksi ole luontevimpia esiintyjiä yleisön edessä, mutta heillä on muita vahvuuksia. Myös työntekijän tulee antaa oma panoksensa ja uskaltautua olemaan töissään rehellinen oma itsensä, mikä ei välttämättä ole aina helppoa, Laitinen lisää.
Laitisen mukaan työllisyyden peruspalveluiden tulee olla kunnossa, minkä jälkeen voidaan hioa yksilöllisempiä palvelupolkuja.
– Työllisyyspalveluissa tulisi saada peruspalvelut toimimaan hyvin. Tämän päälle voidaan lähteä rakentamaan yksilöllisiä polkuja. Kun asiakasmäärät ovat hyvin suuria, yksilöllistä ohjausta ei voida riittävästi antaa. Tällä saralla on tehty paljon hyvää työtä ja asioita on saatu kuntoon. Kuulemme kuitenkin työssämme paljon viestejä, että kahteen vuoteen kukaan työllisyyspalveluista ei ole ollut yhteydessä. Yhteydenpidon asiakkaisiin tulisi olla riittävää.
Aktiivinen perheenisä
Kimmo Laitinen mainitsee päästatuksekseen perheenisän.
– Perhe on minulle ensimmäinen prioriteetti kaikessa. Minulla on kaksi poikalasta, vaimo ja kaksi koiraa. Harrastamme ja liikumme paljon. Poikani harrastavat jääkiekkoa, jalkapalloa ja motocrossia. Itse hiihdän, pelaan sulkapalloa, juoksen ja pyöräilen.
– Vaikka harrastamme paljon, se ei ole väkisin puristamista, vaan elämäntapa. Moni on ihmetellyt, eikö aktiviteetteja ole jo liikaa – mutta teemme tätä, koska haluamme, emme pitääksemme tiettyä pintaa yllä. Lapsemmekin ovat innostuneita harrastamisesta. Liikkuvan elämäntavan malli siirtyykin usein lapsiin siten, että sitä lähdetään toteuttamaan omassa itsenäisessä elämässä. Tämä elämäntyyli on myös hyvä vastapaino vaativalle työlle.
Laitinen on kuulunut Hakametsän sosialidemokraatteihin kolmen vuoden ajan. Hän kertoo arvomaailman osuvan yhteen puolueen arvomaailman kanssa. Laitinen on ollut myös kunnallisvaaliehdokkaana ja pyrkinyt eduskuntavaaliehdokkaaksi.
– Nyt on kuitenkin aika, jona luodaan verkostoa. Tulevaisuudessa lasten kasvettua vanhemmiksi, on aikaa politiikallekin enemmän, Laitinen suunnittelee.
Teksti: Milla Zuev
Kuvat: Milla Zuev