Pekka Salmi valittiin Tampereen kaupungin elinvoiman palvelualueen johtajaksi 6. toukokuuta 2024 kaupunginhallituksen kokouksessa yksimielisesti. Virkamiestehtävän vastaanottaminen oli jo 25 vuotta kuntapolitiikassa toimineelle Salmelle luontevaa: olihan hänelle kertynyt kokemusta käytännössä kaikista palvelualueen piiriin kuuluvista asioista niin poliittisen uran kuin työurankin aikana.
– Ennen virkaan astumista olin ollut jo kaksi vuotta elinvoiman palvelualueen apulaispormestarina. Tunsin tehtävät, organisaation asiat ja ihmiset. Kaikki palvelualueeseen kuuluvat asiat ovat minulle todella mielenkiintoisia ja voisi sanoa, että rakkaitakin. Olen ollut kiinnostunut työllisyyden hoidosta koko kuntapoliittisen urani, Salmi kertoo.
Elinvoiman palvelualueeseen kuuluvat myös koulutus, toinen aste ja ammatillinen koulutus – joiden parissa toimiminen on helppoa Salmelle, joka on alkuperäiseltä ammatiltaan historian aineenopettaja.
– Kiinteistöasiat puolestaan opettelin työskennellessäni Tampereen työväenyhdistyksellä. Suoritin tuolloin myös isännöinnin ammattitutkinnon ja kiinteistö- ja rakentamisalan erikoisammattitutkinnon työn ohessa. Oikeastaan kaikki teemat, joiden kanssa olen ollut tekemissä urani aikana tai politiikassa ovat tällä palvelualueella ja sillä tavalla virkaan oli helppo tulla. Seppo Rantasen lähtiessä muihin tehtäviin tehtävä tuli hakuun – ja sanoin, että tämä on muuten minun hommani, juuri sitä, mitä haluan, Salmi toteaa.
Salmi on työskennellyt myös Tampereen työväenyhdistyksen toiminnanjohtajana.
Ruohonjuuritasolta virkamieheksi
Salmi on kiistatta tehnyt ansioituneen uran Tampereen kuntapolitiikassa. Into politiikkaa kohtaan on lähtöisin jo hänen yläasteajoistaan.
– Olen ollut nuoresta pitäen kiinnostunut politiikasta. Peruskoulun yhdeksännellä luokalla meidän piti tehdä ryhmätyö – silloin vielä tehtiin sellaisia pahvikollaaseja. Tein omani SDP:stä. Tämä puoli kiinnosti minua, sillä suvussani oli vasemmistolaisia, vaikka myös oikeistolaisia. Jo tässä vaiheessa aloin hiljalleen ymmärtää, että tämä on minun puolueeni, Salmi muistelee.
Politiikkaan Salmi aktivoitui kunnolla abiturienttivuonnaan 1995, jolloin käytiin myös eduskuntavaalit. Tuolloin ehdolla oli Pia Viitanen, jota Salmi kertoo äänestäneensä. Hän liittyi demarinuoriin ja puolueeseenkin sekä lähti puolueen toimintaan mukaan pikkuhiljaa järjestötoiminnan kautta. Tässä vaiheessa minkäänlainen ehdokkuus ei niinkään ollut Salmella ajatuksena – lähinnä häntä kiinnosti poliittinen toiminta ja taustalla toimiminen. Myös yliopistoon päästyään hän vaikutti opiskelijapolitiikassa, demarinuorissa ja puolueen järjestötehtävissä.
Ensimmäistä kertaa Salmi oli ehdolla kunnallisvaaleissa ollessaan 25-vuotias vuonna 2000, jolloin hän sai noin 130 ääntä. Hän pääsi koulutuslautakunnan jäseneksi ja pääsi mukaan kunnalliseen päätöksentekoon.
– Vuonna 2004 minut valittiin kunnallisjärjestön puheenjohtajaksi, kun Raimo Huusari luopui puheenjohtajuudestaan. Toverit katsoivat tuolloin, että olisin siihen hommaan paras. Tätä kautta pääsin syvemmin mukaan kuntapolitiikkaan. Ollessani kunnallisjärjestön puheenjohtaja, olin samalla myös yksi SDP:n neuvottelijoista, Salmi kertoo.
Vuoden 2004 kunnallisvaaleissa Salmi tuplasi äänimääränsä ja hän pääsi kaupunginvaltuuston varajäseneksi. Vuoden 2008 äänimäärä riitti jo läpipääsyyn valtuustoon, ja hänestä tuli valtuustoryhmän puheenjohtaja.
– Luottamustehtävissä menin pikkuhiljaa eteenpäin. Työtehtäväni tukivat kuntapoliittista tekemistä, Salmi toteaa.
Työväenyhdistyksen toiminnanjohtajan pestin lisäksi Salmi on työskennellyt Jukka Gustafssonin eduskunta-avustajana sekä liikenne- ja viestintäministeriön erityisavustajan tehtävissä. Päästessään töihin STTK:hon tekemään edunvalvontaa ja hoitamaan palkansaajien asioita vuonna 2008 Salmi kertoo olleensa jo kokenut monella rintamalla – vuodet eduskuntatyössä olivat olleet mielenkiintoinen ja raskaskin oppikoulu.
Rantatunneli puhutti
Pitkän kunnallispoliittisen uran varrella on riittänyt paljon hankaliakin poliittisia kysymyksiä. Esimerkiksi juuri Salmen päästyä kaupunginvaltuustoon, iski päälle finanssikriisi ja kuntatalouden alamäki, joka kesti vuoteen 2016 saakka. Lauri Lylyn pormestarikaudella nautittiin neljästä ylijäämäisestä vuodesta.
– En edes muista, miten montaa talouden sopeuttamisohjelmaa olen ollut tekemässä, neuvottelemassa ja päättämässä, Salmi kertoo.
Vaikka säästötoimia on jouduttu tekemään, yhdestä asiasta on pidetty kiinni: siitä, etteivät opetuksen ryhmäkoot kasvaisi Tampereella.
– Talous, työllisyys ja koulutus ovat kiinnostaneet minua paljon. Minulle on ollut kunnia-asia, että säästökierroksilla ei olla lähdetty suurentamaan ryhmäkokoja. Heikompiosaisten lasten tukeminen, oppilashuollon resurssit ja erityisopetus sekä pienryhmät ovat tärkeitä, kuten myös erilaiset varhaisen tuen toimenpiteet. Alueellinen tasa-arvoraha on myös meille tärkeä: tuemme enemmän sellaisia kouluja, joissa on enemmän oppimiseen liittyviä haasteita, Salmi kertoo.
Ylivoimaisesti hankalimmaksi asiaksi kuntapolitiikassa Salmi muistaa rantatunnelin rakentamisen, mistä jokaisella tamperelaisella tuntui olevan oma mielipide.
– Rantatunneliasia oli pitkä vääntö. Dramaattisten vaiheiden jälkeen enemmistö valtuustossa päätti sen hyväksyä, ja valtuustoryhmäkin tässä väännössä hajosi. En tiedä mitään sellaista kunnallispoliittista kysymystä, joka olisi puhuttanut ihmisiä yhtä paljon ja josta olisi tullut niin paljon palautetta. Ratikkakin puhutti, ja demareiden joukossa oli epäilijöitä ja vastustajia. Tämäkään ei ollut helppo päätös, Salmi muistelee.
Oppositiosta takaisin päättäviin pöytiin
Niin sanotun xl-koalition aikana vuosina 2008–2012 SDP oli Tampereella oppositiossa. Salmen mukaan tämä oli uusi ja ihmeellinen asia Tampereen demareille, jotka olivat tottuneet olemaan keskeisillä paikoilla päättämässä asioista. Salmen mukaan tämä oli monelle henkisesti vaikeaa aikaa, ja erilaisia henkilökohtaisia siltoja meni poikki demareiden ja kokoomuslaisten välillä.
– Tuolloin minulla oli johtoajatuksena luotsata demareita niin, että olisimme yhteistyökykyinen porukka omalla linjalla sekä se, että pääsisimme takaisin päättäviin pöytiin, Salmi sanoo.
Lopulta yhteinen sävel kokoomuslaisten kanssa löytyi Salmen johdolla aloitetuissa taustakeskusteluissa. Mukana olivat esimerkiksi Leena Kostiainen, Harri Airaksinen, Seppo Kovala ja myöhemmin myös Kalervo Kummola sekä demareiden puolelta Atanas Aleksovski. Vuoden 2012 vaalien jälkeen aika oli kypsä siihen, että oli mahdollista palata yhteistyöhön kokoomuksen kanssa, ja muodostui Anna-Kaisa Ikosen johdolla pormestarikoalitio, jossa olivat mukana Kokoomus, SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto.
Eräs merkittävä kiista ennen vuoden 2012 vaaleja liittyi siihen, etteivät demarit olleet saaneet valtuuston puheenjohtajan paikkaa, vaikka olivat toiseksi suurin puolue. Paikka oli mennyt Vihreille. Salmi ehdotti valtuustosopimuksen solmimista siitä, miten luottamuspaikat jaetaan – tällainen työkalu lisäisi luottamusta. Tällainen sopimus saatiin aikaan ja yhteiset pelisäännöt sovittiin – suurin puolue sai muodostaa pormestarikoalition, toiseksi suurin sai valtuuston puheenjohtajan paikan. Salmen mukaan tämä oli suuri muutos, joka lisäsi poliittisen päättämistyön läpinäkyvyyttä.
– Kun miettii poliittisia saavutuksia, niin olen ollut keskeisessä asemassa siinä, että demarit pääsivät takaisin päättäviin pöytiin, Salmi toteaa.
Selkeä virkamiesura
Salmi ei tule tulevaisuudessa toimimaan kunnallispolitiikassa ennen kuin mahdollisesti eläkepäivinään. Tuoretta elinvoiman palvelualueen johtajaa odottaa selkeä virkamiesura.
– Tällä valtuustokaudella on pikkuhiljaa kypsynyt ajatus siitä, että politiikkapuoli on jo nähty. Olen saanut tästä todella paljon ja olen äärimmäisen kiitollinen siitä, että olen saanut oman ryhmän ja kuntalaisten luottamuksen. Minulla on ollut merkittäviä tehtäviä, mutta nyt on aika siirtyä eteenpäin, Salmi toteaa.
Uusille politiikassa toimiville ja ehdokkuutta pohtiville Salmi haluaa pitkällä kunnallispolitiikan kokemuksellaan sanoa, että kyseessä on pitkäjänteinen työ, jossa ei lottovoittoja ole.
– Tämä vaatii perehtymistä ja paneutumista. Politiikassa on helppo pintaliitää ja ottaa vain muutama teema, joista käyttää puheenvuoroja ja joiden parissa on aktiivinen. Kuitenkin, jos haluaa olla vaikuttaja ja vaikuttava poliitikko, asioita täytyy ymmärtää laajasti. Talouden ja hallinnon tuntemus on todella tärkeää. Suosittelen opiskelemaan, miten koko päätöksenteon systeemi pyörii. Tämä on ennen kaikkea yhteistyötä – jos ryhmän sisällä haluaa edetä ja saada vaativia tehtäviä, yhteistyö on osattava. On ansaittava omien luottamus ja tuki. Jotta asioita voi viedä eteenpäin, on ansaittava myös muiden puolueiden ryhmien luottamus ja tuki ja ymmärtää heidän tavoitteensa. Sitä kautta kompromissit syntyvät. Yhteistyö on välttämätöntä, Salmi päättää.
Teksti: Milla Zuev
Kuva: Milla Zuev