”Pirkanmaan maakunnan monipuolisuus ja erilaiset alueet ovat ehdottomasti vahvuus. Kunnat ja kaupungit ovat maakunnan rikkaus. Onkin sanottu, että Pirkanmaa on tavallaan Suomi pienoiskoossa”.
Sanat ovat Pirkanmaan liiton kehityspäällikkö Marko Koskisen.
Kehityspäällikkönä Marko Koskisen tehtäviin kuuluu muun muassa Pirkanmaan maakunnan kehittymisedellytysten tukeminen erityisesti alueellisen yhteistyön ja kansallisen edunvalvonnan keinoin. Tehtäviin kuuluvat myös maakuntahallituksen ja -valtuuston päättämien tavoitteiden mukaiset toimet esimerkiksi kiskoliikenteen edistämiseen liittyen.
– Juuri nyt erilaiset ratainvestoinnit ovat yksi tärkeä avain kilpailukykyisiin ja kestävämpiin kuljetuksiin ja sujuvampaan sekä hiilineutraalimpaan liikkumiseen. Pirkanmaa sijaitsee junaratojen solmukohdassa ja päärata palvelee laajasti matkustajia esimerkiksi Tampereelta Poriin, Seinäjoelle, Vaasaan, Ouluun, Jyväskylään, Hämeenlinnaan, Helsinkiin ja Turkuun. Investoinnit päärataan ja liikennepalvelujen uudistamiseen vaikuttavat koko kansallisen liikennejärjestelmän toimivuuteen, Koskinen sanoo.
Pääradalla on radan kuntoon ja välityskykyyn liittyviä puutteita. Helsinki-Tampere -radan toimivuus ja kapasiteetin riittävyys ovat Koskisen mielestä olennaista koko Suomen ratajärjestelmälle. Pääratakokonaisuuden kehittämiseen saatiin lisärahoitusta viimeksi tämän vuoden kesäkuussa Sanna Marinin hallituksen neljännessä lisätalousarviossa. Seuraavat askelmerkit liittyvät EU:n rahoitushakuun loppuvuoden aikana ja valtion vuoden 2021 talousarvion valmisteluun.
Koskinen muistuttaa, että pääradan kehittäminen tukee myös muita Pirkanmaan kiskoliikenteen ratkaisuja, jotka liittyvät lähijunaliikenteeseen, rautatieasemien ja seisakkeiden kehittämiseen, raitiotien rakentamiseen Tampereen seudulla ja liityntäpysäköinnin laajentamiseen.
– Lähijunaliikennettä pilotoidaan parhaillaan Tampereen ja Nokian, Tampereen ja Akaan sekä Tampereen ja Mänttä-Vilppulan välillä. Kiirehdittäviä kohteita ovat myös Tampereen rautatieaseman henkilöratapihan kunnostus- ja asemakeskushankkeen aloittaminen Ratapihankadun sillan uusimisella ja Tesoman seisakkeen rakentaminen, Koskinen toteaa.
Pirkanmaata on kehitettävä kokonaisuutena
Lähes puolet Pirkanmaan asukkaista asuu Tampereella ja Tampereen kaupunkiseutu on hyvin vahva verrattuna maakunnan reuna-alueisiin. Koskisen mielestä Pirkanmaan maakunnan monipuolisuus ja erilaiset alueet ovat ehdottomasti vahvuus. Kunnat ja kaupungit ovat maakunnan rikkaus.
– Onkin sanottu, että Pirkanmaa on tavallaan Suomi pienoiskoossa ja täältä löytyy erilaisia toiminta- ja asuinympäristöjä monenlaiseen makuun.
– Pirkanmaata on tärkeää kehittää kokonaisuutena, jossa Tampereella ja Tampereen seudulla on oma vahva dynaaminen roolinsa, mutta myös muualta maakunnasta löytyy monipuolista ja elinvoimaista osaamista, kulttuuria ja yrittäjyyttä. Mietitäänpä nyt vaikkapa Akaata, Sastamalaa, Valkeakoskea, Virtoja, Parkanoa ja Mänttä-Vilppulaa, Koskinen sanoo.
Pirkanmaan liiton tehtäviä ovat aluekehitystyö, maankäyttö ja liikenne, innovaatio- ja tulevaisuustyö, EU-rahoitukseen liittyvät tehtävät sekä kansallinen että kansainvälinen edunvalvonta. Pirkanmaan liitto on profiloitunut muutoksen veturina ja yhteistyön mahdollistajana.
Kestävä kehitys entistä paremmin huomioon
Maakuntien liittojen tehtäviin liittyen niiltä pyydettiin keväällä lausuntoa alueiden kehittämisen säännösten uudistamista koskevaan ehdotukseen. Tavoitteena on, että uusi aluekehittämistä koskeva lainsäädäntö saataisiin voimaan ensi vuoden alusta lähtien.
– Esityksessä nykyinen kehittämisen suunnittelujärjestelmä säilyisi pääosin entisellään, mutta alueiden kehittämisen tavoitteita, suunnittelua ja toimintatapoja uudistettaisiin ottamalla huomioon etenkin kestävän kehityksen sekä ilmastonmuutoksen hillinnän vaatimukset. Laaja-alaiseen yhteistyöhön ja myös maakunnan edun vahvaan edistämiseen ja asukkaiden osallistumiseen liittyvät tehtävät on kirjattu aiempaa painokkaammin, Koskinen sanoo.
Koskinen pitää kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä luontevana nimenomaan Pirkanmaalle.
– Tällainen toimintatapa on jo nyt Pirkanmaalla monilta osin käytössä. Pirkanmaa on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali maakunta vuoteen 2030 mennessä ja yhteistyö sekä maakunnan edun ajaminen on monipuolista, Koskinen huomauttaa.
Maakuntien liitoilla on selkeä rooli
Maakuntien liitoilla on Koskisen mielestä selkeä rooli valtion ja kuntien välissä.
– Aluekehittämistyön laaja-alaisuus tekee tehtävästä ainutlaatuisen. Kuntayhtymänä toimivan maakunnan liiton demokraattinen valtakirja perustuu kuntavaalien maakunnalliseen tulokseen. Monissa alueellisissa kehittämisasioissa ja palveluissa kuntataso on liian pirstaleinen ja valtio taas liian suuri. Pirkanmaa on aluerakenteensa ja yli puolen miljoonan asukkaansa voimin varsin ihanteellinen taloudellinen ja toiminnallinen kokonaisuus, Koskinen sanoo.
Vuoden 2021 alussa Pirkanmaa saa uuden kunnan Kuhmoisten siirtyessä Keski-Suomesta Pirkanmaalle.
Hallituksen sote-uudistus on parhaillaan työn alla. Uudistusta valmistellaan sote-painotuksella eli karsitummalla ja selkeämmällä mallilla aiempiin verrattuna. Myös tämä malli sisältää esimerkiksi maakuntavaalit eli pirkanmaalaiset pääsisivät valitsemaan maakuntavaltuutetut suorilla vaaleilla.
Koskista tällainen ajattelutapa miellyttää.
– Kyse on sekä palvelujen että taloudellisten resurssien näkökulmasta suuresta kokonaisuudesta. Maakuntatasoinen palvelujen järjestäminen mahdollistaa myös muun muassa toimintojen, toimipisteiden ja tietojärjestelmien maakuntatasoiset ja nykyaikaiset ratkaisut, joilla voidaan turvata tarvittavat palvelut.
– Tässä mallissa on tarjolla ne pitkään kaivatut ”leveämmät hartiat” sote-palveluille. Järjestämisen nykyinen pirstaleinen byrokratia vähenee ja yritysten sekä järjestöjen palvelujen hyödyntämisestä tuottajina päätetään asukkaiden valitsemien maakuntavaltuutettujen toimesta, Koskinen sanoo.
Koskinen painottaa yritysten ja järjestöjen olevan jatkossakin julkisen palvelutuotannon täydentäjinä tärkeässä roolissa kasvaviin palvelutarpeisiin vastattaessa. Monituottajamallin hallittu kehittäminen sopii hyvin myös Pirkanmaan tarpeisiin. Parhaillaan on käynnissä myös parlamentaarisen työryhmän valmistelu, jossa arvioidaan sitä, että mitä muita tehtäviä tälle uudelle itsehallinnolliselle toimijalle voisi tulla.
Ismo Alhoniemi