Historiaa Tampereen yliopistossa opiskelevalla Miikka Roslöfilla on vuoden sisään ehdokkuus jopa kaksissa vaaleissa: juuri keskiviikkona 6.11. päättyneissä Tampereen yliopiston edustajistovaaleissa sekä vuoden 2025 kuntavaaleissa.
Ikävä kyllä TREYn demariopiskelijat eivät tällä kertaa saaneet lainkaan paikkoja edustajistossa, vaikkakin paikan saaminen oli pienestä kiinni. Roslöf itse sijoittui sijalle 51, ja vain muutamalla lisä-äänellä demariopiskelijat olisivat saaneet paikan.
Edustajistovaalikampanja antoi myös monia hyvä eväitä edessä siintäviä kuntavaaleja ajatellen.
Roslöf kertoo olleensa aina kiinnostunut politiikasta.
– Edellisten eduskuntavaalien alla innostuin enemmän miettimään puoluepolitiikkaa. Merkittävin tekijä oli harjoittelu eduskuntavaalien jälkeen sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäkansliassa. Näin paremmin, mitä eduskunnassa tapahtuu ja sain hyvää kannustusta ihmisiltä. Tämä kannusti lähtemään kuntavaaleihinkin, Roslöf kertoo.
Yliopistolla parannettavaa yhdenvertaisuudessa
Demarit yliopiston edustajistossa ajavat opiskelijoille parempaa asemaa yliopistolla sekä haluavat edistää yhteisöllisyyttä ja tukea opiskelua – Roslöfin mielestä siis haluavat parantaa aivan perusasioita. Se Roslöfia harmittaa, että edustajistovaalien äänestysprosentti on perinteisesti matala.
– Hiljattain tehdyn kyselytutkimuksen mukaan hieman alle puolet Tampereen yliopiston opiskelijoista kokee, ettei kuulu mihinkään yliopiston porukkaan. Moni on myös kokenut syrjintää ja häirintää yliopistolla, joten vielä näissä asioissa on paljon parannettavaa.
Kohti kuntavaaleja Roslöf lähtee jännittyneenä, mutta kuitenkin innostuneena.
– Odotan, mitä pääsen itse oppimaan ja tekemään, Roslöf toteaa.
– Minulle on aina ollut tärkeää päästä nostamaan nuorten näkökulmaa paremmin esille, Roslöf jatkaa.
Opiskelijan asemassa edelleen parannettavaa
Roslöfin mielestä opiskelijan asema Suomessa ei ole millään lailla täydellinen, vaikka moni kokeekin sen todella hyväksi esimerkiksi siksi, että periaatteessa jokaisella on mahdollisuus opiskella korkeakoulussa, ja opiskelua varten saa jopa tukia – mikä ei ole itsestään selvää. Riippuvuus opintolainan nostamisesta kuitenkin tekee monen opiskelijan elämästä taloudellisesti epävarmaa ja aiheuttaa henkistä stressiä.
– Omassakin kaveriporukassani on paljon epävarmuutta omasta toimeentulosta esimerkiksi siksi, että kesällä ei tukia saakaan. Suurin osa kesätöiden palkoista menee vuokranmaksuun. Monella lailla asiat ovat opiskelijoilla Suomessa hyvin, mutta ei tämä täydellistä ole. Esimerkiksi lainanotto ei ole kaikille helppo asia, mikäli esimerkiksi ei tule varakkaasta perheestä, jolloin lainan nostaminen on stressittömämpää. Moni kokee juuri lainapainoitteisuuden vuoksi stressiä toimeentulostaan, Roslöf päättää.
Teksti: Milla Zuev
Kuva: Väinö Mäkelä