Korona jättää jäljen myös järjestötoimintaan

On satavarma, että koronan jälkeinen aika (sitten kun se joskus koittaa) tuottaa kosolti eritasoisia tutkimuksia väitöskirjoihin asti. Tutkittavaa tietysti riittääkin monelta kantilta, muun muassa psykologian ja sosiologian aloilta.

Paljon konkreettisimpiakin selvityskohteita on, kuten koronan vaikutus ihmisten toimeentuloon, työllisyyteen, kuntatalouteen tai uusien opetusmahdollisuuksien hyödyntäminen. Korona jättää jälkensä myös niinkin arkiseen asiaan kuin järjestötoimintaan – tai ainakin näin toivon tapahtuvan.

Ei ole sellaista yhdistystä millään elämänalueella, että se ei joutuisi tuskailemaan vapaaehtoisten liian pientä määrää. Näin on tilanne etenkin yhdistystoiminnan tylsimmällä alueella eli hallinnossa, kokousten pyörittämisessä. Monen urheiluseuran on helpompi saada valmentajia ja huoltajia, kuin löytää ihmisiä jaostoihin, johtokuntiin ja hallituksiin.

Tekevien käsien vähäisyys on pitkään ollut ongelmana myös puoluetoiminnassa. Puolueosastoissa suurin osa toiminnasta tapahtuu johtokunnan tai hallituksen kokouksissa, joissa tehtävät päätökset vaikuttavat yhdistyksen toimintaa. Korona on yllättäen näyttänyt, että tarvittaessa yhdistyksilläkin on keinot mataloittaa osallistumiskynnystä.

Siinä, missä koulujen opetuksessa on siirrytty etäopettamiseen ja -opiskeluun sekä työpaikoilla videokokouksiin, ovat ajan kehityksessä mukana olevat yhdistykset siirtäneet kokouksessa verkkoon tai vähintäänkin sähköpostikokouksiin. Häviävän pieni osa kuitenkin. Poikkeuksellinen aika vaatii poikkeuksellisia ratkaisuja, mutta arkielämän jälleen asettauduttua tuttuihin uomiin, ei kanssakäymistä ja kasvokkain kokoustamista kuitenkaan pidä hylätä.

On silti hyvä muistaa, että hallinnon pyörittämiseen keinovalikoimissa on nykyään muutakin kuin saman kokouspöydän ääreen istuminen. Tämä on tullut todistettua kevään aikana.

Myös Tampereen Sosialidemokraattisen Kunnallisjärjestön hallitus on ottamassa digiloikan. Seuraava hallituksen kokous pidetään videokokouksena, mutta olemme jo käsitelleet ja valmistelleet asioita sähköpostien välityksellä.

Yhdistyslakiin tuli jo vuonna 2010 eli kymmenen vuotta sitten lisäys, jonka mukaan yhdistyksen kokoukseen voi osallistua myös postitse, tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Tätä mahdollisuutta ei yhdistysten luvatussa maassa ole todennäköisesti juurikaan käytetty hyväksi, mutta nyt pakon edessä mahdollisuus toivottavasti juurtuu osaksi toimintaa.

Tekniikan mahdollistamat kokoustamis- ja tiedonsiirtotavat ovat yhdistysten omaa ”matalan kynnyksen” toimintaa. Koronan aikana tällainen tapa pyörittää hallintoa on mahdollista jättää osaksi ja ainakin reserviin puolueosastojen arkipäivää. Jalkapallon sloganin mukaillen ”kokous on parasta paikan päällä”.

Ismo Alhoniemi
Rantaperkiön ty:n puheenjohtaja
Kunnallisjärjestön hallituksen jäsen