Johanna Loukaskorpi haluaa panostaa koulutukseen, työelämään ja terveyspalveluihin

Johanna Loukaskorven, 48, eduskuntavaaliteemat ovat kulkeneet mukana hänen koko poliittisen toimintansa ajan myös kuntapolitiikan tasolla. Loukaskorpi haluaa nostaa Suomen kasvatuksen ja koulutuksen kärkimaaksi, taata kaikille oikeuden hoitoon ja hoivaan, varmistaa oikeudenmukaisen työelämän kaikille sekä vähentää yhteiskunnallista eriarvoisuutta. Nämä ovat Loukaskorvelle tärkeitä arvoja, jotka osin ovat nousseet hänen poliittisen toimintansa keskiöön siviiliammatin kautta.  

– Olen opiskellut Helsingin yliopistossa äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi. Työskentelin pitkään äidinkielenopettajana ja opinto-ohjaajana, ja tällä hetkellä toimin apulaisrehtorina. Koen vahvasti työelämäkokemukseni kautta, että perusopetuksen rahoituksen turvaaminen ja oppimisen tuen uudistaminen sekä myös alueellisen tasa-arvon vahvistaminen ovat merkittäviä asioita. 

– Olen kirjoittanut mielipidekirjoituksia nuorten lukutaidon heikkenemisestä ja lukemisen vähenemisestä jo ennen kuin aiheesta puhuttiin niin paljon kuin nyt. Onneksi tämä ongelma on nyt laajasti havaittu ja on monien poliitikkojen agendalla.  

Suomessa perhetausta vaikuttaa yhä enemmän siihen, mihin nuori hakeutuu jatko-opiskelemaan ja kuinka pitkälle hän opiskelee peruskoulun jälkeen. Kuluvalla hallituskaudella on saatu läpi uudistus toisen asteen maksuttomuudesta ja oppivelvollisuusajan pidentämisestä, mikä toivottavasti tasaa perhetaustaan liittyvää, koulutuspolun valintaan vaikuttavaa eriarvoisuutta.  

– Minulle on tärkeää, että peruskoulu pystyisi tasaamaan perhetaustasta johtuvia eroja. Toimin itsekin tällä hetkellä koulussa, jossa on oppilaita lukuisista taustoista ja koen työn hyvin arvokkaaksi. Maksuton kaksivuotinen esiopetus kaikille lapsille puolestaan pystyisi tasaamaan oppimiseroja ennen peruskouluun siirtymistä, Loukaskorpi kuvailee.   

Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen tilanne tämän päivän Suomessa 

Minkälaisena opetusalan ammattilainen ja eduskuntavaaliehdokas näkee tämän päivän Suomen varhaiskasvatuksen ja koulutuksen tilanteen?  

– Varhaiskasvatuksen tilanne on tällä hetkellä huolestuttava. Varsinkaan pääkaupunkiseudulla ei ole riittävästi henkilöstöä. Tampereella ja Pirkanmaalla tilanne ei ole näin paha, mutta henkilöstöpula näkyy myös täällä. Esimerkiksi sijaisia on todella vaikea saada peruskouluun, mutta erityisen hankala heitä on saada varhaiskasvatukseen. Näiden alojen koulutuspaikkoja on lisättävä, mutta myös ammattilaisten palkkaa parannettava, Loukaskorpi ehdottaa.  

– Laadukas ja hyvä opetus peruskoulussa taas varmistetaan perusrahoitusta lisäämällä ja tarjoamalla oppimisen tukea riittävästi. Viime aikoina koulutuskeskustelu on suuntautunut inkluusiovastaisuuteen. Inkluusiossa olennaista on se, että lasten tulee saada tarvitsemansa tuki. Erityisluokkia ei esimerkiksi missään nimessä ole lakkautettu. Lasten tulee saada tarvitsemansa kolmiportainen tuki tukemaan oman oppimisensa tarpeita, olivat he sitten tavallisella tai erityisluokalla.  

Huoli ammatillisen koulutuksen tasosta on ollut julkisuudessa paljon. Loukaskorven mukaan ammatillisessa koulutuksessa on lisättävä lähiopetusta ja resursseja. Esimerkiksi työnantajat ovat antaneet ymmärtää, että ammattikouluissa ei tällä hetkellä saavuteta riittävää taitotasoa.  

– Meidän on myös satsattava yleiseen työhyvinvointiin kasvatus- ja hyvinvointialoilla. Tämä liittyy kaikkiin teemoihini. Tähän on panostettava merkittävästi, sillä työvoimapula on erittäin kova.  

– Reilu ja oikeudenmukainen työelämä tulee taata kauttaaltaan – työelämän pelisääntöjä tulee kaikkien noudattaa ja palkalla on tultava toimeen.  

– Myös tieteen rahoitusta tulee vahvistaa. Koulutuksesta ei tule missään nimessä leikata, koska koulutus on keino, jolla Suomi nousee, Loukaskorpi tiivistää. 

Mielenterveyspalvelut kuntoon

Tällä hetkellä mielenterveys- ja päihdepalveluiden tilanne Suomessa ei ole tasapainossa tarpeen kanssa. Erityisen huolestuttavaa tämä on lasten ja nuorten kannalta. Loukaskorpi vaatii inhimillistä päihdepolitiikkaa, nopeutettua polkua mielenterveyspalveluiden pariin sekä hoidolta tehokkuutta ja pitkäjänteisyyttä.  

– Meidän ikäluokkamme pienenevät jatkuvasti. Ei voi olla niin, että osa ikäluokasta syrjäytetään. Pidetään jokainen nuori opiskelu- ja työkykyisenä.  

Korkeakouluopiskelijoidenkaan tilanne ei missään nimessä ole helppo. 

– Esimerkiksi YTHS:lle on hyvin hankala saada aikoja. Palveluihin on pitkät jonotusajat, ja samaan aikaan paine opiskeluun on valtavaa. Korkeakoulu-uudistuksen jälkeen paineet ovat entistä kovemmat – toisen asteen jälkeen pitäisi heti tietää oma alansa ensikertalaiskiintiöiden vuoksi. Erehtyminen on inhimillistä. Itseään pitää saada etsiä ja vaihtaa alaa, jos ensimmäinen valinta ei tunnukaan omalta. Yhteiskunta on asettanut nuorille paljon paineita, joiden seurauksena syntyy mielenterveys- ja päihdeongelmia.  

On erikoinen tilanne, jos hoitoa on hankala saada ja paineet kasautuvat yhteiskunnan vaatimusten vuoksi.  

– Yhteiskunnassa pitäisi miettiä, missä on menty vikaan, kun nuoret väsyvät eivätkä jaksa.  

Tulevaisuuden Suomi 

Millaisena Loukaskorpi haluaa nähdä Suomen neljän vuoden kuluttua?  

– Haluaisin nähdä, että Suomi on edelleen kaikista huolehtiva hyvinvointivaltio. Yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa on lisättävä edelleen ja eriarvoisuutta vähennettävä. Nuorten syrjäytymiseen ja mielenterveysongelmiin on puututtava  aktiivisesti ja nopeasti.  

– Suomen hyvinvointivaltio on aktiivisen puolustamisen arvoinen – meidän on toimittava palvelujemme ja yhteiskuntamme puolesta, Loukaskorpi päättää.   

Johanna Loukaskorpi  

  • Hyvinvointipalveluiden apulaispormestari 2017-2021
  • Sosiaali- ja terveyspalveluiden apulaispormestari 2021-2023 
  • Pirkanmaan aluevaltuutettu 
  • Tampereen kaupunginvaltuutettu vuodesta 2009 saakka 
  • Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja vuodesta 2017 saakka 

Teksti:  Milla Zuev

Kuva: Milla Zuev