Joanna Leino, Hervannan Sosialidemokraattinen yhdistys ry:n hallituksen varajäsen ja Ammattiliitto Pron hallituksen jäsen, kertoo olevansa ”luottari rakkaudesta lajiin.”
Luottari tarkoittaa luottamushenkilöä – häntä, joka työpaikalla valvoo työntekijöiden oikeuksien toteutumista. Leino itse on työpaikkansa Swecon luottamushenkilö ja palkanlaskija.
– Luottari – rakkaudesta lajiin on yhteistyöryhmä, joka on syntynyt Pron, Teollisuusliiton, JHL:n, AKT:n ja SEL:n välisessä yhteistyössä. Ryhmän tarkoitus on tehdä meidän luottareiden työtä näkyväksi ja tukea luottareita. Olemme esillä sosiaalisessa mediassa ja lisäksi jaamme eri alojen luottareille sloganillamme varustettuja t-paitoja esimerkiksi hyvästä työstä tai oman tarinansa jakamisesta, Leino selittää.
– Haluamme promota liitosta riippumatta luottamushenkilön tehtävää. Toivomme, että ihmiset kiinnostuisivat luottarina toimimisesta. Swecolla esimerkiksi hiljattain tapahtuneen fuusion myötä käytiin läpi kaikki organisaatiomme ja järjestimme luottamushenkilövaalit. Kävi ilmi, että yhdessä vaalipiireistämme ei ollut ainuttakaan ehdokasta luottariksi. Haluamme tarjota tarinoita onnistumisista ja vertaistukea, jotta ihmiset eivät turhaan pelkäisi tarttua toimeen.
Mitä luottarilta vaaditaan työelämässä?
– Luottarina toimiminen ei missään nimessä ole rakettitiedettä. Tarvitaan vain halua hoitaa yhteisiä asioita ja puhaltaa yhteen hiileen. Neuvottelutaidoista on hyötyä, ja nekin harjaantuvat harjoitellessa. Lisäksi tarvitaan hieman keittiöpsykologiaa ja ihmistuntemusta. Näillä pääsee pitkälle. Yleisin syy, miksi ihmiset kieltäytyvät luottamushenkilön pestin vastaanottamisesta on pelko siitä, että se olisi liian vastuullista ja hankalaa, ja että he eivät olisi luottamuksen arvoisia – mikä on surullista. Meidän porukkamme tarkoitus on antaa vertaistukea ja rohkaisua.
Luottarihenkilöiden tsemppaus ei rajoitu tiettyihin ammattiliittoihin, vaan kuka tahansa luottamushenkilönä toimiva saa yhteistyöryhmältä tukea. Leino uskoo yhteistyön ja solidaarisuuden voimaan kaiken kaikkiaan: myös ammattiliittojen välillä.
Pron hallituksessa yhteistyötä yli puoluerajojen
Leino kuvailee Ammattiliitto Pron hallituksen toimintaperiaatetta idealistiseksi: puoluepolitiikka on pudotettu toiminnasta tietyllä tavalla pois. Hallituksen ryhmät perustuvat alakohtaisiin sektoreihin, joiden voimasuhteet määrittyvät jäsenmäärien mukaan. Järjestelmä on Leinon mukaan erilainen kuin monessa muussa ammattiliitossa.
– Esimerkiksi SAK:ssa ja Teollisuusliitossa hallitustyötä tehdään vahvasti puoluetaustan mukaan. Teollisuusliitossa SDP:n ja Vasemmistoliiton ryhmät ikään kuin kilpailevat keskenään, ja on olemassa vahvoja ryhmäsääntöjä.
– Meidän hallituksessamme kullakin sektorilla on tietyllä tavalla sama päämäärä: se, että Pron jäsenellä menee paremmin sektorista riippumatta. Mielestäni ammattiliitot ylipäätään voisivat käydä keskenään enemmän avointa vuoropuhelua. Meillä hallituksessa tavataan kerran kuukaudessa ja keskustellaan hyvin avoimesti eri päämääristämme.
Joanna itse kuuluu palvelusektoriin. Lisäksi Prossa on finanssisektori, julkinen sektori, ICT-alojen sektori ja teollisuusalan sektori.
– Meillä hallituksessa kaikki menee demokraattisesti: sektorien sisällä äänestetään asioista, jotka koetaan kullekin sektorille tärkeiksi. Meillä on laaja skaala jäseniä eri yrityksistä, joten joukkoon mahtuu paljon erilaisia ihmisiä.
– Strategiamme painopiste on, että kun on liiton jäsen, niin menee hyvin. Kaikki meillä hallituksessa haluavat turvata hyvän työelämän. Ammattiliittona me toimimme työelämässä ja niiden ihmisten eteen, jotka ovat työelämän käytettävissä, vaikka olisivat väliaikaisesti työttöminäkin.
– Hallituksemme ottaa kantaa esimerkiksi erilaisiin työelämää koskeviin lakiesityksiin, esimerkiksi juuri luottamushenkilöitä koskien. Ministeriöistä tulee meille kannanottopyyntöjä, joihin annamme lausuntoja. Tämä on hyvin tärkeä osa hallitustyöskentelyä, Leino painottaa.
Tällä hetkellä ajankohtaisimpana asiana Pron hallituksessa ovat työehtosopimusneuvottelut. Eduskuntavaalitavoitteensa hallitus on linjannut jo viime vuoden puolella. Prolaiset toivovat työntekijämyönteistä hallitusta, oli puoluekanta mikä hyvänsä, sekä mahdollisimman paljon työntekijöiden asioita edistäviä kansanedustajia.
Aktiivinen puoluejäsenyys ja ammattiyhdistystoiminta tukevat toisiaan
Ammattiyhdistystoiminnassa Leino korostaa puolueettomuutta ja yhteistyötä. Samalla hän on aktiivinen Tampereen SDP:n jäsen.
– Olen ollut SDP:n jäsen vuodesta 2012. Vuoden jäsenyyden jälkeen minut valittiin kunnallisjärjestön hallitukseen, jossa toimin kolmen kauden ajan. Olin ehdolla vuoden 2017 kuntavaaleissa. Edelliset kuntavaalit jäivät välistä Pron hallitustyöskentelyn vuoksi – jostakin oli pakko luopua, mutta katsotaan, kuinka ensi kerralla käy. Olen Hervannan demarien hallituksen varajäsen, mutta käytännössä istun joka kokouksessa.
– Henkilökohtaisesti en näe puolueettomuutta ammattiyhdistystoiminnassa ja aktiivista puoluejäsenyyttä toisensa poissulkeviksi, vaan toisiaan tukeviksi asioiksi. Omaan arvomaailmaani nämä kaksi sopivat saumattomasti.
Leinon mielestä työllisyyden kasvua kuluneella hallituskaudella tulisi liputtaa paljon enemmän.
– Työllisyyshän on viime vuosina kohentunut ennätyksellisesti. Lisäksi on hyvä, että työelämään on palannut pehmeämpiä arvoja: esimerkiksi hoitajamitoitusta on suurennettu. Tekijöistä toki on pulaa monesta syystä. Kaiken aikaa olemme kuitenkin menneet hyvään suuntaan, Leino kuvailee.
– Toivon kuitenkin, että tulisi myös tiettyjä lakimuutoksia, kuten alipalkkauksen kriminalisointi. Sipilän kaudella kiky-maksut siirrettiin paljolti työntekijöiden maksettavaksi, mistä olemme viime aikoina keskustelleet paljon. Muutos tähän ei tule ehtimään tälle hallituskaudelle, mutta myös tämän vuoksi toivon työntekijäystävällistä hallitusta.
Teksti: Milla Zuev
Kuva: Milla Zuev