Ministeri Jarmo Rantanen kutsuttiin SDP:n kunniajäseneksi maanantaina jatkuneessa puoluekokouksessa. Rantanen toimi Holkerin hallituksen sisäasiainministerinä vuosina 1987–1991. Vuodesta 1985 hän hoiti Tampereen kaupunginjohtajan virkaa, mistä hän jäi eläkkeelle vuoden 2006 lopussa.
– En ole koskaan analysoinut sitä, miksi elämä kuljetti minua tehtävästä toiseen. Politiikan yleiskuva vahvistui silloin, kun minut valittiin puoluetoimikuntaan, sanoo Rantanen.
Jarmo Rantanen (73) jätti hakemuksensa SDP:hen liittymiseksi vuonna 1963, mutta vielä tänäänkin miehelle on epäselvää, miksi hänet kirjattiin jäseneksi vasta vuonna 1965. Syyt SDP:n liittymisen ovat samat, mitä ne ovat olleet tuhansilla ja tuhansilla.
– Isäni oli vahva ammattiyhdistysmies ja äitini suku oli kenkätehdaslaisia eli tausta on hyvin tyypillinen. Armeijasta tultuani aktivoiduin ja hakeuduin SDP:n jäseneksi ja sitä myöten aloin harrastamaan aika voimakkaasti yhteiskunnallisia asioita. Olin muun muassa Nuorten Kotkien piirisihteeri ja vaimoni oli Kotka-ohjaaja, Rantanen sanoo.
Tampereen sos.dem. kunnallisjärjestön puheenjohtajana Rantanen oli 1972-82. Tämä luottamustoimi ja Tampereen kaupunginhallituksen puheenjohtajuus olivat aikanaan johtamassa miestä valtioneuvoston jäsenyyteen eli sisäministeriksi ja Tampereen kaupunginjohtajaksi.
– Ministerin tai kaupunginjohtajan paikat ovat aika harvassa, eikä minulla nuorena miehenä todellakaan ollut tällaisia tavoitteita. En ole koskaan analysoinut sitä, miksi elämä kuljetti minua tehtävästä toiseen mutta politiikan yleiskuva vahvistui ajatuksissa ja tekemisissä toden teolla silloin, kun minut valittiin SDP:n puoluetoimikuntaan, sanoo Rantanen.
Yhdeksän vuotta SDP:n keskiössä
Nykyisin SDP:n hallituksena tunnetussa puolueen keskiössä eli silloisessa puoluetoimikunnassa Rantanen oli yhdeksän vuotta. Sen sijaan vaaleilla valitut elimet eduskuntaryhmä mukaan lukien eivät olleet Rantasen mukaan puolueen toiminnan keskiössä. Ratkaisevaksi oman tulevaisuutensa suunnan näyttäjäksi Rantanen sanoo äänestystä puoluetoimikunnan ehdokkaista.
– Voitin tuon äänestyksen ja valinta puoluetoimikuntaan osoittautui myöhemmin isoksi tekijäksi poliittisessa toiminnassani, koska jäsenyys johti myöhemmin moniin tehtävin. Valtioneuvoston jäsenyys oli osa jatkumoa, Rantanen sanoo.

Tamperelaisia puoluekokousedustajia.
Rantanen ei ole koskaan toiminut kansanedustajana, eikä ole ollut edes ehdokkaana. Mies puhuu järkiargumenteista syinä kieltäytymiselle ehdokkuudesta vuosien aikana. Kyselyitä pyrkiä kansanedustajaksi tuli useita.
– Tampereen kaupunginjohtajuus oli minun takkiini sopiva, mutta en ole koskaan miettinyt, kumpi tehtävä on tärkeämpi. Minun tyyppiselle ihmiselle ja poliittiselle toimijalle kaupunginjohtajuus sopii loppujen lopuksi paremmin kuin kansanedustajuus, enkä ole koskaan katunut haluttomuuttani lähteä eduskuntavaaleihin.
Rantanen näkee paljon yhtäläisyyksiä Tampereen kaupunginjohtajuuden ja kansanedustajuuden välillä. Molemmat muun muassa vaativat halua ja taitoa hoitaa laajoja kysymyksiä sekä kykyä tulla toimeen ihmisten kanssa. Elämänmuotona Tampereen kaupunginjohtajuus (nyttemmin pormestarius) on Rantasen mielestä rasittavampi kuin kansanedustajana toimiminen.
– Tampereen asiat kävelivät joka kerta vastaan, kun avasin kotioveni. Ei sellaista kävelyä, ettei ainakin muutama kaupunkiin liittyvä asia tullut esille.
Ministeriksi ilman kansanedustajuutta
Vuonna 1987 Rantanen siis valittiin sisäministeriksi vailla kansanedustajakokemusta. Vaalien jälkeen ryhdyttiin tietysti keskustelemaan uuden hallituksen kokoonpanosta ja jälleen kerran Tampereelta tuli toiveita ministeritehtävän osumisesta tamperelaiselle.
Rantanen sanoo olleensa ”hiukan pulmallisessa tilanteessa”, koska juuri ennen vuoden 1985 alkamista hänet oli valittu kaupunginjohtajaksi. Siirtyessään eläkkeelle Rantanen oli ja on edelleen Suomen isojen kaupunkien ja Tampereen historian pitkäaikaisin kaupunginjohtaja.
– Sain aika voimakasta tukea piiri- ja kunnallisjärjestötasolta. Kaikki valtuustoryhmät katsoivat, että jos minut valitaan ministeriksi, niin se voisi olla kaupungin kannalta hyväkin asia, Rantanen toteaa.
Virallisesti tamperelaisen kaupunginjohtajan valinta ministeriksi tapahtui varsin yksinkertaisesti. Puheenjohtaja Kalevi Sorsa oli kutsunut koolle ylimääräisen puoluetoimikunnan ja kokoushuoneesta Rantasen sanoin ”putsattiin pois” kaikki muut paitsi varsinaiset jäsenet ja varajäsenet. Keskustelussa SDP:n ministeriehdokkaista Rantasen nimi nousi esille sekä sisäministeriön että ympäristöministeriön osalta.
– Sisäministerin pesti oli looginen ja läheisempi minulle, koska kunta-asiat olivat silloin pinnalla. Sorsa veti keskustelun jälkeen asiat yhteen ja Holkerin hallituksen lähdettiin, Rantanen sanoo.
Lahti-Nuuttila, Rantanen ja Rissanen myös kunniajäseniksi
Pirkanmaalta kutsuttiin SDP:n kunniajäseneksi myös kolme muuta henkilöä.
Parlamentaarisin perustein SDP:n kunniajäseneksi kutsuttu Pentti Lahti-Nuuttila (s. 1939) on ollut Kangasala SDP:n jäsen 1.10.1963 alkaen. Lahti-Nuuttila oli vuodet 1979-1995 kansanedustajana.
Jorma Rantanen (s. 1944) Valkeakoskelta on ollut SDP:n jäsen 1.1.1970 alkaen. Hän oli 12 vuotta kansanedustajana. Hän on ollut myös puolueosastonsa ja kunnallisjärjestön puheenjohtaja sekä sihteeri, piirikokousedustaja ja kunnallisjärjestön edustajiston jäsen. Rantanen on toiminut myös puoluekokousedustajana, maakunnallisissa luottamustehtävissä sekä pitkään Valkeakosken kaupunginvaltuutettuna ja kaupunginhallituksen puheenjohtajana.
Helena Rissanen (s. 1949) Pirkkalasta on ollut SDP:n jäsen 1.6.1977 alkaen. Hän on toiminut Pirkkalan sos.dem. kunnallisjärjestön puheenjohtajana, piirikokousedustajana ja piirihallituksessa. Rissanen on pitkäaikainen kunnanvaltuutettu ja moninkertainen SDP:n puoluekokousedustaja, joka oli puoluevaltuuston varapuheenjohtaja 12 vuotta. Pirkkalan pormestarina hän oli vuodet 2010-2017.
Teksti ja pääkuva: Ismo Alhoniemi