Ikääntyminen on yksilöllistä, mutta yksi asia on yhteinen: hyvin suunniteltu asuinympäristö tukee täysipainoista ja mielekästä arkea. Tallella olevia taitoja ja voimavaroja voi käyttää ilman esteitä.
– Ikäystävällinen elinympäristö on viihtyisä, turvallinen ja se mahdollistaa kohtaamiset muiden kanssa, sanoo Tampereen Vanhuspalveluyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jarkko Auvinen.
Tänä vuonna 50 vuoden iän saavuttava Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry on voittoa tavoittelematon yhdistys ja sen omistama Pirkanmaan Senioripalvelut Oy on saanut yhteiskunnallisen yrityksen statuksen.
– Kolmannen sektorin toiminnan lähtökohtana ja tavoitteena ovat erilaiset arvot kuin esimerkiksi monikansallisilla liikeyrityksillä, muistuttaa Tampereen Vanhuspalveluyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jarkko Auvinen.
Yhdistys rakennuttaa, omistaa ja kehittää asuntoja ja palvelukeskuksia vanhuksille ja luo ikäihmisille mahdollisuuksia osallistumiseen. Yhdistyksellä on Tampereella neljä palvelukeskusta ja lisäksi vuokra-asuntoja senioritaloissa palvelukeskuksen välittömässä läheisyydessä.
Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry ja Pirkanmaan Senioripalvelut Oy muodostavat konsernin, jossa yhdistys toimii emoyhteisönä, omistaa kiinteistöt ja osakeyhtiön osakepääoman kokonaisuudessaan. Pirkanmaan Senioripalvelut Oy tuottaa hoito-, hoiva- ja kuntoutuspalveluita sekä alueellisia hyvinvointipalveluita.
Auvinen muistuttaa ikääntymisen kohtaavan ”meidät kaikki yhdenvertaisesti, jokaisen vuorollaan”. Toimintakyvyn muuttuminen on yksilöllistä, mutta yksi asia on yhteinen: hyvin suunniteltu asuinympäristö tukee täysipainoista ja mielekästä arkea, jossa tallella olevia taitoja ja voimavaroja voi käyttää ilman esteitä.
– Hyvää ympäristöä täydentävät yksilölliset palvelut, ne tukevat ihmisten toimintakykyä ja mahdollistavat mielekkään ja oman tahdon mukaisen arjen. Osa niistä tamperelaisista, jotka aikaisemmilla vuosikymmenillä rakensivat Tampereen menestystarinaa, asuu nyt palvelukeskuksissa tai käyttää ikäihmisille suunnattuja alueellisia hyvinvointipalveluja, Auvinen toteaa.
Ikäystävällisyys on kokonaisuus
Hyvä ikäystävällinen asuinympäristö huomioi Auvisen mukaan iäkkään ihmisen tarpeet ja voimavarat. Se tarkoittaa yksittäisen asunnon lisäksi asuinrakennusta, pihaa ja koko asuinaluetta ja sen palveluja, osallistumismahdollisuuksia ja harrastuksia.
– Ikäystävällinen elinympäristö on esteetön ja mahdollistaa toimimisen ja mukana olemisen siinäkin tilanteessa, että ihmisen liikkuminen, aistien toiminta, kyky hankkia tietoa tai kyky hahmottaa ympäristöä ovat heikentyneet. Silloin ympäristö on viihtyisä, tuntuu turvalliselta, se herättää kiinnostusta ja se mahdollistaa kohtaamiset toisten ihmisten kanssa, Auvinen huomauttaa. 
Taannoin Tampereen Vanhuspalveluyhdistys koordinoi valtakunnallista ikäystävällisen asuinalueen pilotointihanketta, joka toteutettiin yhdessä ympäristöministeriön, Tampereen kaupungin ja Kotilinnasäätiön kanssa. Ikäystävällinen Hervanta -hankkeessa ikäystävällisyyttä kehitettiin erityisesti asumisen ja osallisuuden näkökulmasta.
Tampereen kaupunki tunnisti ikäystävällisen kaupungin tärkeyden jo viime vuosikymmenellä. Suomalaisista kaupungeista ensimmäisenä Tampere liittyi kansainväliseen ikäystävällisten kaupunkien verkostoon jo vuonna 2012. Auvinen sanoo Tampereen kaupungin toteuttavan ikäystävällisyyttä monella saralla, aivan linjassa WHO:n moninaisten tavoitteiden kanssa.
Hyvä kaavoitus parantaa käveltävyyttä
Yhdyskuntasuunnittelun valinnoilla on paljon merkitystä ikäihmisten toimintakyvylle. Tärkeä kaavoituksen keino on Auvisen mukaan ympäristön käveltävyyden parantaminen. On tärkeää suunnitella ympäristö, joka houkuttelee ja saa ihmiset liikkeelle: esteetön, visuaalisesti mielenkiintoinen ja vihreä ympäristö.
– Tärkeitä esimerkkejä kaikille sopivasta suunnittelusta ovat raitiotien rakentaminen, jossa koko suunnittelun lähtökohtana ollut saavutettavuus ja esteettömyys raitiotievaunujen, pysäkkien ja pysäkille kulun kohdalla.
Toinen esimerkki liittyy ympäristön käveltävyyteen ja lähipalvelujen saavutettavuuteen.
– Tampereen strategiassa on tavoite lisätä kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä ja edistää kuntalaisten hyvinvointia muun muassa mahdollistamalla asuminen kotona mahdollisimman pitkään. Keskeinen kotona asumisen turvaava tekijä on mahdollisuus omatoimiseen liikkumiseen ja omien asioiden itsenäiseen hoitamiseen.
– Kaupunki on hyväksynyt suunnitelman esteettömien kävelyreittien verkostosta, jonka varrella myös levähdyspaikat on huomioitu. Esteettömien asiointireittien rakentaminen parantaa julkisten palvelujen saavutettavuutta eri puolilla kaupunkia, muistuttaa Auvinen.
Lähipalvelut ja esteettömyys ovat tärkeitä
Hyvillä asumisratkaisuilla on tärkeä merkitys ikäihmisten hyvinvoinnille ja toimintakyvylle. Sekin tiedetään, että laajana säilyvä elinpiiri tukee arjen hyvinvointia.
– Tästä syystä lähipalvelut ja asuinympäristön esteettömyys ovat niin tärkeitä, Auvinen huomauttaa.
Toiminnanrajoitteita ja tuen tarvetta on eniten kaikkein vanhimpiin ikäluokkiin kuuluvilla ihmisillä. Ennusteiden mukaan hyvin iäkkäiden määrä kasvaa Suomessa seuraavina vuosina hyvin nopeasti. Tampereen kaupungin väestösuunnite arvioi, että vuoteen 2040 mennessä yli 90-vuotiaiden tamperelaisten määrä kasvaa yli 130 prosentilla. Tästä syystä ikäystävällisille ympäristöille, turvallisille asunnoille ja myös asumispalveluille on kaupungissa tarvetta yhä yleisemmin.
Tampereen ajankohtaisia esimerkkejä ovat esimerkiksi Tesomalla Käräjätörmän monisukupolvinen yhteisökylä -kehittämishanke. Konseptissa yhteisökylän keskus on Kotipirtti ry:n nykyisen palvelutalon naapuriin rakennettava palvelukortteli ja kylätalo ravintoloineen ja harrastetiloineen. Palvelukortteliin rakennetaan vuokra-asuntoja, jotka ovat tarkoitettu eri elämänvaiheessa oleville asukkaille, esimerkiksi sinkuille, pariskunnille, perheille, opiskelijoille ja maahanmuuttajille. Osa asunnoista varataan muistisairaille.
Tampereen Vanhuspalveluyhdistys on mukana kehittäjäyhteenliittymässä, joka yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa suunnittelee Hervantaan palvelukorttelia, jossa uudet ikäihmisten kodit ovat suoraan yhteydessä läheisen palvelukeskuksen lähihoito- ja turvajärjestelmään. Samalla osallistumisen mahdollisuudet ovat hyvin ulottuvilla ja lähipalvelut tulevat tueksi yksilöllisen tarpeen mukaan.
Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi