Jussi Lahtinen on ollut Tampereen asunto- ja kiinteistölautakunnan jäsen yli vuoden ajan. Aiempaa kokemusta poliittisista luottamustehtävistä hänellä ei ollut, mutta hyvinvointivaltiotutkijalle lautakuntatyöskentely on ollut hyvin opettavaista ja luontevaa. Lahtisen väitöskirja hyvinvointivaltion historiasta valmistuu vuoden 2023 aikana.
Tänä vuonna asunto- ja kiinteistölautakunnassa on päätetty Tampereen kaupungin asunto- ja maapolitiikan linjauksista vuosille 2022–2025. Linjauksissa huomioidaan Tampere kasvavana kaupunkina ja kiinnitetään huomiota asumisen ja alueiden laatuun, kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoon ja asunnottomuuden hillitsemiseen.
– Lautakunnassa tehdään hyvinkin SDP:n linjan mukaista politiikkaa jo siksi, että meillä on lautakunnan puheenjohtajuus, Lahtinen kommentoi. Pekka Salmi toimii asunto- ja kiinteistölautakunnan puheenjohtajana.
Rakentava tunnelma
– Asunto- ja kiinteistölautakunnassa on hyvin rakentava tunnelma. Olemme saaneet todella hyvin asioita eteenpäin – oikeista ongelmakohdista on päästy ja ollaan pääsemässä yli. Esimerkiksi uusia päiväkoteja on rakennettu vanhojen esimerkiksi homeongelmista kärsineiden tilalle. Vanhoja tiloja on remontoitukin.
Lähiöprojektit ovat yksi aidosti kaupunkilaisille näkyvä asunto- ja kiinteistölautakunnan saavutus.
– Lähiöprojekteissa katsotaan uudistusta kaipaavia asuinalueita kokonaisuuksina. Tähän mennessä projekti on toteutettu Tesomalla. Sinne rakennettiin uusi keskus ja kirjasto. Lisäksi projekti on toteutettu Multisillan ja Peltolammin alueella. Nyt alkamassa on Annala-Kaukajärven alueen parantaminen, Lahtinen kertoo.
– Eräs tärkeä päätöksemme liittyy Tampereen kaupungin omistamien tonttien vuokrien korotuksiin. Tähän saakka vuokrat on tarkistettu 50 vuoden välein, minkä vuoksi vuokra on noussut kerralla moninkertaiseksi. Olemme kehittäneet tonttien vuokrien nousuun porrastuksen, jossa vuokrat edelleen nousevat, mutta järjettömän suuruisia korotuksia ei voi enää tulla, sillä ne nousevat useammin ja maltilla.
– Kohtuuhintainen asuntotuotanto on Tampereelle tärkeää. Joka vuodelle on oma tavoitteensa siitä, miten paljon kohtuuhintaisia asuntoja tulee rakentaa. Tänä vuonna tavoite ollaan lähes saavuttamassa. Olemme kuitenkin keskustelleet siitä, että tämä tavoite pitäisi saavuttaa aina.
Väitöskirja hyvinvointivaltion suuresta kertomuksesta
Lahtisen väitöskirja yhdistelee historiantutkimusta ja kertomuksentutkimusta. Myös Tampereen yliopiston kirjallisuudentutkimuksen oppiaineen henkilökuntaa on ollut antamassa arvokasta tietoa tutkimusta varten. Väitöskirjassa Lahtinen hyödyntää 70-luvun työläiskirjallisuutta; 60- ja 70-lukujen työläiskirjallisuus toimi myös hänen pro gradu -tutkielmansa lähdeaineistona.
– Tutkin väitöskirjassani sitä, minkälaisia suuria hegemonisia kertomuksia Suomessa on ollut, ja minkälaisia vastakertomuksia niille on luotu.
– Aineistonani on ollut työläiskirjallisuus. 70-luku oli työväenliikkeen kulta-aikaa, ja pyrin löytämään tuon ajan kirjallisuudesta vastakertomuksen ”modernisaation kulta-aika” -kertomukselle, että työväenliikkeen suurelle kertomukselle.
Suuret kertomukset tai metakertomukset ovat lähellä uskomuksia ja ideologioita: esimerkiksi usko edistykseen ja hyvinvoinnin kasvuun. Suuret kertomukset voivat olla myös osa poliittista retoriikkaa – niiden avulla voidaan perustella vallankäyttöä.
– Suomessa on puhuttu niin sanotusta hyvinvointivaltioprojektista ja siitä, että hyvinvointivaltio rakennettiin 1970-luvulla. Tutkielmaa tehdessäni kävi ilmi, että itse asiassa 70-luvun työläiskirjallisuudessa ei ole ollut viitteitä kertomukseen hyvinvointivaltioprojektista, vaikka toki hyvinvoinnin ja elintason kasvun kertomus siellä on.
– Suuri suomalainen tarina hyvinvointivaltiosta on luotu 90-luvun laman aikana ja sen jälkeen. Tämä yllätti minut, sillä oletin, että tarinaa olisi jo 70-luvun kirjallisuudessa kerrottu, Lahtinen pohtii.
Teksti: Milla Zuev
Kuva: Milla Zuev