Mira Hirvonen, 36, on ensimmäistä kertaa ehdokkaana – niin alue- kuin kuntavaaleissakin. Kokemusta poliittisesta päätöksenteosta hänellä on kuitenkin jo runsaasti. Sosiaalipolitiikkaa opiskellut Hirvonen oli ensimmäisen työpaikkansa Kelan jälkeen töissä eduskunnassa.
– Olin myös lyhyen aikaa silloisen sosiaali- ja terveysministerin erityisavustajana. Olen nähnyt paljon lainsäädäntöprosessia, jota eduskunnassa tehdään. Kelassa ja tämänhetkisessä työssäni työllisyyspalveluiden Oma-valmentajana puolestaan olen nähnyt, mitä säädetty laki tarkoittaa arjen tasolla. Olen siis nähnyt päätöksenteon molemmat puolet. Tämä on osaamista, jota haluan ehdottomasti valtuutettuna käyttää, Hirvonen kertoo.
Tällä hetkellä vanhempainvapaalla oleva Hirvonen työskentelee työllisyyspalveluissa myös kohtaantokoordinaattorina.
Hirvonen näkee työllisyyspalveluiden siirtymisen kunnille ”tuhannen taalan paikkana” vaikuttaa työmarkkinoihin positiivisella tavalla.
– Puhutaan paljon kohtaanto-ongelmasta – siitä, että on avoimia työpaikkoja, mutta ei päteviä hakijoita – tai siitä, että on paljon työnhakijoita, mutta ei sopivia työpaikkoja. Ongelmaa pitäisi pyrkiä ratkaisemaan paljon enemmän ruohonjuuritasolla. Meidän pitää jalkautua työpaikkoihin ja puhua potentiaalisia työpaikkoja auki. Toki yrityksillä ei välttämättä ole tällä hetkellä niin hyviä tulevaisuudennäkymiä, että uskallettaisiin rekrytoida ihmisiä. Täällä on kuitenkin varmasti paljon potentiaalia, jota voidaan hyödyntää, Hirvonen sanoo.
Tärkeät perhepalvelut
Niin alue- kuin kuntapuolellakin perheiden asiat ovat Hirvoselle tärkeitä. Esikoisensa kesällä saanut Hirvonen kertookin lapsen saamisen niin innostaneen häntä lähtemään ehdolle vaaleihin, kuin myös muuttaneen sitä, miten hän tulevaisuuden näkee. Hän kuvailee itseään tulevaisuusorientoituneeksi ihmiseksi, joka toivoo, että tulevaisuus olisi kaikille valoisampi kuin nykyiset näkymät antavat ymmärtää.
– Toivoisin mahdollisimman oikeudenmukaista tulevaisuutta meille kaikille. Tuntuu, että tässä ajassa oikeudenmukaisuus ei näyttele suurta roolia ainakaan hallituksen tekemissä. Tasa-arvosta, oikeudenmukaisuudesta ja ihmisten yhdenmukaisesta kohtelusta ei ole enää juuri puhettakaan, Hirvonen kertoo.
Hirvonen on huolestunut perheiden nykyisestä tilanteesta ja lapsiperheköyhyyden lisääntymisestä.
– Katson erilaisten perhepalvelujen ja perheiden tilannetta huolestuneena. Sosiaaliturvan leikkaukset vaikuttavat lapsiperheisiin kipeästi. Lapsiperheiden palvelut ovat tärkeitä niin kunta- kuin hyvinvointialueenkin tasolla. Kuntatasolla voimme vaikuttaa esimerkiksi leikkipaikkojen, uimahallien ja kirjastojen toimintaan ja saavutettavuuteen. Esimerkiksi vauvauintiryhmät ovat tällä hetkellä Tampereella täynnä kahdessa minuutissa. Alueen puolella voimme puolestaan vaikuttaa esimerkiksi kotipalveluun – että vanhemmat eivät uupuisi lapsiarkeen. Tuen tarvetta on paljon, mikä pitäisi ottaa ennaltaehkäisevästi huomioon ennen tilanteiden eskaloitumista, Hirvonen sanoo.
Eriarvoisuuden kasvu huolestuttaa
Eriarvoisuus yhteiskunnassamme on viime vuosina lisääntynyt hurjasti. Hirvosen mukaan tähän ovat vaikuttaneet niin nykyhallituksen toimet, kuin myös globaalit virrat.
– Globaalisti äärioikeisto ja ääriryhmittymät ovat nousseet. Tuntuu, että olemme suurten globaalien voimien edessä – emmekä pelkästään Suomessa, vaan kaikkialla. Tämän vuoksi itsekin haluan asettua ehdolle, laittaa itseni alttiiksi. Aika on sellainen, että on oltava rohkea ja asettauduttava vastavoimaksi sille, mitä tällä hetkellä tapahtuu, Hirvonen toteaa.
Vaihto-opiskelijavuosi Yhdysvalloissa oli yksi tekijä, joka avasi Hirvosen silmiä yhteiskunnalliselle eriarvoisuudelle. Se näytti aivan toisella tavalla kuin Suomessa, millä tavalla erilaiset yhteiskuntarakenteet toimivat.
– Huomasin tuolloin, ettei tämä ole sitä, mitä toivon tulevaisuudelta, Hirvonen sanoo.
Sosiaaliturvan korkeakoulu
Kelassa työskentelyään Hirvonen kuvailee ”sosiaaliturvan korkeakouluksi arjen tasolla”.
– Näin, miten ihmiset turvautuvat sosiaaliturvaan, ja paljon erilaisia ihmiskohtaloita tämän taustalla. Tuskin kukaan on pitkäaikaisesti tarkoituksella sosiaaliturvan varassa. Nämä ovat toivottavasti lyhyitä elämänvaiheita. Kelassa näin kuitenkin paljon ihmiskohtaloita. Tämä on rikkaus, mitä ehdokkaana tarvitsen, Hirvonen toteaa.
Nykyisessä työssään Hirvonen pyrkii auttamaan työnhakijoita työllistymisessä. Avoimia työpaikkoja ei ole paljoa, vaan sen sijaan on paljon yt-neuvotteluja ja yritysten konkursseja.
– Tässä jos jossain täytyy luoda toivoa työnhakijoille, että jaksaa jatkaa työnhakua, Hirvonen kertoo.
Hirvonen kuvailee työttömän ihmisen tilannetta Tampereella ja valtakunnallisesti hankalaksi, kun avoimia työpaikkoja ei ole. Tämä on Hirvosen mukaan tilanne, oli ala mikä tahansa.
– Puhutaan paljon siitä, että sote- ja ravintola-aloilla on työpaikkoja. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikkien tulisi kouluttautua ja mennä töihin näille aloille. Soveltuvuus ja halukkuus työskennellä alalla on myös tärkeää, Hirvonen sanoo.
Työttömän taloudellista tilannetta tällä hetkellä Hirvonen kuvailee todella huonoksi.
– Lapsikorotus on poistettu, mikä ehdottomasti lisää lapsiperheköyhyyttä. Esimerkiksi työmarkkinatuki on hyvin pieni tuki, jonka saa, kun ei ole oikeutta ansiosidonnaiseen tai peruspäivärahaan. Yleensä tässä kohtaa lisätuetaan asumistuella ja toimeentulotuella, sillä pelkällä työmarkkinatuella ei kyllä elä, Hirvonen toteaa.
Käytännössä yhteiskuntaan olisi siis luotava lisää työpaikkoja, koska avoimia työpaikkoja ei ole riittävästi. Keinoiksi Hirvonen esittää yrityksiin jalkautumista, sen tiettäväksi tekemistä, että on olemassa paikalliset työllisyyspalvelut, sekä sen kertomista, että rekrytointiin voi saada myös apua.
– Yritykset eivät tällä hetkellä uskalla luoda kovin paljoa uusia työpaikkoja, vaikka nähtäisiin, että työntekijälle olisikin tarve. En usko, että tämä on aivan heti muuttumassa, Hirvonen sanoo.
Periaatteellinen ja voimakastahtoinen ehdokas
– Valtuutettuna olisin aika täpäkkä – pidän omista periaatteistani kiinni. Toki olen myös sovitteleva luonne – tämä edistää asioita paremmin kuin jarruttelu. Olen osaava, kaikkia kunnioittava, ihmiset huomioon ottava ja kompromissikykyinen henkilö. Politiikkaan mukaan lähtiessä on oltava kompromissikykyä ja voimakasta tahtoa, Hirvonen päättää.
Teksti: Milla Zuev
Kuva: Janne Klemetti