Kaupunginvaltuutettu Antti Hiitti (SDP) on ammatiltaan opettaja. Hänen perheessään on myös nuoria lapsia, joten kuntalaisen rooli päiväkotipalveluiden käytössä ja nykyään alakouluikäisten lasten vanhempana on Hiitille tuttu.
– Koulutuspolitiikkaan liittyvät asiat ovat tulleet minulle tärkeiksi erityisesti ammattini kautta. Omakohtainen kokemus lapsiperheiden palveluiden käyttämisestä Tampereella on myös osoittanut, miten tärkeää on, että näistä palveluista pidetään huolta, Hiitti kertoo.
Koulutuksen ja lapsiperheiden palveluiden kehittäminen ovat Hiitille kaupunginvaltuutettuna tärkeitä teemoja. Hän jätti lokakuussa valtuustoaloitteen Karosen koulun pihan ja kentän kunnostamisesta ja kehittämisestä lähiliikuntapaikkana. Lisäksi Kaukajärven koulun tuleva perusparannus on Hiitille tuttu ja tärkeä aihe.
Kaukajärvi-Annalan aluetta kehitetään vuosina 2023–2025
Kaukajärven koulu on yksi Tampereen suurista yhtenäiskouluista. Monet näistä kouluista ovat saneerauksen tarpeessa lähiaikoina vuonna 2018 hyväksytyn koulujen ja päiväkotien palveluverkkosuunnitelman mukaisesti.
Kaukajärvi-Annala-alueen lähiöohjelma, eli ohjelma, jossa Tampereen kaupunki panostaa erityisesti tähän alueeseen, on aikataulutettu vuosille 2023–2025. Etelä-Hervannan koulun perusparannus valmistuu vuonna 2023, minkä jälkeen Pohjois-Hervannan eli Ahvenisjärven koulu saa uudisrakennuksen. Kaukajärvi tulee olemaan isoista lähiökouluista seuraava.
– Kaukajärven koulu on rakennettu 70-luvulla, joten peruskorjauksen tarve on ikäkysymys. Tampereen kaupunki on sitoutunut peruskorjaamaan kouluja tiiviillä tahdilla. Kaukajärven ja Annalan alueen palveluverkko kaipaa parannusta – perusparannuksen myötä saamme nykyaikaiset tilat kirjastolle, päiväkodille ja koululle, Hiitti kuvailee.
Kaukajärven koululla on laajentamistarve myös siksi, että Annalassa on tällä hetkellä kolme koulutaloa lähellä toisiaan. Näistä vanhimmasta, eli Annalan koulusta, on tarkoitus luopua uudistuksen myötä, joten Kaukajärven koulu tarvitsee lisää tilaa.
Kaukajärven koulu saa ajanmukaiset tilat ja se yhdistyy kirjaston sekä päiväkodin kanssa.
Lähiöiden kehittäminen tärkeää
Tampereen lähiöt ovat paikkoja, joissa luonto on lähellä ja joihin niiden asukkaat ovat hyvin kiintyneitä. Niiden arvo on ymmärretty ja Tampereella on sitouduttu näiden alueiden kehittämiseen lähiöohjelmien kautta.
– Kaukajärvi on iso, monella tavalla pidetty, monimuotoinen ja viihtyisä alue. Luonto ja järvi ovat asukkaita lähellä. Tämä alue ei kuitenkaan luontaisesti nouse kehityskohteena esiin: ratikkaa ei ole tulossa, alue ei ole uusi, eikä tänne rakenneta paljoa uutta. Tällaiset alueet ovat vaarassa jäädä kaupunkikehityksessä paitsioon, minkä vuoksi on hyvä, että kaupunki kiinnittää näihin huomiota lähiöohjelmien kautta. Tesomalla toteutettiin ensimmäinen, tämän jälkeen Peltolammilla ja Multisillassa, ja nyt ohjelma tulee Kaukajärvelle, Hiitti kommentoi.
Hiitti pitää tärkeänä sitä, että asuinalue tarjoaa virikkeitä, harrastusmahdollisuuksia ja liikkumisen mahdollisuuksia kaikenikäisille. Luonnonläheisyys tarjoaa tähän keskustaan verrattuna huomattavasti paremmat mahdollisuudet.
– Lähiöt, kuten Kaukajärvi, Hervanta ja Tesoma ovat alueita, joissa luonto on hyvin lähellä. Suomalaiset lähiöt on rakennettu luontoarvot huomioiden. Luonnonläheisyys on arvo, josta lähiöissä on edelleen pidettävä kiinni.
Lähiöiden kehittämishankkeissa kaupunkilaisilla tärkeä rooli
Kaukajärvi-Annalan kehittämisohjelman sisältö tarkentuu, kun toimenpiteet alkavat vuoden alussa. Alueen asukkaiden mielipiteet halutaan huomioida ja asukkaiden kanssa on tarkoitus kommunikoida aktiivisesti.
Tulossa on myös demokratiahanke, jossa jokainen tamperelainen yleisesti pääsee vaikuttamaan oman asuinalueensa asioihin. Kirjastoilla tulee olemaan hankkeessa merkittävä rooli. Kaupunkilaisten toivotaan esittävän mielipiteitään siitä, mitkä ovat heidän asuinalueellaan ja kotikaupungissaan tärkeitä kehityskohteita.
– On tyypillistä, että erityisesti pienituloisimpien asuinalueiden asukkaat kokevat, etteivät he voi vaikuttaa oman alueensa asioihin. On tärkeää, että asukkaat tulevat oikeasti kuulluiksi, Hiitti pohtii.
Alueellinen eriytyminen ongelma koulutuksen kannalta – myös Tampereella
Kaupunkisuunnittelu on Hiitin mukaan tärkein tapa varmistaa, ettei alueellista epätasa-arvoa syntyisi. Tampereellakin on tästä huolimatta kouluja, jotka ovat toisiinsa nähden hyvin eri tilanteissa, sillä eri alueet ovat jo rakentuneet sosioekonomisesti eri tavoin.
– Vaikka me voimme vaikuttaa alueelliseen eriytymiseen kaupunkisuunnittelun keinoin, emme silti pysty kokonaan poistamaan tätä ongelmaa. Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen avulla voimme kuitenkin pyrkiä parantamaan asiaa. Erityistä tukea ja resursseja on kohdistettava enemmän tuen tarpeessa oleville alueille. On tärkeää varmistaa, että koulujen oppilashuolto toimii: on oltava riittävästi kuraattoreita ja koulupsykologeja. Lisäksi opettajalla on oltava mahdollisuus tuntea ja kohdata oppilaansa aidosti. Näin ei useinkaan isoissa oppilasryhmissä asia ole. Tässä kaikessa on kyse turvallisista aikuisista. Koulun ja päiväkodin kautta kaupunki pystyy tarjoamaan lapsille turvallisia aikuisia, jos esimerkiksi kotona tällaisia ei asu. Jokaisen lapsen elämässä pitää olla ainakin yksi turvallinen aikuinen, ja kouluilla ja päiväkodeilla on tässä suuri merkitys.
Myös ryhmäkoot vaikuttavat oppimistuloksiin ja oppilaiden hyvinvointiin kouluissa. Suurissa oppilasryhmissä esimerkiksi tuentarpeet eivät läheskään aina tule kohdatuiksi.
– Eduskunnan oikeusasiamiehen tuoreen lausunnon mukaan kunnat tulkitsevat niin sanottua kolmiportaisen tuen mallia monipuolisesti ja osin väärin, ja tämä on lausunnon mukaan ongelma. Tuen mallissa määritellään, miten tuen tarpeessa oleville oppilaille on annettava kouluissa tukea. Tuen mallia ei resursoitu kunnolla, kun sitä rakennettiin. Edelleen on iso kysymys, millä tavalla tukea tarvitsevien oppilaiden tarpeisiin tullaan vastaamaan.
Hiitin mukaan Tampereen kaupunki tiedostaa ongelmat tuen tarpeisiin vastaamisessa ja myös panostaa näihin. Tulevina vuosina laaja-alaista erityisopetusta ja pienryhmäopetusta on tarkoitus lisätä systemaattisesti.
Teksti: Milla Zuev
Kuvat: Milla Zuev