Työnantajilla voi olla ennakkoluuloja mielenterveysongelmista kärsiviä ihmisiä kohtaan, joka on yksi este työllistymiselle. Monet eläkkeellä olevista mielenterveyskuntoutujista haluavat ja voivat tehdä esim. osa-aikaista työtä, vain mahdollisuudet puuttuvat. Mielenterveyskuntoutujien haasteena työelämässä on löytää sopivia työmahdollisuuksia ja sovittaa ne etuisuuksiin, kuten eläkkeeseen ja asumistukeen siten, että ne eivät estä taloudellisesti tarpeellisia tukia. Palkka voi pienentää mielenterveyskuntoutujan tukia. On hyvä muistaa, että mielenterveydelliset ongelmat eivät katso yhteiskunnallista asemaa tai koulutustasoa.
Työmarkkinoille palaaminen on tärkeä osa mielenterveyskuntoutujan kuntoutumista. On tärkeää, että kuntoutuja tuntee olevansa jälleen tasavertainen ihminen muiden ihmisten kanssa. Mielenterveyskuntoutujalla saattaa olla takanaan useiden vuosien sairastaminen, jolloin työelämään paluu voi olla hyvin hankalaa ja vaikeaa. Säännöllinen työrytmi on usein hukassa ja esim. sosiaalisten tilanteiden pelko voi olla todellisuutta. Kuntoutuja tarvitsee myös yksilöllistä tukea soveltuvan työpaikan tai opiskelualan löytämiseen. Olisi erittäin tärkeää, että myös mielenterveyskuntoutujilla olisi omaohjaaja, joka voisi tukea ja neuvoa työhön palaamisessa. Palkkauksessa tulisi noudattaa tietysti työehtosopimusta.
Keinoja osatyökykyisten tukemiseksi kehitetään myös erilaisissa hankkeissa ympäri Suomea. Hankkeiden rahoittajina toimivat mm. Euroopan sosiaalirahasto, Kevan työelämän kehittämisraha, STEA, TE- toimistot sekä STM ja Suomen valtio. Näitä hankkeita aktiivisesti hyödyntämällä Tampereen kaupunki voisi luoda työllistymispolkuja mielenterveyskuntoutujille. Monet mielenterveyskuntoutujat ovat osallistuneet kuntouttavaan työtoimintaan, mutta siitä ei saa palkkaa eikä se vastaa normaalia työpäivää. Kuntouttava työtoiminta parantaa elämänhallintaa ja lisää mahdollisuuksia työllistyä.
Pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman mukaisesti on laadittu kansallinen Mielenterveysstrategia. Osana Mielenterveysstrategiaa kehitetään työelämään kuntouttavia mielenterveyspalveluja IPS – Sijoita ja valmenna! -kehittämishankkeella. Hankkeen tavoitteena on mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden ja mielenterveyskuntoutujien työmarkkinoille pääsyn, paluun ja siellä pysymisen edistäminen. IPS-toimintamallin käyttöönotto ja juurtuminen käytäntöön edellyttävät psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen sekä työllistymistä tukevien palveluiden uudenlaista, tiivistä yhteistyötä. IPS-toimintamallista on saatu hyviä työllistymistuloksia erityisesti vaikeisiin mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden keskuudessa.
Esitän, että Tampereen kaupunki tekee mielenterveyskuntoutujille oman työllistymisohjelman. Mielenterveyskuntoutujille ei ole riittävästi tarjolla palkallisia työmahdollisuuksia työmarkkinoilla. Kaupunki voisi tarjota halukkaille mielenterveyskuntoutujille eri yksiköissään palkallista työtä ja edellyttää hankinnoissaan, että kaupungin alihankkijat työllistävät mielenterveyskuntoutujia sosiaalisen vastuun periaatteella. Mielenterveyskuntoutujien ottaminen osaksi kaupungin omia työyhteisöjä ja alihankkijayritysten työyhteisöjä lisäisi kuntoutumista ja paluuta takaisin työelämään, joko kokoaikaiseksi tai osa-aikaiseksi voinnin mukaan. Olisi tärkeää löytää vakituisia yhteistyöyrityksiä, jotka rekrytoivat kuntoutujia säännöllisesti.
Tampereella 17.5.2021
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja (sd)