Tampereen Petsamossa eli Petsussa sijaitseva vanhusten palvelukoti Koivupirtti rakennettiin tuon ajan mukaisesti vanhainkodiksi. Asuminen muistutti nykyajan senioritaloissa asumista.
Tänään on toisin ja on ollut jo pitkään. Koivupirttiin voi tulla vain sellainen ikäihminen, jolla on suuri palvelun tarve. Tehostetun palveluasumisen tarve on kasvanut ja kasvu jatkuu vielä johonkin vuoteen 2030 asti.
Koivupirtin ovet avattiin vuonna 1963 ja joulukuussa eläkkeelle siirtyvän johtaja Mervi Heinosen sanoin ”rahaa kerättiin, vaikka kuinka kauan”. Koivupirtin toiminnan aloittamiselle oli suuri tarve, eikä tarve ole siitä muuttunut.
– Tämä on perustettu tehtaan eläkkeelle jääville naisille, joista moni oli sinkku. Koska asunto oli sidottu työpaikkaan, niin eläkkeelle siirtyessään he jäivät myös ilman asuntoa. Koivupirtti rakennettiin eläkeaikojen asunnoiksi ja tänne tulleet olivat suhteellisen hyväkuntoisia, Heinonen sanoo.
Koivupirtti oli tarkoitettu vanhainkodiksi. Tänään tilanne on täysin toinen ja näin on ollut jo pitkään. Koivupirtti tarjoaa palveluasumista, tehostettua palveluasumista, päivätoimintaa, ikääntyvien mielenterveyskuntoutujien tukitoimintaa ja Iloa arkeen -pysäkkitoimintaa, jossa ikäihmiset voivat tavata toisiaan ja saavat tarvitsemaansa tukea.
– Meille ei voi tulla kukaan sellainen, joka ei tarvitse palveluita. Tehostetun palveluasumisen tarve on kasvanut ja kasvu jatkuu vielä johonkin vuoteen 2030 asti, joten tyhjiä huoneita ei juurikaan ole yhdelläkään tamperelaisella palveluntarjoajalla, Heinonen huomauttaa.
Koivupirtin perustamisen taustalla oli Tampereen Sosialidemokraattinen Naisyhdistys eli taustalla oli myös aate. Jo ennen vuosituhannen vaihtumista aate eli sosialidemokraattinen tausta putosi pois asukasvalinnoissa.
– Kun tullaan asukkaaksi Tampereen kaupungin kautta, niin se on ihan sama, mitä poliittista suuntaa ihminen edustaa. Asunnon, mutta myös hoivan ja palveluiden tarve määrittelevät asukasvalinnat, toimitusjohtaja Johanna Santaniemi sanoo.
Muistamattomia ihmisiä asuu yksin
Kotihoidon puolella näkyy kummankin naisen mukaan vallitseva tilanne: asiakkaista osa on todella huonokuntoisia mutta he joutuvat asumaan kotonaan, koska vapaita paikkoja ei ole tarjolla riittävästi.
– Kehitys näkyy meidän päivätoiminnan asiakkaissamme. Muistamattomia ihmisiä asuu paljon yksi, Santaniemi sanoo.
Palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen keskinäisessä suhteessa voi käydä niin, että palveluasumisen tarve vähenee.
Palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen keskinäisessä suhteessa voi Santaniemen mukaan käydä niin, että palveluasumisen tarve vähenee.
– Ihmiset ovat omassa kodissaan entistä pidempään ja palveluita tuodaan kotiin. Kun vanhuksen kunto menee liian huonoksi, hän tarvitsee suoraan tehostettua palveluasumista. Palvelukodit eivät tule riittämään, koska aina se koti ei ole paras paikka vanhukselle, Santaniemi sanoo.
Tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu vanhuksille, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista huolenpitoa. Koivupirtin palvelukodissa on tehostettua palveluasumista palvelutalossa sekä kolmessa 5-8 asukkaan ryhmäkodissa. Ryhmäkodeissa asukkailla on oma huone, jossa on wc- ja suihkutila. Asuinhuoneiden lisäksi ryhmäkodeissa on yhteinen tupakeittiö.
Palveluasuminen on tarkoitettu vanhuksille, jotka pystyvät avun turvin selviytymään päivittäisistä toiminnoistaan. He tarvitsevat merkittävästi alentuneen toimintakykynsä vuoksi paljon psyykkistä tukea ja/tai fyysistä huolenpitoa. Palvelutalossa on 20 vuokrayksiötä, joissa on WC- ja suihkutilat sekä parveke. Asukkaalla on käytettävissään erilaisia tukipalveluita.
Jokaisella asukkaalla on omahoitaja, joka vastaa hoidon ja kuntoutuksen suunnittelusta sekä toteutuksesta yhdessä asukkaan ja muun henkilökunnan kanssa. Asukkaalle laaditaan elämänkaareen sekä yksilöllisiin voimavaroihin perustuva hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelma.
Vanhainkodista on tultu todella kauaksi
Valtakunnallinen linjaus on Santaniemen mukaan tehostetussa palveluasumisessa ja koska yhteiskunnan rahat eivät riitä panostamiseen kumpaankin palvelumuotoon, on tärkeämmäksi otettu ne ihmiset, jotka eivät enää pärjää kotonaan.
Tehostetun palveluasumisen paikat ovat lisääntyneet Koivupirtissäkin. Heinonen huomauttaa palveluasujia olevan enää 13-15 Koivupirtin 51 asukkaasta.
– Siitä 1960-luvun vanhainkotiajattelusta on tultu todella kauaksi. Vuoden 1963 Koivupirttiä voidaan ajatella sen ajan senioritaloksi. Silloin osa asukkaista teki jopa ruoan itse, sanoo Heinonen.
Santaniemi ja Heinonen kehuvat yhteistyötä Tampereen kaupungin kanssa. Kaksikko painottaa, ettei kaupunki ole kilpailija, vaan tärkeä yhteistyökumppani. Jos kilpailijoista puhutaan, niin niitä ovat muut palveluntarjoajat.
Vanhuspalveluissakin tärkeä sana on puitekilpailu. Santaniemi ja Heinonen ovat hyvin tyytyväisiä Tampereen kaupungin toimintatapaan ja poliittiseen linjaukseen.
– Puitekilpailussa ratkaisee hyvin pitkälle laatu, eivät pelkästään eurot. Siksi olen jo tamperelaisena veronmaksajana ylpeä siitä, että Tampereella palvelutuottajien listan kärjessä ovat tamperelaiset järjestötoimijat, Santaniemi sanoo.
– Tuoreimmissa kilpailutuksissa yhtiöt sijoittuivat palvelutuottajalistan loppupuolelle korkeampien hintojensa vuoksi. Asiakkaita riittää, joten he pystyvät pitämään yhdistyksiä ja säätiöitä korkeampaa hintatasoa ja näin saavat euroja osakkeenomistajille, Heinonen sanoo.
Teksti ja kuva: Ismo Alhoniemi