Demariosastojen määrä on Tampereella vähentynyt vuosien saatossa, mutta monien mielestä 19 osastoa on edelleen liikaa. Hervannan Sos.dem. yhdistyksen puheenjohtaja Kari Peltovirta suosittelee ”kauhojen laittamista yhteen pinoon”.
– Meillä on 80 jäsentä ja isona ongelmana on keksiä jäseniä kiinnostavia tapahtumia. Ihmisten vapaa-ajasta taistelee niin monta tahoa ja toimintoa, että perinteiseen yhdistystoimintaan tai sen tilaisuuksiin ei riitä aikaa, Peltovirta sanoo.
Suomessa on 310 kuntaa. Kuntien listalla Suomen tunnetuimpiin kaupunginosiin lukeutuva Hervanta olisi varsin korkealla, sijoilla 42-44. Hervannan Sos.dem. yhdistyksen puheenjohtaja Kari Peltovirta sanoo kuitenkin, ettei Hervannan asukasmäärällä näytä olevan erityistä vaikutusta minkään yhdistyksen toimintaan.
Yhdistyksiä on Hervannassa paljon ja näin ollen myös tarjontaa ihmisten vapaa-aikaa täyttämään on riittävästi. Hervannan Sos.dem. yhdistyksellä on 80 jäsentä, joille halutaan tuottaa kiinnostavia tapahtumia.
– Ihmisten vapaa-ajasta taistelee niin monta tahoa ja toimintoa, että perinteiseen yhdistystoimintaan tai sen tilaisuuksiin ei riitä aikaa. Yhdistyksen hallitus ja muutama aktiivi osallistuvat kokouksiin hyvin, kunhan aktiivien kalentereista löytyy tilaa, Peltovirta sanoo.
Hervanta, kaupunki kaupungissa on puolueosastoille haastava. Hervantaa rakennettaessa vauhdilla oli puolueillakin ja poliittisella toiminnalla laaja toimintakenttä, jossa ja johon vaikuttaa. Vuosien saatossa ja ratikan raiteita rakennettaessa on edunvalvojan rooli pienentynyt.
Mistä löytää kiinnostavuus?
Ongelmana on Peltovirran mukaan keksiä suurta tai edes pienempää yleisöä kiinnostavia tapahtumia. Yrityksen puutteesta hervantalaisia demareita ei voi moittia, sillä yhdistys on ollut mukana muun muassa Ylisfestareilla sekä järjestänyt lelukoiranäyttelyitä ja kirpputoritapahtumia. 
– Toissa vuonna pidimme Punkkua ja politiikkaa -keskusteluiltoja, jotka olivat avoimia myös muiden yhdistysten jäsenille. Avoimesta kutsusta huolimatta tilaisuudet eivät tavoittaneet ihmisiä toivotulla tavalla, mutta ehkä yritämme vielä kerran parantaen muun muassa tiedottamista, Peltovirta sanoo.
Hervannan Sos.dem. yhdistys on tuttu näky kaupunginosan katukuvassa. Vaalien alla on jaettu niin oman yhdistyksen kuin muidenkin sd-yhdistysten ehdokkaiden esitteitä sekä muun muassa tarjottu glögiä ja piparkakkuja joulun alla.
Yhteistyössä on edelleen voimaa
Hervantalaiset ovat Peltovirran mukaan olleet vuosia tamperelaisen sd-väen voimavarojen yhdistämisen kannalla. Esimerkiksi keväälle yhdistys oli kahden muun yhdistyksen kanssa sopinut sote-teemaisen illan, jonka korona lykkäsi tuonnemmaksi.
– Pienet yhdistykset sinnittelevät muutaman aktiivin voimin ja talouskin on ehkä tiukalla. Olisi hyvin järkevää laittaa kauhat yhteen pinoon, niin saisimme isomman soppakattilan; enemmän ideoita ja tekijöitä tapahtumille sekä varoja toteuttaa niitä.
– Näkyisimme puolueena ja asioinemme muutenkin kuin vaalien keskustelutilaisuuksissa oman aatteen kannattajille, Peltovirta sanoo.
Lähinaapureiden olisi Peltovirran mukaan luontevaa ”kaataa” maantieteelliset rajat ja muodostaa uusi SDP:n puolueosasto vaikkapa nimellä Etelä-Tampere. Peltovirta vie kuitenkin heti omaa ajatustaan eteenpäin pohtimalla, ettei mahdollisen uuden yhdistyksen nimen tarvitse perustua maantieteeseen.
– Laajemmalta pohjalta syntyvän uuden yhdistyksen nimi voisi yhtä hyvin olla jonkin yhteisen ajatuksen tai toiminnan tavoitteen mukainen sanoo Peltovirta.
Peltovirta määrittää itsensä ”kohta 52-vuotiaaksi pojanvekkuliksi, joka on asunut neljä vuotta Hervannassa”. Vanhemmat olivat töissä kaupan alalla, mutta puoluepolitiikkaa ei kotona puhuttu. SDP:n jäsen hän on ollut vuodesta 2013 ja ennen Hervantaan muuttoa hän oli Sastamalan Sosialidemokraattien hallituksessa. Vuodesta 2018 lähtien Peltovirta on ollut Hervannan yhdistyksen puheenjohtaja.
Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi