Tampereen koulujen korjausvelka on suuri

Pispalan koulun perusparannus lähtee vihdoin liikkeelle yli vuoden viivästymisen jälkeen. Väistötilaksi aiottua Pyynikintie 2:ta ei viime syksynä voitukaan ottaa käyttöön rakennuksessa todettujen sisäilmaongelmien ja niiden vaatimien korjaustoimien laajuuden takia.

– Monet Tampereen koulurakennukset ovat vanhoja, jolloin korjausvelka on kasvanut aika suureksi. Sisäilmaongelmat nousevat suureen osaan, sanoo asunto- ja kiinteistölautakunnan jäsen Tuula Pohjola.

Perusparannus tuo vuonna 1915 valmistuneeseen Pispalan koulun tilat vastaamaan nykyaikaisia opetuksen tarpeita. Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa heinäkuussa ja valmistua marraskuussa 2021 siten, että rakennus on otettavissa käyttöön tammikuun alussa 2022. Hankkeen toteutuskustannukset ovat yhteensä kymmenen miljoonaa euroa.

Ensi lukuvuodeksi osa oppilaista siirtyy Tampereen kansainväliseen kouluun, mikä mahdollistetaan toimintojen uudelleenjärjestelyn edellyttämillä tilamuutoksilla. Osa oppilaista siirtyy Kaarilan kouluun.

– Perusparannus tuo merkittävän muutoksen sisäilmaongelmista kärsineille oppilaille, opettajille ja muille työntekijöille. Hyvä sisäilma on tärkeää työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen kannalta. Energiatehokkuus paranee huomattavasti ja turvallisuuteen on kiinnitetty huomiota, sanoo asunto- ja kiinteistölautakunnan jäsen Tuula Pohjola.

Koska alkuperäinen suunnitelma Pyynikintie 2:n ottamiseksi väistötilaksi ei toteutunut, sijoitettiin täksi lukukaudeksi nuorimmat Hyhkyn koulun pihan rakennettuun väliaikaiseen rakennukseen ja vanhemmat oppilaat kuljetettiin Vuorekseen.

– Nyt katseet eteenpäin. Tärkeintä on, että perusparannus voi vihdoin alkaa ja oppilaat sekä henkilökunta saavat terveellisen ja toimivan ympäristön, Pohjola huomauttaa.

Pohjola pitää ikävänä asiana sitä, ettei Pispalan koulun perusparannusta saatu aloitettua suunnitellusti. Kun alkuperäinen väistötila ei toteutunutkaan, syntyi paljon julkisuutta tuonut keskustelu oppilaisen kuljettamisesta Vuorekseen. Koulun vanhemmat ja luottamushenkilöt väänsivät kättä, muut tamperelaiset seurasivat juupas-eipäs -keskustelua enemmänkin sivusta.

– Hämmästelin tätä suurta vastustusta kuljetuksia kohtaan. Tätä ennen oppilaita kuljetettiin Vehmaisista Vuorekseen ja se onnistui hyvin. Kun kuljetus olisi lähtenyt yhdestä paikasta, ei aikaa olisi kulunut puolta tuntia enempää. Mielestäni alle puolen tunnin koulumatkakuljetus ei olisi ollut mitenkään liian pitkä, Pohjola sanoo.

Korjausvelka on kasvanut suureksi

Monet Tampereen koulurakennukset ovat vanhoja, jolloin korjausvelka on Pohjolan mukaan ”valitettavasti kasvanut aika suureksi”.

– Sisäilmaongelmat nousevat suureen osaan. Joissakin kouluissa päästään muutamia vuosia eteenpäin pienemmillä korjaustoimilla, Pohjola sanoo.

Pohjola on miettinyt paljon syitä sisätilaongelmiin. Hän kysyykin, olisiko hyvä, jos kouluilla olisi oma vahtimestari, jolla olisi osaaminen teknisiin laitteisiin ja joka huolehtisi, että rakennuksen tekniikka on toimivaa

– Koulun ammattitaitoinen ja oma vahtimestari pystyisi läheltä seuraamaan kiinteistön teknisten laitteiden kuntoa ja niiden toimivuutta. Yhteistyö huollon kanssa takaisi rakennusten kunnossa pysymisen, Pohjola toteaa.

Pohjola tietää, ettei kaikkia vanhoja rakennuksia pystytä korjaamaan eikä niitä kannata korjata. Näin ollen Tampereellakin on rakennettu uusia koulurakennuksia.

– Monia koulurakennuksia on saatu korjattua mutta paljon on vielä perusparannuksia odottavia kohteita. Väliaikaisten väistötilojen käyttö on kallista, eikä ole mitenkään mielekästä ja siksi keskusteluissa on tullut esille Pyynikintie 2, joka voisi olla pidempiaikainen väistötila aina tarvitseville, sanoo Pohjola.

Pyynikintie 2 on aina opettanut

Osoitteeseen Pyynikintie 2 vuonna 1915 valmistuneessa rakennuksessa on ollut alusta alkaen opetusta. Sen ensimmäisiä käyttäjiä olivat Tampereen teknillinen opisto ja Tampereen teollisuuskoulu, joista vuonna 1923 muodostettiin Tampereen teknillinen oppilaitos.

Asunto- ja kiinteistölautakunnassa on apulaispormestari ja 12 muuta jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Lautakunnan tehtävänä on muun muassa Tampereen kaupungin maa- ja tilaomaisuuden hallinnasta ja kehittämisestä vastaaminen, maa- ja tilapoliittisten linjausten valmistelu ja seuranta sekä omistajan tavoitteiden asettaminen.

Lautakunnalle kuuluu myös esimerkiksi maa- ja tilapolitiikan toimeenpano kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti, asuntopolitiikan linjausten valmistelu ja seuranta kaupunkistrategian pohjalta, asuntotuotannon kehittäminen sekä asuinalueiden tasapuolisesta kehityksestä huolehtiminen ja seuranta.

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi

Korjaus kohtaan Vuoreksen kouluun väistötilana. Korjaus tehty klo 22.45. Oppilaat ovat edelleen Pispalan koulussa. Pienimmät siirtyvät Hyhkyn koulun väistötilaan syksystä.