Kasvastus- ja opetuslautakunnan kokousraportti 14.1.2025

Kasvatus -ja opetuslautakunnan vuoden 2025 ensimmäinen kokous pidettiin tiistaina 14.1. Tässä päätökset pähkinänkuoressa:

-Palveluverkon uudistus. Uudistuksella haetaan yhteismitallisuutta, joka helpottaa eri yksiköiden yhteistoimintaa ja suunnittelua (kulttuuripalvelut, liikunta, nuoriso, koulut, päiväkodit). Se myös parantaa tamperelaisten yhdenvertaisuutta ja palvelujen saavutettavuutta

-Esikoululaisten ilmoittautuminen eskariin muuttuu. Jatkossa kaupungilta tulee kotiin ehdotus eskaripaikasta. Aiemmin vanhempien piti itse hakea paikkaa lapselle. Uusi systeemi helpottaa eskariin ilmoittautumista.

-Kalkkuun rakennetaan uusi päiväkoti ja koulu. Rakentaminen alkaa 2028. Nykyinen rakennuskanta on jo tiensä päässä. Rakennuksen toteutuksesta keskusteltiin monipuolisesti ja päätettiin asia yksimielisesti. Tuleva hirsirakenteinen rakennus tulee olemaan esteettisesti miellyttävä sekä käyttäjilleen että ympäristölle. Hirsirakentaminen on lisäksi betonirakenteista huomattavasti ympäristöystävällisempi – tämäkin erittäin tärkeä näkökulma Tampereen kaupungin rakennuskantaa uusittaessa

-Käsiteltiin myös Tampereen seudun perusopetuksen digitaalisen osaamisen suunnitelma vuosille 2024-2027. Suunnitelmatyön tavoitteena on vastata pedagogisin ja kasvatuksellisin keinoin yhteiskunnan digitalisaation nopeutumisen mukanaan tuomiin haasteisiin. Painopisteet ovat sujuva arki, osaamisen kehittäminen, yhteistyö sekä tietoturvan ja tietosuojan edistäminen

-Lautakunta käsitteli myös nuorisovaltuuston aloitteen koulussa tapahtuvan kiusaamisen ehkäisemiseksi

Lautakunnissa tapahtuu: Sara Hildénin taidemuseon johtokunnan kokous

Kokous pidettiin 15.12.2020 poikkeuksellisesti taidemuseon kahvilassa, jossa huolehdittiin riittävistä turvaväleistä.

Kuten tiedossa on, Sara Hildénin taidemuseo tarjoaa Sara Hildénin säätiön ja Tampereen kaupungin väliseen sopimukseen perustuvat taidemuseopalvelut, jotka koskevat säätiön omistaman suomalaisen ja kansainvälisen modernin taiteen kokoelman esilläpitoa ja hoitoa sekä vaihtuvien näyttelyiden järjestämistä kaupungin omistamassa ja ylläpitämässä Sara Hildénin taidemuseossa.

Sara Hildénin taidemuseoon onkin tulossa ensi vuonna jälleen hyvin kiinnostavia näyttelyitä.

Jos koronatilanne sallii, helmikuun alussa avautuu taidemaalari Kari Vehosalon (s. 1982) yksityisnäyttely. Kyseessä on koko museon kattava katsaus taiteilijan tähänastiseen tuotantoon.

Vehosalo kuvaa ihmistä ja pohtii teoksissaan yksilön ja sosiaalisen todellisuuden välisiä suhteita. Näyttelyn pääpaino on maalauksissa, mutta esillä on myös piirustuksia, veistoksia ja installaatioita.

Kesän 2021 näyttely Taiteen tiloja, tilojen taidetta perustuu Sara Hildénin säätiön kokoelmaan. Näyttelyn teokset ja niiden välinen vuoropuhelu kommentoivat erilaisia tilan näkemisen ja kokemisen tapoja. Esillä on myös kokoelman uushankintoja. Näyttelyä täydennetään teoslainoilla.

Syksyn kansainvälinen näyttely on taidemaalari Marcel Dzaman (s. 1974) yksityisnäyttely.

Dzama visualisoi teoksissaan lapsuuden fantasioita ja satujen maailmaa. Vaikutteet löytyvät kansanperinteestä, taidehistoriasta ja populaarikulttuurista.

Marcel Dzaman näyttely on sikäli merkittävä tapaus, että kyseessä on taiteilijan ensimmäinen museonäyttely Pohjoismaissa.

Uudisrakennuksen arkkitehtikilpailu päättyi joulukuun alussa. Arkkitehtikilpailu herätti hyvin laajaa kiinnostusta, joka kertoo mm. siitä, kuinka arvostettu toimija Sara Hildénin taidemuseo maailman museokentällä on.

Kilpailuun saapui 475 ehdotusta, joista saadaan lisätietoa tammikuun alkupuolella.

Koronarajoitusten vuoksi museo on suljettuna 10.1.2021 asti.

 

Jyrki Liikka, Sara Hildénin taidemuseon johtokunnan jäsen, varapuheenjohtaja

Kuva: Jyrki Liikka

Lautakunnissa tapahtuu! Asunto- ja kiinteistölautakunnan demarijäsenten terveiset – ”Korona ei meitä hidasta!”

Elokuussa kokoonpanomme hieman muuttui Oscar Lindvallin vaihtaessa paikkakuntaa. Raimo Laaksonen siirtyi hänen tilalleen varsinaiseksi jäseneksi Asunto- ja kiinteistölautakuntaan. Jäämme kaipaamaan Oscaria ahkerana kokousedustajana, sillä hän oli läsnä jokaisessa kokouksessa.

Korona-tilanne ei ole hidastanut talonrakennusinvestointien valmistelua eikä rakennushankkeiden etenemistä. Kokouksia on pidetty etänä Teamsin kautta ja osa lautakunnan jäsenistä on ollut välillä paikan päällä. Jokaisella kerralla kokous on ollut päätösvaltainen.

Kokoustekniikka on toiminut lukuun ottamatta ensimmäistä Teams-kokousta, jossa yksi allekirjoittaneista oli pöytäkirjantarkastajana ja putosi kesken kokouksen linjoilta, mutta pääsi kuitenkin pian takaisin kokoukseen.

Etäkokouksien hyvinä puolina voi pitää sitä, että on säästynyt aikaa ja energiaa, jotka kuluvat paikan päälle matkustamiseen. Myös kokoustekniikan kehittymistä on tapahtunut ja varmuus tekniikan pelittämisestä on lisääntynyt.

Etäkokouksissa puhe ja ideat eivät tietenkään rönsyile asian ympärillä, kuten käy joskus paikan päällä. Merkillepantavaa on, että etänä kokoustettaessa kaikilla on tarve puhua vain juuri käsiteltävään pykälään liittyvää asiaa.

Olemme päättäneet mielenkiintoisista ja tärkeistä asioista:

Pispalan haulitornin peruskorjaushanke hyväksyttiin 11/2018 ja nyt on korjattu haulitorni jälleen paikallaan.

Hervannan uimahallin peruskorjaus on jo vihdoinkin hyvässä vauhdissa ja valmistunee 2021 alussa.

Kaupin urheilupuiston uuteen huoltorakennukseen tulee pukuhuoneita pesutiloineen ja ryhmäpukutiloja sekä henkilökunnan käyttöön verstas-, toimisto- ja toimitsijatiloja kilpailutilanteisiin, konetalli sekä lumetusjärjestelmä.

Rakenteilla olevia hankkeita ovat Olkahisen koulun sekä Pellervon päiväkodin ja koulun uudisrakennukset.

Ensi vuoden tärkeimpiä talonrakennushankkeita ovat Etelä-Hervannan koulun ja päiväkodin uudisrakennus sekä Sammon koulun laajennus ja päiväkoti.

Tampereen kaupungin sisäilmaprosessien eri vaiheissa 10/2020 on 12 päiväkotia ja 21 peruskoulua.

Kulttuurihistoriallisesti arvokas Frenckellin pannuhuoneen käyttötarkoitus muutettiin lehtilukusalista moderniksi livemusiikkiklubiksi ja kokoontumistilaksi. Muutostyön yhteydessä rakennus muutettiin esteettömäksi maantaso- ja kellarikerroksen osalta. Laikunpuistoon rakennettiin myös terassi.

Keväällä 2020 tulikin jo uutisointia onnistuneesta päätöksestä ja paikan toimivuudesta, sillä G Livelab Tampere voitti parhaan konserttisalin palkinnon kansainvälisessä kilpailussa – paremmat soundit kuin Lontoon oopperatalossa! Musiikkiklubin tiloista televisioidaan viikoittain erittäin suosittu Perjantai-niminen keskusteluohjelma.

 

Raimo Laaksonen, Riitta Lyytikäinen ja Tuula Pohjola,

Asunto- ja kiinteistölautakunta

Lautakunnissa tapahtuu! Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen johtokunta

Kuluva vuosi on ollut melkoinen vuoristorata monessakin mielessä, mutta korona on meillä kaikilla liikelaitoksen hallituksen jäsenillä päällimmäisenä ajatuksissamme. Alkuvuonna toiveet vuoden kulusta olivat korkealla. Silloin iloitsimme mm. onnistuneista kuljettajien rekrytoinneista ja tulevista nivelbusseista, joiden tarjouksia vuoden ensimmäisessä kokouksessa käsiteltiin.

Hyvin pian alkoi kuitenkin se suuri K! Nivelbussihankinta keskeytettiin, ja tällä hetkellä ei näytä todennäköiseltä, että hankintaa lähiaikoina jatkettaisiin. Isot investoinnit jätettiin myöhempään aikaan, kun tulevat tilausmäärät ja linjaukset selviävät ja tarkentuvat. Valitettavasti myös mainitut onnistuneet henkilövalinnat olivat määräaikaisia ja tämän vuoden tapahtumat tarkoittavat sitä, että työsuhteita ei moneltakaan jatkettu. Tämän vuoden puolella tehdään kuitenkin vielä investointeja, mm. rahastuslaitejärjestelmään. Suuremmat asiat jätettäneen harkintaan.

TKL:n tilinpäätösennuste 2020 syyskuun tuloksen jälkeen näyttää kaikista haasteista huolimatta edelleen varovaisen positiiviselta, vaikkakin olemme ennustaneet noin miljoonan euron eroa budjettiin nähden. Matkustajamäärät laskivat alkuvuodesta reilusti, joillakin linjoilla vuoden alkupuoliskolla jopa 70 %, joten tulot pienenivät, kuluerät toki myös. TKL:n näkökulmasta polttoaineen hinnan lasku on ollut erityisesti suuri tekijä siinä, ettei sukelleta miinukselle. Materiaaleissa ja palveluiden ostoissa on yhteensä säästetty tähän mennessä jo reilu puoli miljoonaa euroa.

Seuraavaksi TKL:n johdossa mietitään Nysseltä tulevien tilausmäärien mahdollisia muutoksia – tällä hetkellä tiedossa on, että näitä asioita arvioidaan seuraavan kerran alkuvuodesta 2021.

Tulevat muutokset kuitenkin mietityttävät jo nyt. Jokainen johtokunnan jäsen varmasti toivoo, että konserni huomioi omassa omistuksessaan olevan yhtiön toiveita esimerkiksi linjojen tulevissa jaoissa ja painottaisi muutenkin valinnoissaan selkeitä sisäisiä synergiaetuja. Wink-wink sinne korkeimmille istuimille!

 

Joanna Leino (sd.),

Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen johtokunnan jäsen ja 1. varapuheenjohtaja