Valtuustoaloite Takahuhdin koulun tilaongelmien ratkaisemiseksi ja joukkoliikenneyhteyksien parantamiseksi

Takahuhdin koulun vanhemmat ovat olleet yhteydessä kaupungin johtoon jo vuosi sitten koskien koulun tilaongelmia. Takahuhdin koulu on itäisen Tampereen suuri yhtenäiskoulu vuosiluokille 1-9. Oppilaita koulussa on noin 1100 ja henkilökuntaa 100. Koulu toimii vuoden 2019 alusta lähtien kolmessa rakennuksessa, joista uusin on Irjalassa (Irjalankuja 4) oleva pienten lasten yksikkö. Alakoulun rakennuksessa (Hintsankatu 4) on vuosiluokkia 0-4 ja isompien oppilaiden puolella (Hanhenmäenkatu 2) vuosiluokkia 5-9. Alueella on tehty ja tehdään täydennysrakentamista, joten alueen asukasmäärä ei laske, vaan pikemminkin lisääntyy lähitulevaisuudessa. Tämä tarkoittaa myös lisää oppilaita Takahuhdin kouluun. Muutama vuosi sitten valmistui koulun pienten lasten yksikkö  Irjalaan, mutta se ei ole olennaisesti helpottanut vanhojen A- ja B-talojen tilapulaa.

Koulun tilanahtaus on iso ongelma. Vanhempien mukaan kaikki pienetkin aputilat on jo otettu opetuskäyttöön, mutta siitäkin huolimatta joudutaan tekemään ylisuuria luokkia, koska ei ole tiloja, mihin ylimääräisiä luokkia voisi sijoittaa. B- talossa WC-tilojen määrä on riittämätön, ja niiden siivoustaso on niiden käyttöön nähden myös surkealla tolalla. Pienet lapset mieluummin pidättävät koko päivän kuin käyvät koulussa vessassa, koska WC-tilat ovat epäsiistit. A-talossa tilanne ei ole juurikaan parempi. Esim. liikuntasali on liian pieni näin suurelle määrälle oppilaita, ja myös opettajat valittavat, ettei saliaikaa riitä kaikille tarpeeksi, koska rinnakkaisia liikuntatunteja on niin monta. Myös riittämätön ilmanvaihto on ongelma. Palautetta riittämättömästä ilmanvaihdosta ja sen aiheuttamista vaivoista kuulee jatkuvasti oppilailta ja opettajilta. Mitään ratkaisevaa parannusta ei kuitenkaan tähän ole ilmeisesti tehtävissä, koska kaikki koulun tilat ovat jo käytössä, eikä tiloja ja niiden ilmanvaihtoa ole suunniteltu niin suurelle käyttäjämäärälle. B-talon (Hintsankatu 4) vierestä on purettu homehtunut terveydenhuollon rakennus, ja tilalle tehtiin parkkipaikka. Tällä tontilla olisi valmiina jo kunnallistekniikka siirtokelpoista lisärakennusta varten.

Tampereen kaupungin investointisuunnitelmassa on varattu vuodelle 2027 A-talolle suunnittelurahaa 400 000 euroa peruskorjausta varten. Siihen on vielä viisi vuotta aikaa. Koulun päivittäinen tilanahtaus vaikuttaa kaikkeen päivittäiseen toimintaan.

Takahuhdin koulun vanhempainyhdistys lähestyi viime vuoden joulukuussa päättäjiä koskien koulun oppilaiden joukkoliikenneyhteyksiä. Kirjeessä todettiin, että sujuvat joukkoliikenneyhteydet ovat tärkeitä Takahuhdin koulun oppilaille ja heidän opettajilleen toimivan koulutyön kannalta. Moni tulee, tai haluaisi tulla, kouluun bussilla, joten nykyisten yhteyksien puutteet koskettavat huomattavaa määrää kaupunkilaisia.

Takahuhdin koulun omat sisäliikuntatilat ovat näin isolle oppilasmäärälle riittämättömät, joten sujuva liikkuminen alueen eri liikuntapaikkoihin on erityisen tärkeää. Esim. liikuntasali on koulupäivien aikana aamusta iltapäivään 100 % käytössä, eivätkä kaikki rinnakkain olevat liikuntaryhmät mahdu koululle sisäliikuntaan. Tämän vuoksi osa luokista ohjataan käyttämään lähialueiden muita liikuntatiloja. Tämä onkin toiminut hyvin aiemmin, kun käytössä olivat toimivat joukkoliikenneyhteydet Kaukajärvelle, Kauppiin, Vehmaisiin sekä Kalevan uintikeskukselle.

Koulun vanhempainyhdistys kysyi viime marraskuussa koulun liikunnanopettajilta, kuinka liikkuminen eri liikuntapaikoille sujuu nykyisellään. Opettajien viesti oli, että nykyiset yhteydet ovat riittämättömät, ja olisi ensiarvoisen tärkeää, että bussilinjat palautettaisiin toimimaan sujuvasti koululta lähiliikuntapaikkoihin ja takaisin. Vanhempainyhdistyksen mielestä linjojen ja lippukäytäntöjen parannustarpeet ovat välttämättömiä koululaisille edelleen. Nämä ovat Takahuhdin koululaisten ja kasvattajien sujuvan arjen perusasioita. Koska koulussa ei ole riittäviä liikuntatiloja, se johtaa siihen, että luokat ja liikuntaryhmät kulkevat liikuntapaikoille päivittäin. Tästä syystä siirtymät liikuntapaikoille pitäisi sujua kohtuullisessa ajassa niin, ettei suurin osa tunnista kulu matkustamiseen, vaan itse liikkumiseen. Ei myöskään saisi olla niin, että liikunnanopettajien käytössä oleva lajivalikoima kapenee kohtuuttomasti, koska busseilla ei enää pääse paikkoihin, jonne koululaiset aiemmin pääsivät kulkemaan sujuvasti. Koululaiset tarvitsevat sujuvat joukkoliikenneyhteydet Kauppiin, Kaukajärvelle ja Vehmaisiin. Ennen pääsi linjalla 32 kätevästi perille Kauppiin asti, jossa liikuntatunneilla harrastetaan hiihtämistä, suunnistusta, keilailua ja Kauppi Sport Centerin tarjoamia sisäliikuntalajeja. Nyt Kaupin urheilupuistoon ei pääse perille asti. Linjan 29 pysäkiltä matka on pitkä etenkin alakouluikäisten oppilaiden kulkea. Linja 32 palveli hyvin myös Kaukajärven suuntaan Kaukajärven Spiralille pelaamaan salibandyä, futsalia ja sulkapalloa sekä Kaukajärven Sentterille luistelemaan. Nyt näihin pääsee vain Messukylän kirkon pysäkiltä, johon on 1,3 km matka koululta. Yhdensuuntaiseen matkaan saa varata aikaa noin puoli tuntia. Paikan päällä ehtii olla vain puoli tuntia. Bussi 32 palveli aiemmin yhtä lailla myös Messukylän koululaisia. Entinen linja 17 vei ennen koululaiset Vehmaisten urheilukentälle, jonne kaupunki on hankkinut upouudet yleisurheiluvälineet sekä myös liikuntakeskus Hippaan ja Tampereen Sisun tiloihin.

 

Esitän, että Tampereen kaupunki etsii nopeasti ratkaisut Takahuhdin koulun tilaongelmiin keskustellen yhdessä koulun henkilökunnan, vanhempien ja vanhempainyhdistyksen kanssa. Kyseeseen voi tulla esim. siirtokelpoisen tilan sijoittaminen koulun läheisyyteen. Mikäli päädytään peruskorjauksen aikaistamiseen, pitää koulun vakava tilaongelma joka tapauksessa nopeasti ratkaista. Lisäksi esitän, että Takahuhdin koulun vanhempainyhdistyksen havainnot bussilinjoista tulee huomioida ja koulun huonot joukkoliikenneyhteydet tulee korjata nopeasti.

 

Tampereella 21.3.2022

 

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu (sd)

Valtuustoaloite osallisuuskeskuksen perustamiseksi Tampereelle

Demokratia on kriisissä. Äänestysaktiivisuus on ennätysmatalalla ja esimerkiksi
nuorista vain harva käy äänestämässä vaaleissa. Monikaan ei koe osallisuutta
omakseen tai löydä itselleen sopivia tapoja osallistua yhteiskunnan kehittämiseen.
Tarvitsemme monipuolisesti toimenpiteitä kuntalaisten osallisuuden vahvistamiseksi.

Ehdotankin, että Tampereelle perustetaan osallisuuskeskus. Osallisuuskeskus
kokoaisi yhteen niin päättäjät kuin kuntalaiset. Siellä kuntalaisilla olisi erilaisia
mahdollisuuksia ja tapoja osallistua Tampereen kehittämiseen sekä käydä
vuoropuhelua päättäjien kanssa. Keskus kokoaisi yhteen eri-ikäiset ja eri
elämäntilanteissa olevat kuntalaiset kehittämään Tamperetta yhdessä.

Osallisuuskeskuksen tarkoituksena olisi edistää kuntalaisten osallisuutta erilaisin
keinoin ja kiinnittää erityistä huomiota juuri heidän osallisuuteen, jotka muutoin
saattaisivat jäädä varjoon. Osallisuuskeskus voisi toimia pilottina ja kehittää
uudenlaisia kuntalaisten osallisuutta lisääviä keinoja ja tapoja hyödyntäen esimerkiksi
digitalisaatiota. Keskuksessa olisi hyvä olla kaikenikäisille ja hyvin eri taustoista
tuleville ihmisille monipuolista toimintaa, jotta mahdollisimman moni kuntalainen voisi
kokea osallisuuskeskuksen toiminnan omakseen.

Osallisuuskeskus voitaisiin toteuttaa esimerkiksi konttimuotoisena, kuten Nekalan
kirjasto. Tärkeintä osallisuuskeskuksen sijainnissa olisi, että se olisi helposti jokaisen
tamperelaisen saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla. Myöskin keskuksen
toiminnasta tiedottamiseen olisi hyvä panostaa kohdennetusti eri kanavia käyttäen,
jotta mahdollisimman moni kuntalainen löytäisi mukaan keskuksen toimintaan.

Tampereella 17.3.2022

Sofia Julin
kaupunginvaltuutettu

Lähiöiden kehittämistä jatketaan

Tampereen kaupungin tavoitteiden mukaan asuinalueiden eriytymistä eli segregaatiota on ehkäistävä aktiivisesti. Tampereella onkin onnistuttu segregaation torjunnassa hyvin. Meillä on hyviä kokemuksia Hervannan, Tesoman ja parhaillaan käynnissä olevan Peltolammi-Multisillan kehittämisestä.

Tampereella ei ole ns. huonoja asuinalueita. Meillä on toki alueita, joissa on enemmän sosiaalisia ongelmia kuin kaupungissa keskimäärin. Mutta haasteet ovat hallittavissa aktiivisella lähiökehittämisellä, asuntopolitiikalla ja mm. satsaamalla ns. aluerahaa niihin peruskouluihin, joissa on haastavaa oppilasainesta. Tärkeää on myös aktiivinen ote pitkäaikaistyöttömyyden torjunnassa, mielenterveys- ja päihdetyössä sekä kotouttamisessa.

Seuraamme tiiviisti muiden kaupunkien kokemuksia kotimaassa ja maailmalla.  Uutiset Ruotsista ovat olleet hälyttäviä. Rikollisuuden ja huono-osaisuuden kasautuminen tietyille kaupunkialueille ovat johtaneet voimakkaaseen segregaatiokehitykseen, jota on vaikea pysäyttää. Monipuolisen asuntopolitiikan ja lähikouluperiaatteen hylkääminen ovat tulleet Ruotsille todella kalliiksi. Pidetään niistä kiinni Suomessa. Meidän on otettava oppia Ruotsin tekemistä virheistä.

Julkisuudessa on käyty keskustelua maahanmuuton vaikutuksista asuinalueiden eriytymiskehitykseen. Vieraskielisyys ei sinänsä aiheuta segregaatiota. Segregaatiota aiheuttaa se, että tietylle asuinalueelle kasaantuu ihmisiä, joilla on huono-osaisuutta ja sosiaalisia ongelmia. Huono-osaisuus koskee niin kantasuomalaisia kuin vieraskielisiä. Asuinalueiden leimaaminen ei edistä asiaa.

Tampereen esimerkillistä työtä asuinalueiden eriytymisen ehkäisemiseksi on jatkettava. Kun Peltolammi-Multisillan lähiöohjelma loppuu, olisi perusteltua jatkaa työtä Kaukajärvi-Annalan alueella. Hyvinvointi-indikaattorien perusteella alue kaipaa panostuksia. Lähiöiden kehittämisestä on myös luotava pysyvä toimintamalli. Projektimaisesta työskentelytavasta on siirryttävä pitkäjänteiseen ja vakiintuneeseen toimintatapaan.

 

Pekka Salmi (sd.)
Tampereen kaupungin apulaispormestari

Wivi Lönn tunnetuksi Tampereella tamperelaisille ja kaupungissa vieraileville

Tein 19.10.2015 valtuustoaloitteen, jossa esitin arkkitehti Wivi Lönnin elämäntyön huomioimista Tampereella.  Tavoitteena oli huomioida Suomen ensimmäistä merkittävää naisarkkitehtia ja hänen tuotantoaan. Lönnin kuolemasta tuli vuonna 2016 kuluneeksi 50 vuotta. Tavoitteena oli, että Tampereella olevat Lönnin arkkitehtuurin helmet tuodaan tunnetuksi järjestämällä esim. Wivi Lönnin arkkitehtuuri -kävelykierroksia, järjestämällä Arkkitehtuuri-viikolla Wivi Lönniin liittyviä luentosarjoja ja/tai näyttely ja toimittamalla esi- ja perusopetuksen oppilaille Wivi Lönnin suunnittelemiin taloihin liittyvää arkkitehtuurikasvatusmateriaalia. Tavoitteena oli, että tulevaisuudessakin Tampere tulee tunnetuksi Wivi Lönnin kaupunkina.  Aloitteessani toivoin, että kun vuonna 2022 tulee Lönnin syntymästä kuluneeksi 150 vuotta, niin Tampere olisi silloin tunnettu Wivi Lönn -kaupunkina.

Mikä on tilanne vuonna 2022, tunnetaanko Tampere laajemmin Wivi Lönnin arkkitehtuurista?

Kaupungin nettisivulta löytyy tällä hetkellä artikkeli Wivi Lönnistä ja hänen tuotannostaan ja Wivi Lönn -raitin tiedot ja esittely osana kaupungin kulttuuriraitteja.  Myös Wivi Lönnin koulu löytyy Tampereelta eli kahden Lönnin suunnitteleman koulurakennuksen kokonaisuus (yhtenäiskoulu).

Tampere on muistanut Wivi Lönniä vuonna 1986 muistolaatalla, joka on Hämeenpuiston koulun seinällä (Wivi Lönnin koulu).  Olisiko nyt aika muistaa enemmän kuin laatalla?

Valtuustoaloitteessani esitän, että kaupunki huomioi Wivi Lönnin vuonna 2022 kaikilla palvelualueillaan. Tavoitteena on oltava, että Tampere tunnetaan Wivi Lönnin arkkitehtuurista. Vastauksessa tulee selvittää mitä toimenpiteitä palvelualueilla ja Visit Tampereessa on tehty, jotta Wivi Lönn olisi tuttu tamperelaisille ja täällä vieraileville. 

Nyt on hyvä mahdollisuus tehdä yhteistyötä myös yliopiston kanssa ja lisätä arkkitehtuurikasvatusta päiväkodeissa ja kouluissa.

Wivi Lönn syntyi 20.5.1872 ja hänen suunnittelemiaan jugendrakennuksia Tampereella ovat mm. Tampereen Suomalainen Tyttökoulu, Aleksanterin kansakoulu, Tampereen Talouskoulu, Tampereen keskuspaloasema ja Kauppaoppilaitoksen talo. Wivi Lönnillä oli 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä toimisto Tampereella. Professorin arvonimen Lönn sai 1959. Hänet on haudattu Kalevankankaan perhehautaan.

Nyt olisi aika saada Lönn näkyväksi Tampereella, ei ainoastaan tamperelaisille, vaan myös täällä vieraileville.

Anne Liimola (sdp)
31.1.2022

Valtuustoaloite kiusaamisvilkun ja yhteisten toimenpideohjelmien käyttöönotosta sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetuksesta Tampereen kouluissa koulukiusaamisen ja -väkivallan ehkäisemiseksi

Jätin valtuustoaloitteen 20.5.2019 koulukiusaamisen kitkemiseksi toimenpideohjelman avulla sekä koulurauha – asiamiehen nimittämiseksi. Lisäksi jätin valtuustoaloitteen 14.12.2020 uusista toimenpiteistä, käytännöistä ja kiusaamisvilkusta koulukiusaamisen ehkäisemiseksi. Koulukiusaaminen on vakava ongelma kouluissa, se voi olla psyykkistä, fyysistä tai molempia. Koulukiusaaminen vaikuttaa aina sen kohteeseen haitallisesti: psyykkinen ja fyysinen pahoinvointi, pelkotilat, oppimistulosten laskeminen, itsetunnon heikkeneminen, yksinäisyys ja eristäytyminen eivät ole harvinaisia kiusaamisen kohteeksi joutuvalle. Pahimmassa tapauksessa traumaattiset kokemukset ja kiusatuksi tulemisen muistot seuraavat läpi elämän aiheuttaen paljon tuskaa ja surua aikuisenakin. Useiden tutkimustulosten mukaan koulukiusatut sairastuvat vielä aikuisinakin jopa kolme kertaa todennäköisemmin mielenterveysongelmiin kuin muut. Pahimmillaan kiusaaminen johtaa itsetuhoisiin ajatuksiin ja jopa itsemurhiin. Valitettavasti monet vaikenevat, vaikka vieressä kiusataan, eivätkä puutu fyysiseen tai henkiseen kiusaamiseen. Taustalla saattaa olla pelko joutua itse silmätikuksi. Kiusatun on saatava tukea ja apua, välittömästi. Kiusaamiseen tulee puuttua välittömästi ja jos mitkään muut käytettävissä olevat keinot eivät auta, tulee kiusaajan/kiusaajien vaihtaa koulua, ei kiusatun.

Joissakin Suomen kaupungeissa on esitetty koulurauha-asiamiehen nimittämistä. Asiamies olisi puolueeton taho, joka selvittäisi koulujen kiusaamistapauksia. Asiamies palvelisi koko kaupungin koululaitosta. Koulurauha-asiamies olisi koko sivistystoimen yhteinen, eikä hän olisi sidoksissa yksittäiseen kouluun tai oppilaitokseen ja niiden henkilökuntaan. Hänelle annettaisiin valtuudet ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin kiusaamistapausten johdosta ja hän voisi saattaa vakavat tapaukset ao. lautakunnan tai muiden tarvittavien viranomaisten tietoon toimenpiteitä varten. Koulurauha-asiamiehen tulisi antaa vuosittain Tampereen kaupunginvaltuustolle ja kaupunginhallitukselle selonteko ja raportti koulurauhan tilasta ja kehityksestä sekä tarvittavista ennalta ehkäisevistä toimenpiteistä ja keinoista kaupungin koululaitoksessa. Valitettavasti Tampereen kaupunki ei ole vielä tarttunut esitykseeni koulurauha-asiamiehestä.

Kaikkien velvollisuus on huolehtia, että jokainen lapsi ja nuori saa käydä koulua joutumatta kiusatuksi. Koulun henkilökunnalla, vanhemmilla, vanhempainyhdistyksellä sekä muilla koululaisilla on suuri vaikutus siihen, saadaanko nollatoleranssi koulukiusaamiseen. On välttämätöntä, että kaikkeen koulukiusaamiseen on kaikissa kouluissa nollatoleranssi. Tampereen kaupungin ja koulujen vastuulla on puuttua koulukiusaamiseen nykyistä tehokkaammin ja ottaa yhteiset toimenpideohjelmat käyttöön kaikissa kouluissa koulukiusaamisen kitkemiseksi. Esitin valtuustoaloitteessani, että toimenpideohjelmaan kannattaa ottaa niin kansallisia kuin kansainvälisiäkin malleja ja suosituksia, joita hyödyntämällä koulukiusaaminen saadaan kitkettyä. On myös tärkeää, että lisätään enemmän opettajien koulutusta kiusaamisen vastaisen työn vahvistamiseksi ja että kiusaamisen ehkäisyn keinot tulisivat pakolliseksi opettajien koulutuksen osaksi. Kouluissa tulee myös ottaa uudeksi oppiaineeksi tunne- ja vuorovaikutustaidot. Asiasta tehty kansalaisaloite on kerännyt jo tuhansia kannattajia. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetus vähensi kiusaamista koulussa selvästi, huomattiin helsinkiläiskoulussa. Kahden vuoden pilotti Laakavuoren koulussa tuotti erinomaisia tuloksia. Yhdessä viihtyminen kasvoi, keskittyminen tunneilla parani merkittävästi, rasismi ja kiusaaminen vähenivät ja lapset oppivat säätelemään tunteitaan. Kiusaaminen on viime vuosien aikana saanut uusia muotoja eikä rajoitu enää pelkästään kouluaikana tai koulumatkoilla tapahtuvaksi. Monet kiusaamistapaukset tapahtuvat erilaisissa sosiaalisen median ryhmissä ja palveluissa. Kiusaamisen kohde saatetaan sulkea ryhmän ulkopuolelle tai kiusatusta saatetaan levittää esimerkiksi muokattuja videoita tai muuta vastaavaa materiaalia. Tällaiset materiaalit jäävät vuosiksi nettimaailmaan ja aiheuttavat kärsimystä niiden uhreille ja omaisille. Kouluväkivalta voi pahimmillaan johtaa vakavaan fyysiseen pahoinpitelyyn. 15.9.2020 Vantaan Kytöpuiston koulun pihalla tapahtui vakava väkivaltatilanne. Joukko kuudesluokkalaisia oppilaita kävi 11-vuotiaan pojan kimppuun koulun välitunnilla. Poika menetti tajuntansa väkivallan seurauksena. Tilannetta pahensi se, että yksi oppilaista kuvasi pahoinpitelyn ja jakoi videon sosiaalisessa mediassa. Koko Suomea järkyttänyt Koskelan teinisurma tapahtui Helsingin Koskelassa 4.12.2020. Henkirikoksen uhri oli 16-vuotias poika. Poliisi epäili tekijöiksi kolmea samanikäistä poikaa. Tuomiot annettiin 3.9.2021 Helsingin käräjäoikeudessa. Syytetyt tuomittiin 8 -10 vuoden ehdottomiin vankeusrangaistuksiin. Tuomio on lainvoimainen.

Koulurauhan turvaamiseksi ja koulukiusaamisen ehkäisemiseksi tarvitaan nyt uusia tehokkaita keinoja. YLE uutisoi 30.1.2020 keinoista, miten koulukiusaaminen saadaan kuriin. Uutisessa kerrottiin mm. kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskus Valopilkusta, joka on yrittänyt parantaa kiusattujen tilannetta jo kymmenen vuoden ajan. Järjestöjen ohella myös kuntatasolla yritetään suitsia kiusaamista. Helsingissä kasvatus- ja koulutuslautakunta on laatinut kiusaamisen vastaisen ohjelman. Myös Helsingin kaupunginvaltuusto vaati strategiaohjelmassaan kaupunkia luomaan kunnianhimoisen kiusaamisen vastaisen ohjelman.

Uuden kiusaamisen vastaisen KVO13-toimenpideohjelman tavoitteena on, että koko koulu sitoutuu siihen ja ohjelmaa toteutetaan systemaattisesti. Ohjelmaa on alettu toteuttaa helsinkiläiskouluissa.
KVO13-ohjelma koostuu 13 toimenpiteestä, joilla kiusaaminen yritetään kitkeä kouluista:
1. Hyvinvoinnin mittarit. Joka toinen vuosi tehtävien valtakunnallisten kouluterveyskyselyjen ohelle kouluissa otetaan käyttöön hyvinvointiprofiilit, joilla saadaan jatkuvasti uutta tietoa oppilaiden hyvinvoinnista
2. Sosiaalisia- ja tunnetaitoja sekä kiusaamistilanteiden käsittelyä kehittävät ohjelmat
3. Ryhmien, luokkien ja yhteisöjen yhdessä sopimat säännöt
4. Jatkuva ryhmäyttäminen ja sosiaalisen kiinnittymisen edistäminen
5. Hyvinvoinnin starttitapaamiset yläkouluun ja toiselle asteelle siirryttäessä koulun henkilökunnan kanssa, joissa tutustumisen lisäksi pohditaan, mistä asioista hyvä mielenterveys koostuu
6. Sähköiset palautekanavat: Sähköiseen viestintäjärjestelmään Wilmaan lomake, jonka kautta oppilas tai vanhemmat voivat ilmoittaa, kun he kokevat lapsen joutuneen kiusatuksi tai muun asiattoman suhtautumisen kohteeksi
7. Kiusaamisen selvittämisen kirjaaminen
8. Kiusaamisen vastaisten toimien vastuuhenkilöt
9. Restoratiiviset (osallistuva konfliktinratkaisu) lähestymistavat
10. Nimikkoaikuinen paljon kiusatuksi tulleelle
11. Kiusaaminen on rikos. Aseman lasten lasten K-0-toiminta kaikkia kouluja kattavaksi
12. Tukioppilastoiminnan kehittäminen
13. Vertaistukitoiminta

Ohjelma esiteltiin kouluille, oppilaitoksille ja varhaiskasvatukseen. Lisäksi helsinkiläisten peruskoulujen on panostettava erityisesti näihin:
• Jokaisen koulun on mietittävä, miten ne kehittävät oppilaiden sosiaalisia- ja tunnetaitoja ja käyttävät siihen luotuja apukeinoja systemaattisesti niin, että koko henkilökunta on mukana.
• Opettajan ja oppilaiden on luotava yhdessä jokaiseen luokkaan yhteiset pelisäännöt kiusaamisen estämiseksi.
• Jatkuvalla ryhmäyttämisellä pyritään siihen, ettei kukaan olisi enää jatkossa yksin. Ryhmäyttämistä on siis tehtävä ympäri lukuvuotta, eikä ainoastaan lukukauden alkaessa, kuten yleensä on tapana.
• Paljon kiusatuksi tulleelle oppilaalle valitaan tukiaikuinen eli yksi sellainen koulun aikuinen, joka kysyy säännöllisesti mitä kuuluu, miten kiusatulla menee ja onko oppilaan tilanteeseen tapahtunut muutosta. Tukiaikuisen valinnassa ovat mielellään mukana oppilas ja hänen perheensä.

YLE:n uutisen mukaan kouluilla voi olla myös omia konfliktitilanteisiin puuttumisen keinoja ja toimintamalleja, esim. käytäntö nimeltä ”korjaamokeskustelut”. Korjaamokeskustelussa pyritään keskustelun ja seurannan avulla sitouttamaan sääntöjä rikkonut oppilas miettimään omaa toimintaansa. Keskustelussa käydään läpi väärä toiminta, mietitään, miten jatkossa pitäisi toimia ja asetetaan tavoitteet. Muutaman viikon seurannan jälkeen asiasta keskustellaan uudelleen ja katsotaan, onko toimintatapa korjaantunut. Rankasti kiusatuksi tulleelle on tärkeätä tehdä myös turvasuunnitelma kouluun.

Aseman Lapset ry on kehittänyt kiusaamistilanteisiin tehokasta puuttumismallia, johon voidaan turvautua, ulkopuolisena tahona, siinä vaiheessa, kun kaikki koulun keinot on jo käytetty. K-0-toiminnaksi kutsuttu hanke selvittää erityisesti pitkään jatkuneita ja vakavia koulukiusaamistilanteita. K-0-toimintaa on tällä hetkellä Helsingissä, Lohjalla, Järvenpäässä ja Rovaniemellä. Mallia on tarkoitus levittää läpi Suomen. Toiminnassa moniammatillinen tiimi ryhtyy ratkomaan tilannetta, kun kasvatuskeskustelut, jälki-istunnot ja sovittelut on jo käytetty.
YLE uutisoi 3.12.2020, että Törnävän alakoulussa Seinäjoella on opeteltu käyttämään uutta asetta kiusaamista vastaan. Koulun pihalle on pystytetty hälytysvalotolppa. Oppilaat saavat nappia painamalla aikuisen nopeasti paikalle, jos välitunnilla tapahtuu kiusaamista tai jotain pelottavaa. Törnävän alakoulu lähti pilotoimaan uutta keksintöä, koska ideaa pidetään hyvänä ja kehittämisen arvoisena. Kiusaamisvilkku on muunnelma liikenteen välkkyvaloista. Koulun pihalla olevassa valotolpassa on huomiovalokapselisarja. Alimmainen kapseli toimii hätäpainikkeena, joka käynnistää yläosassa olevan huomiokapseleiden led-valojen vilkutuksen. Samalla huomiokapseli lähettää välittömästi välituntivalvojan henkilötunnistimeen hälytyksen ja apu saadaan nopeasti paikalle. Nappia voi painaa itse hätätilanteessa tai toisen puolesta, kun huomaa toista kiusattavan. Oppilaille tehdään selväksi, miten ja missä tilanteissa apua hälytetään. Kiusaamisvilkku voi madaltaa kynnystä ilmoittaa kiusaamisesta. Uutisen mukaan lasten koulutietä turvaavat älyliikennelaitteet voidaan ottaa käyttöön myös koulun pihalla. Keksintöön liittyy myös ajatus turva-alueesta valotolpan ympärillä. Oppilas voi turva-alueella odottaa apua rauhassa. Syksyllä 2021 Helsingin kaupunginhallitus päätti, että kiusaamisvilkku tulee kokeiluun valittuihin kouluihin Helsingissä. Suuri osa kiusaamistilanteista tapahtuu välitunneilla ja kiusaamisvilkku on yksi käytännön työkalu kiusaamisen torjumiseen ja siitä ilmoittamiseen. Kyse on napista, jota kuka tahansa voi painaa havaitessaan kiusaamista tai joutuessaan sen kohteeksi. Kiusaamista tapahtuu myös esimerkiksi koulumatkoilla, netissä tai luokassa. Helsingin kaupunginhallituksen mukaan kiusaamisvilkun lisäksi on tarpeen toteuttaa laajasti Helsingin kiusaamisen vastaisen ohjelman (KVO13) toimenpiteitä.

Vantaalla noin 19 000 peruskoululaista on saanut käyttöönsä Someturva-palvelun, jolla pyritään kitkemään sosiaalisessa mediassa tai peleissä tapahtuvaa kiusaamista ja häirintää. Someturva on Suomessa kehitetty innovaatio, verkkosovellus, joka hyödyntää tekoälyä. Palvelussa lapsille, nuorille ja aikuisille vastaavat kuitenkin oikeat ihmiset. Someturvassa vantaalaisia oppilaita auttavat someen erikoistuneet juristit, sosiaalipsykologit ja psykologit. He neuvovat esimerkiksi, mitä toimenpiteitä kannattaa tehdä, mikä rikos on mahdollisesti tapahtunut ja mitä somealustoille pitää raportoida. Asiantuntijat pyrkivät varmistamaan, että tilanteesta selvitetään. Avuntarvitsijat voivat pyytää apua palvelusta nimettöminä. Näin halutaan varmistaa, että nuorimmatkin koululaiset uskaltavat pyytää apua. Tampereella on myös otettu käyttöön Someturva-sovellus. Sovellus on 7.–9. luokkien oppilaiden käytössä kaikissa Tampereen kaupungin ylläpitämissä yhtenäiskouluissa. Tampere oli yksi ensimmäisiä kaupunkeja, joka osallistui palvelun pilotointiin keväällä 2020. On hienoa, että Tampere on ottanut käyttöön someturvan. Olisi tärkeää ottaa se käyttöön kaikkien peruskoululaisten, lukioiden ja ammattiopistojen oppilaiden osalta. Huoltajia tulisi informoida someturvan käytöstä. Myös eri kielisten olisi hyvä päästä jossain vaiheessa sovelluksen piiriin.

Esitän, että Tampereen kaupunki ottaa käyttöön kiusaamisvilkun aloittamalla pilotin valituissa kouluissa. Kiusaamisvilkun lisäksi on tarpeen ottaa käyttöön kaikissa kouluissa yhteiset kiusaamisen vastaiset toimenpideohjelmat. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetus tulee ottaa käyttöön kaikissa Tampereen kouluissa. Someturva- sovellus tulee olla kaikkien oppilaiden käytössä.

Tampereella 20.12.2021

Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu (sd)
Tampere

Jyrki Koskinen SDP Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajaksi

Tampereen Sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön edustajisto on valinnut kunnallisjärjestön puheenjohtajaksi kaudelle 2022-2023 Jyrki Koskisen.

– Tavoitteena on säilyttää SDP:n suurimman puolueen asema Tampereella eli voittaa hyvinvointialuevaalit 2022, eduskuntavaalit 2023 ja kuntavaalit 2025, listaa Koskinen.

– Hyvinvointialueen toiminnan käynnistymisen jälkeen SDP:n tulee profiloitua Tampereella uudella tavalla mm. asumisen, koulutuksen, kasvatuksen, elinkeinotoiminnan ja työllisyyden puolueena, Jyrki Koskinen kertoo.

Toimintatapojen suhteen avoimuus ja järjestödemokratian vahvistaminen jatkuvat. Koskinen lupaa uudistaa myös puolueen järjestötoimintaa Tampereella.

Varapuheenjohtajaksi kaudelle 2022-2023 valittiin Johanna Santaniemi. Hallituksen jäseniksi kaudelle 2022-2023 valittiin Ismo Alhoniemi, Aila Dündar-Järvinen, Pentti Herranen, Harri Hykkö, Raisa-Tiina Lahtinen, Terhi Leino, Marjut Leppänen, Helena Nieminen, Kari Peltovirta, Anja Suento, Paula Virolainen, Antti Wallenius ja Johanna Wäre.

Päätökset tehtiin SDP Tampereen kunnallisjärjestön edustajiston kokouksessa, jonka osallistujat koostuvat 24 tamperelaisen puolueosaston edustajista.

Valtuustoaloite: Järjestöjen toimintaedellytysten varmistaminen Sote-uudistuksen toimeenpanovaiheessa

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistus vaikuttaa Sote-järjestöjen toimintaan. Toimintaympäristön muutos haastaa järjestöt rakentamaan yhteistyötä hyvinvointialueiden ja kuntien kanssa. Järjestöjen toiminnalla edistetään ja vahvistetaan asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Järjestöjen toiminta täydentää julkisia palveluita. Järjestöjen tarjoama tuki voi olla esimerkiksi osa palveluketjua tai -kokonaisuutta. Järjestöjen toiminnan tukeminen on myös jatkossa kuntien vastuulla, koska hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yhä edelleen myös kuntien vastuulla.

Monet Suomen kunnat eivät vielä tiedä, miten ne aikovat jatkaa järjestöjen avustamista vuonna 2023 sen jälkeen, kun soten ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille. Tämä tieto käy ilmi marraskuussa julkaistun SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n ja alueellisten verkostojärjestökumppaneiden muodostaman Järjestöjen sote-muutostuen kyselystä. Kunnille suunnatun kyselyn mukaan noin kolmasosa kunnista ei tiedä, miten avustaminen jatkuu hyvinvointialueiden rinnalla.

On tärkeää, että näistä toimintatavoista sovitaan yhdessä hyvinvointialueen kanssa niin, etteivät järjestöjen toimintamahdollisuudet vaarannu muutosvaiheessa. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa tilojen käytön varmistamista, järjestöavustuksien turvaamista sekä kuntien ja hyvinvointialueiden välisestä työnjaosta sopimista. Sosiaali- ja terveysjärjestöissä tehdään arvokasta työtä, jolla on suuri merkitys apua tarvitsevien ihmisten elämään: lasten, nuorten, iäkkäiden, päihde- ja mielenterveysongelmaisten, vähemmistöjen, vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja pitkäaikaistyöttömien. Nyt on tärkeä aika varmistaa, että tämä työ ei lopu tai siihen ei tule katkoja uuden Pirkanmaan hyvinvointialueen käynnistysvaiheessa.

Esitämme, että vuoden 2022 aikana Tampereen kaupunki laatii yhdessä tulevan hyvinvointialueen kanssa toimintaperiaatteet järjestöjen tukemisesta, joilla turvataan järjestöjen toimintaedellytykset myös tulevaisuudessa sekä määrittelee vastuutahot, joille kuuluu kaupungissa jatkossa järjestöjen tukeminen.

Tampereella 22.11.2021

Tampereen Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä

Ryhmäpuheenvuoro valtuuston kokouksessa 15.11.2021

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut!

Kuntakenttää ja myös Tampereen kaupungin toimintaympäristöä määrittävät kansainväliset ja kansalliset muutosvoimat. Aikaisemmin niistä ovat olleet merkittävimmät kaupungistuminen, globalisaatio, ilmaston muutos ja väestön ikääntyminen. Viime vuosina meitä on puolestaan ravistellut maailmanlaajuinen koronaepidemian. Ensi vuonna sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyminen hyvinvointialueille muuttaa kuntakenttää ja kuntien roolia merkittävästi. Kaupungin talous kytkeytyy suoraa tai välillisesti näihin muutosvoimiin.

Kaupungin talouden kuva kääntynyt viime vuoden aikana positiiviseen suuntaan. Kuluvasta vuodesta on tulossa jo toinen peräkkäinen ylijäämäinen vuosi. Viime kaudella tehdyt vaikeat päätökset nostivat kaupungin talouden tasapainoon. Myös maan hallituksen toimilla on ollut positiivinen vaikutus. Koronan aiheuttamat kustannukset on korvattu kunnille.

Pormestari Anna-Kaisa Ikosen talousarvioehdotus on Sosialidemokraattien näkökulmasta kannatettava. Alijäämä on siedettävällä tasolla, peruspalvelut saadaan turvattua, kaupungin kasvuun satsataan ja viedään eteenpäin useita sosialidemokraateille tärkeitä tavoitteita. Talousarvioehdotuksen keskeisin viesti on, että kaikki pidetään mukana ja palvelulupauksista pidetään kiinni. Talousarvio vie myös strategian tavoitteita eteenpäin.

Vuosi 2022 on viimeinen vuosi, kun Tampereen kaupunki vastaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Vuoden 2023 alusta sote-palvelut siirtyvät Pirkanmaan hyvinvointialueelle. Kysymys on historian suurimmasta hallintouudistuksesta Suomessa. Se vaikuttaa muun muassa kuntien tehtäviin ja niitä koskevaan rahoitukseen, verotusoikeuteen ja valtionosuusjärjestelmään, omaisuuteen, velkoihin ja sopimuksiin sekä henkilöstöön. Työntekijämäärämme vähenee merkittävästi. Ensi vuoden aikana tehtävässä valmistautumisessa tehtävien siirtoon on onnistuttava. Kuntalaisille muutoksen ei tule näkyä, vaan palveluiden on pelattava. Henkilöstölle uudistus on iso muutos. Johtamiseen, tiedon kulkuun ja vuorovaikutukseen on panostettava aikaisempaa enemmän.

Keskeinen talousarvion lähtökohta on, että kaupunki varautuu 3000 asukkaan kasvuvauhtiin. Tämä tarkoittaa panostuksia mm. palveluihin, kaavoittamiseen ja infraan. Nettoinvestoinnit ovat 234 miljoonaa euroa, josta suurin osa, 96 miljoonaa euroa, menee talonrakentamiseen siis ennen kaikkea koulujen ja päiväkotien korjaamiseen sekä rakentamiseen.

Kasvun kannalta keskeistä on varmistaa hyvä työllisyyskehitys. Työttömyysaste on laskenut nopeasti yhteiskunnan avauduttua koronarajoitusten purkamisen jälkeen, mutta on edelleen liian korkea noin 11 prosenttia. Kaupungin suurimmat haasteet liittyvät kohtaanto-ongelman ratkaisuun ja työllisyydenhoidon kehittämiseen. Monet yritykset valittavat työntekijäpulasta, mutta samaan aikaan Tampereella on yli 13 700 työtöntä työnhakijaa. Avoimia työpaikkoja on 6000 kpl. Selvästi työt ja niiden tekijät eivät kohtaa. Jatkuva hakeutuminen toisen asteen ammatilliseen koulutukseen on joustava tapa vastata haasteeseen, mutta tärkeää on lisätä työvoimapulasta kärsivien alojen houkuttelevuutta.

Työllisyydenhoidon kuntakokeilu pääsee ensi vuonna täyteen vauhtiin, ja saamme aiempaa paremmat työkalut pitkäaikaistyöttömyyttä ja syrjäytymistä vastaan. Tampereella on kaikesta vetovoimasta ja kasvusta huolimatta laaja rakennetyöttömyys, joka ei ole sulanut edes talouden hyvinä vuosina. Pitkäaikaistyöttömien määrä on noin 5000 henkeä eli 36 prosenttia kaikista työttömistä. Keinovalikoima on laaja. Itse painotan koulutuksen merkitystä ja räätälöityjä ratkaisuita ihmisen tarpeista lähtien.

Kaupunki jatkaa vahvoja panostuksiaan koulujen ja päiväkotien rakentamiseen. Ensi vuoden talousarvio mahdollistaa usean huonosta sisäilmasta kärsivän koulurakennuksen ja päiväkodin korjaamisen. Nämä ovat todella odotettuja ja toivottuja investointeja, jotka merkitsevät paljon kullakin asuinalueella. Ahvenisjärven kokonaan uusi koulurakennus on SDP:n näkökulmasta erittäin hieno asia ja olemmekin tehneet tämän asian eteen paljon vaikuttamistyötä. Jätimme mm. tammikuun valtuuston kokouksessa ryhmäaloitteen uudesta koulurakennuksesta. Mm. Hyhkyn koulun ja Pyynikintie 2:n korjausten toteutukset ovat käynnissä ja jatkuvat ensi vuonna. Tammelan koulun korjaushanke lähtee liikkeelle. Lisäksi Kämmenniemen koulun peruskorjausta on aikaistettu. Suunnittelu käynnistyy vuonna 2024 ja hanke toteutetaan vuonna 2025. Myös Lamminpään koulun uudisrakennus etenee ja yhteensä neljä päiväkotirakennusta saa talousarviossa suunnittelurahoituksen.

SDP:n pitkään ajama oppivelvollisuus laajentuu edelleen n. 1200 opiskelijalla syksyllä 2022. Uudistuksen vaikutukset alkavat näkyä keskeytysten vähenemisenä. On erittäin tärkeää, että koko ikäluokka saa jatkossa vähintään toisen asteen tutkinnon. Tämän päivän työelämässä ei pelkällä peruskoulun käymisellä pitkälle pötkitä. Lukiopaikkojen määrää nostetaan viidellä paikalla per lukio. Lisäksi tehdään suunnitelma lukiopaikkojen vaiheittaisesta kasvattamisesta tuleville vuosille.

Varhaiskasvatuksessa panostetaan henkilöstöresursseihin ja vahvistetaan alueellista tasa-arvoa. Perusopetuksessa varaudutaan oppilasmäärän kasvuun ja ryhmäkoot eivät kasva. Lisäksi tehdään lisäpanostuksia oppimisen tukeen ja tasa-arvorahaan. Näitä panostuksia on tarpeen jatkaa myös tulevina vuosina. SDP:n valtuustoryhmä kannattaa koulutukseen ja sivistykseen panostamisista. Ne ovat pienen kansakunnan tärkeimpiä investointeja, jotka takaavat menestyksen myös tulevaisuudessa.

Sosialidemokraatit ovat olleet merkittävässä roolissa vaikuttamassa iäkkäiden henkilöiden tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon henkilöstömitoituksen kirjaamisesta lakiin. Sitova 0,7 henkilöstömitoitus säädettiinkin laissa porrastaen. 1.1.2022 alkaen mitoituksen on oltava vähintään 0,6 työntekijää asiakasta kohden ja tähän myös Tampere valmistautuu tulevassa talousarviossa. Vaikeasta hoitajapulasta ja rekrytointivaikeuksista huolimatta, meistä oli ehdottoman tärkeää, että tulevaan talousarvioon tehdään varaus hoitajien palkkaamista varten.

 

SDP:lle on ollut tärkeää huolehtia talousarviossa mielenterveyspalveluiden vahvistamisesta ja koronan aiheuttamien hoitojonojen purkamisesta. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa ja lastensuojelussa lisäämme henkilöstöä ja lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa käynnistämme nuorten terapiatakuun Tampereen mallin. Aikuisten mielenterveyspalveluissa parannetaan terveysasemien matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita ja lisätään ehkäisevää päihdetyötä ja yksilöllisiä huumehoitoja.

SDP:n valtuustoryhmä on tyytyväinen myös siihen, että liikuntapaikkamaksujen korotukset saatiin torjuttua. Jatkossa liikuntapaikkojen rahoitusta pitäisi nostaa kattamaan nykyiset kulut, jotta vältytään korotuksilta tulevaisuudessa sekä päästään pormestariohjelman tavoitteiseen, jossa alle 18-vuotiaiden liikuntapaikkamaksuja madalletaan. Liikuntapaikkarakentamisessa Tammelan stadion ja Kaupin urheilupuisto etenevät. Lisäksi Hervannan vapaa-aikakeskus saa suunnittelurahoituksen. Skeittauksen ja skeittilukion olosuhteet paranevat, kun uudet streetin tilat Hiedanrannan muovitehtaalla saadaan käyttöön.

Ilmastobudjetti on mukana talousarviossa kolmatta kertaa. Ilmaston muutoksen torjunnassa kaupungin suurin panostus on energian tuotannon suuntaaminen yhä enemmän uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Sähkölaitoksen Naistenlahden voimalaitoksen investointi mahdollistaa biopohjaisen polttoaineen aikaisempaa suuremman käytön. Kaupungin CO2-päästöt tulevatkin laskemaan merkittävästi saneerauksen myötä.

Tesoman seisakkeen valmistumisen myötä lähijunaliikenteestä on tullut kiinteä osa Tampereen joukkoliikennettä. Toivottavasti lähivuosina saadaan avattua useita uusia seisakkeita. Lähijunaliikenteen kehittämiselle on laaja tuki Tampereella.  Muut merkittävät panostuksia hiilineutraaliuden lisäämiseen liittyvät mm. kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen, luonnonmukaisiin hulevesiratkaisuihin, hiilijalanjäljen pienentämiseen ja uusiutuvan energiantuotannon lisäämiseen rakentamisessa sekä ulkovalaistuksen LED-vaihtoihin. Hiilineutraaleja tekoja kehitysohjelma käynnistyy ensi vuonna. Ohjelman avulla pyritään vaikuttamaan asukkaiden kulutus- ja liikkumistottumusten muutokseen, edistetään yritysten kiertotalousliiketoimintaa ja viedään eteenpäin luonnon monimuotoisuus -ohjelmaa.
Erittäin iso arvovalinta on, ettei peruskoulun tai päivähoidon ryhmäkokoja nostettu. Myös subjektiivinen päivähoito-oikeus säilyy. Nämä ovat tärkeitä pormestariohjelman ja SDP:n vaaliohjelman linjauksia. Niistä lupauksista pidetään kiinni.

Sitten muutama sana vielä strategiasta. Strategia on kaupungin johtamisjärjestelmän tärkein osa. Strategia antaa toiminnalle suunnan ja tarkoituksen sekä auttaa priorisoimaan. Se luo toiminnalle määrätietoisuutta ja tehokkuutta. Oleellista on, että strategiassa linjatut tavoitteet näkyvät konkreettisina toimina. Strategiaa tarvitaan toiminnan uudistamiseen, haasteiden ratkaisemiseen ja varmistamaan myönteinen kehitys.

Strategian visio on ”Tekemisen kaupunki”. Se kuvaa hyvin Tampereen kuuluisaa brändiä tekemisestä. Tampereella osataan tehdä päätöksiä, ja yleensä aina oikeita. Olemme olleet aina rohkeasti etukenossa ja valmiita kokeilemaan uusia asioita. Näistä esimerkkeinä mm. pormestarimalli ja allianssimalli. Strategian tavoitteita ja mittareita on valmisteltu laajassa yhteistyössä poliittisten ryhmien ja virkamiesten kesken. Sosialidemokraatit ovat tyytyväisiä strategian painopisteisiin, jotka tukevat meille tärkeitä teemoja.

Tiukasta taloustilanteesta huolimatta esityksen sisältöön ovat vaikuttaneet kuluneen vuoden ikävät uutiset mm. lasten suojelun palveluiden ruuhkautumisesta, nuorten päihteiden käytön kasvusta, mielenterveysongelmaisten sekä koulupudokkaiden määrän kasvusta. Monet kaupungin työntekijät ovat helisemässä kasvaneiden sosiaalisten ongelmien keskellä. Olenkin tyytyväinen, että Lyly esittää lisää voimavaroja työllisyyden hoitoon, lasten suojeluun, päihde- ja mielenterveyspalveluihin sekä perusterveydenhuoltoon. Lisäpanostukset tulevat enemmän kuin tarpeeseen.

Iso plussa tulee myös Tammelan stadionin uudistamisen käynnistämisestä. Olen ollut viemässä hanketta eteen päin useamman vuoden ajan, ja on hienoa, että lapio kaikkien hallintovalitusten ja vääntöjen jälkeen lyödään maahan ensi vuoden lopussa. Tamperelainen jalkapalloilu kiittää ja kumartaa.

Muita tärkeitä liikunnan edistämisen hankkeita ovat Sorsapuiston tekojäärata ja Kaupin liikuntapuiston kehittäminen. Mansen naiset ja miehet pääsevät kohta pelaaman kunnollisen katsomon edessä, kun pesäpallokenttä siirretään nykyisten tekonurmien tilalle ja tekonurmet puolestaan nykyisen pesäpallokentän paikalle. Myös hiihto hyötyy tästä siirrosta.

Isoin miinus tulee erilaisten maksujen korotuksista niin sote kuin vapaa-ajan puolella. Ne on nyt viety tappiin. Muun muassa joukkoliikenteen taksoja korotetaan ensi vuonna 5,5 %. Toinen vaikea asia minulle on kulttuurilaitoksille kohdistetut säästöt. Niitä tulee kahta kautta. Ensinnäkin kaupungin avustuksia leikataan jälleen kerran ja toiseksi yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroa korotetaan. Tällaista tuplaleikkuria en voi hyväksyä.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja,

Tässä sosialidemokraattisen valtuustoryhmän näkemykset talousarvioon ja strategiaan. Kannatan lämpimästi pormestari Anna-Kaisa Ikosen tekemiä muutosesityksiä ja talousarvioesityksen hyväksymistä. Haluan lausua myös kiitokseni ryhmien neuvottelijoille, pormestari Anna-Kaisa Ikoselle ja virkamiehille rakentavasta yhteistyöstä niin kuluneen vuoden kuin talousarvioneuvotteluiden osalta. Kiitos!

Kaupunginvaltuusto 15.11.2021
Ryhmäpuheenvuoro

Pekka Salmi
Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja 

Hulevesien nykyistä parempaan hallitsemiseen tarvitaan lisää vastuunkantoa ja monipuolisempaa yhteistyötä

Kaukajärvi-Pitkäjärvi vesistö on tärkeä virkistysvesistö Tampereen ja Kangasalan rajalla. Erilaisten epäpuhtauksien ja kiintoaineiden valuminen uhkaa nyt aidosti tätä kaupunkivesistöä.

Järvien vesi vaihtuu harvoin, noin kolmen vuoden välein. Kaukajärvi-Pitkäjärvi vesistössä on asukkaiden ja asiantuntijoiden yhteistyönä todettu rehevöitymistä ja erityisesti Kaukajärvessä, kalakannan muutoksia. Särjen ja sen sukulaisen, suutarin, populaatiot ovat kasvaneet merkittävästi. Pitkäjärven mutakerros on luonnostaan paksu ja pohjan happitilanne on huono.

Alueella tapahtunut viime aikainen runsas rakentamisen tiivistäminen heti järvien läheisyydessä ja hulevesien johtaminen kauempaakin, vauhdittavat hulevesiongelman kasvua ja lisäävät edelleen vesistön rehevöitymistä salakavalasti. Vanhoissa sadevesiviemärijärjestelmissä hulevesiä ei ole suodatettu ja nykyisiä, uusien rakennus- ja katuverkostojen vesiä johtuu edelleen suodattamatta viemäreitä ja kivirännejä pitkin pieneen vesistöön. Lisäksi viime aikoina voimistuneet sateet ovat silminnähden ylittäneet olemassa olevien hulevesijärjestelmien kapasiteettia alueella.

Useat eri havainnot kertovat vesistön tilan huolestuttavasta muutoksesta. Ongelmaa on nostettu ansiokkaasti esille alueen asukkaiden ja yhdistysten toimesta niin virkamiehille kuin poliitikoille, mediaa unohtamatta. Ruohonjuuritason huolestuneisuutta ei kuitenkaan olla kuultu parhaalla mahdollisella tavalla. Kaukajärvi-Pitkäjärvi on poikkeuksellisen monipuolinen luontoympäristökokonaisuus, joka palvelee laajasti sekä koko ajan kasvavaa alueen asutusta että muita kaupunkilaisia Tampereella ja Kangasalla. Tämä luontoympäristö on merkittävä terveyden ja virkistävän vapaa-ajan lähde ympärivuotisesti.

Nykyisenä ja entisenä alueen asukkaana ehdotamme, että Tampere ja Kangasala luovat yhteistyöelimen, joka alkaa kehittämään Kaukajärvi-Pitkäjärvi vesistön hulevesien hallinnan suunnittelua ja toteutusta laajalla yhteistyöllä eri sidosryhmien (esim. asukkaiden, Vehmaisten osakaskunnan, Vehmainen Seura ry:n sekä rakennuttajien) kanssa. Tampereen kaupungin tulee olla aloitteellinen asian edistämiseksi. Samalla ehdotamme, että tätä uutta toimintatapaa hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti myös muilla tiivistysrakentamisen rajapinta-alueilla ympäryskuntien kanssa.

Lisäksi peräänkuulutamme vastuullisuutta ja konkreettisia toimia hulevesiongelmien ratkaisemiseksi Tampereella.

 

25.10.2021 Tampere

Anne-Mari Jussila                                 Kirsi Kaivonen

kaupunginvaltuutettu (sd.)                  kaupunginvaltuutettu (sd.)

 


Kuva: Kirsi Kaivonen

Pormestarin talousarvioehdotus: SDP tyytyväinen koulutusinvestointeihin

Tampereen Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on tyytyväinen pormestarin talousarvioehdotuksessa esitettyihin koulutusinvestointeihin. Mm. Hyhkyn koulun ja Pyynikintie 2:n korjausten toteutukset ovat käynnissä ja jatkuvat ensi vuonnakin. Tammelan koulun korjaushanke lähtee liikkeelle. Ahvenisjärven koulu Hervannassa saa kokonaan uuden koulurakennuksen. Lisäksi Kämmenniemen koulun peruskorjausta on aikaistettu. Suunnittelu käynnistyy vuonna 2024 ja hanke toteutetaan vuonna 2025.

Kaupunki jatkaa vahvoja panostuksiaan koulujen ja päiväkotien rakentamiseen. Ensi vuoden talousarvio mahdollistaa usean huonosta sisäilmasta kärsivän koulurakennuksen ja päiväkodin korjaamisen. Nämä ovat todella odotettuja ja toivottuja investointeja, jotka merkitsevät paljon kullakin asuinalueella. Ahvenisjärven saama kokonaan uusi koulurakennus on meidän näkökulmastamme erittäin hieno asia ja olemmekin tehneet tämän asian eteen paljon vaikuttamistyötä. Jätimme mm. tammikuun valtuuston kokouksessa ryhmäaloitteen uudesta koulurakennuksesta, kertoo SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi.

Lisäksi varhaiskasvatuksessa panostetaan henkilöstöresursseihin ja vahvistetaan alueellista tasa-arvoa. Perusopetuksessa varaudutaan oppilasmäärän kasvuun ja ryhmäkoot eivät kasva.

  • Lisäksi tehdään lisäpanostuksia oppimisen tukeen ja tasa-arvorahaan. Näitä panostuksia on tarpeen jatkaa myös tulevina vuosina. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen resursseista huolehtiminen on SDP:lle ensiarvoisen tärkeää, toteaa SDP:n valtuustoryhmän 2. varapuheenjohtaja Antti Hiitti.

SDP:n valtuustoryhmä on tyytyväinen myös siihen, että liikuntapaikkamaksujen korotukset saatiin torjuttua. Jatkossa liikuntapaikkojen rahoitusta pitäisi nostaa kattamaan nykyiset kulut, jotta vältytään korotuksilta tulevaisuudessa sekä päästään pormestariohjelman tavoitteiseen, jossa alle 18-vuotiaiden liikuntapaikkamaksuja madalletaan.

 Vanhusten hoidon henkilöstömitoitus paranee

Sosialidemokraatit ovat olleet merkittävässä roolissa vaikuttamassa iäkkäiden henkilöiden tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon henkilöstömitoituksen kirjaamisesta lakiin. Sitova 0,7 henkilöstömitoitus säädettiinkin laissa 1.10.2020 alkaen porrastaen.

  • 1.1.2022 alkaen mitoituksen on oltava vähintään 0,6 työntekijää asiakasta kohden ja tähän myös Tampere valmistautuu tulevassa talousarviossa. Vaikeasta hoitajapulasta ja rekrytointivaikeuksista huolimatta, meistä oli ehdottoman tärkeää, että tulevaan talousarvioon tehdään varaus hoitajien palkkaamista varten. Se on mielestämme tärkeä signaali sille, että hoitajia on saatava lisää ja siihen on myös varauduttu, kertoo SDP:n valtuustoryhmän 1. varapuheenjohtaja Kirsi Kaivonen.

SDP:lle on ollut tärkeää huolehtia talousarviossa mielenterveyspalveluiden vahvistamisesta ja koronan aiheuttamien hoitojonojen purkamisesta.

  • Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa ja lastensuojelussa lisäämme henkilöstöä ja lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa käynnistämme nuorten terapiatakuun Tampereen mallin. Aikuisten mielenterveyspalveluissa parannetaan terveysasemien matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita ja lisätään ehkäisevää päihdetyötä ja yksilöllisiä huumehoitoja, toteaa sosiaali- ja terveyspalveluiden apulaispormestari Johanna Loukaskorpi.

Ensi vuoden talousarviota päästään toteuttamaan hyvistä lähtökohdista, sillä Lauri Lylyn pormestarikauden aikana tehdyn työn kautta on päästy tilanteeseen, jossa tilinpäätösennuste vuodelle 2021 osoittaa, että kaupungin tilinpäätös tulisi olemaan toista kertaa peräkkäin ylijäämäinen.