Antti Asp tuli valituksi kaupunginvaltuustoon 410 kuntavaaliäänellä. Lisäksi hänet valittiin Tampereen sosialidemokraattisen valtuustoryhmän ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi, hyvinvointialueen tarkastuslautakunnan jäseneksi, elinvoima- ja osaamislautakunnan jäseneksi ja kaupunginhallitukseen pormestarin varajäseneksi. 28-vuotias pian hallintotieteiden maisteriksi valmistuva Asp kertoo olevansa tyytyväinen vaalitulokseensa sekä SDP:n yleiseen tulokseen Tampereella ja valtakunnallisesti.

– Valtakunnallinenkin tilanne heijasteli sitä, että ihmiset ovat pettyneitä hallituksen toteuttamaan politiikkaan ja päätöksiin, joiden seuraukset näkyvät negatiivisesti ihmisten arjessa, Asp sanoo.

Luottamuspaikoistaan Asp on hyvin kiitollinen.

– Olen äärimmäisen innoissani tästä kaikesta ja kiitollinen luottamuksesta. Uskon, että saamme tehtyä porukalla SDP:n arvojen mukaista politiikkaa, ja että saamme hyviä asioita aikaan, Asp sanoo.

Kampanjan tekeminen oli Aspin mielestä mukavaa. Demareilla oli hyvä porukka kasassa ja tukea sai hyvin niin puolueelta kuin muilta ehdokkailtakin.

– Henki oli hyvä muidenkin puolueiden ehdokkaiden kesken – tulimme hyvin toimeen keskenämme, Asp kertoo.

Oman ajattelun haastaminen tärkeää

Aspille on ollut tärkeää tutustua myös muiden puolueiden ajatuksiin, jotta välttyisi niin sanotulta kuplaantumiselta.

– Enemmän lähdin politiikkaan mukaan viime aluevaalien aikaan. Olen jonkin verran liikkunut aiemmin muidenkin puolueiden tapahtumissa, sillä olen halunnut kuulla argumentteja muiltakin puolilta saadakseni erilaisia näkemyksiä asioihin. Näin omia näkemyksiä tulee perusteltua kunnolla ja välttyy muiden näkemysten vähättelemiseltä. Toisia on tärkeää oikeasti kuulla ja haastaa omaa ajatteluaan siten, että ei vietä aikaa vain täysin samanmielisten kesken. Muuten tulee liian helposti vain hyväksyttyä asioita kyseenalaistamatta, Asp pohtii.

SDP on kuitenkin arvojensa vuoksi valikoitunut Aspin omaksi puolueeksi.

– Koen, että tämä on kuitenkin arvojeni kannalta lähinnä minua oleva puolue. Meillä on todella osaavia ihmisiä ja hyvä meininki. Kokonaisarvion perusteella tämä on ylivoimaisesti minun paikkani, Asp toteaa.

Palvelut tulee säilyttää laadukkaina

Asp toivoo alkavalta nelivuotiskaudelta sitä, että Tampere tulisi pysymään elinvoimaisena ja vetovoimaisena kaupunkina, jossa on edelleen laadukkaat ja toimivat palvelut.

– Nämä ovat aivan kärkiasioita. Toivon, että pystymme myös huolehtimaan joukkoliikenteestä koko Tampereella, ja että saamme työllisyyspalvelut toteutettua hyvin, Asp sanoo.

Toki talouden reunaehtoja joudutaan miettimään tarkkaan.

– Tärkeintä on saada talouden tasapainottaminen toteutettua niin, että palveluiden laatu ei kohtuuttomasti heikkene, ja että kuitenkin päästään taloustavoitteisin. Luotan kyllä siihen, että tällä porukalla saadaan toteutettua politiikkaa, jota äänestäjät ovat toivoneet, Asp päättää.

Teksti: Milla Zuev
Kuva: Milla Zuev

Kahvilayrittäjä ja rockbändimuusikko Tuila Jaatinen on valittu yhdeksi Tampereen sosialidemokraattisen valtuustoryhmän varapuheenjohtajista.

Jaatinen oli kolmatta kertaa ehdolla kuntavaaleissa ja saavutti 651 ääntä. Aluevaaleissa hän sai 692 ääntä. Jaatinen kuvailee poliittista uraansa nousujohteiseksi: edelliset kuntavaalit poikivat hänelle varajäsenen paikan.

Työnsä ja politiikan tekemisen lisäksi Jaatinen kertoo toimineensa pitkään erilaisissa luottamustehtävissä politiikan ulkopuolellakin. Alkuperäiseltä ammatiltaan hän on opettaja.

– Halusin itse varapuheenjohtajaksi, ja minut äänestettiin sille paikalle. Meillä on hyvä porukka kasassa ja haluan olla mukana luomassa hyvää ryhmähenkeä. Oli mahtavaa tulla valituksi, ja kiitollisena minua äänestäneille otan paikan vastaan. Tässä tehtävässä täytyy olla hyvin kartalla kaupungin tapahtumista ja tietää, mitä tekee, Jaatinen toteaa.

Järjestöt ja kulttuuri tärkeitä

Jaatinen myöntää, että edessä on tiukka talouskuri – mutta tästä huolimatta hän haluaa antaa panoksia kulttuurille, liikunnalle, järjestöille ja yleensä kolmannelle sektorille.

– Kansalaisten hyvinvointia edistävä järjestötyö on tärkeää. Sote-puolella on tällä hetkellä hirveitä reikiä, joita eri järjestöt paikkailevat. Autan tässä, minkä pystyn. Tämä on yhdessä tekemistä – valtuusto koostuu kaikkien puolueiden tekijöistä, Jaatinen muistuttaa.

– Kulttuurin ja liikunnan merkitystä hyvinvoinnille meille kaikille ei voi unohtaa, niihin liittyvät asiat ovat minulle tärkeitä. Loppupeleissä en aja politiikassa omaa etuani, vaan kuuntelen herkällä korvalla äänestäjiäni – mitä asioita nousee esille. Reagoin niihin sitten politiikan keinoin. Joskus joudutaan tekemään kompromisseja. Yleisesti tavoitteenani on saada asioissa win-win-tilanne, silloin kaikki hyötyvät, Jaatinen jatkaa.

Jaatinen kehuu myös pormestariohjelmaa.

– Pormestariohjelma kertoo arvoistamme ja tulevaisuudestamme. Tähän sitoudutaan. Ohjelman vieminen eteenpäin yhdessä muiden kanssa on hyvä tavoite ja toivon monipuolista vuoropuhelua, Jaatinen toteaa.

Hyvä kampanjahenki

Monien muiden ehdolla olleiden tapaan Jaatinen kehuu kampanjaa tehneiden ehdokkaiden yhteishenkeä.

– Kampanjoimme vaalipäällikköni Pekka Kujansivun kanssa aktiivisesti. Ihmiset suhtautuivat kampanjointiin asiallisesti. Välillä satoi räntää ja sitten paistoi aurinko, mutta sellaista katukampanjointi on. Kampanjan jälkeen kyllä väsytti, täytyy myöntää, Jaatinen muistelee.

Demarien vaalivoittoa Tampereella Jaatinen piti liki väistämättömänä.

– Valtakunnallisen hallitustyön jäljiltä näin täytyi tapahtua. Historia toistaa itseään. Demarit korjaavat jälleen oikeistopolitiikan jälkiä. Kovat arvot eivät kehitä yhteiskuntaa eteenpäin, päinvastoin, Jaatinen päättää.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Tuila Jaatinen

SDP Tampereen päätti tänään edustajistonsa kokouksessa esityksistä Tampereen kaupungin luottamuspaikoille.
Ilkka Porttikiveä esitetään kaupunkiympäristön palvelualueen lautakuntien apulaispormestariksi.
Valtuuston 1. varapuheenjohtajaksi esitetään Sofia Julinia.
Kaupunginhallituksen jäseniksi seuraavalle kahdelle vuodelle esitetään Johanna Loukaskorpea, Hanna-Maria Grannia, Kirsi Kaivosta ja Kalle Kalliota.
Loukaskorpea esitetään kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtajaksi.
Varajäseniksi kaupunginhallitukseen esitetään Oliver Priimägeä, Saana Kuusipaloa, Ulla Kampmania, Pilvi Kuitua ja Antti Aspia.

Kokouksessa päätettiin esityksistä myös lautakuntiin ja muihin luottamustehtäviin.

Sofia Julin jatkaa Tampereen kaupunginvaltuutettuna noin 440 äänellä. 27 vuotta täyttävä Julin kertoo valmistuvansa hallintotieteiden maisteriksi noin vuoden kuluttua ja työskentelevänsä edelleen sosialidemokraattisessa eduskuntaryhmässä Jani Kokon ja Tarja Filatovin avustajana.

– Tällä hetkellä fiilistelen tulevaa kesää – odotan aurinkoa ja lämpöä. Minulle on tärkeää päästä uimaan luonnonvesiin ja nauttimaan rennosta kesätekemisestä, Julin kertoo.

Julin toteaa ajattelevansa äänimäärää jokaisissa vaaleissa ihmisinä.

– 440 ihmistä on suuri ihmismassa. Olen todella tyytyväinen kaikkien ehdokkaidemme ääniin. Halusin myös loppuun asti uskoa puolueemme voittoon, sillä ihmiset todella halusivat muutosta nykyhallituksen politiikkaan. Tampereella lähes joka kolmas ihminen äänesti meitä, Julin iloitsee.

Äänet ansaittava aina uudelleen

Julin suhtautui vaaleihin nöyrästi: edelliset vaalimenestykset eivät automaattisesti johda hyvään tulokseen, sillä vaaleista ei voi koskaan tietää. Äänet on ansaittava aina uudelleen. Julin kertoo nauttineensa paljon vaalityön tekemisestä – kuitenkin matkan varrelle mahtui ymmärrettävästi myös synkempiä sävyjä.

– Hallituksen politiikka näkyy nyt kovasti ihmisten arjessa. Oli koskettavaa ja surullista kuulla todella surullisia kohtaloita ja tarinoita ihmisiltä siitä, miten hallituksen leikkaukset toimeentuloon ovat vaikuttaneet niin monen arkeen ja elämään. Empaattisena ihmisenä tunsin heitä kohtaan paljon myötätuntoa, Julin muistelee.

Kampanjassa oli kauttaaltaan Julinin mielestä positiivinen vire. Hän kertoo saaneensa käydä rakentavaa vuoropuhelua siitä, miten asioita voi tehdä reilummin ja miten niitä kannattaa viedä eteenpäin.

– Olen aina nauttinut ihmisten kohtaamisesta. Yritin tehdä vaalityötä omalla nuorekkaalla ja freshillä tyylilläni. Olimme esimerkiksi yökerhojen jonossa jakamassa haalarimerkkejä ja suklaata. Lisäksi jaoin 200 ruusua omilla ehdokastarroillani Koskipuistossa töistä palaaville ihmisille. Oli ihanaa nähdä ilo ihmisten kasvoilla, ja se tuotti itsellekin hyvää mieltä, Julin muistelee.

Ihminen politiikan keskiöön

Julin kertoo poliitikkona kannattavansa pehmeitä arvoja ja sitä, että poliittisen päätöksenteon keskiössä on ihminen itse. Hän haluaa edistää ihmisten hyvinvointia ja koulutusta sekä toimia yksinäisyyttä vastaan. Lisäksi hän toivoo valtuustotyöskentelyltä yhteistyötä.

– Vaikka hallituspolitiikka vaikuttaa Tampereellakin, toivon kuitenkin yhteistyötä yli puoluerajojen – sitä, että Tampereen henki ja yhdessä tekemisen meininki säilyisivät. Vaikka talouden tasapainottaminen on väkisin edessä, on pidettävä huolta vaikutusten arvioinnista ja siitä, että jo valmiiksi heikossa asemassa olevien ihmisten tilannetta ei heikennetä, Julin toteaa.

Koulutus oli Julinin tärkeimpiä vaaliteemoja.

– Tampere on aina ollut opiskelijaystävällinen kaupunki. Tehdään töitä sen eteen, että se pysyy sellaisena, varsinkin nyt, kun opiskelijoilla on muutenkin vaikeaa hallituksen leikkausten myötä. Koulutus on minulle sydämenasia, Julin toteaa.

Toinen suuri kokonaisuus Julinin vaalikampanjassa oli hyvinvointi. Vaikka sote-palveluista päätetään hyvinvointialueella, on kunnalla silti tärkeä rooli hyvinvoinnin edistämisessä.

– Liikunnalla on suuri merkitys. Meillä täytyy olla matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia ja ihmisten on päästävä helposti lähiliikuntapaikkoihin. Myös urheilun tukeminen on tärkeää. Kulttuurikin on merkittävä tekijä – meillä on vahva kulttuurikaupunki, jossa on paljon museoita, teattereita ja kattava kirjastoverkosto. Pidetään huolta myös näistä palveluista. Haluan itse taistella sellaista ilmapiiriä vastaan, jossa kulttuuria sanotaan luksustuotteeksi. Kulttuuri kuuluu kaikille ja kulttuuripalveluista on huolehdittava, Julin sanoo.

Tärkeää Julinille on myös lähiluonnon säilyttäminen kaupungin kasvusta huolimatta ja luontoarvojen säilyttäminen.

– Ilmastotyö itsessään on tärkeää. Meillä on kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali kaupunki vuonna 2030, ja siihen on vain tämä valtuustokausi aikaa. Tämän eteen täytyy tehdä valtavasti töitä, Julin toteaa.

Julin teki kandidaatintutkielmansa kuntien mahdollisuuksista torjua yksinäisyyttä. Tahattoman yksinäisyyden torjunta onkin Julinin mielestä tärkeä kaupungin tehtävä.

– Haluan tulevalla kaudella edistää yksinäisyyden torjumista. Yli puolet tamperelaisista on yksinasuvia, ja heitä erityisesti koskettaa yksinäisyys. Miten kaupunki voi asumisen, palveluiden ja rakentamisen keinoin torjua yksinäisyyttä? Mahdollisuuksia on, mutta tämä vaatii päättäväisyyttä, Julin pohtii.

Julin kertoo myös, että yksinäisyys kosketti häntä itseään korona-aikaan, kun hän asui yksin. Nyt Julin asuu Pyynikillä avopuolisonsa kanssa.

– Koin mitä on, kun et saa tavata ketään ja täytyy vain olla itsekseen kotona. Tiedostan ne terveydelliset haittavaikutukset, joita yksinäisyydellä on. Toivon, että Tampereella tullaan tekemään vielä enemmän yksinäisyystyötä, Julin kertoo.

Julinille on tärkeää, että tamperelaisista pidetään iästä ja asemasta riippumatta huolta.

– Tampereen on oltava hyvä kaupunki kaikille riippumatta elämäntilanteesta tai iästä. Olit sitten yksinasuva, perheellinen, ikäihminen tai missä elämäntilanteessa tahansa, tulee ihmisestä pitää huolta, Julin päättää.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Milla Zuev

Pilvi Kuitu valittiin uutena jäsenenä Tampereen kaupunginvaltuustoon 440 äänellä. Kuitu pitää itselleen tärkeänä politiikassa tiedolla johtamista ja holistista eli kokonaisvaltaista hyvinvointiajattelua.

– Hyvinvointi on kaikkien hallinnon alojen asia – se ei ole pelkästään sivistyspalveluita tai kulttuuria, vaan myös kaavoitusta, turvallisuutta, rakentamista ja joukkoliikennettä, Kuitu toteaa.

Kuitu kertoo elävänsä uutta elämänvaihetta, jossa hänen lapsensa ovat jo aikuisia.

– Olen aina tehnyt intohimoisesti töitä. Nyt teen töitä, tutkimusta ja politiikkaa. Vaikuttaminenkin on ollut minulle aina intohimo, kulttuurikeskus PiiPoon toiminnanjohtajana toimiva, Tampereen yliopistossa kansanterveyden väitöskirjaa tekevä Kuitu kertoo.

Vaikuttaminen on kansalaisvelvollisuus

Kuitu päätti lähteä ehdolle kuntavaaleihin, sillä hän koki, että kaikkien, joilla on mahdollisuuksia pyrkiä vaikuttamaan poliittiseen ilmapiiriin, tulisi nyt niin tehdä.

– Seuraan läheltä oman tyttäreni ja hieman alle 30-vuotiaan poikani elämiä. Ymmärrän, miten hallituksen päätökset vaikuttavat käytännössä nuorten mahdollisuuksiin elää hyvää elämää ja myös, miten leikkaukset vaikuttavat kulttuurikenttään, Kuitu kertoo.

Eriarvoistumista vastaan tulee taistella

Kuidun mukaan eriarvoistumisen kehitys on ollut historiallisen nopeaa vain muutaman viime vuoden aikana. Perustoimeentuloturvaa on heikennetty. Kehitys ei koske vain nuoria tai ikäihmisiä, vaan myös lapsiperheköyhyys on lisääntynyt, sekä myös työikäisten hyvinvointi, koska työpaikkoja on tarjolla vähemmän kuin ennen.

– Aiemmin puolueet ovat suhtautuneet melko samansuuntaisesti hyvinvointivaltioon. Nyt Kokoomus ja Perussuomalaiset osoittavat toimillaan olevansa avoimesti sitä mieltä, että hyvinvointivaltio ei ole hyvinvointimme kivijalka, ja että eriarvoistuminen on ihan ookoo, Kuitu toteaa.

Kuidun mukaan hallituksen päätökset perustuvat myös huonosti tietoon.

– Esimerkiksi kulttuurin leikkaukset eivät tuota merkittäviä säästöjä, eikä niillä säästöillä ole mahdollista turvata muita lakisääteisiä palveluja. Kuitenkin leikkauksilla tehdään todella paljon hallaa. Omasta kulttuurista leikkaaminen tuntuu lyhytnäköiseltä, Kuitu toteaa.

Kuitu toteaa myös, että luovien alojen osuus bruttokansantuotteesta on merkittävä.

– Jos yrittäjyyttä, elinvoimaa ja työllisyyttä halutaan parantaa, tuntuu erikoiselta, että leikataan kulttuurista, jonka rahoitus kohdistetaan juuri työhön. Tämä näkyy myös työttömyystilastoissa ja on hölmöläisten hommaa, Kuitu sanoo.

Saavutettavat palvelut kaikille Tampereella

Tampereellakin on säästöpaineita ja tarve talouden tasapainottamiseen.

– Tässä tilanteessa on harkittava, mihin käytämme resurssejamme. Meillä on mahtava kaupunki ja aika paljon resursseja käytössä. Niiden ohjaaminen oikeisiin asioihin ja palveluiden järjestäminen siten, että ne ovat oikeasti kaikille saavutettavia ja palvelevat kaikkia, on tärkeää. Kun rahaa ei tule lisää mistään, on keskeistä tarkastella vanhoja rakenteita ja toimintatapoja uudestaan. Pormestariohjelmakin nojaa siihen, että valtuustossa olisi yhteiset talkoot, ajattelutalkoot, Kuitu pohtii.

Tiedolla johtaminen korostuu Kuidun ajattelussa.

– Oli hienoa, että kun neuvottelut käynnistettiin, tuleva pormestari Ilmari Nurminen sanoi aloituspuheessaan, että asioita aletaan tehdä uudella tavalla ja päätöksiä aletaan ohjata tiedolla. Kai tieto ei tunnu olevan kovin relevantti asia. Toivon, että me demarit rohkenemme ohjata päätöksiä tiedolla, Kuitu päättää.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Milla Zuev

Saana Kuusipalo nousi kaupunginvaltuutetuksi kesäkuussa 2024 – ja jatkaa valtuutettuna kuntavaalien 453 äänen äänisaaliilla alkavalla kaudella. Myös aluevaaleissa hän saavutti hyvän tuloksen ja pääsi viidenneksi varavaltuutetuksi.

Kuusipalo kehuu erityisesti demarinuorten kampanjointia.

– Meistä nuorista neljä pääsi valtuustoon, mikä on todella kova tulos. Tässä näkyy työ, jonka teimme. Kävimme yölläkin paistamassa makkaraa vaalimökillä ja jaoimme useita tunteja viikossa kaikkien ehdokkaiden flyereita. Teimme myös paljon sometyötä yhdessä. Välillä olimme vaalimökillä jopa yli puolen yön, Kuusipalo kertoo.

Iltaiset ja öiset keskustelut osoittautuivat hedelmällisiksi.

– Ihmiset olivat illalla kiinnostuneempia keskustelemaan verrattuna aamupäiviin toreilla. Pääsimme kertomaan työstä, jota kuluneella kaudella on tehty ja siitä, mitä eri lautakunnat ovat tehneet. Mielestäni voisimme useamminkin esimerkiksi jakaa iltaisin ruokaa, Kuusipalo ehdottaa.

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus

Kuusipalo näkee, että tulevalla valtuustokaudella painottuvat sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja ekologiseen kestävyyteen liittyvät teemat, sillä Suomen hallitus tekee kurjistavaa, lyhytnäköistä ja kuntalaisten arkeen heikentävästi vaikuttavaa politiikkaa.

– Tähän vaikuttavat sosiaaliturvaleikkaukset ja ara-tuotannon sekä erityisryhmien asuntotuotannon alasajo. Meillä on asunnottomuus lisääntynyt, ja uusina asunnottomien ryhminä nähdään pienituloiset työssäkäyvät ja lapsiperheet, mikä on todella huolestuttavaa. Ruokajonot ovat lisääntyneet. Meillä on Tampereella nyt todella suuri vastuu ja uskon, että pääsemme pormestaripuolueena tekemään hyvää työtä, Kuusipalo sanoo.

Yle uutisoi 8.5.2025 sosiaalibarometrin tuloksista ja toimeentulotuen myöntämisen kriteerien tiukentumisesta hyvinvointialueilla. 51 prosenttia sosiaalibarometriin vastanneista sosiaalityöntekijöistä ilmoitti, että hyvinvointialue ei myönnä täydentävää toimeentulotukea ruokaan, vaan ruokaa tarvitseva asiakas ohjataan ruokajakeluun. Toimeentulotuen myöntämistä on kiristänyt myös Pirha.

– Ruokajonoihin ohjaaminen on käsittämätöntä, lyhytnäköistä ja törkeää – ongelman laastarointia. En hyväksy sitä. Mielestäni ylipäänsä sosiaaliturvan siirtäminen hyväntekeväisyyspainotteiseksi on väärin, eikä kuulu sosialidemokraattisiin arvoihin. Meidän täytyy keskittyä siihen, että kuntalaisilla on hyvä ja toimiva arki – lisätään siis työllisyyttä, kaupunkiympäristön viihtyisyyttä ja harrastusmahdollisuuksia, Kuusipalo toteaa.

Ekologinen kestävyys

Kuusipalo kertoo innostuneensa viime aikoina entistä enemmän ympäristö- ja luontopolitiikasta. Hän toivoo, että hänen kädenjälkensä tulee näkymään tulevalla kaudella enemmän juuri tällä alueella. Kuusipalo jätti viime kesänä valtuustoaloitteen erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan suojelemiseksi Tampereen toiminnassa.

– Tämä ei koske ainoastaan jokihelmisimpukkaa, vaan myös erittäin uhanalaisia taimenta ja saukkoa. Taustalla on se, että Tampereen kaupunki aloitti 1970-luvulla vedenoton Pinsiönharjusta, mille ei enää ole tarvetta. Vedenottoluvat myönnettiin aikanaan kriisitilanteessa varantona käytettäviksi. Alue kuitenkin toimii paremmin varantona, jos sieltä ei joka päivä pumpata neljää tuhatta kuutiometriä vettä, Kuusipalo taustoittaa.

Pinsiönharju kuuluu Natura 2000-suojeluohjelmaan. Myös ympäristölainsäädäntö on muuttunut vedenottolupien myöntämisen jälkeen. Kuusipalon mukaan nykytilanteessa lupaa vedenottoon ei myönnettäisi. Tampereen Vesi Oy kuitenkin suhtautuu Kuusipalon mukaan vastahakoisesti vedenoton lopettamiseen. Kuusipalo aikookin ehdottaa muutosesityksessä, että Tampereen Vesi vähentäisi vedenoton Pinsiönharjusta maksimissaan 20 prosenttiin nykyisestä 4000 päivittäisestä kuutiometristä, eli 800 kuutiometriin päivässä.

– Tampereen Vedellä on kuitenkin tuotevastuu, ja Tampere on sitoutunut Lumo-ohjelmaan, Kuusipalo muistuttaa.

Kuusipalo on tehnyt muutosesitysyhteistyötä useiden tahojen, kuten ympäristöasiantuntijoiden ja juridiikkaa tuntevien henkilöiden kanssa.

– Olemme keränneet yhdeksän liitetiedostoa muutosesitykseen perusteluineen. Paikallisten pinsiöläisten allekirjoituksia on toista kymmentä. Lisäksi liitteenä on aikalaiskertomus ja valokuvia siitä, millaista alueella on ollut ennen vedenottoa ja millaista siellä on nykyään. Ero on silminnähtävä ja kauhea, Kuusipalo lisää.

Aloite etenee käsittelyyn 19. toukokuuta.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Milla Zuev

Mahmoud Machaal jatkaa Tampereen kaupunginvaltuutettuna ja aloittaa Pirkanmaan varavaltuutettuna yhteensä 1129 äänellä. Kuntavaaleissa Machaal keräsi 458 ääntä ja aluevaaleissa 671. Hän on tähän mennessä ollut kahdesti Tampereella varavaltuutettuna ja siirtyy nyt toiselle kaudelleen valtuutettuna.

– Nämähän eivät ole vain ääniä, vaan 1129 ihmistä, jotka luottivat minuun, Machaal kiittää.

Työllisyys, nuoret ja asunnot

Machaal kantaa erityistä huolta Tampereen korkeasta työttömyydestä, nuorten hyvinvoinnista ja kohtuuhintaisesta asumisesta. Hän haluaa Tampereen olevan kaupunki, jossa syrjinnälle ja rasismille kaikissa tilanteissa on nollatoleranssi ei vain sanojen, vaan myös tekojen osalta.

– Jokaisella ihmisellä täytyy olla varallisuudesta riippumatta mahdollisuus omaan kotiin. Kun uusia asuntoja rakennetaan, niitä pitää olla mahdollisuus tarjota vähävaraisille ihmisille. Vuokra voi olla alennettu esimerkiksi sillä perusteella, että ihmisen tulot ovat pienet, ja asumista voidaan tukea rahallisesti kaupungin puolelta, Machaal toteaa.

Monien hallituksen toimien, kuten asumistukeen ja työttömyystukiin tehtyjen leikkausten vuoksi ihmisten maksuhäiriömerkintöjen ja ulosottojen määrät ovat nopeassa kasvussa. Asuntoa ei välttämättä tarjota lainkaan, jos ihmisellä ei ole luottotietoja tai mahdollisuutta henkilötakaukseen. Lisäksi, jos asuntoa tarjotaankin, vuokravakuus voi olla niin suuri, että siihen ei ole varaa. Muun muassa tämä aiheuttaa asunnottomuuden lisääntymistä.

– Kunnan täytyy voida tarjota asuntoa siitä riippumatta, onko ihmisellä maksuhäiriömerkintä, sillä jokaisella ihmisellä on oikeus omaan turvalliseen kotiin, Machaal toteaa.

Tämän päivän nuoret ovat erikoisessa tilanteessa: työpaikkoja on tarjolla niin vähän, että vaikkapa pääasiassa nuorille tarkoitettuja työharjoittelupaikkoja hakevat jo vuosia työelämässä olleet ammattilaiset. Kehitys on huolestuttavaa ja voi viivästyttää opintojakin.

– Nyt nuoret eivät pääse töihin ilman työkokemusta. Nuorille täytyy ehdottomasti tarjota työharjoittelupaikkoja. Työtä pitää myös olla tarjolla tasapuolisesti kaikille riippumatta taustasta – esimerkiksi uskonnollisesta taustasta, ihonväristä tai sukupuolesta. Tasa-arvo ja hyvä elämä kuuluvat kaikille, Machaal toteaa.

Machaalin mukaan työelämä- ja asuntopolitiikkatavoitteisiin päästään yhteistyön kautta. Erilaiset kansalaistapaamiset ja tapahtumat ovat tärkeitä, ja kunta voi näitä järjestää.

– Me-henkeä tarvitaan Tampereella. Tampere on erittäin kaunis, meidän kaikkien yhteinen kaupunki, josta haluamme pitää hyvää huolta, Machaal sanoo.

Hyvän elämän puolesta

Tampereen historiallista vaalitulosta SDP:n kannalta Machaal pitää osoituksena siitä, että ihmiset äänestivät vaaleissa hyvän elämän puolesta.

– Ihmiset haluavat tulevaisuuden itselleen ja lapsilleen, ja äänestivät siksi meitä. Tämä on selkeä viesti Suomen hallitukselle: ei hyväksytä politiikkaa, joka on erittäin vaarallista suomalaiselle yhteiskunnalle ja vaikuttaa tuhoavasti myös tulevaisuuteen. Asioiden korjaaminen vaatii kovaa työtä, mutta itse valtuutettuna lupaan laittaa aivoni ja sydämeni likoon, Machaal lupaa.

Machaal haluaa nähdä Tampereen suvaitsevaisena, liberaalina kaupunkina, jossa kaikilla on mahdollisuus hyvään elämään.

–Niin työn kuin asunnonkin haussa jokaisen tulee saada kokea itsensä yhtä arvokkaaksi. Haluan nähdä Tampereen yhtenä maailman parhaista kaupungeista, jossa on mahdollisuus tehdä työtä ja opiskella. Kulttuurikin on todella tärkeää, ja sitä ei saa unohtaa. Pidetään kaikista huolta vauvasta vaariin. Jokaisen täytyy saada kokea Tampere omaksi kaupungikseen, josta voimme olla ylpeitä, Machaal päättää.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Dmitry Dorovskikh

Hanna-Maria Grann oli kevään vaaleissa toista kertaa ehdolla ja tuli valituksi Tampereen kaupunginvaltuustoon 664 äänellä sekä Pirkanmaan aluevaltuustoon 1286 äänellä. Toista kertaa ehdolla ollut Grann kertoo uskoneensa SDP:n vaalivoittoon, mutta omaa läpimenoaan hän ei odottanut Tampereella ja Pirkanmaalla, jotka ovat väestöpohjiltaan suuria vaalialueilta.

– Tunnelmat tulosten julkaisun jälkeen olivat häkeltyneet, hämmästyneet, iloiset ja onnelliset. Haluan koko sydämestäni kiittää tukijoukkojani ja teitä, jotka suosittelitte minua, sekä myös kaikkia muita ehdokkaita, vapaaehtoisia, talkoolaisia ja SDP:n toimijoita. Meillä oli huippuhauskaa yhdessä ja uskon sen näkyneen ja kantaneen, Grann toteaa.

Grann oli myös vaalimökkien auki ollessa useasti aamuvarhaisella jakamassa kahvia Keskustorilla muille aamuvirkuille. Kaikki tämä näkyi ja tuntui lopullisessa vaalituloksessa.

Suuri mandaatti, suuri vastuu

Grann arvelee, että ensimmäisinä kuukausina valtuustossa aikaa menee uusien asioiden ja käytäntöjen haltuun ottamiseen ja omaksumiseen sekä verkostoitumiseen ja myös pormestariohjelman rakentamiseen ja sen käytäntöihin.

– Saimme vaaleissa suuren mandaatin, joka tuo suuren vastuun. Esimerkiksi tämänhetkinen taloustilanne ei ole helppo, mutta juuri sen vuoksi meidän tulee pitää kaikista huolta ja turvata terveellinen, toimiva arki, Grann toteaa.

– Itse haluan, että panostamme arjen ratkaisuissa ja päätöksissä ennalta ehkäisyyn ja terveyden edistämiseen eli hyte-työhön. Toisaalta haluan Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan hyvinvointialueen olevan työntekijöilleen luotettavia ja hyviä työnantajia, jotka huolehtivat työntekijöidensä työssä jaksamisesta, työhyvinvoinnista ja työturvallisuudesta. Ensimmäisinä kuukausina haluan tietoa etenkin näistä asioista, Grann lisää.

Sosialidemokraattinen Tampere

Grannin mielestä on tärkeää, että tulevien neljän vuoden aikana Tampereella varmistetaan sosialidemokraattisten arvojen ja näkökulmien näkyminen päätöksenteossa.

– Haluan nähdä, että Tampere on pysynyt neljän vuoden jälkeen ja pysyy jatkossakin tasa-arvoisena ja suvaitsevaisena kaupunkina kasvaa, elää ja työskennellä – meille jokaiselle, Grann päättää.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Hanna-Maria Grannin kotialbumi

Mira Hirvonen, 36. valittiin heti ensimmäisissä vaaleissansa Tampereen kaupunginvaltuustoon suurella äänipotilla – 470 äänellä. Aluevaaleissa hän sai 721 ääntä ja nappasi kolmannen varavaltuutetun paikan. Hirvonen kertoo tunnelman tuloksen selvittyä olleen epäuskoinen, iloinen ja hämmentynyt.

– Edelleen tätä sulatellaan, Hirvonen toteaa.

Hirvonen aloitti kampanjansa tekemisen jo tammikuussa. Hän kehuu erityisesti kampanjan tekijöiden hyvää energiaa – mukava porukka auttoi suuresti oman kampanjan teossa. Ensikertalaisena Hirvonen ei kuitenkaan uskaltanut liikaa toivoa läpimenoa vaaleissa.

– Olen itsekin pohtinut, mikä valintaani johti. Luulen, että ihmiset haluavat vaihtoehdon nykyiselle hallituspolitiikalle, ja itse yritin parhaani mukaan olla se vaihtoehto. Pienet purot toivat sitten ääniä. Aika on sellainen, joka sai ihmiset äänestämään demareita ylipäätään. Saimme Tampereella selkeän vaalivoiton, jonka nojalla on hyvä lähteä tekemään valtuustossa töitä, Hirvonen pohtii.

Ensimmäisinä kuukausinaan valtuustossa Hirvonen toivoo pääsevänsä tutustumaan kokousteknisiin asioihin sekä muihin valtuutettuihin yli puoluerajojen.

– Yhteistyöllä tehdään parhaimpia tuloksia politiikassa, Hirvonen sanoo.

Ääni työllisyyden ja työmarkkinatilanteen puolesta

Tällä hetkellä Tampereen ja Pirkanmaan työllisyystilanne on ennätysheikko, kuten koko Suomen. Hirvonen muistuttaa, että hallitus on omilla toimillaan lisännyt työttömyyttä, eikä avoimia työpaikkoja ole ollenkaan niin paljoa kuin pitäisi, eikä niin paljon, kuin hallitus lupasi. Myös taloustilanne on tällä hetkellä heikohko, ja uusien työpaikkojen syntyminen on kiven takana. Valtuustossa Hirvonen haluaa olla ääni paremman työllisyystilanteen puolesta.

– Nyt on käännettävä kaikki mahdolliset toimet, joita työllisyyden parantamiseksi voidaan tehdä. Olemme uudenlaisessa tilanteessa, kun työvoimapalvelut siirtyivät vuodenvaihteessa kunnille. Lähdemme nyt kehittämään paikallisia toimia työllisyystilanteen helpottamiseksi, Hirvonen sanoo.

Hirvosen mielestä esimerkiksi julkisten hankintojen työllistymisehtoa tulisi käyttää paljon enemmän. Lisäksi tulisi selventää kunnan ja kaupungin roolia oppisopimustyöpaikkana ja työpaikkojen luojana.

– Kaupungilla on mahdollisuuksia avittaa työmarkkinoita ja tuoda hyviä dynaamisia vaikutuksia työmarkkinoille. Kuitenkaan tässä asiassa ei ole heti saatavilla helppoja hedelmiä, joita voisi alkaa keräillä, Hirvonen muistuttaa.

Reilumpi Tampere

Neljän vuoden kuluttua Hirvonen haluaa nähdä entistä reilumman Tampereen.

– Meillä on elinvoimainen kaupunki, joka kehittyy paljon tällä hetkellä. Toivon, että näemme neljän vuoden päästä sellaisen Tampereen, jossa ihmisillä on hyvä asua. Eri puolilla Tamperetta tulee olla hyvät ja toimivat palvelut. Ihmisten tulee kokea elämä Tampereella hyväksi. Haluan, että ihmiset jatkossakin pitävät Tamperetta Suomen parhaana kaupunkina, Hirvonen sanoo.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Milla Zuev

Oliver Priimägi, 20, valittiin Tampereen kaupunginvaltuustoon 390 äänellä. Lopputuloksen jännittäminen alkoi kuitenkin varsinaisesti vasta vaali-illasta: lopullinen läpimeno oli yhdestä äänestä kiinni ja varmistui seuraavana keskiviikkona tarkastuslaskennassa.

– Vasta keskiviikkona annoin itselleni luvan huoahtaa helpotuksesta. Minulla oli vaalinumerona 71, jonka moni olisi voinut kirjoittaa väärin, jolloin äänet olisi hylätty. Keskiviikkona kuitenkin selvisi, että kova työ oli palkittu ja olin oikeasti valittu. Tähän meni hetki totutella, mutta lopulta olin valmis taputtamaan itseäni olkapäälle, Priimägi kuvailee jännittäviä tunnelmiaan.

Itse kampanjaa oli Priimägin mukaan ihana tehdä: erityisesti hän kehuu kampanjaväen yhteishenkeä.

– Demareilla ja puoluerajat ylittävästi yhteishenki oli ihana ja kannustava. Jo kampanjan jälkeen tuli voittajafiilis, Priimägi toteaa.

Kokonaisvaalitulokseen Priimägi kertoo olevansa todella tyytyväinen. Hän myös kehuu Tampereen tulevaa uutta pormestaria Ilmari Nurmista.

– Demarina näin on helppo sanoa. Tampereella saimme ennenkuulumattoman voiton jopa meille. Saimme myös pormestarin, joka edustaa Tamperetta aivan eri tavalla kuin edeltäjänsä. Ilmari on nuorekas, karismaattinen ja vastuullisuutta sekä tasa-arvoa edistävä henkilö, joka todella tulee viemään Tamperetta tulevaisuuteen katsovaan suuntaan. Maanlaajuisestikin olen tyytyväinen. Uskon, että saamme suunnanmuutoksen aluetasolle ja kaupunkitasolle. Kunta- ja aluevaalit ovat kuitenkin ikään kuin välivaalit – kun nyt katsoo tuleviin eduskuntavaaleihin, niin olihan tämä nykyiselle maan hallitukselle näpäytys siitä, että nykyinen peli ei vetele, Priimägi sanoo.

Joukkoliikenne vastaamaan nuorisolakia

Valtuutettuna Priimägi haluaa paitsi hoitaa hänelle annetun tehtävän kunnialla, myös pitää oman itsensä kaikessa tekemisessä mukana – kuten kampanjansakin aikana.

– Haluan tehdä asiat anteeksipyytelemättömästi ja omannäköisesti. Haluan kuulla nuoria ja tuoda heidän äänensä esiin valtuustossa, Priimägi toteaa.

Hänellä on myös mielessä konkreettinen valtuustoaloite, joka toisi Tampereen joukkoliikennettä lähemmäs nuorisolakia. Tällä hetkellä Nyssessä lastenlippuun ovat oikeutettuja 7–16-vuotiaat, nuorisolippuun 17–24-vuotiaat. Kuitenkin lapsen oikeuksien mukaan jokainen alle 18-vuotias henkilö on lapsi, ja nuorisolain mukaan jokainen alle 29-vuotias on nuori. Priimägi haluaa tehdä joukkoliikenteestä saavutettavampaa lapsille ja nuorille säätämällä ikärajat lastenlippuun 7–18 ikävuoteen ja nuorisolippuun 18–29 vuoteen.

– Lisäksi haluan lisätä aloitteeseen opiskelijahintaisen vuosikortin, jollaista tällä hetkellä ei jostain syystä ole. Tämä olisi hyvä juttu erityisesti opiskelijoille, jotka asuvat kauempana keskustasta. Tämä kaikki olisi erinomainen ja edullinen keino kannustaa ihmisiä joukkoliikenteen käyttöön, Priimägi kuvailee.

Tasa-arvoisempi, vastuullisempi ja yhä inhimillisempi Tampere

Priimägi toivoo, että alkavalla valtuustokaudella Tampere ottaa yhä tasa-arvoisemman, vastuullisemman ja inhimillisemmän suunnan.

– Olemme menneisyydessä tehneet hienoja päätöksiä ja teemme niitä varmasti tulevaisuudessa Ilmarin johdolla. Haluan, että saamme pidettyä kiinni itsellemme asettamistamme tavoitteista, kuten 2030-vuoden ilmastotavoitteesta. Toivon, että osaamme tehdä rohkeita päätöksiä sen eteen, että saamme tehtyä Tampereesta yhä vetovoimaisemman, saavutettavamman kaikkien kaupungin, Priimägi päättää.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Milla Zuev