Kaupunginvaltuutettu Anneli Kivistölle myönnetty kiinteistöneuvoksen arvonimi

Tasavallan presidentti on myöntänyt kaupunginvaltuutettu Anneli Kivistölle kiinteistöneuvoksen arvonimen 10.6.2022.

Kivistö on toiminut kaupunginvaltuutettuna vuodesta 1988 lähtien. Hän toimii tällä hetkellä Tampereen Vuokra-asunnot Oy:n hallituksen varapuheenjohtajana. Kivistö toimi aiemmin pitkään Tampereen vuokratalosäätiön hallituksen puheenjohtajana.

Kivistö on ammatiltaan vastaava työnsuunnittelija.

Apulaispormestari Pekka Salmen alustus valtuuston kokouksessa 13.6.2022

Hyvät kuulijat,

Pormestariohjelman, kaupunkistrategian ja valtuustokauden tavoitteet on viety asunto- ja maapolitiikan linjauksiin. Linjausten laadinnan pohjaksi aiempien linjausten vaikuttavuus arvioitiin, ja päivitystyö tehtiin aiempaa merkittävästi enemmän sidosryhmiä, kuntalaisia ja kaupunginkin eri tahoja osallistaen.

Kaupungin asuntopolitiikkaa toteutetaan yhteistyössä kaupungin muiden palvelualueiden ja yksiköiden sekä kaupunkikonserniin kuuluvien asuntoyhteisöjen kanssa. Lisäksi asuntopolitiikan toteuttamisessa on keskeistä yhteistyö rakennuttajien, rakennusliikkeiden ja asuntoihin investoivien tahojen sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Tampereella harjoitettu asunto- ja maapolitiikka on perustunut johdonmukaisiin, ennustettaviin ja pitkäjänteisiin käytännön linjauksiin, joita on noudatettu päätöksenteossa ja toimenpiteissä. Tätä linjaa tulemme jatkamaan.

Aikaisempaan nähden monet peruslinjaukset pysyvät ennallaan. Maanvuokrasopimusten uusimisten osalta olemme kuitenkin tekemässä useita muutoksia. Politiikkaa on puhuttanut pitkään kansalaisten ja asunto-osakeyhtiöiden antama palaute asuntotonttien vuokrien suurista korotuksista. Monissa tapauksissa tonttivuokra on kasvanut 10–20-kertaiseksi ja asuminen kallistunut huomattavasti. Taustalla on erityisesti keskusta-alueen vetovoima ja sen myötä tapahtunut maan hinnan nousu.

Asunto- ja maapolitiikka linjauksissa onkin tulossa neljä muutosta nykytilanteeseen:

Ensinnäkin asuntotonttien maanvuokrasopimusten uusimisen yhteydessä vuokrankorotus porrastetaan, kun tontin vuokralainen ei toimi markkinoilla. Uusi maanvuokra tulee voimaan asteittain seuraavasti: 1. vuosi 60 %, 2. vuosi 80 % ja 3. vuosi 100. Porrastus antaa asunto-osakeyhtiölle ja asukkaille aikaa sopeutua uuteen vuokratasoon.

Toiseksi vuokran perusteena oleva tontin pääoma-arvo tarkistetaan vuokra-aikana 20 vuoden ja 40 vuoden kohdalla. Uusittu maanvuokrasopimus tehdään aiemman 50 vuoden sijasta 60 vuodeksi, koska pääoma-arvo päivitetään 20 vuoden välein. Näin ollen vuokrataso ei jää jälkeen todellisesta vuokratasosta, kuten aikaisemmin.

Kolmanneksi mikäli asuntotontissa, on käytetty vähemmän kuin 80 % asemakaavan mahdollistamasta rakennusoikeudesta, eikä käyttämättömän rakennusoikeuden hyödyntäminen ole esim. rakennusteknisistä, suojelullisista, kaupunkikuvallisista tai RKY-arvoista johtuvista syistä mahdollista, voi kaupunki kohtuullistaa maanvuokraa sopimuksen uusimisen yhteydessä tai erillisestä hakemuksesta. Näin ollen jatkossa ei makseta vuokraa turhista neliöistä.

Lisäksi neljäntenä asiana yhtiömuotoisen asuntotontin maanvuokralaisella on oikeus ostaa tontti, jos tontti sijaitsee keskustan strategisen osayleiskaavan alueella, ja jos tontilla sijaitsee asemakaavalla tai lailla suojeltu rakennus. Tontin myynnin edellytyksenä on, että vuokralainen on suorittanut kaikki voimassa olevan maanvuokrasopimuksen mukaiset vuokrat kaupungille. Tontti myydään ulkopuolisen auktorisoidun arvioitsijan määrittelemällä hinnalla. Tämä linjaus koskee myös jo aikaisemmin uusittuja vuokrasopimuksia. Seuraavan asunto- ja maapolitiikan päivittämisen yhteydessä on hyvä arvioida, onko aluerajaus onnistunut, vai onko sitä perusteltua muuttaa koko kaupunkia koskevaksi. Mutta nyt mennään tällä linjauksella.

Olen erittäin tyytyväinen, että saimme tehtyä useita kaivattuja muutoksia maanvuokrasopimusten uusimiseen. Nämä neljä muutosta tuovat helpotusta asunto-osakeyhtiöiden ja niiden asukkaiden tilanteeseen. Sitä perusasiaa ne eivät kuitenkaan muuta, että maan hinta on keskustan alueella ja läheisyydessä korkea ja vaikuttaa suoraa myös vuokratasoihin. Kaupungissamme on vetovoimaa ja sen vaikutus näkyy monessa asiassa. Toisaalta myös kiinteistöjen ja asuntojen arvot ovat nousseet.

Yksi keskeinen asunto- ja maapolitiikan tavoite on ollut segregaation ehkäiseminen ja lähiöiden kehittäminen. Parhaillaan on käynnissä Peltolammin ja Multisillan alueen lähiöohjelmatyö. Seuraavaksi rinnan PeltsuMultsun kehittämisen vielä jatkuessa panostamme Kaukajärven ja Annalan alueen lähiöohjelmaan. Sen rinnalle tulee vähitellen myös lähiöohjelmatyöryhmä, jonka tehtävänä on seurata ja edistää myös muiden lähiöalueiden kehittämistä. Lähiöiden kehittämisestä suunnitellaankin pysyvää toimintaa nykyisen projektiluonteisen toiminnan tilalle.

Lähiöidenkin kehittämisessä yhteistyö asukkaiden ja alueen toimijoiden kanssa on ehdottoman tärkeää. Yhteistyön kautta saadaan hyviä kehittämisideoita ja käynnistettyä konkreettisia toimenpiteitä. Kaupungin panostukset palveluihin ovat ratkaisevan tärkeitä. Mutta myös panostukset katujen, viheralueiden, leikkikenttien ja valaistuksen kunnostukseen ovat merkittäviä. Myös uutta monipuolista asuntorakentamista tarvitaan, jotta lähiöt eivät jää nukkumaan ruususen unta.

Kohtuuhintaisen asumisen edistämisen kannalta linjaukset sisältävät uuden kumppanuusmallin. Kumppanuusmallilla varmistetaan riittävä kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteutuminen, MAL-sopimuksen asumisen tavoitteiden toteutuminen sekä yksittäisten vuokra-asuntojen saatavuus henkilöille, joilla on asumiseen liittyviä haasteita. Mukaan kumppanuuteen kutsutaan kaikki kohtuuhintaisia asuntoja Tampereella toteuttavat tai omistavat yleishyödylliset toimijat ja lisäksi laajasti muita kaupungin hallinnonaloja ja muita toimijoita, jotka kytkeytyvät kohtuuhintaisen asumisen edistämiseen.

Yksi pieni ja tärkeä muutos aikaisempiin linjauksiin on myös omakotitonttien luovutustavoitteen nostaminen 110 tontista 150 tonttiin vuodessa. Tavoite on haastava, ja riippuu asemakaavoituksesta. Kiinteistötoimi kyllä luovuttaa tontteja, jos niitä vain saadaan kaavoitettua. Tavoiteasetantaa on kuitenkin tärkeää nostaa, jotta päästään nykyistä parempaan tilanteeseen tonttien saatavuuden suhteen. Lisäksi hakukriteerien palauttaminen tamperelaisuuden ja lapsilukumäärän osalta vaikuttaa siihen, että tontteja saavat jatkossa ennen kaikkea tamperelaiset perheet. Kriteerit koskevat vain vuokrattavia omakotitalotontteja. Myytävien tonttien osalta kriteereitä ei ole käytössä, vaan kuka tahansa voi ostaa Tampereelta tontin.

ARA:n toimintaa kehitettävä

Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan lakimuutoksia, joilla kehitetään vuokra- ja asumisoikeusasuntojen tuotantoa koskevaa korkotukimallia. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle syksyllä.

Monet ministeriön ehdottomat muutokset ovat tervetulleita ja helpottavat kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamista. Esimerkiksi omavastuukoron alentaminen pysyvästi 2,5 prosentista 1,7 prosenttiin on hyvä asia. Korkotuen sitomisella markkinakorkotasoon pyrittäisiin lisäämään korkotukilainoituksen houkuttelevuutta matalan korkotason aikana. Samoin korkotuen maksuajan pidentäminen on kannatettavaa.

Samalla voitaisiin tarkastella myös käynnistysavustuksia. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen osalta se on Tampereella tällä hetkellä 3000 euroa per asunto. Avustuksen vaikutus on pieni, keskimäärin 1-2 prosentin luokkaa asunnon koosta riippuen. Pääkaupunkiseudulla käynnistysavustus on 10 000 euroa per asunto. Rakentamiskustannukset eivät kuitenkaan ole kolminkertaiset. Käynnistysavustukset tulisikin nostaa pääkaupunkiseudun tasolle. Erityisryhmien asuntojen rakentamisen kannusteet ovat hyvät.

Ministeriön olisi tärkeää arvioida ARA:n tukipäätösten vaikutuksia segregaatioon. Viimeisen puolentoista vuoden aikana ARA on hylännyt viisi hakemusta Tampereelta, joista neljä sijaitsee keskustassa tai keskustan läheisyydessä. Samoin hylkyjä on tullut kehyskuntien keskustoihin sijoittuvista kohteista. Keskustamaisessa ympäristössä rakennuskustannukset nousevat vääjäämättä korkealle mm. rakenteellisen pysäköinnin vuoksi ja ylittävät ARA:n kriteerit.

Ymmärrän, että ARA:n ensisijainen tavoite on tukea edullista vuokra-asumista, jolloin asumisen kustannukset per neliö ratkaisevat. Mutta tämä linja johtaa siihen, että ARA-asuntoja ei synny kaupunkien keskustoihin, vaan niitä rakennetaan lähinnä lähiöihin. Tämä on todellisuutta Tampereen seudulla, jossa vuosina 2020–2021 puolet ARA-asunnoista on rakennettu alueille, joissa on muuta seutua korkeampi työttömyysaste ja matalampi tulotaso sekä koulutustaso. ARA:n linjaukset siis tukevat segregaatiokehitystä.

Myös ARA:n tulisi edistää segregaation ehkäisyä. Kuntien on voitava sijoittaa ARA-rakentamista myös markkinahinnaltaan korkeammille alueille estääkseen alueellista eriytymiskehitystä.

Pekka Salmi (sd)
Apulaispormestari

Valtuustoaloite naisten asumispalveluja tuottavien yksiköiden perustamiseksi Tampereelle

Ehdotan, että Tampereen kaupunki perustaa Tampereelle kaksi asunnottomille naisille suunnattua asumisyksikköä: Naisten asumispäivystys- ja tukiasumisyksikön.

Naisten tukiasumisyksikkö tarjoaisi kodinomaista asumista ja laadukasta mielenterveys- ja päihdekuntoutusta naiserityisellä ja voimavaralähtöisellä työotteella. Se mahdollistaisi n. 2-24 kuukauden tukiasumisen – tavoitteena asiakkaan kuntoutuminen itsenäisempään asumiseen. Asumisyksikössä voitaisiin tarjota myös perheille sopivaa asumispalvelua. Perheiden asumispalvelujen puute tunnistetaan myös Tampereen kaupungin Erityisryhmien palveluasumisen palveluverkkosuunnitelmassa 2020-2030.

Naisille suunnattu asumispäivystysyksikkö tarjoaisi päihteetöntä ja päihteellistä asumispalvelua. Yhä useampia ja nuorempia naisia joutuu Tampereen asumispäivystys- ja tukiasumisyksikköön Tastuun. Heillä on erittäin suuri riski joutua seksuaalisen hyväksikäytön ja väkivallan uhreiksi Tastun päihteellisellä puolella. Myös muissa, erityisesti päihteiden käytön sallivissa asumisyksiköissä naisilla on korostuneempi riski joutua väkivallan ja hyväksikäytön uhreiksi siitäkin huolimatta, että naisten turvallisuutta on pyritty lisäämään erilaisilla toimenpiteillä Tampereella sijaitsevissa asumispalveluissa. Tampereen ei kerta kaikkiaan tule ummistaa silmiään tältä epäkohdalta, jota myös kaupungin tarjoamat ja kilpailuttamat palvelut mahdollistavat. Naisten asunnottomuuteen liittyy erityispiirteitä, joita ei huomioida tarpeeksi asumispalveluissa. Keskeisiä psykososiaalisia ongelmia ovat päihderiippuvuuden ja mielenterveysongelmien lisäksi erilaiset väkivaltakokemukset sekä vanhemmuuden rikkoutumiseen liittyvät kokemukset ja stigma. Omien rajojen tunnistaminen voi olla tavallista hankalampaa, mikä saattaa johtaa väkivallan ja traumatisoitumisen kierteeseen. Asiakkaiden kerrostuneet traumakokemukset edellyttävät työntekijäverkostolta osaamista erityisesti trauma-, väkivalta-, päihde- ja lapsiperhetyöstä. Myös esimerkiksi kokemusasiantuntijuudella on katsottu olevan keskeinen merkitys naiserityisessä asunnottomuustyössä NEA-hankkeen mukaan.

Traumaattisista kokemuksista toipuminen edellyttää turvallisuuden kokemusta. Monet päihdemaailmassa eläneet naiset ovat joutuneet piilottamaan naiseutensa ja elämään alisteisessa asemassa pärjätäkseen miesvaltaisissa piireissä. Asumisyksikkö, jossa on miehiä saattaa toimia esteenä traumojen turvalliseen käsittelyyn. Asumisyksiköiden miesvaltaisuus voi synnyttää naisissa vierauden ja ulkopuolisuuden kokemuksen, jolloin nainen saattaa jäädä alakynteen tärkeiden asioidensa kanssa. Fyysisen ja henkisen turvallisuuden takaamisen lisäksi on tärkeää huomioida leimatuksi tulemisen estäminen, sekä lasten tapaamisen mahdollistaminen turvallisesti. Vaikka lapset olisivat huostaanotettuja, aikuisella on edelleen usein myös vanhemman rooli. Vanhemmuutta pitäisi olla mahdollista vahvistaa sellaisella tasolla, johon aikuinen on sillä hetkellä valmis.

Ympäristöministeriön raportissa on arvioitu, että yhden pitkäaikaisasunnottoman asuttaminen säästää yhteiskunnallisia varoja vuositasolla noin 15 000 euroa. Ikosen pormestariohjelmaan on kirjattu tavoite pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi tällä valtuustokaudella. Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumisyksiköistä on kuitenkin edelleen Tampereella pulaa. Esimerkiksi Tastu toimii jatkuvasti yli 100 %:n käyttöasteella. Tämä selittyy suurelta osin sillä, että Tampereella ei ole ainuttakaan päihteet sallivaa palveluasumisen tai tehostetun palveluasumisen yksikköä. Kun tehostetun tuen tarpeessa olevien päihdeongelmaisten asunnottomien palvelutarpeeseen ei vastata, asumispäivystyksen päihteellinen puoli ylikuormittuu.

Räätälöityjen asumispalvelujen riittämättömän määrän vuoksi asiakkaita joudutaan ohjaamaan heille vääränlaisiin asumispalveluihin, mikä saattaa pahimmillaan johtaa ongelmien syventymiseen. Esimerkiksi haastavasti käyttäytyviä ja kuntoutumishaluttomia asiakkaita joudutaan välillä ohjaamaan päihteettömiin tai retkahdukset salliviin asumisyksiköihin. Ei ole heidän etunsa mukaista tulla siirretyksi jatkuvasti paikasta toiseen. Myös motivoituneiden asiakkaiden kuntoutuminen hankaloituu, kun asumisyhteisöön sijoitetaan asiakkaita, jotka kuuluisivat toisenlaisten palvelujen piiriin. Tämä järjestely kuormittaa myös henkilöstöä ja koko asumispalvelujärjestelmää. Naiserityisen asunnottomuus- ja mielenterveystyön lisäksi tarvitaan siis myös muunlaisia räätälöityjä asumispalveluja, sillä nykyinen asumispalvelujärjestelmä on Tampereella kestämättömässä tilassa.

Asumisyksiköiden alueellista sijoittamista suunniteltaessa tulisi huomioida alueellisen
eriarvoistumisen ehkäisy kaupunkikehityksessä, sekä asiakkaiden tarkoituksenmukainen
kuntoutuminen. Esimerkiksi päihteettömien ja päihteellisten asumisyksiköiden sijoittaminen
toistensa välittömään läheisyyteen voivat horjuttaa em. tavoitteita. Sijainnissa tulee huomioida
myös muut toipumisen kannalta olennaiset seikat, kuten julkisen liikenteen ja muiden keskeisten
palvelujen hyvä saavutettavuus.

Esitänkin naisille suunnatun asumispäivystyksen ja naisten tukiasumisyksikön perustamista Tampereelle. Naisille suunnatuissa asumispalveluissa olisi miesvaltaisia asumispalveluja paremmat edellytykset ottaa naiserityiset palvelutarpeet huomioon. Naisille suunnatut asumispalvelut vähentäisivät suurella todennäköisyydellä asunnottomiin naisiin kohdistuvan väkivallan ja hyväksikäytön riskiä, minkä lisäksi ne lisäisivät turvallisuuden kokemusta myös muilla kuntoutumisprosessia tukevilla osa-alueilla. Naisille suunnattu asumispäivystys ja tukiasuminen voisivat myös helpottaa irtaantumista haitallisista ja väkivaltaisista parisuhteista. Nämä seikat tukevat pyrkimystä aloittaa parempaan tähtäävä muutos naisasiakkaiden ja heidän lastensa elämässä. Tampereen tulee reagoida asiaan välittömästi, ja hyvinvointialueiden aloittaessa asian edistämistä on jatkettava Pirkanmaan laajuisesti.

Tampereella 4.5.2022
Saana Kuusipalo (sd)

Valtuustoaloite: Järvensivun koulun ja pienten lasten toimintayksikön rakentamisen aikaistaminen, aktivointi ja yhteistyön tiivistäminen vanhempien kanssa

Järvensivun koulu on toiminut lähikouluna paitsi Järvensivun, myös Iidesrannan ja Palvaanniemen alueen esikoululaisille sekä viime vaiheessaan 1.–4. luokille. Koulu on myös ollut tärkeä harrastustoiminnan keskus ja eräs viimeisiä julkisia palveluita koko  alueella.

Rakennukset ovat olleet suljettuina vuodesta 2017 alkaen, ja tämänhetkinen tieto on, että remontti voisi alkaa vuonna 2025. Kaupungin investointisuunnitelman mukaan Järvensivun koulun ja päiväkodin perusparannus ja laajennus on suunniteltu vuosille 2025-2027. Järvensivun koulun remontista on päätetty vuosina 2010, 2016 ja 2018. Siis kolmella vaalikaudella, lautakunnan päätöksellä, on päätetty Järvensivun koulun perusparannuksesta. Lautakunnan sitovista päätöksistä huolimatta perusparannus ja remontti ei ole edennyt. Järvensivun lapset esikouluikäisistä lähtien siirretään Sammon koulun rakenteilla olevaan lisärakennukseen vuonna 2023. Järvensivun koulu on Järvensivun, Iidesrannan ja Palvaanniemen lasten lähikoulu. Järvensivun koulun alueella asuvien lasten on useampien vuosien ajan pitänyt käydä koulua Sairaalankadun koulutiloissa. Sammon koulun Sairaalankadun toimipisteessä toimii lukuvuonna 2020–2022 neljä yleisopetuksen luokkaa Järvensivun koulutalosta.

Monet meistä päättäjistä kävi muutama vuosi sitten tutustumassa mm. hankalaan ja vaaralliseen koulumatkaan, joka vie Kalevantien yli. Vanhemmat ja vanhempainyhdistys ovat taistelleet vuosia Järvensivun koulun ja turvallisen koulumatkan puolesta. Koulumatka Järvensivulta Sammon koululle on vaarallinen ja vaikea. Koulumatkan vaarallisuutta Sammon koululle lisää nelikaistaisen Kalevantien lisäksi Sammonkadun ylitys, jossa vaarakerrointa lisää myös raitiotie. Reitti kulkee harjun yli ja talvikunnossapitoa ei juuri ole. Kalevantien ylitys pienille koululaisille on vaarallista ja pelottaa sekä koululaisia että vanhempia. Koululaisten vanhemmat ovat eläneet useita vuosia epävarmuudessa koulun kohtalosta ja useana vuonna tehty koulun peruskorjauspäätös, joka ei ole toteutunut, huolestuttaa ja harmittaa useita asukkaita. Alueen asukkaiden usko demokraattiseen päätöksentekoon on kokenut asiassa kovan kolauksen. Lähikouluperiaate tulee koskea kaikkia oppilaita ja kouluja, tasa-arvoisesti. Lisäksi on tehty päätös sulkea Iidesrannan päiväkoti sen tilojen hankaluuden vuoksi. Näin Järvensivulta häviää jälleen yksi palvelu.

Koulu on ollut Järvensivun alueen olennainen vetovoima- ja elinvoimatekijä ja houkutellut alueelle lapsiperheitä. Lapsille mieluisa lähikoulu on sijainnut turvallisen matkan päässä. Järvensivun sijainti on liikenteellisesti erittäin hankala: alueen toisella sivulla on Kalevanharju vilkkaine liikenteineen, toisella Iidesjärvi. Ratikan liikennöinti alueella ei toimi toivotulla tavalla, koska Vuohenojan pysäkkivarausta ei toteutettu. Tämä jätti mm. lapsiperheiden suosiman Palvaanniemen täysin paitsioon, koska bussilinja 3 ei enää pysähdy Vuohenojalla, mutta sen tilalle ei saatu korvaavaa linjaa. Järvensivun koululle Palvaanniemestä on n. 800 metriä turvallista radanvarren katua, jossa on minimaalinen ajoneuvoliikenne.

Järvensivun koulun vanhempainyhdistys ja Järvensivun omakotiyhdistys ovat tiiviisti pitäneet kouluasiaa esillä päättäjien suuntaan ja myös järjestäneet erilaisia kampanjoita koulun pihan pitämiseksi elinvoimaisena, jotta rakennukset eivät joutuisi esim. ilkivallan kohteeksi. Alueen aktiivit toteuttivat yhdessä joukkorahoituskampanjan, jota myös pormestari Lyly tuki. Sen tavoite täyttyi ennätysajassa, ja varoilla kunnostettiin koulun pihassa sijaitseva, ainutlaatuinen opetuspuutarha. Samana syksynä pidettiin pihalla konsertti, ja syksyllä 2021 koronatilanteen salliessa järjestettiin lapsille Halloween-juhla. Sen tuotoilla Järvensivun koululaiset pääsevät elokuviin ja luokkaretkelle.

Järvensivun koulu on myös alueen asukkaille tärkeä yhteinen tila. Koko alueella (Järvensivu, Iidesranta, Palvaanniemi) ei ole mitään paikkaa, jossa järjestää esimerkiksi liikuntaa tai iltaharrastuksia. Ennen sulkemista koululla toimi mm. useita jumpparyhmiä ja vanhempainyhdistyksen sählyvuoro, joka oli erittäin suosittu. Tampereen kaupungilla on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, joita olisi helppo tukea mahdollistamalla lähiliikuntapaikkojen käyttö. Tulisi selvittää nopeasti, onko estettä sille, että C-talon (tiilikoulu) iltakäyttö mahdollistettaisiin vaikka heti.

Järvensivun koulun suunnittelu pitäisi aloittaa mahdollisimman pian siten, että rakentamaan päästäisiin aikaisemmin. Suunnitelman mukaan nykyisin vuokratiloissa toimivan Järvensivun päiväkodin uusi paikka on myös Pöllöntaipaleen tontilla, josta on myös saatavissa kustannussäästöjä.

Uusi yksikkö tulee toteuttaa kunnioittaen sitä kulttuurihistoriallista arvoa, joka yli satavuotiaalla kouluympäristöllä on. Vanhoja rakennuksia tulee hyödyntää niiltä osin, kuin se on mahdollista, järkevää ja taloudellista.

Järvensivun koulun vuoro on tultava mahdollisimman pian ja alueen asukkaiden huolia on kuunneltava. Tähän mennessä järvensivulaisten ääni ei ole kuulunut – koskaan ei ole ollut oikea aika. Alueen väestöpohja on vakaa ja sillä on myös kasvupotentiaalia, esim. Turjankadulle suunnitellut uudet kerrostalot. Koulun jatkosta on taisteltu jo pitkään. Nyt on päätösten lunastamisen aika.

Esitän, että Järvensivun koulun kolmena eri vuonna lautakunnissa tehdyt peruskorjauspäätökset toteutetaan nopeasti. Kaupungin investointisuunnitelman mukaan Järvensivun koulun ja päiväkodin perusparannus ja laajennus on suunniteltu vuosille 2025-2027. Tätä aikataulua on mahdollisuuksien mukaan aikaistettava. Yhteistyötä ja tiedottamista tulee lisätä koulun vanhempien ja vanhempainyhdistyksen kanssa.

Tampereella 16.5.2022

Aila Dündar – Järvinen
Kaupunginvaltuutettu (sd)

Valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmen puhe valtuuston kokouksessa 16.5.2022

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Täytyy heti alkuun todeta, että nyt käsittelyssä oleva vuoden 2021 tilinpäätös on paras tilinpäätös, jonka Tampereen kaupunki on tehnyt sinä aikana, kun itse olen ollut kaupunginvaltuuston jäsenenä vuodesta 2009 alkaen. Vuosi 2020 oli jo ylijäämäinen ja nyt teimme toisen ylijäämäisen tilinpäätöksen peräkkäisinä vuosina. Erityisesti tilinpäätöksessä huomio kiinnittyy muhkeaan 76 miljoonan euron ylijäämään ja vahvaan 181 miljoonan euron vuosikatteeseen. On myös hyvin poikkeuksellista, että lainamäärä pieneni 23,7 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Kaupunki kuitenkin investoi 228 miljoonalla eurolla. Kaikki mittarit ovat siis oikean suuntaisia.

Hyvän talouskehityksen taustalla on useita tekijöitä. Ensinnäkin ex-pormestari Lauri Lylyn johdolla tehtiin laajassa yhteistyössä vaikuttava säästöohjelma, joka tasapainotti kaupungin talouden. Valtio on tukenut merkittävästi kuntien ponnisteluja koronan negatiivisia vaikutuksia vastaan, ja saimme viime vuonna 12,6 miljoonaa euroa ylimääräistä kompensaatiota koronasta aiheutuneiden menojen kasvun vuoksi. Kiinteistötoimen myyntitulot olivat poikkeuksellisen suuret. Lisäksi verotulojen kasvu oli suotuisaa ja nettomenot kasvoivat vain 2,3 prosenttia. Useista kertaluonteisista tuloeristä huolimatta talous olisi ollut ylijäämäinen ilman niitäkin.

Viime vuosi oli jälleen voimakkaan kasvun aikaa. Tampereen väestö kasvoi 3 306 asukkaalla vuoden 2021 aikana (1,4%). Kun ottaa huomioon kaupungin kasvun ja investointitason, ovat edellä mainitsemani talousluvut erinomaisia.

Myönteinen kehityssuunta oli myös työttömyysasteen osalta. Työttömyysaste oli laskenut joulukuussa 2021 Tampereella 11,4 %. Edellisenä vuonna vastaavana aikana työttömyysaste oli Tampereella 15,3 %.  Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien määrä laski 35 % verrattuna joulukuuhun 2020, myös ulkomaalaisten työllisyystilanne parani merkittävästi ja uusia avoimia työpaikkoja oli kaksinkertainen määrä vuoden 2020 joulukuuhun verrattuna. Hyvä työllisyyskehitys on jatkunut vuoden 2022 puolella, ja työttömyysaste hipoo jo maagista 10 prosentin tasoa. Uskon, että tältä sektorilta on odotettavissa lisää hyviä uutisia kevään aikana.

Jälleen kerran suuret kiitokset tarkastuslautakunnalle hyvästä työstä. Lautakunnalla hyviä huomioita mm. henkilöstön mielenterveysongelmien kasvusta, esteettömyyden huomioimisesta, lasten ja nuorten hyvinvointieroista ja mittareiden sekä tavoitteiden paremmasta muotoilusta.

Työväen vappujuhlaa päästiin juhlimaan Tampereella muutaman vuoden tauon jälkeen

Työväen vappujuhlaa juhlittiin vappupäivänä Tampereella muutaman vuoden tauon jälkeen. Koronasta johtuen kahtena edellisenä vappuna juhlaa on päästy juhlimaan vain virtuaalisena toteutuksena. Jo ennakkoon oli aistittavissa, että Työväen vappujuhla kerää tänä vuonna hyvän osallistujamäärän, kun pitkästä aikaa juhlaa päästään juhlimaan perinteisine vappumarsseineen sekä -puheineen.

Vappupäivän tilaisuudet alkoivat muistokäynnillä Kalevankankaan hautausmaalla vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä. Muistotilaisuuteen osallistui noin 50-henkinen väkijoukko. Tilaisuuden avasi Tampereen Vasemmiston puheenjohtaja Jouni Siren, jonka jälkeen osallistujajärjestöt laskivat seppeleet muistomerkille. Kunnallisjärjestön puolesta seppeleen laskivat Raisa-Tiina Lahtinen sekä Marjut Leppänen. Tilaisuudessa Tampereen Sosialidemokraattisen Kunnallisjärjestön puolesta puheen piti kunnallisjärjestön hallituksen jäsen Raisa-Tiina Lahtinen. Muistopuhe oli koskettava, sillä puhujalla oli omakohtaista kokemusta sisällissodan aiheuttamasta menetyksestä omien isoisiensä kautta, jotka kaatuivat sisällissodassa punaisten joukoissa. Vasemmiston Tampereen Kunnallisjärjestön puolesta puheen piti kaupunginvaltuutettu Liban Sheikh. Muistotilaisuuden lopuksi laulettiin yhteislauluna Kansainvälisen ensimmäinen säkeistö.

Työväen vappumarssi kokoontui Sorin aukiolla. Marssireitti kulki tänä vuonna hieman uudenlaista reittiä, sillä marssia päästiin ensimmäistä kertaa marssimaan ns. ratikka-aikana. Marssireitti kulki Sorinaukiolta Hämeenkadun kevyenliikenteen väylää muutamine kadunylityksineen määränpäähänsä Keskustorille. Marssijoita oli tänä vuonna paljon mukana ja marssia oli tahdittamassa Puistotornin soittokunta.

Marssin saavuttua Keskustorille (tarkemmin Jugendtorille) esiintyi Puistotornin soittokunta esittämällä kolme kappaletta sillä aikaa, kun vappupuhujat valmistautuivat puheisiinsa. Puistotornin soittokunta viihdytti vappujuhlan osallistujia soittamalla mm. Työväen marssin.

Oli vihdoin juhlapuheiden aika. Tervehdyssanoilla juhlan avasi JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine, joka käsitteli puheessa mm. tämän hetken työsopimusneuvottelutilanteita eri aloilla Suomessa. Ensimmäisen juhlapuheen piti Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, SDP:n kansanedustaja Ilmari Nurminen. Ilmarin puheessa esiin nousivat useat ajankohtaiset asiat, kuten Ukrainan sota sekä työsopimusneuvottelut eri aloilta. Ilmari nosti puheessaan esille myös hallituksen edesauttaman työllisyysasteen Suomessa, joka on korkeimmillaan sitten vuoden 1990 lamaa edeltävien lukujen. Toisen juhlapuheen tilaisuudessa piti Vasemmiston kansanedustaja Anna Kontula.

Juhlapuheiden jälkeen vappujuhlaan osallistuneita viihdytti Paleface ja Laulava Unioni. Trio esitti työväenlauluja erittäin antaumuksellisesti. He olivat perehtyneet todella syvällisesti laulujen taustoihin, mikä tuli hyvin esille välipuheiden kautta tulleista kappaleiden taustoituksista. Ne antoivat paljon mielenkiintoista tietoa sekä kappaleiden synnyistä, että niiden takana olevista henkilöistä.

Työväen vappujuhlaa juhlittiin kauniissa kevätsäässä, mikä keräsi paikalle paljon porukkaa. Hyvää työväen ja opiskelijoiden juhlaa kaikille!

(Kuvat: Ismo Alhoniemi ja Harri Hurske)

Valtuustoaloite: Lamminpään koulun oppilaiden siirtymisen perusteet väistötiloihin Pyynikintielle ja kaupungin yleiset kriteerit väistötiloihin siirtymiselle

Lamminpään koulun uudisrakennuksen hankesuunnitelma hyväksyttiin Tampereen kaupungin sivistys- ja kulttuurilautakunnassa 12.10.2021. Uudisrakennuksen hankesuunnitelma koskee vuonna 1979 rakennettua lisärakennusta eli rakennus 2:ta ja erillistä ruokalarakennusta. Rakennus 1 on peruskorjattu vuonna 1980 ja ruokalarakennus vuonna 2000. Rakennusta 2 ei ole peruskorjattu aiemmin. Huonokuntoinen rakennus puretaan ja korvataan samalle paikalle rakennettavalla uudisrakennuksella. Lamminpään koulussa on yhteensä 550 oppilasta, joista esiopetusikäisiä on noin 75. Hankesuunnitelman jälkeen aloitetaan hankkeen toteutussuunnittelu. Toteutussuunnitelma pyritään saamaan hyväksyttäväksi asunto- ja kiinteistölautakuntaan kesäkuussa 2023. Jos tässä aikataulussa edetään, vanhan koulurakennuksen purkutyöt on suunniteltu tehtäväksi kesän 2023 aikana. Rakennuksen 2 rakennustyöt on suunniteltu alkaviksi kesällä 2023 ja niiden on määrä valmistua joulukuussa 2024. Rakennuksen käyttöönotto on tammikuussa 2025. Rakennuksen 1 rakennustyöt on suunniteltu alkaviksi tammikuussa 2025 ja niiden on määrä valmistua toukokuussa 2026 ja käyttöönotto on elokuussa 2026.

Lamminpään koulun uudisrakennuksen kustannusarvio on 10,7 miljoonaa euroa. Hankkeelle on varattu määrärahaa vuosille 2021-2024 yhteensä 10 454 000 euroa. Osa oppilaista siirtyy väistötiloihin rakennustöiden ajaksi. Vuonna 2020 noin 80 oppilasta siirtyi tilanahtauden vuoksi viereisellä tontilla sijaitsevaan entiseen Piiriniityn päiväkodin rakennukseen. Piiriniityn kiinteistön ratkaisut päätetään koko hankkeen valmistuttua. On suunniteltu, että rakennustöiden ajan luokkien 0–2 oppilaat käyvät koulua käytössä olevissa rakennuksissa ja isommat oppilaat siirtyvät väistötiloihin. Pyynikintie 2:n rakennus perusparannetaan Tampereen koulujen pysyväksi väistötilaksi. Lamminpään koulun 3–6-luokkien oppilaat käyttävät rakennustöiden ajan väistötilana Pyynikintie 2:n rakennusta sen valmistuttua vuonna 2023.

Lamminpään koulun vanhempainyhdistystä ja koulun vanhempia huolestuttaa koululaisten pitkä matka väistötiloihin Lamminpäästä, lisäksi se, että keskustaan kulkemista kestää jopa kolme vuotta. Perheet ovat alunperin muuttaneet kaupungin laitamille rauhalliseen ja turvalliseen kaupunginosaan. He ovat valinneet lasten kasvuympäristöksi luonnonläheisen ja rauhallisen kaupunginosan. Monen lapsiperheen valintaan on vaikuttanut myös alueella sijaitseva oma koulu sekä lyhyt matka omaan lähikouluun. Osa näistä samoista lapsista on väistänyt jo päiväkotiaikanaan Tesomajärven kentällä sijaitsevaan väistötilaan ja vanhemmat ovat kuljettaneet heitä sinne oman päiväkodin sijaan.

Kolme vuotta on pitkä aika matkustaa aamuisin keskustaan ja iltapäivisin takaisin. Eikä satojen lasten kuljettaminen keskustaan ja takaisin linja-autoillakaan ole maksutonta eikä myöskään kestävän kehityksen mukaista.

Vanhempien huolenaiheita ovat mm.:

Mitä, jos sairastuu kesken päivän? Millä pääsee koulusta kotiin? Kaikki vanhemmat eivät voi lähteä hakemaan lasta kotiin kesken työpäivän syystä tai toisesta.

Monilla lapsilla harrastukset ovat aikataulutettuja olosuhteista johtuen. Monelle lapselle koulupäivän jälkeen ei jää ylimääräistä aikaa ennen harrastuksen alkua. Tuleeko bussimatka koulupäivän päälle?

Miten käy koko koulun yhteisten tapahtumien; kevätjuhlat yms? Koulun toiminnot on hajautettu eri paikkoihin.

Kuinka pitkiksi lasten päivät venyvät?

Miten henkilöstöä saadaan riittämään molempiin pisteisiin? Kuinka paljon tämä tulee vaikuttamaan esimerkiksi lukujärjestyksiin?

Millä kriteereillä jotkin koulut saavat väistötilan koulun lähelle, kun taas keskustasta kaukana sijaitsevan koulun oppilaat joutuvat kulkemaan pitkän matkan keskustan väistötiloihin? Koulun läheisyydessä on tilaa väliaikaisille väistötiloille. Monen koulun osalta näin on toimittu ja vanhemmat kokevat nyt moneen kouluun verrattuna eriarvoisuutta koskien väistötilojen sijaintia.

Vanhemmat ovat huolissaan lasten turvallisuudesta, jaksamisesta, koulupäivän pituudesta ja perheiden arjen sujumisesta. Monilla on sisaruksia koulussa ja jatkossa isommat sisarukset eivät käy enää samaa koulua.

Tampereen kaupungissa monet koulut peruskorjataan lähivuosina. Kaupungin tulee asettaa selkeät kriteerit ja perustelut, millä perusteella jonkin koulun oppilaat siirtyvät kaukana sijaitsevaan väistötilaan ja millä perusteella väistötila tulee oman koulun läheisyyteen.

Esitän, että Tampereen kaupunki asettaa kriteerit, millä perusteilla väistötiloja tarvitsevien koulujen oppilaat siirtyvät monen kilomerin päähän keskustan väistötiloihin ja millä perusteella väistötila tulee oman koulun läheisyyteen. Tampereen kaupungin tulee yhteistyössä Lamminpään koulun vanhempainyhdistyksen, vanhempien ja henkilökunnan kanssa käydä keskustelua ja vuoropuhelua Pyynikintien väistötiloihin siirtymisen perusteista, käytännön asioista ja mahdollisuuksista tukea perheitä ja hoitaa oppilaiden päivittäinen koulumatka mahdollisimman turvallisesti ja sujuvasti. Vanhempien tulee saada vastaukset huolta aiheuttaviin kysymyksiin mahdollisimman nopeasti.

Tampereella 11.4.2022
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu (sd)

Valtuustokysely koskien Bussilinja 26 tyhjäkäyntiä ja webaston käyttöä päätepysäkillä Petsamo (Piennarkatu)

Jo usean kuukauden ajan bussilinja 26 päätepysäkin läheisyydessä asuvat asukkaat ja taloyhtiöiden edustajat Petsamossa ovat ottaneet yhteyttä Tampereen kaupungin joukkoliikenneyksikköön, Pirkanmaan Tilausliikenne Oy:n ja omakotiyhdistykseen sekä allekirjoittaneeseen. Syynä on jatkuva, päivittäinen bussilinjan 26 tyhjäkäynti päätepysäkillä ja rikkoutuneen webaston aiheuttama meteli ja tärinä. Asukkaiden ja allekirjoittaneen yhteydenotot sekä joukkoliikenneyksikköön että Pirkanmaan Tilausliikenne Oy:n on tuonut muutaman päivän parannuksen tilanteeseen, mutta ongelmat ovat taas alkaneet uudelleen. Joukkoliikenneyksiköstä on myös oltu yhteydessä Pirkanmaan Tilausliikenteeseen, tuloksetta. Tampereen Omakotiyhdistysten Keskusjärjestön hallituksessa on asiaa myös käsitelty.

Autojen tyhjäkäynti on kielletty ja kyseisellä linjalla ja päätepysäkillä bussilinjaa tyhjäkäytetään jopa 20 minuuttia yhteen menoon. Lisäksi autoissa on äänekkäät webastot, jotka aiheuttavat kovaa ääntä, meteliä ja tärinää, jotka kuuluvat selkeästi ja häiritsevästi lähellä asuviin taloihin ja asukkaiden koteihin. Meteliä alkaa kuulua usein heti aamun ensimmäisillä vuoroilla, noin klo 5.50 alkaen, jatkuen sitten pitkin päivää. Monet asukkaat nukkuvat vielä tuolloin, lisäksi monet tekevät kotonaan etätöitä.

Päätepysäkin sijainti on tällä hetkellä hyvin lähellä asuintaloja, ja keskellä vilkasta katua. Tämä aiheuttaa erityisesti talvella ongelman, siten että pysäkillä olevan auton ohiajo tapahtuu kevyenliikenteen väylää pitkin. Asukkaat tunnustavat linjan tarpeellisuuden, mutta muitakin päätepysäkin sijaintikohtia alueella olisi, esim. UKK-instituutin edessä, jossa olisi myös kääntöpaikka linja-autolle. Muita mahdollisia päätepysäkkivaihtoehtoja olisi Koljontie 31:n kohdalla ja Kaupin sairaalan lähellä.

Jatkuva meteli tyhjäkäynnistä ja rikkinäisistä linja-autoista kantautuu taloihin sekä resonoinnin että volyymin (dB) kautta, sekä auton moottoritilan sijainnin kautta (Piennarkatu 43:n tontissa kiinni). Tyhjäkäynti-, webasto- ja meluongelmat nykyisellä päätepysäkillä ovat kestämättömällä tasolla.

Nykyinen liikennöitsijä ei ole saanut tilannetta kuriin kuin vain ajoittaisesti, ja edellä kuvatut ongelmat ovat jatkuneet päätepysäkillä jo pidempään.

Samoja ongelmia oli myös väliaikaisella pysäkillä Koljontiellä. Bussilinja on tärkeä Petsamon asukkaille, mutta epäkohdat pitää saada välittömästi korjattua.

Kysyn:

  1. Mihin toimenpiteisiin Tampereen kaupunki aikoo ryhtyä bussilinjan tyhjäkäynnin ja webaston aiheuttaman metelin ja tärinän poistamiseksi?
  2. Onko päätepysäkki nyt oikealla kohdalla alueella? Voidaanko sijaintiin vaikuttaa?
  3. Saadaanko muutoksia liikennöintiin jollain keinolla?

Tampereella 4.4.2022

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu (sd)

Valtuustoaloite kotiin luovutettavien opioidikorvaushoitolääkkeiden vähentämiseksi Tampereella

Tampereella toteutettavan opioidikorvaushoidon vallitsevan käytännön mukaan päivittäin sulatettavaa buprenofiinivalmistetta korvauhoitolääkkeenä käyttävillä asiakkailla on edelleen mahdollisuus ns. kotilääkepäivien ansaitsemiseen 6 kotipäivään/vko asti. Kotipäiviä ansaitaan antamalla puhtaita huumausaineseuloja ja täysien kotipäivien kerryttäminen voi tällöin tapahtua hyvin nopeastikin (muutamassa kuukaudessa). Riittävän tiiviisti annetut puhtaat huumausaineseulat antavat näyttöä siitä, ettei muiden kuin lääkitysten mukaisten aineiden käyttöä ole. Huumausaineseuloin ei pystytyä todentamaan mahdollista korvaushoitolääkkeen väärinkäyttöä, jonka kuitenkin tiedetään olevan hyvin yleistä (kotilääkkeitä myydään tai niitä myydään osittain ja asiakas käyttää itse pienemmän määrän omaa lääkettä suonensisäisesti).

STM:n korvaushoitoasetuksen (2008) mukaan korvaushoitolääkkeen otto tulisi valvoa päivittäin ja erityistapauksissa lääke voidaan luovuttaa kotiin. Kotilääkekäytäntö on silti ollut Suomessa varsin yleinen, tavoitteena ollut mm. mahdollistaa asiakkaiden työssäkäyntiä. Päivittäin sulatettavan valmisteen rinnalle on kuitenkin viime vuosina tullut useampia pitkävaikutteisia buprenorfiinivalmisteita, joista ensimmäisenä markkinoille tullut Buvidal-injektio on ollut Tampereellakin käytössä jo usean vuoden ajan. Nyt saatavilla on myös toisen valmistajan kuukausi-injektio, sekä 6kk välein vaihdettava buprenorfiini-implantti. Käytännössä jokaiselle useampia kotipäiviä tarvitsevalle asiakkaalle on siis olemassa lääkityksellinen vaihtoehto päivittäin sulatettavalle lääkkeelle ja näin ollen kotiin annettavia lääkkeitä on enää vaikea perustella, erityisesti suuri väärinkäyttöriski huomioiden. Useassa Suomen kunnassa onkin jo em. perustein kokonaan tai osittain luovuttu kotilääkkeiden jakamisesta (yleensä käytäntönä max 2 kotipäivää/vko, mikäli potilas on jatkanut päivittäin sulatettavalla valmisteella). Seuraukset ovat olleet positiivisia, on myös todettu buprenorfiinin katukauppahinnan alueellista selkeää nousua, joka on kertonut tarjonnan vähenemisestä. Taloudellisia resursseja lääkejaon toteuttamiseksi muutos ei lisää, sillä suuri osa potilaista on ollut halukas siirtymään depotmuotoiselle valmisteelle kotipäivien mahdollistumiseksi. Tällöin myös olemassa olevat resurssit pystytään kohdentamaan mm. psykososiaalisiin tukikäynteihin lääkejaon sijaan.

Esitän, että Tampereen kaupunki vähentää kotiin jaettavien korvaushoitolääkkeiden määrää ja järkeistää kriteerejä kotilääkkeiden myöntämisestä.

 

Tamperelle 21.3.2022

Ilkka Porttikivi
Kaupunginvaltuutettu (sd)